Kiltit miehet kertovat naisten kovista vaatimuksista

Vierailija kirjoitti:

Mistä johtuu että tämä aloitus kerää näin paljon miesvihaa? En ole vähään aikaan nähnyt näin asiallisilla miesten kirjoituksilla näin paljon alapeukkuja.. Poteeko naiset huonoa omatuntoa siitä että ovat pinnallisia ja ns. jännämiesten perään? Kiltit miehet haluaisivat parisuhteen, mutta eivät ole tarpeeksi hyvännäköisiä tai viihdyttäviä naisille.

Johtuu juuri noista kahdesta lauseesta, joita te u-li t jaksatte vänistä tällä palstalla joka ikinen päivä. Viis siitä, että naiset ovat tuhansia kertoja kumonneet typerät olettamuksenne. Ei teitä jaksa, eikä teidän kanssanne voi keskustella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen häpeäkulttuuri ja useimpien naisten kiinnostus suhteellisen pientä miesjoukkoa kohtaan laittaa monet nuoret miehet vaikeaan asemaan. Itsetunto heikkenee, kun kukaan nainen ei osoita kiinnostusta, ja sitten häpeäsyistä ei oikein enää edes yritetä. Tasa-arvoisessa yhteiskunnassa myös naiset lähestyisivät miehiä eivätkä vaatisi, että mies on kaikilla osa-alueilla yhtä hyvä tai parempi kuin he itse.

Tässä taas vaaditaan vain naisilta asioita. Mitä sinä miehenä tekisit vastaavasti enemmän, jos naisten pitäisi lähestyä?

Eihän tuossa vaadita naisilta yhtään mitään mitä mieheltä ei odoteta automaattisesti. Siis aloitetta.

Se että haluaa riittää omana itsenään, ei ole mikään vaatimus. Ei tarvitse olla kaikilla osa-alueilla yhtä hyvä tai parempi kuin nainen.

Vierailija kirjoitti:

Hiukka yleistystä mutta on hauska että naiset huutavat tasa-arvon perään myös parisuhteissa. Mutta sitten kun joku mies haluaa sellaista myös ääneen, nopeasti mies leimataan nössöksi tai pummiksi tai mitä ikinään.

Omalta kohdalta hauska että minusta ei saa nössöä/perässävedettävää. Myös pummiksi näillä tuloilla ja omaisuuksilla ei saa. Mutta se että haaveilen mahdollisuudesta että parisuhteessa olisi kaksi ihmistä täysin tasa-arvoisessa tilassa jossa sukupuoli rooleja ole. Sekä haaveilen että mahdollisen jälkikasvun kanssa voisin olla mahdollisimman paljon koti-isänä. Naiset tekevät täys käännöksen heti.

En tiedä pitäisikö naisille mainostaa varallisuuden ja tulot, etteivät he säikähtäisi!? Mutta eihän sitä kukaan täysjärkinen ihminen tee joka haluaa tasa-arvoista parisuhdetta. Koska muuten saisi gold diggers perään ja ei todellakaan kukaan oikeasti tasa-arvoista suhdetta toivova voisi kuvitella omaisuudella pröystäilevää kumppania!

Ehkä kyse on pikemmin, että naiset haluavat perinteiset roolit, mutta ei alistettua asemaa. Se, että ollaan tasa-arvoisessa asemassa ei tarkoita, että kumpikin tekee samaa, mutta toisaalta se tarkoitaa ettei toisella ole valtaa jättää ne inhottavat asiat valtansa takia aina sen toisen tehtäväksi.

Se on ehkä vaikea nähdä mikä ero on sillä, että haluaa esimerkiksi, että mies on aloitteellinen ja dominoiva seksissä, mutta ei kuitenkaan pakota tai alista naista seksiin, jos hän ei sitä halua. Tasa-arvo on sitä, että nainen voi päättää siinä missä mieskin miten perheen rahat ja työkuviot hoidetaan. Se ei ole tasa-arvoa, jos mies sanoo, että jään kotiin koska olen päättänyt, että nyt sinä nainen menet töihin, koska minä haluan olla kotona hoitamassa lapsia. Kuten ei myöskään se, että mies sanoo menevänsä ja naisen on jäätävä kotiin. Tasa-arvoa on se, että kummankin toiveita kuunnellaan ja löydetään molempia tyydyttävä ratkaisu.

