Oletteko kuunnelleet sen Estonian onnettomuusyön radioliikennenauhoituksen? Minusta se on pahempi kuin kamalin kauhuelokuva :(
Erityisesti siksi, että näiden pelastamaan menevien laivojen keskustelu on niin epätodellisen rauhallista ja asiallista. Meri myrskyää ympärillä, vähitellen alkavat tajuta, että jotain oikeasti kamalaa tapahtunut, ruumiita alkaa näkymään... silti kommunikointi on täysin rauhallista ja asiallista, kuin olisi ihan normipäivä... Itse menisin täyteen paniikkiin...
Kommentit (1306)
Vierailija kirjoitti:
Apua, syyslomaviikolla Tukholman risteilylle! En nauti siitä ollenkaan, mutta kun lapset niin kovasti haluavat laivalle, niin pakkohan se oli suostua. Minua kyllä pelottaa jonkin verran, ei sitä käy kiistäminen, eikä kyse ole mistään matkapahoinvoinnista.
Syksyisin on kovia tuulia.
"Tässä Nesteen tankkilaiva xxx , ne jotka on rupatelleet tuosta estonian tapauksesta..."
Onneksi en koskaan tankkaa Nesteellä, hävettää jos joku näkisi mut siellä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliko niin, että Estonialla yritettiin laskea pelastusveneitä, mutta laivan kallistuma esti veneiden laskun?
Sama taisi tapahtua Costa Concordialla?
Tämä on ongelma, jonka toivoisin jonkun osaavan ratkaista. Siis että miten saadaan pelastusveneet turvallisesti vesille, vaikka emoalus olisi vinossa. Harvoin kai laiva edes uppoaa kallistumatta?
Scifi-viihteestä tuttu pelastuskapseli olisi ratkaisu tähän. Laivan ulkoseinille pelastusveneiden sijaan rivi kapseleita, jotka ammutaan ulospäin laivan sivuille, jopa veden alle, jos laivan kylki on jo painunut niin alas. Sylinterimäisen kapselin ympärille täyttyy automaattisesti kellukkeet, jotka a) nostaa sen korkin lailla pintaan veden alta ja b) vaimentaa iskua, kun se tömähtää mereen. Sylinterimäinen, pyöreä esine kelluisi pinnalla eikä aallot voisi kaataa sitä, kuten kävi Estonialla pelastuslauttojen kanssa.&
Siis MES-aseman pelastuslautoissa on hydrostaattinen laukaisu. Eli kun alus uppoaa, kaikki laukaisematta jääneet pelastuslautat laukeavat ja nousevat pintaan. Se taas on eri asia, miten niihin sitten pääsee kiipeämään sisälle. Onnettomuus kun ei koskaan tapahdu juhannusviikolla 25 asteen lämmössä. On niissä köydet ja tikkaat, mutta kohmeisilla käsillä, pilkkopimeässä kovassa tuulessa ja aallokossa voi olla vähän hankalaa kivuta sinne.
Tuo ensimmäinen "Mayday Mayday" kutsua sanovan miehen äänessä kuuluva pelko ja kauhu menee mulla eniten ihon alle. Käsittämättömän hyvin siinä tiivistyy tilanteen aiheuttama järkytys ja pakokauhu, ihan vain siinä äänenpainossa ja tunteessa mikä välittyy tuosta lyhyestä lausahduksesta 😭
Tämä oli kyllä aika hirveää kuunneltavaa. Tässä puhuttiin suomea kun alussa pyydettiin. Minusta oli kamalaa, että joku pölötti sitä ruotsia koko ajan; eikö hän ymmärtänyt, että englanti olisi ollut hätäkieli?
Varsinkin kun ensimmäiset hätäviestit olivat suomeksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua kans häiritsee Euroopan liika rauhallisuus
Olishan se tietysti ollut varmaan parempi sellainen panikoiva kapteeni "kamalaa kamalaa kaikki kuolee kamalaa!!!".
Omg Omg this is NOT happening, you guys don't belive what is just happening. Guess, guess what is happening. We are going to blu blu blop bob...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen sairaalassa töissä ja kyllä kriittisessä tilanteessa juuri rauhallisuus on kaiken perusta. Mielestäni se on osa ammattitaitoa. Ei siinä panikointi auta yhtään ketään.
Siinä on pieni ero: sinä et ole minkäänlaisessa
vaarassa.
Estonian sähköttäjä tiesi kuolevansa pian, silti hän teki työtään yhä.
Mulla on pitkä työkokemus teho-osastolla sairaanhoitajana ja taatusti pidän hermoni hätätilapotilaan hoidossa. Mutta onhan tuo Estonian tilanne ollut ihan eri luokkaa, ei voi mitenkään edes verrata moista megaluokan, satoja ihmishenkiä vaatinutta merikatastrofia ja sairaalassa tapahtuvaa kriittisen potilaan hoitoa. Ne sairaalan kriittiset tilanteet versus Estonian, Mariellan ja Europan henkilökunnan kohtaama tilanne on täysin eri planeetalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen sairaalassa töissä ja kyllä kriittisessä tilanteessa juuri rauhallisuus on kaiken perusta. Mielestäni se on osa ammattitaitoa. Ei siinä panikointi auta yhtään ketään.
