Kiltit miehet kertovat naisten kovista vaatimuksista

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Outoa jankuttaa "kiltti-miehistä" ja heidän parisuhteiden puutteesta.

Miehen kiltteys, jos mikä, vetää naisia puoleensa.

Naisia vetää puoleensa pituus, komeus, korkea status, itsevarmuus, sosiaalinen kyvykkyys, supliikkitaidot, jne.

Kilteys on se mitä tällaiselta mieheltä toivotaan, ja mikä saa pitkässä juoksussa naisen jäämään miehen luokse. Vetovoimatekijä se ei ole.

Sain tästä ajatuksen, että jos karkeasti jakaa ominaisuuksia vetovoimatekijöihin ja pysyvyystekijöihin niin voi tarkastella tilannetta paremmin. Jos mies ei saa lähestymisiä tai hän ei pääse treffeille tai tapailuvaiheesta pidemmälle, hänellä ei ole vetovoimatekijöitä. Pysyvyystekijöitä voi olla tai olla olematta, mutta niillä ei ole väliä.

Jos mies taas saa lähestymisiä ja pääsee tapailuasteelta eteenpäin, mutta suhteet kaatuvat aina jossain vaiheessa, hänellä on vetovoimatekijöitä mutta ei tarpeeksi pysyvyystekijöitä. Onko tässä mitään järkeä?

eri

Kerrankin täällä vähämielisen öyhöttämisen keskellä on hyväkin ajatus. Just näin se on ainakin näin miehen näkökulmasta. Monet naiset koittavat maksimoida miehessä ja itsessään noita vetovoimatekijöitä ja pettyvät, kun joko itsellä tai miehellä ei ole tarpeeksi pysyvyystekijöitä. Ja toisaalta näillä miehillä, joille aina tarjotaan kaverikorttia, löytyy niitä pysyvyystekijöitä, mutta ei tarpeeksi vetovoimatekijöitä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No eipä ole mikään yllättävä uutinen. Naiselta vaaditaan työssäkäyntiä ihan siinä kuin mieheltäkin, mutta suurin osa miehistä ei silti panosta vastaavasti enemmän parisuhteeseen, kodinhoitoon ja lapsiin. Kun parisuhde on naiselle jo lähtökohtaisesti aika huono diili, niin on sen miehen totta vie oltavakin aika hemmetin upea tapaus, että tuollaiseen viitsii lähteä.

Tällä hetkellä miehet yrittävät tasa-arvossa poimia rusinat pullasta. He tykkäävät kyllä, että naisetkin tienaavat rahaa, mutta eivät haluaisi oman työmääränsä lisääntyvän, vaan muilta osin sitten haluaisivatkin perinteisempää työnjakoa ymmärtämättä ollenkaan, että siihen perinteiseen työnjakoon sisältyi erittäin olennaisena osana se, että mies sitten hoitaa naiselle kunnollisen elintason.

Aikamoinen yleistys ja oletus. Mihin se perustuu, muutakuin ennakkoluuloihin?

Kokemuksiin, keskusteluihin ja havaintoihin. Ennakkoluuloni oli, että ei kukaan mies voi ajatella niin, että päävastuun perheestä voi sysätä naiselle ja mies sitten keskittyy nauttimaan eduista. Kuitenkin juuri tällainen ajatusmalli on ilmeisen elinvoimainen, niin se on todellisuus ennakkoluuloja ihmeellisempää.

Tämä on nimenomaan miesten ajatusmaailma. Nainen elättää perheen ja hoitaa kodin. Miehen tehtävä on, ehkä jos jaksaa, viedä muksut aamulla hoitoon, vaimo hakee kun pääsee töistä ja mies on päivän kotona istumassa pelikoneella tai ryyppää sohvalla. Peruspäiväraha mikä tulee kelalta pistetään päihteisiin ja peleihin. Väsyneelle vaimolle ehdotellaan lisäduunin ottamista kun mies on keksinyt lisää kuluja. Tästä sitten pitäisi innostua?

Onkohan nyt ihan näinkään.

Oma kokemukseni, lähipiirini ja elämänmuotoni on ihan toisenlainen.

Miehenä minulla on huonompi diili. Parisuhteen edellytys oli ja on tietenkin se, että molemmat hoitavat puolet kotitöistä: siivouksesta, ruuanlaitosta, tiskauksesta, lastenhoidosta, pyykkien hoidosta jne.

Tämä toimi oikein hyvin niin kauan kuin asuimme kerrostalossa.

Mutta kun muutimme omakotitaloon, elämäni muuttui surkeammaksi. Nyt parisuhteemme edellytys on se, että molemmat hoitavat puolet SISÄkotitöistä: siivouksesta, ruuanlaitosta, tiskauksesta, lastenhoidosta, pyykkien hoidosta jne.

Sen lisäksi minä hoidan kaikki ULKOkotityöt: talon remontoinnin, pihan ja puutarhan hoidon, lumityöt, korjaukset, maalaukset, aidat, kasvimaan, ulkorakennusten kunnostuksen, hoidon ja siivouksen, polttopuiden hankinnan tai teon ja niiden pinoamisen, kuljetuksen, kantamisen ja niillä lämmittämisen, samaten kaikki vastaavat korjaus-, huolto- ja hoitotyöt kesämökillä ja LISÄKSI puolet sisäkotitöistä kesämökillä (siivous, ruuanlaitto, tiskaus, lastenhoito ym).