Monet naiset eivät haaveile suhteesta, jossa ei ole sukupuolirooleja. He haluavat olla naisia, ei roolittomia yksilöitä ja vastavuoroisesti he haluavat miehen, joka käyttäytyy kuin hyväkäytöksinen heitä kunnioittava mies.

Vierailija kirjoitti:

Jep. Miesten täytyy kehittyä aidosti tasa-arvoiseksi , eikä vaan vinkua vastaan.

Se toimii vain jos naiset oppivat haluamaan aidosti tasa-arvoisia miehiä.

Tälläkin palstalla käy selvästi ilmi ettei asia ole näin.

Jokaisessa keskustelussa toistuu kaava "joo olen tasa-arvoinen nainen, mutta parisuhteessa haluan että mies (vaatimus perinteisestä miehestä)"...

Yhäkin iso osa naisista haluaa että mies maksaa ensimmäisillä treffeillä, valtaosa haluaa että mies tekee aloitteen, miehen halutaan olevan jämäkämpi ja assertiivisempi, jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perustelkaa naiset nyt, miksi sen kerran paneskellun miehen kanssa ei voi paneskella useimmin vaan pitää sinkkuna aina olle eri miehen kanssa (vaikka ette halua olla kyläpyöriä)? Onko kerta pano aina huono eikä kemiaakaan ollut vaikka just ennen panoa oli kemiaa ja kiimaa? Muuttuuko teidän oma valinta yhtäkkiä huonoksi yön aikana vai onko sitten kyse karkkikauppa -ilmiöstä? Nainen hakee joka viikonloppu uuden panon vain "koska se on helppoa ja koska mä voin"?

Hyvin harvoin omassa elämässä sinkkuna olen edes edennyt siihen kertapanoon, sillä se on aina riski naisen turvallisuudelle. Nainen kun harrastaa seksiä tuntemattoman miehen kanssa, hän laittaa aina itsensä hyvin haavoittuvaiseen asemaan. Siksi haluan ainakin itse aina tuntea miehen edes jotenkin, ennen sänkyyn hyppäämistä.

Miehet ei taida oikeasti nähdä, miten paljon naisen tulee miettiä omaa turvallisuuttaan jokapäiväisessä elämässä. Ja tämä ei todellakaan tarkoita, että kaikki miehet ovat pelottavia ja vaarallisia, ei edes suurin osa! Mutta se pieni marginaaliryhmä pilaa paljon myös niiltä hyviltä miehiltä. Tämän marginaaliryhmän takia naisia monesti ahdistaa kun tuntematon mies tulee juttelee, nainen joutuu miettimään tarkkaan missä tapaa Tinder-treffin, uskaltaako mennä tuntemattoman kotiin, kenelle pitää muistaa kertoa minne menee jos käy huonosti. Nämä on oikeasti asioita joita jokainen nainen miettii ja usein päivittäin. Lenkillekkin mennessä pitää miettiä onko liian pimeää vai voiko vielä mennä metsään, baarin jälkeen miettii voiko kävellä kotiin vai pitääkö varmuuden vuoksi tilata kallis taksi. Kerran yksin työmatkalla tuntematon mies tuli keskellä yötä hotellin aulassa vastaan ja oli seuraamassa minua hissiin. Hissin tultua mies sanoi ottavansa seuraavan hissin, niin saan rauhassa mennä yksin. Olin häkeltynyt mutta kiitollinen, että mies tajusi joidenkin naisten varmasti pelkäävän mennä keskellä yötä tuntemattoman miehen kanssa hissiin jos hän vaikka seuraisi hotellihuoneeseen.

Moni mies voi ajatella, että tämä on ylireagointia ja kärjistettyä, mutta totuus on ettei se ole. Ja kun te hyvät miehet omalla käytöksellänne ja teoillanne autatte saamaan k*sipäät ja epämääräiset hyypiöt vastuuseen, ette vähättele naisten pelkoa ja ymmärrätte miltä naisista tuntuu, silloin te olette juuri niitä turvallisia, mahtavia kympin miehiä. Se ei lompakkoa tai ulkonäköä jos kohtelette naisia kunnioittavasti.

Taas tätä samaa lässytystä. Miehet kokevat paljon enemmän väkivaltaa kuin naiset, mutta naiset ovat riskiasemassa? Enemmän minä itseäni riskeeraan olemassa paikallisessa baarissa kännissä kuin nainen lähtiessään antamaan vulvansa saloja miehen ja lihasauvansa iloksi.