Siinä on pieni ero: sinä et ole minkäänlaisessa
vaarassa.
Estonian sähköttäjä tiesi kuolevansa pian, silti hän teki työtään yhä.
Mulla on pitkä työkokemus teho-osastolla sairaanhoitajana ja taatusti pidän hermoni hätätilapotilaan hoidossa. Mutta onhan tuo Estonian tilanne ollut ihan eri luokkaa, ei voi mitenkään edes verrata moista megaluokan, satoja ihmishenkiä vaatinutta merikatastrofia ja sairaalassa tapahtuvaa kriittisen potilaan hoitoa. Ne sairaalan kriittiset tilanteet versus Estonian, Mariellan ja Europan henkilökunnan kohtaama tilanne on täysin eri planeetalta.
Niin, mieti jos hoitaja tai lääkäri kuolisi joka kerta potilaan mukana. Silloin tilanne olisi samankaltainen.
Nyt lääkäriin ei koske, hoitajaan ei koske, potilas kuolee, vuoro loppuu ja hoitaja lähtee kotiin perheensä luo viettämään muksaa iltaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei sinä joka olit Euroopan kannella kerro lisää yön/päivän tapahtumista.
Koska europalla matkustavat ymmärsivät että jokin vikana?
Aamun valjetessa ihmiset valittivat Europan henkilökunnalle, miten on hyvin epämiellyttävää syödä aamiaista keularavintolassa, kun vieressä kellui ruumiita.
Sää oli erittäin huono vielä aamullakin ja kaikki kannet oli matkustajilta suljettu! Kirjoittaja on ehkä katsellut ikkunasta?
First world problem...
Kuulostaa kylmältä ja välinpitämättömältä - mutta ehkä se onkin ollut shokkireaktio? Jos ihmisen mieli ei pysty kestämään totuutta mitä on tapahtunut niin sen "ulkoistaa/kauentaa" jotenkin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aamun valjetessa ihmiset valittivat Europan henkilökunnalle, miten on hyvin epämiellyttävää syödä aamiaista keularavintolassa, kun vieressä kellui ruumiita.
Toivon todella, että henkilökunta on osannut vastata tähän todella, todella napakasti takaisin.
Aiemmin tällä palstalla kerrottiin että Europan matkustajille tarjottiin hyvityksenä ilmainen aamiainen ja siihen nämä matkustajat nurisivat että kylkiin kopsahtelevat ruumiit vievät ruokahalun. Tiedä sitten onko totta.
No moni voisi todeta, ettei tässä nyt paljon ruoka maistu, kun ulkona kelluu ruumiita. Kenelleppä se maistuisi silloin.
No joo, mutta pidätkö sä silloin mö
Sitähän ei kukaan tiedä miten itse käyttäytyisi vastaavassa tositilanteessa vaikka nyt kuvitteleekin toisin. Paniikki ja shokki voivat saada ihmisessä yllättävää käytöstä aikaan.
Vierailija kirjoitti:
Tämä oli kyllä aika hirveää kuunneltavaa. Tässä puhuttiin suomea kun alussa pyydettiin. Minusta oli kamalaa, että joku pölötti sitä ruotsia koko ajan; eikö hän ymmärtänyt, että englanti olisi ollut hätäkieli?
Varsinkin kun ensimmäiset hätäviestit olivat suomeksi
Ne oli kahden keskisiä keskusteluja. Ilmeisesti kapteenit tuntevat toisensa, joten on muodostunut tapa mitä kieltä kenenkin kanssa puhuu. Ei siis tuossa mitään ongelmaa ollut, jokainen keskustelu käytiin kielellä, joka oli kaikille osanottajille luontevinta.
Kaksikieliset tietävät hyvin sen, kun automaattisesti aivot vaihtavat kieltä henkilön ja tilanteen mukaan. Siinä olisi vaan turhaa vaivaa ja säätämistä yrittää muuttaa tapaa, joka tulee ajattelematta.
No me kaikki ollaan erilaisia. Minä olen siksi erakoitunut askartelija, koska en voisi tehdä työtä, jossa olen vastuussa sadoista ihmisistä. En myöskään kuuntele tuollaista nauhaa, kun mulla menisi pasmat sekaisin moneksi päiväksi.
"Todella paha, todella pahalta näyttää nyt tässä kyllä"
Tuossa vaiheessa laiva oli varmaan jo hyvää vauhtia uppoamassa. Ei tainnut olla enää mitään epäselvyyttä siitä että pohjaan mennään.