Turhaa mainita, että näiden lisäksi käyn töissä, olen pitänyt isyysvapaita maksimimäärän, hoidan lapsiani, perheen lemmikkejä, maksan puolet kaikista kotitalouden normaalikuluista JA käytännössä kaikki talon huolto-, korjaus- ja remonttitarvikkeet; vaimon mukaan siksi, että "harrastan" kodin remontoimista.

Moniko nainen suostuisi siihen, että mies sanelisi, mihin kotitöihin aikoo ryhtyä, ja mitkä laskee naisen "harrastuksiksi"?

Alkaa raivostuttamaan tuo P***A A**A niin paljon, että tekisi mieli potkaista hänet kadulle ja ajaa kirveen kanssa kauemmas, jos yrittää tulla lähelle.

Onpa teidän talo melkoinen työleiri. Vanhempani ovat asuneet samassa omakotitalossa nyt yli 35 vuotta, mutta eivät ole itse remontoineet mitään, heillä ei myöskään ole mitään polttopuiden tekoa tai ulkorakennuksia. Kuulostaa siltä, että olette ottaneet liian isotöisen talon, ja teillä on nyt kaksin verroin hommaa, kun on kesämökkikin ja ilmeisen isotöinen talo. Ja ilmeisesti kumpikaan ei oikeasti haluaisi noita töitä tehdä.

Juuri sen vuoksi itse asun kerrostalossa, etten halua tehdä omakotitalon töitä. Piha on kiva, mutta sitä tarvitsee lähinnä kesäisin, ja sitä varten on kesämökki. Eihän se tietenkään reilua ole, jos sinä joudut tekemään paljon enemmän, mutta tilanteessa, jossa kumpikaan ei oikein halua tehdä, kannattaisi miettiä, mistä kohtaa voisi vähentää niitä töitä.

Talo on isotöinen, myönnetään. Sen hankkiminen oli kuitenkin yhteinen päätös. En vain osannut arvata, että homma kääntyy niin, että kaiken tekemäni remontti- ja hoitotyön lisäksi joudun tekemään vielä puolet kaikista muistakin kotitöistä. Eli kärjistettynä remppaan ja hoidan taloa, pihaa, kesämökkiä ym. samaan aikaan kun vaimo vetää lonkkaa.

Enkä sinänsä vastusta piha- tai remonttitöitä lainkaan, pidän työnteosta. Mutta rajansa kaikella. Ja minulla se raja on siinä, että kun iltapäivällä aloitan vaikkapa piharakennuksen kunnostustyöt klo 16:30 ja lopettelen hommaa klo 19:30, jää minulle klo 20:00-22:00 vielä iso kasa muita kotitöitä, joita teen samalla kun vaimo katselee Netflixiä. Olisi eri juttu, jos piharakennus olisi esim. kokonaan oma projektini (eli mancave -tyyppinen juttu tms), mutta kun ei ole: samassa rakennuksessa säilytetään yhtä lailla vaimon polkupyöriä, kuntoiluvälineitä, hänen autoaan, yms.

Semmonen uhriutuminen siellä. Miesparka, nainen on alistanut täysin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä on miesvihaa palstalla. Siitä ei kerro pelkästään nämä kommentit, vaan myös tykkäykset.

Miten ihmeessä on miesvihaa todeta että naisten osa ei ole helppo, tai kysyä että miksi naisten pitäisi ottaa itselleen miehiä jotka eivät ole asiallisia, kiinnostavia tai kohtele heitä hyvin?

Miestenkö osa on helppo? Enemmän turpaansaantia ja pakollinen asevelvollisuus. Erittäin heikko asema lasten suhteen jos tilanne riitautuu.

Nainen on kuitenkin aina uhri?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perustelkaa naiset nyt, miksi sen kerran paneskellun miehen kanssa ei voi paneskella useimmin vaan pitää sinkkuna aina olle eri miehen kanssa (vaikka ette halua olla kyläpyöriä)? Onko kerta pano aina huono eikä kemiaakaan ollut vaikka just ennen panoa oli kemiaa ja kiimaa? Muuttuuko teidän oma valinta yhtäkkiä huonoksi yön aikana vai onko sitten kyse karkkikauppa -ilmiöstä? Nainen hakee joka viikonloppu uuden panon vain "koska se on helppoa ja koska mä voin"?

Hyvin harvoin omassa elämässä sinkkuna olen edes edennyt siihen kertapanoon, sillä se on aina riski naisen turvallisuudelle. Nainen kun harrastaa seksiä tuntemattoman miehen kanssa, hän laittaa aina itsensä hyvin haavoittuvaiseen asemaan. Siksi haluan ainakin itse aina tuntea miehen edes jotenkin, ennen sänkyyn hyppäämistä.

Miehet ei taida oikeasti nähdä, miten paljon naisen tulee miettiä omaa turvallisuuttaan jokapäiväisessä elämässä. Ja tämä ei todellakaan tarkoita, että kaikki miehet ovat pelottavia ja vaarallisia, ei edes suurin osa! Mutta se pieni marginaaliryhmä pilaa paljon myös niiltä hyviltä miehiltä. Tämän marginaaliryhmän takia naisia monesti ahdistaa kun tuntematon mies tulee juttelee, nainen joutuu miettimään tarkkaan missä tapaa Tinder-treffin, uskaltaako mennä tuntemattoman kotiin, kenelle pitää muistaa kertoa minne menee jos käy huonosti. Nämä on oikeasti asioita joita jokainen nainen miettii ja usein päivittäin. Lenkillekkin mennessä pitää miettiä onko liian pimeää vai voiko vielä mennä metsään, baarin jälkeen miettii voiko kävellä kotiin vai pitääkö varmuuden vuoksi tilata kallis taksi. Kerran yksin työmatkalla tuntematon mies tuli keskellä yötä hotellin aulassa vastaan ja oli seuraamassa minua hissiin. Hissin tultua mies sanoi ottavansa seuraavan hissin, niin saan rauhassa mennä yksin. Olin häkeltynyt mutta kiitollinen, että mies tajusi joidenkin naisten varmasti pelkäävän mennä keskellä yötä tuntemattoman miehen kanssa hissiin jos hän vaikka seuraisi hotellihuoneeseen.