Mutta ulise ja uhriudu toki jos se oloasi helpottaa.

AI, öliöömieskin saapui paikalle jakelemaan viisauksiaan. Voi vttu tuotakin lausetta. Naurattaisi, mutta kun typeryksille ei sovi nauraa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä johtuu että tämä aloitus kerää näin paljon miesvihaa? En ole vähään aikaan nähnyt näin asiallisilla miesten kirjoituksilla näin paljon alapeukkuja.. Poteeko naiset huonoa omatuntoa siitä että ovat pinnallisia ja ns. jännämiesten perään? Kiltit miehet haluaisivat parisuhteen, mutta eivät ole tarpeeksi hyvännäköisiä tai viihdyttäviä naisille.

Kiltit miehet haluavat naisen, mutta niin, että hänelle ei tarvitsisi tehdä lähetysmiselkeitä vaan nainen tulisi ja suorastaan tarjoaisi itseään heille. Lisäksi olisi soveliasta, että nainen kävisi töissä ja elättäisi. 

Eli tulkintasi kiltistä miehestä on, että hän käyttäytyisi kuin nainen. Eikä siinä mitään. Tasa-arvon aikoina näin soisi tapahtuvan useamminkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perustelkaa naiset nyt, miksi sen kerran paneskellun miehen kanssa ei voi paneskella useimmin vaan pitää sinkkuna aina olle eri miehen kanssa (vaikka ette halua olla kyläpyöriä)? Onko kerta pano aina huono eikä kemiaakaan ollut vaikka just ennen panoa oli kemiaa ja kiimaa? Muuttuuko teidän oma valinta yhtäkkiä huonoksi yön aikana vai onko sitten kyse karkkikauppa -ilmiöstä? Nainen hakee joka viikonloppu uuden panon vain "koska se on helppoa ja koska mä voin"?

Hyvin harvoin omassa elämässä sinkkuna olen edes edennyt siihen kertapanoon, sillä se on aina riski naisen turvallisuudelle. Nainen kun harrastaa seksiä tuntemattoman miehen kanssa, hän laittaa aina itsensä hyvin haavoittuvaiseen asemaan. Siksi haluan ainakin itse aina tuntea miehen edes jotenkin, ennen sänkyyn hyppäämistä.

Miehet ei taida oikeasti nähdä, miten paljon naisen tulee miettiä omaa turvallisuuttaan jokapäiväisessä elämässä. Ja tämä ei todellakaan tarkoita, että kaikki miehet ovat pelottavia ja vaarallisia, ei edes suurin osa! Mutta se pieni marginaaliryhmä pilaa paljon myös niiltä hyviltä miehiltä. Tämän marginaaliryhmän takia naisia monesti ahdistaa kun tuntematon mies tulee juttelee, nainen joutuu miettimään tarkkaan missä tapaa Tinder-treffin, uskaltaako mennä tuntemattoman kotiin, kenelle pitää muistaa kertoa minne menee jos käy huonosti. Nämä on oikeasti asioita joita jokainen nainen miettii ja usein päivittäin. Lenkillekkin mennessä pitää miettiä onko liian pimeää vai voiko vielä mennä metsään, baarin jälkeen miettii voiko kävellä kotiin vai pitääkö varmuuden vuoksi tilata kallis taksi. Kerran yksin työmatkalla tuntematon mies tuli keskellä yötä hotellin aulassa vastaan ja oli seuraamassa minua hissiin. Hissin tultua mies sanoi ottavansa seuraavan hissin, niin saan rauhassa mennä yksin. Olin häkeltynyt mutta kiitollinen, että mies tajusi joidenkin naisten varmasti pelkäävän mennä keskellä yötä tuntemattoman miehen kanssa hissiin jos hän vaikka seuraisi hotellihuoneeseen.

Moni mies voi ajatella, että tämä on ylireagointia ja kärjistettyä, mutta totuus on ettei se ole. Ja kun te hyvät miehet omalla käytöksellänne ja teoillanne autatte saamaan k*sipäät ja epämääräiset hyypiöt vastuuseen, ette vähättele naisten pelkoa ja ymmärrätte miltä naisista tuntuu, silloin te olette juuri niitä turvallisia, mahtavia kympin miehiä. Se ei lompakkoa tai ulkonäköä jos kohtelette naisia kunnioittavasti.