Vierailija kirjoitti:
Niin, että Turussa meripelastus istuu toimistolla perseellään ja kuuntelee 20 minuuttia keskustelua ja sitten hieman raapii persettään, että pitääkö tästä ulos lähteä? Olisi varmaan kannattanut se Super-Puma nostaa ilmaan siinä ensimmäisen Maydayn kohdalla? Vai eikö niillä silloin ollut vielä kalustoa?
Kopterimiehistö hälytettiin paikalle heti ensimmäisen mayday-kutsun jälkeen, mutta tuohon aikaan miehistöt olivat tunnin valmiudessa toimistoajan ulkopuolella ja toinen Turun Puma oli kaiken lisäksi vuosihuollossa. Radioliikenteessä oli myös suuria ongelmia, koska Helsinki Radion alueella joku oli jättänyt tangentin pohjaan ja taajuudella kulki suurimman osan yöstä pelkkää kantoaaltoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, että Turussa meripelastus istuu toimistolla perseellään ja kuuntelee 20 minuuttia keskustelua ja sitten hieman raapii persettään, että pitääkö tästä ulos lähteä? Olisi varmaan kannattanut se Super-Puma nostaa ilmaan siinä ensimmäisen Maydayn kohdalla? Vai eikö niillä silloin ollut vielä kalustoa?
Kopterimiehistö hälytettiin paikalle heti ensimmäisen mayday-kutsun jälkeen, mutta tuohon aikaan miehistöt olivat tunnin valmiudessa toimistoajan ulkopuolella ja toinen Turun Puma oli kaiken lisäksi vuosihuollossa. Radioliikenteessä oli myös suuria ongelmia, koska Helsinki Radion alueella joku oli jättänyt tangentin pohjaan ja taajuudella kulki suurimman osan yöstä pelkkää kantoaaltoa.
Ehkä se oli venäläinen sukellusvene? Ensin osuma torpedolla ja sitten radiohäirintää...
Vierailija kirjoitti:
Tämä oli kyllä aika hirveää kuunneltavaa. Tässä puhuttiin suomea kun alussa pyydettiin. Minusta oli kamalaa, että joku pölötti sitä ruotsia koko ajan; eikö hän ymmärtänyt, että englanti olisi ollut hätäkieli?
Varsinkin kun ensimmäiset hätäviestit olivat suomeksi
Ihan selkeäähän tuo oli käyttää sitä kieltä mikä parhaiten sujui sen sijaan, että olisi väännetty väkisin tankeroenglantia. Mitään olennaista ei varmastikaan jäänyt ymmärtämättä, vaikka kieli vaihteli suomen ja ruotsin välillä.
Ensimmäiseksi vastannut kapteeni vaikutti suorastaan välinpitämättömän rauhalliselta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, että Turussa meripelastus istuu toimistolla perseellään ja kuuntelee 20 minuuttia keskustelua ja sitten hieman raapii persettään, että pitääkö tästä ulos lähteä? Olisi varmaan kannattanut se Super-Puma nostaa ilmaan siinä ensimmäisen Maydayn kohdalla? Vai eikö niillä silloin ollut vielä kalustoa?
Kopterimiehistö hälytettiin paikalle heti ensimmäisen mayday-kutsun jälkeen, mutta tuohon aikaan miehistöt olivat tunnin valmiudessa toimistoajan ulkopuolella ja toinen Turun Puma oli kaiken lisäksi vuosihuollossa. Radioliikenteessä oli myös suuria ongelmia, koska Helsinki Radion alueella joku oli jättänyt tangentin pohjaan ja taajuudella kulki suurimman osan yöstä pelkkää kantoaaltoa.
Ehkä se oli venäläinen sukellusvene? Ensin osuma torpedolla ja sitten radiohäirintää...
Jokainen neliösenttimetri Itämerestä oli jo tuolloin sekä Naton että pohjoismaiden merenkulun viranomaisten ja merivoimien valvonnassa, niin pinnalla kuin pinnan alla. Tuo on täysin naurettava ajatuskin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä oli kyllä aika hirveää kuunneltavaa. Tässä puhuttiin suomea kun alussa pyydettiin. Minusta oli kamalaa, että joku pölötti sitä ruotsia koko ajan; eikö hän ymmärtänyt, että englanti olisi ollut hätäkieli?
Varsinkin kun ensimmäiset hätäviestit olivat suomeksi
Ihan selkeäähän tuo oli käyttää sitä kieltä mikä parhaiten sujui sen sijaan, että olisi väännetty väkisin tankeroenglantia. Mitään olennaista ei varmastikaan jäänyt ymmärtämättä, vaikka kieli vaihteli suomen ja ruotsin välillä.
Puhetta kuunteli myös muut, jotka ei ehkä osanneet ruotsia.
On monia muitakin lajeja, esim. ne jotka lamaantuvat.