Moni mies voi ajatella, että tämä on ylireagointia ja kärjistettyä, mutta totuus on ettei se ole. Ja kun te hyvät miehet omalla käytöksellänne ja teoillanne autatte saamaan k*sipäät ja epämääräiset hyypiöt vastuuseen, ette vähättele naisten pelkoa ja ymmärrätte miltä naisista tuntuu, silloin te olette juuri niitä turvallisia, mahtavia kympin miehiä. Se ei lompakkoa tai ulkonäköä jos kohtelette naisia kunnioittavasti.

Taas tätä samaa lässytystä. Miehet kokevat paljon enemmän väkivaltaa kuin naiset, mutta naiset ovat riskiasemassa? Enemmän minä itseäni riskeeraan olemassa paikallisessa baarissa kännissä kuin nainen lähtiessään antamaan vulvansa saloja miehen ja lihasauvansa iloksi.

Mutta ulise ja uhriudu toki jos se oloasi helpottaa.

Ja kuka sitä väkivaltaa kohdistaa mieheen? Nainen, vai toinen mies? Juttu on niin, että niin kauan kuin miehet ovat niin tunteidensa vietävinä että sekä naisten, että toisten miesten pitää pelätä, niin aika heikossa on arvostus ja mielenkiinto. Ja kun ei ole sitä kristallipalloa mistä katsoa mihin ryhmään tämä vasta tavattu mies kuuluu, niin on pakko suhtautua varauksella kaikkiin miehiin.

Pitääkö suhtautua myös varauksella kaikkiin naisiin koska jopa puolet ovat pettäneet miehiään ja osa on vetäneet vauvan pöntöstä alas?

Vai niinqu eriasia?

No typeräähän se on snisilmäisesti luottaa kehenkään. Ikinä et tiedä mitä elämässä vastaan tulee. Se oma täysjärkinen rakas saattaa jonain päivänä sairastua ja joutua psykoosiin ja alkaa riehua veitsen kanssa. Ikinä et voi tietää mitä seuraavana päivänä tapahtuu, pitää vaan porskuttaa eteenpäin ja toivoa parasta. Ja välttää turhia riskejä. Niitä sellaisia joita ei tosiaan ole halukas ottamaan. Jos siis koet että riski siitä että nainen pettää on niin suuri, ettet halua sitä ottaa, olet onnellisempi ilman parisuhdetta. Elämä ei ole reilua, eikä kaikkea voi saada. Pitää valita mitä haluaa, ja jokainen valinta sisältää riskin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perustelkaa naiset nyt, miksi sen kerran paneskellun miehen kanssa ei voi paneskella useimmin vaan pitää sinkkuna aina olle eri miehen kanssa (vaikka ette halua olla kyläpyöriä)? Onko kerta pano aina huono eikä kemiaakaan ollut vaikka just ennen panoa oli kemiaa ja kiimaa? Muuttuuko teidän oma valinta yhtäkkiä huonoksi yön aikana vai onko sitten kyse karkkikauppa -ilmiöstä? Nainen hakee joka viikonloppu uuden panon vain "koska se on helppoa ja koska mä voin"?

Hyvin harvoin omassa elämässä sinkkuna olen edes edennyt siihen kertapanoon, sillä se on aina riski naisen turvallisuudelle. Nainen kun harrastaa seksiä tuntemattoman miehen kanssa, hän laittaa aina itsensä hyvin haavoittuvaiseen asemaan. Siksi haluan ainakin itse aina tuntea miehen edes jotenkin, ennen sänkyyn hyppäämistä.

Miehet ei taida oikeasti nähdä, miten paljon naisen tulee miettiä omaa turvallisuuttaan jokapäiväisessä elämässä. Ja tämä ei todellakaan tarkoita, että kaikki miehet ovat pelottavia ja vaarallisia, ei edes suurin osa! Mutta se pieni marginaaliryhmä pilaa paljon myös niiltä hyviltä miehiltä. Tämän marginaaliryhmän takia naisia monesti ahdistaa kun tuntematon mies tulee juttelee, nainen joutuu miettimään tarkkaan missä tapaa Tinder-treffin, uskaltaako mennä tuntemattoman kotiin, kenelle pitää muistaa kertoa minne menee jos käy huonosti. Nämä on oikeasti asioita joita jokainen nainen miettii ja usein päivittäin. Lenkillekkin mennessä pitää miettiä onko liian pimeää vai voiko vielä mennä metsään, baarin jälkeen miettii voiko kävellä kotiin vai pitääkö varmuuden vuoksi tilata kallis taksi. Kerran yksin työmatkalla tuntematon mies tuli keskellä yötä hotellin aulassa vastaan ja oli seuraamassa minua hissiin. Hissin tultua mies sanoi ottavansa seuraavan hissin, niin saan rauhassa mennä yksin. Olin häkeltynyt mutta kiitollinen, että mies tajusi joidenkin naisten varmasti pelkäävän mennä keskellä yötä tuntemattoman miehen kanssa hissiin jos hän vaikka seuraisi hotellihuoneeseen.