Taas tätä samaa lässytystä. Miehet kokevat paljon enemmän väkivaltaa kuin naiset, mutta naiset ovat riskiasemassa? Enemmän minä itseäni riskeeraan olemassa paikallisessa baarissa kännissä kuin nainen lähtiessään antamaan vulvansa saloja miehen ja lihasauvansa iloksi.

Mutta ulise ja uhriudu toki jos se oloasi helpottaa.

Toisin sanoen, miehet ovat riski meille kaikille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä johtuu että tämä aloitus kerää näin paljon miesvihaa? En ole vähään aikaan nähnyt näin asiallisilla miesten kirjoituksilla näin paljon alapeukkuja.. Poteeko naiset huonoa omatuntoa siitä että ovat pinnallisia ja ns. jännämiesten perään? Kiltit miehet haluaisivat parisuhteen, mutta eivät ole tarpeeksi hyvännäköisiä tai viihdyttäviä naisille.

Kiltit miehet haluavat naisen, mutta niin, että hänelle ei tarvitsisi tehdä lähetysmiselkeitä vaan nainen tulisi ja suorastaan tarjoaisi itseään heille. Lisäksi olisi soveliasta, että nainen kävisi töissä ja elättäisi. 

Eli tulkintasi kiltistä miehestä on, että hän käyttäytyisi kuin nainen. Eikä siinä mitään. Tasa-arvon aikoina näin soisi tapahtuvan useamminkin.

Näin tasa-arvoaikoina sekä miehet, että naiset voivat valikoida haluavatko he elää noilla ehdoilla, eikä kumpikaan sukupuoli pysty siihen pakottamaan.

Vierailija kirjoitti:

Mistä johtuu että tämä aloitus kerää näin paljon miesvihaa? En ole vähään aikaan nähnyt näin asiallisilla miesten kirjoituksilla näin paljon alapeukkuja.. Poteeko naiset huonoa omatuntoa siitä että ovat pinnallisia ja ns. jännämiesten perään? Kiltit miehet haluaisivat parisuhteen, mutta eivät ole tarpeeksi hyvännäköisiä tai viihdyttäviä naisille.

Henkilökohtaisesti en tunne huonoa omatuntoa mistään. Mutta kertoisiko joku minulle, mitä minun sitten konkreettisesti pitäisi tehdä? Jos kerran ei saa kiinnittää yhtään huomiota miehen ulkonäköön, niin millä perusteella minun sitten pitää valita joku niistä vähemmän hyvännäköisistä, joiden seurassa en viihdykään? Ja antakaa konkreettisia neuvoja, eikä mitään epämääräistä, kuten sinäkin nyt.

Minä olen aina ajatellut, että on pinnallista ryhtyä suhteeseen tai harrastaa seksiä, jos ei oikeasti ole kiinnostunut ihmisestä. Mutta ehkä sitten ei olekaan niin? Ja sitten taas, jos kuitenkin pitäisi olla kiinnostunut, niin antakaa nyt konkreettiset ohjeet siihenkin, miten saa tahdon voimalla itsensä kiinnostumaan ja ihastumaan ihmiseen, josta ei lähtökohtaisesti ole kiinnostunut?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jep. Miesten täytyy kehittyä aidosti tasa-arvoiseksi , eikä vaan vinkua vastaan.

Se toimii vain jos naiset oppivat haluamaan aidosti tasa-arvoisia miehiä.

Tälläkin palstalla käy selvästi ilmi ettei asia ole näin.

Jokaisessa keskustelussa toistuu kaava "joo olen tasa-arvoinen nainen, mutta parisuhteessa haluan että mies (vaatimus perinteisestä miehestä)"...

Yhäkin iso osa naisista haluaa että mies maksaa ensimmäisillä treffeillä, valtaosa haluaa että mies tekee aloitteen, miehen halutaan olevan jämäkämpi ja assertiivisempi, jne.

Tasa-arvoa ei ole se, että kielletään olla jotain sukupuolta. Ei ole tasa-arvoa, jos kielletään, että nainen ei voisi käyttää hametta tai mies olla päällä lähetyssaarnaajassa. Tasa-arvoa on, että näistä asioista voidaan sopia yhdessä, tasaveroisina. Se, että perheessä sovitaan, että äiti jää kotiin hoitamaan lapsia ja mies elättää on tasa-arvoa, jos se on yhetinen päätös. Tai, jos nainen haluaa olla koko ikänsä vaikka selibaatissa, hänellä on se oikeus päättää omasta elämästään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen häpeäkulttuuri ja useimpien naisten kiinnostus suhteellisen pientä miesjoukkoa kohtaan laittaa monet nuoret miehet vaikeaan asemaan. Itsetunto heikkenee, kun kukaan nainen ei osoita kiinnostusta, ja sitten häpeäsyistä ei oikein enää edes yritetä. Tasa-arvoisessa yhteiskunnassa myös naiset lähestyisivät miehiä eivätkä vaatisi, että mies on kaikilla osa-alueilla yhtä hyvä tai parempi kuin he itse.