Moni mies voi ajatella, että tämä on ylireagointia ja kärjistettyä, mutta totuus on ettei se ole. Ja kun te hyvät miehet omalla käytöksellänne ja teoillanne autatte saamaan k*sipäät ja epämääräiset hyypiöt vastuuseen, ette vähättele naisten pelkoa ja ymmärrätte miltä naisista tuntuu, silloin te olette juuri niitä turvallisia, mahtavia kympin miehiä. Se ei lompakkoa tai ulkonäköä jos kohtelette naisia kunnioittavasti.

Taas tätä samaa lässytystä. Miehet kokevat paljon enemmän väkivaltaa kuin naiset, mutta naiset ovat riskiasemassa? Enemmän minä itseäni riskeeraan olemassa paikallisessa baarissa kännissä kuin nainen lähtiessään antamaan vulvansa saloja miehen ja lihasauvansa iloksi.

Mutta ulise ja uhriudu toki jos se oloasi helpottaa.

Ja kuka sitä väkivaltaa kohdistaa mieheen? Nainen, vai toinen mies? Juttu on niin, että niin kauan kuin miehet ovat niin tunteidensa vietävinä että sekä naisten, että toisten miesten pitää pelätä, niin aika heikossa on arvostus ja mielenkiinto. Ja kun ei ole sitä kristallipalloa mistä katsoa mihin ryhmään tämä vasta tavattu mies kuuluu, niin on pakko suhtautua varauksella kaikkiin miehiin.

Pitääkö suhtautua myös varauksella kaikkiin naisiin koska jopa puolet ovat pettäneet miehiään ja osa on vetäneet vauvan pöntöstä alas?

Vai niinqu eriasia?

On eri asia. Naiset eivät ole edes teoreettinen uhka henkilökohtaiselle hyvinvoinnillesi. 

Eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perustelkaa naiset nyt, miksi sen kerran paneskellun miehen kanssa ei voi paneskella useimmin vaan pitää sinkkuna aina olle eri miehen kanssa (vaikka ette halua olla kyläpyöriä)? Onko kerta pano aina huono eikä kemiaakaan ollut vaikka just ennen panoa oli kemiaa ja kiimaa? Muuttuuko teidän oma valinta yhtäkkiä huonoksi yön aikana vai onko sitten kyse karkkikauppa -ilmiöstä? Nainen hakee joka viikonloppu uuden panon vain "koska se on helppoa ja koska mä voin"?

Hyvin harvoin omassa elämässä sinkkuna olen edes edennyt siihen kertapanoon, sillä se on aina riski naisen turvallisuudelle. Nainen kun harrastaa seksiä tuntemattoman miehen kanssa, hän laittaa aina itsensä hyvin haavoittuvaiseen asemaan. Siksi haluan ainakin itse aina tuntea miehen edes jotenkin, ennen sänkyyn hyppäämistä.

Miehet ei taida oikeasti nähdä, miten paljon naisen tulee miettiä omaa turvallisuuttaan jokapäiväisessä elämässä. Ja tämä ei todellakaan tarkoita, että kaikki miehet ovat pelottavia ja vaarallisia, ei edes suurin osa! Mutta se pieni marginaaliryhmä pilaa paljon myös niiltä hyviltä miehiltä. Tämän marginaaliryhmän takia naisia monesti ahdistaa kun tuntematon mies tulee juttelee, nainen joutuu miettimään tarkkaan missä tapaa Tinder-treffin, uskaltaako mennä tuntemattoman kotiin, kenelle pitää muistaa kertoa minne menee jos käy huonosti. Nämä on oikeasti asioita joita jokainen nainen miettii ja usein päivittäin. Lenkillekkin mennessä pitää miettiä onko liian pimeää vai voiko vielä mennä metsään, baarin jälkeen miettii voiko kävellä kotiin vai pitääkö varmuuden vuoksi tilata kallis taksi. Kerran yksin työmatkalla tuntematon mies tuli keskellä yötä hotellin aulassa vastaan ja oli seuraamassa minua hissiin. Hissin tultua mies sanoi ottavansa seuraavan hissin, niin saan rauhassa mennä yksin. Olin häkeltynyt mutta kiitollinen, että mies tajusi joidenkin naisten varmasti pelkäävän mennä keskellä yötä tuntemattoman miehen kanssa hissiin jos hän vaikka seuraisi hotellihuoneeseen.

Moni mies voi ajatella, että tämä on ylireagointia ja kärjistettyä, mutta totuus on ettei se ole. Ja kun te hyvät miehet omalla käytöksellänne ja teoillanne autatte saamaan k*sipäät ja epämääräiset hyypiöt vastuuseen, ette vähättele naisten pelkoa ja ymmärrätte miltä naisista tuntuu, silloin te olette juuri niitä turvallisia, mahtavia kympin miehiä. Se ei lompakkoa tai ulkonäköä jos kohtelette naisia kunnioittavasti.

Taas tätä samaa lässytystä. Miehet kokevat paljon enemmän väkivaltaa kuin naiset, mutta naiset ovat riskiasemassa? Enemmän minä itseäni riskeeraan olemassa paikallisessa baarissa kännissä kuin nainen lähtiessään antamaan vulvansa saloja miehen ja lihasauvansa iloksi.

Mutta ulise ja uhriudu toki jos se oloasi helpottaa.

Toisin sanoen, miehet ovat riski meille kaikille.

En minä sitä ole kieltänyt. On asioita mitkä vaan on. Esimm. miesten suurempi agressiivisuus, naisilla taas miehestä taloudellisen hyötymisen taipumus tai suurempi riski olla vaaraksi vauvalle.

Mutta se, että naisten erityisesti pitää varoa miehiä on aivan sontaa koska nimenomaan miesten pitää.

Miehillä on suurempi riski olla vaaraksi vauvalle.

Semmoset valheet sitten sieltä kun argumentit loppuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Outoa jankuttaa "kiltti-miehistä" ja heidän parisuhteiden puutteesta.

Miehen kiltteys, jos mikä, vetää naisia puoleensa.

Naisia vetää puoleensa pituus, komeus, korkea status, itsevarmuus, sosiaalinen kyvykkyys, supliikkitaidot, jne.

Kilteys on se mitä tällaiselta mieheltä toivotaan, ja mikä saa pitkässä juoksussa naisen jäämään miehen luokse. Vetovoimatekijä se ei ole.

Sain tästä ajatuksen, että jos karkeasti jakaa ominaisuuksia vetovoimatekijöihin ja pysyvyystekijöihin niin voi tarkastella tilannetta paremmin. Jos mies ei saa lähestymisiä tai hän ei pääse treffeille tai tapailuvaiheesta pidemmälle, hänellä ei ole vetovoimatekijöitä. Pysyvyystekijöitä voi olla tai olla olematta, mutta niillä ei ole väliä.

Jos mies taas saa lähestymisiä ja pääsee tapailuasteelta eteenpäin, mutta suhteet kaatuvat aina jossain vaiheessa, hänellä on vetovoimatekijöitä mutta ei tarpeeksi pysyvyystekijöitä. Onko tässä mitään järkeä?

eri

Kerrankin täällä vähämielisen öyhöttämisen keskellä on hyväkin ajatus. Just näin se on ainakin näin miehen näkökulmasta. Monet naiset koittavat maksimoida miehessä ja itsessään noita vetovoimatekijöitä ja pettyvät, kun joko itsellä tai miehellä ei ole tarpeeksi pysyvyystekijöitä. Ja toisaalta näillä miehillä, joille aina tarjotaan kaverikorttia, löytyy niitä pysyvyystekijöitä, mutta ei tarpeeksi vetovoimatekijöitä. 

No hyvä, silloinhan ne kaverikorttimiehet tietävät, mistä kiikastaa ja mitä heidän pitää tehdä (hankkia).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikähän siinä on, että miesten on niin vaikea hyväksyä sitä, ettei kumppania löydy? Naisille sen hyväksyminen näyttää olevan paljon helpompaa. Tuntuu, että miehet ajattelevat jotenkin "narsistisemmin" ja heille on jonkinlainen "loukkaus" jos jäävät yksin. Ihan kuin olisi naisten velvollisuus olla näistä miehistä kiinnostuneita.

Miehelle se on paljon rajaavampaa, kun tavismies ei saa yhden yön juttuja eikä sinkkumiehenä voi hankkia lasta. Siinä jää iso osa elämästä pois

Aika iso osa naisista ei saa mitään yhden illan jutuista, eikä niitä siksi harrasta. Jos seksi tuntemattoman kanssa tuntuu lähinnä pelottavalta tai ällöttävältä, miksi sellaiseen ryhtyisi? Ilman parisuhdetta nainenkin todennäköisesti jää ilman seksiä.

Monet miehet eivät saa yhden illan juttuja vaikka haluaisivat. Naiset taas saavat kyllä jos haluavat, mutta monet naiset eivät halua, koska naiset eivät ole niin seksuaalisia luonnoltaan kuin miehet.

Siinä on iso ero, että onko mahdollisuutta lainkaan vai jättääkö vain omasta halustaan käyttämättä sen mahdollisuuden.

Siinä meillä taas varsinainen naisen seksuaalisuuden asiantuntija.

Naiset ovat tasan yhtä seksuaalisia, jopa seksuaalisempia kuin miehet. Naisen seksuaalisuus vain poikkeaa siitä aggressiivisesta ja naiselle kipua tuottavasta pornorynkytyksestä, mitä sinä pidät seksuaalisuutena. Naiset eivät tykkää yhden illan jutuista siksi, että vaikka niissä saisi seksiä, se seksi ei ole useimpien naisten kannalta tyydyttävää. Sinäkin saisit homobaarista jonkun rynkyttämään itseäsi anaaliin milloin vain. Ai eikö kiinnosta? Syy ei ole siinä että et olisi seksuaalinen, vaan et vain pidä tuollaisesta seksistä. Ei (juuri) kukaan halua olla toisen panopuuna saamatta siitä itselleen nautintoa.

t. Ohis

Ei tämä mikään ohis ollut vaan täyttä asiaa. Harmi että näiden keskustelujen miehet ovat täysin kykenemättämiä sisäistämään tätä ja näkemään asiaa naisten näkökulmasta.