Tässä taas vaaditaan vain naisilta asioita. Mitä sinä miehenä tekisit vastaavasti enemmän, jos naisten pitäisi lähestyä?

Minusta tuossa haettiin vain vastavuoroisuutta, sitä että naisetkin tulisivat vähän tuossa asiassa vastaan, verrattuna aiempaan. Eli nimenomaan sitä tasa-arvoisuutta. Mikä tässä on naisille niin vaikea ymmärtää? Miksi miesten täytyisi vastaavasti tehdä jotain enemmän, kun ovat tuossa asiassa aina tehneet enemmän? Oleellisinta on se lopputulos, että ihmiset kohtaisivat, ei liiallinen laskelmoivuus.

Kerro nyt vaikka ihan konkreettisesti, miten esimerkiksi minä naisena voisin tulla vastaan tässä asiassa? Mitä se tarkoittaa? Oma panokseni pariutumiseen on tähän asti ollut se, että jos olen ollut kiinnostunut jostain miehestä, olen tehnyt aloitteen häntä kohtaan. Lisäksi olen huolehtinut ulkonäöstäni, minulla on mielestäni ihan hyvännäköinen ulkoasu hiusten, vaatteiden ja meikin osalta, harrastan liikuntaa, olen ystävällinen ja kohtelias, minulla on ihan hyvät sosiaaliset taidot. Millä lailla voisin nyt tulla vastaan?

Eihän tuossa hyvänen aika sinusta ole puhuttu! Sinähän väittämäsi mukaan olet tehnyt aloitteita. Miksi siis vastaat ja hämmennät?

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Outoa jankuttaa "kiltti-miehistä" ja heidän parisuhteiden puutteesta.

Miehen kiltteys, jos mikä, vetää naisia puoleensa.

Naisia vetää puoleensa pituus, komeus, korkea status, itsevarmuus, sosiaalinen kyvykkyys, supliikkitaidot, jne.

Kilteys on se mitä tällaiselta mieheltä toivotaan, ja mikä saa pitkässä juoksussa naisen jäämään miehen luokse. Vetovoimatekijä se ei ole.

Sain tästä ajatuksen, että jos karkeasti jakaa ominaisuuksia vetovoimatekijöihin ja pysyvyystekijöihin niin voi tarkastella tilannetta paremmin. Jos mies ei saa lähestymisiä tai hän ei pääse treffeille tai tapailuvaiheesta pidemmälle, hänellä ei ole vetovoimatekijöitä. Pysyvyystekijöitä voi olla tai olla olematta, mutta niillä ei ole väliä.

Jos mies taas saa lähestymisiä ja pääsee tapailuasteelta eteenpäin, mutta suhteet kaatuvat aina jossain vaiheessa, hänellä on vetovoimatekijöitä mutta ei tarpeeksi pysyvyystekijöitä. Onko tässä mitään järkeä?

eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikähän siinä on, että miesten on niin vaikea hyväksyä sitä, ettei kumppania löydy? Naisille sen hyväksyminen näyttää olevan paljon helpompaa. Tuntuu, että miehet ajattelevat jotenkin "narsistisemmin" ja heille on jonkinlainen "loukkaus" jos jäävät yksin. Ihan kuin olisi naisten velvollisuus olla näistä miehistä kiinnostuneita.

Miehelle se on paljon rajaavampaa, kun tavismies ei saa yhden yön juttuja eikä sinkkumiehenä voi hankkia lasta. Siinä jää iso osa elämästä pois

Huomatkaa prioriteetti: 1) yhdenyön jutut 2) lapsi

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Outoa jankuttaa "kiltti-miehistä" ja heidän parisuhteiden puutteesta.

Miehen kiltteys, jos mikä, vetää naisia puoleensa.

Naisia vetää puoleensa pituus, komeus, korkea status, itsevarmuus, sosiaalinen kyvykkyys, supliikkitaidot, jne.

Kilteys on se mitä tällaiselta mieheltä toivotaan, ja mikä saa pitkässä juoksussa naisen jäämään miehen luokse. Vetovoimatekijä se ei ole.

Joko sinä löysit itsellesi pysyvän parisuhteen vai vieläkö harrastat irtosuhteita ja fwb-suhteita?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No eipä ole mikään yllättävä uutinen. Naiselta vaaditaan työssäkäyntiä ihan siinä kuin mieheltäkin, mutta suurin osa miehistä ei silti panosta vastaavasti enemmän parisuhteeseen, kodinhoitoon ja lapsiin. Kun parisuhde on naiselle jo lähtökohtaisesti aika huono diili, niin on sen miehen totta vie oltavakin aika hemmetin upea tapaus, että tuollaiseen viitsii lähteä.

Tällä hetkellä miehet yrittävät tasa-arvossa poimia rusinat pullasta. He tykkäävät kyllä, että naisetkin tienaavat rahaa, mutta eivät haluaisi oman työmääränsä lisääntyvän, vaan muilta osin sitten haluaisivatkin perinteisempää työnjakoa ymmärtämättä ollenkaan, että siihen perinteiseen työnjakoon sisältyi erittäin olennaisena osana se, että mies sitten hoitaa naiselle kunnollisen elintason.

Aikamoinen yleistys ja oletus. Mihin se perustuu, muutakuin ennakkoluuloihin?

Kokemuksiin, keskusteluihin ja havaintoihin. Ennakkoluuloni oli, että ei kukaan mies voi ajatella niin, että päävastuun perheestä voi sysätä naiselle ja mies sitten keskittyy nauttimaan eduista. Kuitenkin juuri tällainen ajatusmalli on ilmeisen elinvoimainen, niin se on todellisuus ennakkoluuloja ihmeellisempää.

Tämä on nimenomaan miesten ajatusmaailma. Nainen elättää perheen ja hoitaa kodin. Miehen tehtävä on, ehkä jos jaksaa, viedä muksut aamulla hoitoon, vaimo hakee kun pääsee töistä ja mies on päivän kotona istumassa pelikoneella tai ryyppää sohvalla. Peruspäiväraha mikä tulee kelalta pistetään päihteisiin ja peleihin. Väsyneelle vaimolle ehdotellaan lisäduunin ottamista kun mies on keksinyt lisää kuluja. Tästä sitten pitäisi innostua?

Onkohan nyt ihan näinkään.

Oma kokemukseni, lähipiirini ja elämänmuotoni on ihan toisenlainen.

Miehenä minulla on huonompi diili. Parisuhteen edellytys oli ja on tietenkin se, että molemmat hoitavat puolet kotitöistä: siivouksesta, ruuanlaitosta, tiskauksesta, lastenhoidosta, pyykkien hoidosta jne.

Tämä toimi oikein hyvin niin kauan kuin asuimme kerrostalossa.

Mutta kun muutimme omakotitaloon, elämäni muuttui surkeammaksi. Nyt parisuhteemme edellytys on se, että molemmat hoitavat puolet SISÄkotitöistä: siivouksesta, ruuanlaitosta, tiskauksesta, lastenhoidosta, pyykkien hoidosta jne.

Sen lisäksi minä hoidan kaikki ULKOkotityöt: talon remontoinnin, pihan ja puutarhan hoidon, lumityöt, korjaukset, maalaukset, aidat, kasvimaan, ulkorakennusten kunnostuksen, hoidon ja siivouksen, polttopuiden hankinnan tai teon ja niiden pinoamisen, kuljetuksen, kantamisen ja niillä lämmittämisen, samaten kaikki vastaavat korjaus-, huolto- ja hoitotyöt kesämökillä ja LISÄKSI puolet sisäkotitöistä kesämökillä (siivous, ruuanlaitto, tiskaus, lastenhoito ym).

Turhaa mainita, että näiden lisäksi käyn töissä, olen pitänyt isyysvapaita maksimimäärän, hoidan lapsiani, perheen lemmikkejä, maksan puolet kaikista kotitalouden normaalikuluista JA käytännössä kaikki talon huolto-, korjaus- ja remonttitarvikkeet; vaimon mukaan siksi, että "harrastan" kodin remontoimista.

Moniko nainen suostuisi siihen, että mies sanelisi, mihin kotitöihin aikoo ryhtyä, ja mitkä laskee naisen "harrastuksiksi"?