Kyllä se nyt vaan faktaa on, että miehillä on keskimäärin naisia kovempi libido. Ihan turha sitä on lähteä feminismiteorisoimaan uusiksi. Suuri libido ei ole muuten mikään meriitti, mikä se tuntuu teille naisille olevan, kun yritätte silläkin keulia miesten edelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikähän siinä on, että miesten on niin vaikea hyväksyä sitä, ettei kumppania löydy? Naisille sen hyväksyminen näyttää olevan paljon helpompaa. Tuntuu, että miehet ajattelevat jotenkin "narsistisemmin" ja heille on jonkinlainen "loukkaus" jos jäävät yksin. Ihan kuin olisi naisten velvollisuus olla näistä miehistä kiinnostuneita.

Naiset ovat jokaisen miehen elämän keskiössä, kun taas miehet ovat naiselle mukava sidequest, jos hyvin käy. Miehethän elävät avioliitossa pidempään ja onnellisempana kuin sinkkuna, naisilla ei samaa korrelaatiota ole.

...ja taas tämä virheellisiin tutkimustuloksiin perustuva papukaijailu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikähän siinä on, että miesten on niin vaikea hyväksyä sitä, ettei kumppania löydy? Naisille sen hyväksyminen näyttää olevan paljon helpompaa. Tuntuu, että miehet ajattelevat jotenkin "narsistisemmin" ja heille on jonkinlainen "loukkaus" jos jäävät yksin. Ihan kuin olisi naisten velvollisuus olla näistä miehistä kiinnostuneita.

Miehelle se on paljon rajaavampaa, kun tavismies ei saa yhden yön juttuja eikä sinkkumiehenä voi hankkia lasta. Siinä jää iso osa elämästä pois

Aika iso osa naisista ei saa mitään yhden illan jutuista, eikä niitä siksi harrasta. Jos seksi tuntemattoman kanssa tuntuu lähinnä pelottavalta tai ällöttävältä, miksi sellaiseen ryhtyisi? Ilman parisuhdetta nainenkin todennäköisesti jää ilman seksiä.

Monet miehet eivät saa yhden illan juttuja vaikka haluaisivat. Naiset taas saavat kyllä jos haluavat, mutta monet naiset eivät halua, koska naiset eivät ole niin seksuaalisia luonnoltaan kuin miehet.

Siinä on iso ero, että onko mahdollisuutta lainkaan vai jättääkö vain omasta halustaan käyttämättä sen mahdollisuuden.

Siinä meillä taas varsinainen naisen seksuaalisuuden asiantuntija.

Naiset ovat tasan yhtä seksuaalisia, jopa seksuaalisempia kuin miehet. Naisen seksuaalisuus vain poikkeaa siitä aggressiivisesta ja naiselle kipua tuottavasta pornorynkytyksestä, mitä sinä pidät seksuaalisuutena. Naiset eivät tykkää yhden illan jutuista siksi, että vaikka niissä saisi seksiä, se seksi ei ole useimpien naisten kannalta tyydyttävää. Sinäkin saisit homobaarista jonkun rynkyttämään itseäsi anaaliin milloin vain. Ai eikö kiinnosta? Syy ei ole siinä että et olisi seksuaalinen, vaan et vain pidä tuollaisesta seksistä. Ei (juuri) kukaan halua olla toisen panopuuna saamatta siitä itselleen nautintoa.

t. Ohis

Ei tämä mikään ohis ollut vaan täyttä asiaa. Harmi että näiden keskustelujen miehet ovat täysin kykenemättämiä sisäistämään tätä ja näkemään asiaa naisten näkökulmasta.

Kyllä se nyt vaan faktaa on, että miehillä on keskimäärin naisia kovempi libido. Ihan turha sitä on lähteä feminismiteorisoimaan uusiksi. Suuri libido ei ole muuten mikään meriitti, mikä se tuntuu teille naisille olevan, kun yritätte silläkin keulia miesten edelle.

Näin on.

Tietysti pieniä poikkeuksiakin on. Lisääntymisikäisissä miehissä on varmaan ehkä noin 2-5% parisuhteessa, jossa naisosapuoli haluaa seksiä selkeästi enemmän.

Sen sijaan naisista noin 85% on parisuhteessa, jossa mies haluaa seksiä selkeästi enemmän. Lopuilla halut lienevät kutakuinkin samantasoiset.

Tämä koko keskustelu on lopulta typerä. Minä naisena pariudun juuri sen miehen kanssa kenen kanssa haluan pariutua, ja joka samaan aikaan haluaa pariutua minun kanssani. Niin pitäisi jokaisen tehdä, sukupuolesta riippumatta. Jos taas pariutuu sellaisen kanssa kenet saa muttei oikeastaan haluaisi, niin se on täyttä typeryyttä. Mikä kummallinen pakko on olla parisuhteessa jonkun kanssa, niin pakko että joko ottaa rinnalleen ihmisen kenestä ei pidä, tai että katkeroituu kun ei saa juuri sitä kaikista upeinta kenet kaikki muutkin haluavat? Minä olen mieluummin ilman kuin tyydyn johonkin tyyppiin joka vain sattuu olemaan "oikeaa" sukupuolta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Outoa jankuttaa "kiltti-miehistä" ja heidän parisuhteiden puutteesta.

Miehen kiltteys, jos mikä, vetää naisia puoleensa.

Naisia vetää puoleensa pituus, komeus, korkea status, itsevarmuus, sosiaalinen kyvykkyys, supliikkitaidot, jne.

Kilteys on se mitä tällaiselta mieheltä toivotaan, ja mikä saa pitkässä juoksussa naisen jäämään miehen luokse. Vetovoimatekijä se ei ole.