Alkaa raivostuttamaan tuo P***A A**A niin paljon, että tekisi mieli potkaista hänet kadulle ja ajaa kirveen kanssa kauemmas, jos yrittää tulla lähelle.

Miksi sinä olet antanut tilanteen ajautua tuohon? Onko huuluesi jotenkin yhteenommellut? meillä tilanne on se, että periaatteessa hoidamme kodin ja lapsen puoliksi. Käytänössä puoliso hoitaa ehkä enemmän lasta ja minä siivoan enemmän. Minä käyn töissä ja tuon perheeseen rahaa, puoliso on kotona työttömänä. Vastaamme kuitenkin kuluista yhdessä, koska meillä on yhteiset rahat ja puolisolla on varallisuutta kompensoimaan pienet tulot. Ajoittain työnjakoasioita keskustellaan ja sovitaan ja säädetään sovussa uusiksi, jos jompi kumpi kokee diilin huonoksi. Ei ole tarvetta kirveille. Ei raivostuta tuo mies. 

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Outoa jankuttaa "kiltti-miehistä" ja heidän parisuhteiden puutteesta.

Miehen kiltteys, jos mikä, vetää naisia puoleensa.

Naisia vetää puoleensa pituus, komeus, korkea status, itsevarmuus, sosiaalinen kyvykkyys, supliikkitaidot, jne.

Kilteys on se mitä tällaiselta mieheltä toivotaan, ja mikä saa pitkässä juoksussa naisen jäämään miehen luokse. Vetovoimatekijä se ei ole.

Sain tästä ajatuksen, että jos karkeasti jakaa ominaisuuksia vetovoimatekijöihin ja pysyvyystekijöihin niin voi tarkastella tilannetta paremmin. Jos mies ei saa lähestymisiä tai hän ei pääse treffeille tai tapailuvaiheesta pidemmälle, hänellä ei ole vetovoimatekijöitä. Pysyvyystekijöitä voi olla tai olla olematta, mutta niillä ei ole väliä.

Jos mies taas saa lähestymisiä ja pääsee tapailuasteelta eteenpäin, mutta suhteet kaatuvat aina jossain vaiheessa, hänellä on vetovoimatekijöitä mutta ei tarpeeksi pysyvyystekijöitä. Onko tässä mitään järkeä?

eri

Kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perustelkaa naiset nyt, miksi sen kerran paneskellun miehen kanssa ei voi paneskella useimmin vaan pitää sinkkuna aina olle eri miehen kanssa (vaikka ette halua olla kyläpyöriä)? Onko kerta pano aina huono eikä kemiaakaan ollut vaikka just ennen panoa oli kemiaa ja kiimaa? Muuttuuko teidän oma valinta yhtäkkiä huonoksi yön aikana vai onko sitten kyse karkkikauppa -ilmiöstä? Nainen hakee joka viikonloppu uuden panon vain "koska se on helppoa ja koska mä voin"?

Hyvin harvoin omassa elämässä sinkkuna olen edes edennyt siihen kertapanoon, sillä se on aina riski naisen turvallisuudelle. Nainen kun harrastaa seksiä tuntemattoman miehen kanssa, hän laittaa aina itsensä hyvin haavoittuvaiseen asemaan. Siksi haluan ainakin itse aina tuntea miehen edes jotenkin, ennen sänkyyn hyppäämistä.

Miehet ei taida oikeasti nähdä, miten paljon naisen tulee miettiä omaa turvallisuuttaan jokapäiväisessä elämässä. Ja tämä ei todellakaan tarkoita, että kaikki miehet ovat pelottavia ja vaarallisia, ei edes suurin osa! Mutta se pieni marginaaliryhmä pilaa paljon myös niiltä hyviltä miehiltä. Tämän marginaaliryhmän takia naisia monesti ahdistaa kun tuntematon mies tulee juttelee, nainen joutuu miettimään tarkkaan missä tapaa Tinder-treffin, uskaltaako mennä tuntemattoman kotiin, kenelle pitää muistaa kertoa minne menee jos käy huonosti. Nämä on oikeasti asioita joita jokainen nainen miettii ja usein päivittäin. Lenkillekkin mennessä pitää miettiä onko liian pimeää vai voiko vielä mennä metsään, baarin jälkeen miettii voiko kävellä kotiin vai pitääkö varmuuden vuoksi tilata kallis taksi. Kerran yksin työmatkalla tuntematon mies tuli keskellä yötä hotellin aulassa vastaan ja oli seuraamassa minua hissiin. Hissin tultua mies sanoi ottavansa seuraavan hissin, niin saan rauhassa mennä yksin. Olin häkeltynyt mutta kiitollinen, että mies tajusi joidenkin naisten varmasti pelkäävän mennä keskellä yötä tuntemattoman miehen kanssa hissiin jos hän vaikka seuraisi hotellihuoneeseen.