Sain tästä ajatuksen, että jos karkeasti jakaa ominaisuuksia vetovoimatekijöihin ja pysyvyystekijöihin niin voi tarkastella tilannetta paremmin. Jos mies ei saa lähestymisiä tai hän ei pääse treffeille tai tapailuvaiheesta pidemmälle, hänellä ei ole vetovoimatekijöitä. Pysyvyystekijöitä voi olla tai olla olematta, mutta niillä ei ole väliä.

Jos mies taas saa lähestymisiä ja pääsee tapailuasteelta eteenpäin, mutta suhteet kaatuvat aina jossain vaiheessa, hänellä on vetovoimatekijöitä mutta ei tarpeeksi pysyvyystekijöitä. Onko tässä mitään järkeä?

eri

Kerrankin täällä vähämielisen öyhöttämisen keskellä on hyväkin ajatus. Just näin se on ainakin näin miehen näkökulmasta. Monet naiset koittavat maksimoida miehessä ja itsessään noita vetovoimatekijöitä ja pettyvät, kun joko itsellä tai miehellä ei ole tarpeeksi pysyvyystekijöitä. Ja toisaalta näillä miehillä, joille aina tarjotaan kaverikorttia, löytyy niitä pysyvyystekijöitä, mutta ei tarpeeksi vetovoimatekijöitä. 

Ei kai tätä kukaan ole kieltänyt. Jos vetovoimalla tarkoitetaan seksikkyyttä, niin sekä lyhyiksi (tarkoituksella tai tarkoituksetta) jääviin suhteisiin että pitkiin suhteisiin etsitään riittävän seksikästä kumppania, koska parisuhde on aina myös seksisuhde. Ja jos etsii elämänkumppania, sillä riittävän seksikkäällä on oltava seksikkyyden lisäksi koko joukko muita positiivisia ominaisuuksia, jotta etsintä ei jatku, vaan hänen kanssaan jakaa koko elämänsä. 

Seksikkyys ja ne muut positiiviset ominaisuudet ovat sitten katsojan silmässä ja elämänkokemuksessa, mitä kukakin kumppaniltaan toivoo. 

Näin naisnäkökulmasta. Mutta mä en kuulemma ole olemassa.

Taas tästä aiheesta keskustellaan.

Valitettavasti mikään statistiikkaa ei tue näitä väittämiä. Jos nämä teoriat pitäisivät paikkansa, naisista olisi silloin 80% sinkkuina, koska vain se 20% miehiä kelpaa heille eikä heitä tietenkään riitä kaikille. Todellisuudessa naisia on kuitenkin parisuhteessa huomattavasti enemmän ja kun näitä naisia katsoo, niin todella laidasta laitaan löytyy niitä miehiä. Kun mietin vaikka omaa ammattikorkeakoulua tai lukiota, ne kaikkein nörtimmätkin ovat Facebookin mukaan perustaneet perheen. Ja vaikuttavat ihan tyytyväisiltä.

Mikä se ongelma siis on? Sekö, että naiset (kuten miehetkään, ihan tutkitusti) eivät halua sitoutua välttämättä perheenperustamiseen vielä parikymppisinä vaan saattavat harrastaa kevyitä suhteita ja tämä jotenkin likaa ja saastuttaa heidät? Onneksi oman mieheni itsetunto ei ole kiinni seksuaalisesta menneisyydestäni eikä hän siitä ole koskaan kysellytkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä on miesvihaa palstalla. Siitä ei kerro pelkästään nämä kommentit, vaan myös tykkäykset.

Miten ihmeessä on miesvihaa todeta että naisten osa ei ole helppo, tai kysyä että miksi naisten pitäisi ottaa itselleen miehiä jotka eivät ole asiallisia, kiinnostavia tai kohtele heitä hyvin?

Miestenkö osa on helppo? Enemmän turpaansaantia ja pakollinen asevelvollisuus. Erittäin heikko asema lasten suhteen jos tilanne riitautuu.

Nainen on kuitenkin aina uhri?

Voi olla, että näin täti-ihmisenä olen jotenkin yksinkertainen, mutta miten pakollinen asepalvelus ja se, että naiset ottavat sellaisia miheiä, jotka kiinnostavat heitä liittyvät yhteen?

Vierailija kirjoitti:

Hyvä juttu, tällaisia tarvitaan lisää. Monilla kilteillä miehillä on pariutuminen todella vaikeaa, joskus tuntuu, että naiset ovat allergisia sellaisille vähän rauhallisemmille introverteille miehille.

Samaistuin tuohon nimimerkkiin "gymcel", koska itselläkin on takana kymmeniä treffejä joista suuri osa päättyy niihin "vaikutat mukavalta mutta.." pakkeihin. En tiedä, että mikä se on missä mättää? Naama vai luonne vai status? Tai ehkä kaikki. Pitäisikö yrittää väkisin muuttua sellaiseksi kovan itsevarmaksi läpän heittäjä flirttailijaksi ja valehdeella olevansa jossain korkean statuksen ammatissa..?

Itse en varmaankaan ole koskaan ollut rehellinen naiselle. Kertonut valheita valheiden jatkoksi, ja voin todeta, että toimii. Toki joku kohtuus pitää pitää, sekä muistaa kaikki valheet, mutta muuten se on helppoa. Terv. Jo 3 suhteen saanut, kun satuillut riittävästi. Toki ne katkeavat aina jossain vaiheessa, mutta parempihan se on puolen vuoden suhde ihanaan naiseen, kuin olla rehellinen ja ottaa kaverikortti.

Vierailija kirjoitti:

Tämä koko keskustelu on lopulta typerä. Minä naisena pariudun juuri sen miehen kanssa kenen kanssa haluan pariutua, ja joka samaan aikaan haluaa pariutua minun kanssani. Niin pitäisi jokaisen tehdä, sukupuolesta riippumatta. Jos taas pariutuu sellaisen kanssa kenet saa muttei oikeastaan haluaisi, niin se on täyttä typeryyttä. Mikä kummallinen pakko on olla parisuhteessa jonkun kanssa, niin pakko että joko ottaa rinnalleen ihmisen kenestä ei pidä, tai että katkeroituu kun ei saa juuri sitä kaikista upeinta kenet kaikki muutkin haluavat? Minä olen mieluummin ilman kuin tyydyn johonkin tyyppiin joka vain sattuu olemaan "oikeaa" sukupuolta.

Oletko ihan varma, että myös miehesi on aidosti tuota mieltä?

Suurin osa miehistä joutuu parisuhteissa ja rakkaudessa tyytymään siihen naiseen, joka sattumalta osoittaa kiinnostusta heitä kohtaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikähän siinä on, että miesten on niin vaikea hyväksyä sitä, ettei kumppania löydy? Naisille sen hyväksyminen näyttää olevan paljon helpompaa. Tuntuu, että miehet ajattelevat jotenkin "narsistisemmin" ja heille on jonkinlainen "loukkaus" jos jäävät yksin. Ihan kuin olisi naisten velvollisuus olla näistä miehistä kiinnostuneita.

Naiset ovat jokaisen miehen elämän keskiössä, kun taas miehet ovat naiselle mukava sidequest, jos hyvin käy. Miehethän elävät avioliitossa pidempään ja onnellisempana kuin sinkkuna, naisilla ei samaa korrelaatiota ole.

...ja taas tämä virheellisiin tutkimustuloksiin perustuva papukaijailu.

Ja vaikka tutkimustulokset pitäisivätkin paikkaansa, niin se on jokaisen miehen ihan henkilökohtainen hel..tti jos ei muuta sisältöä elämään keksi. Ei se mua naisena mitenkään velvoita pitämään huoli että jokaiselle miehelle löytyy parisuhde.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös Suomi ole Islannin jälkeen maailman toiseksi paras maa naisille? Ilmeisesti naisena olemiseen liittyy sitten muutakin kuin tasa-arvoa.

Siihen liittyy sellaisia asioita kuin äitiyskuolleisuus, naisten vaikutusmahdollisuudet politiikassa, naisten mahdollisuudet käydä töissä jne. 

Ja,naisten oikeus itse valita puolisonsa ja päättää omasta ruumiistaan.

On se kumma, että 2020 joku ùliboy pitää naista jonain vapaasti hyödynnettävänä luonnonvarana eikä vertaisenaan ihmisenä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä juttu, tällaisia tarvitaan lisää. Monilla kilteillä miehillä on pariutuminen todella vaikeaa, joskus tuntuu, että naiset ovat allergisia sellaisille vähän rauhallisemmille introverteille miehille.

Samaistuin tuohon nimimerkkiin "gymcel", koska itselläkin on takana kymmeniä treffejä joista suuri osa päättyy niihin "vaikutat mukavalta mutta.." pakkeihin. En tiedä, että mikä se on missä mättää? Naama vai luonne vai status? Tai ehkä kaikki. Pitäisikö yrittää väkisin muuttua sellaiseksi kovan itsevarmaksi läpän heittäjä flirttailijaksi ja valehdeella olevansa jossain korkean statuksen ammatissa..?

Itse en varmaankaan ole koskaan ollut rehellinen naiselle. Kertonut valheita valheiden jatkoksi, ja voin todeta, että toimii. Toki joku kohtuus pitää pitää, sekä muistaa kaikki valheet, mutta muuten se on helppoa. Terv. Jo 3 suhteen saanut, kun satuillut riittävästi. Toki ne katkeavat aina jossain vaiheessa, mutta parempihan se on puolen vuoden suhde ihanaan naiseen, kuin olla rehellinen ja ottaa kaverikortti.

Mihin ne kaatuisivat, jos olisit rehellinen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä koko keskustelu on lopulta typerä. Minä naisena pariudun juuri sen miehen kanssa kenen kanssa haluan pariutua, ja joka samaan aikaan haluaa pariutua minun kanssani. Niin pitäisi jokaisen tehdä, sukupuolesta riippumatta. Jos taas pariutuu sellaisen kanssa kenet saa muttei oikeastaan haluaisi, niin se on täyttä typeryyttä. Mikä kummallinen pakko on olla parisuhteessa jonkun kanssa, niin pakko että joko ottaa rinnalleen ihmisen kenestä ei pidä, tai että katkeroituu kun ei saa juuri sitä kaikista upeinta kenet kaikki muutkin haluavat? Minä olen mieluummin ilman kuin tyydyn johonkin tyyppiin joka vain sattuu olemaan "oikeaa" sukupuolta.

Oletko ihan varma, että myös miehesi on aidosti tuota mieltä?

Suurin osa miehistä joutuu parisuhteissa ja rakkaudessa tyytymään siihen naiseen, joka sattumalta osoittaa kiinnostusta heitä kohtaan.

Sen takia en ikinä olisi huolinut miestä, joka ei saisi halutessaan muitakin naisia.

eri