Moni mies voi ajatella, että tämä on ylireagointia ja kärjistettyä, mutta totuus on ettei se ole. Ja kun te hyvät miehet omalla käytöksellänne ja teoillanne autatte saamaan k*sipäät ja epämääräiset hyypiöt vastuuseen, ette vähättele naisten pelkoa ja ymmärrätte miltä naisista tuntuu, silloin te olette juuri niitä turvallisia, mahtavia kympin miehiä. Se ei lompakkoa tai ulkonäköä jos kohtelette naisia kunnioittavasti.

Taas tätä samaa lässytystä. Miehet kokevat paljon enemmän väkivaltaa kuin naiset, mutta naiset ovat riskiasemassa? Enemmän minä itseäni riskeeraan olemassa paikallisessa baarissa kännissä kuin nainen lähtiessään antamaan vulvansa saloja miehen ja lihasauvansa iloksi.

Mutta ulise ja uhriudu toki jos se oloasi helpottaa.

Toisin sanoen, miehet ovat riski meille kaikille.

En minä sitä ole kieltänyt. On asioita mitkä vaan on. Esimm. miesten suurempi agressiivisuus, naisilla taas miehestä taloudellisen hyötymisen taipumus tai suurempi riski olla vaaraksi vauvalle.

Mutta se, että naisten erityisesti pitää varoa miehiä on aivan sontaa koska nimenomaan miesten pitää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No eipä ole mikään yllättävä uutinen. Naiselta vaaditaan työssäkäyntiä ihan siinä kuin mieheltäkin, mutta suurin osa miehistä ei silti panosta vastaavasti enemmän parisuhteeseen, kodinhoitoon ja lapsiin. Kun parisuhde on naiselle jo lähtökohtaisesti aika huono diili, niin on sen miehen totta vie oltavakin aika hemmetin upea tapaus, että tuollaiseen viitsii lähteä.

Tällä hetkellä miehet yrittävät tasa-arvossa poimia rusinat pullasta. He tykkäävät kyllä, että naisetkin tienaavat rahaa, mutta eivät haluaisi oman työmääränsä lisääntyvän, vaan muilta osin sitten haluaisivatkin perinteisempää työnjakoa ymmärtämättä ollenkaan, että siihen perinteiseen työnjakoon sisältyi erittäin olennaisena osana se, että mies sitten hoitaa naiselle kunnollisen elintason.

Aikamoinen yleistys ja oletus. Mihin se perustuu, muutakuin ennakkoluuloihin?

Kokemuksiin, keskusteluihin ja havaintoihin. Ennakkoluuloni oli, että ei kukaan mies voi ajatella niin, että päävastuun perheestä voi sysätä naiselle ja mies sitten keskittyy nauttimaan eduista. Kuitenkin juuri tällainen ajatusmalli on ilmeisen elinvoimainen, niin se on todellisuus ennakkoluuloja ihmeellisempää.

Tämä on nimenomaan miesten ajatusmaailma. Nainen elättää perheen ja hoitaa kodin. Miehen tehtävä on, ehkä jos jaksaa, viedä muksut aamulla hoitoon, vaimo hakee kun pääsee töistä ja mies on päivän kotona istumassa pelikoneella tai ryyppää sohvalla. Peruspäiväraha mikä tulee kelalta pistetään päihteisiin ja peleihin. Väsyneelle vaimolle ehdotellaan lisäduunin ottamista kun mies on keksinyt lisää kuluja. Tästä sitten pitäisi innostua?

Onkohan nyt ihan näinkään.

Oma kokemukseni, lähipiirini ja elämänmuotoni on ihan toisenlainen.

Miehenä minulla on huonompi diili. Parisuhteen edellytys oli ja on tietenkin se, että molemmat hoitavat puolet kotitöistä: siivouksesta, ruuanlaitosta, tiskauksesta, lastenhoidosta, pyykkien hoidosta jne.

Tämä toimi oikein hyvin niin kauan kuin asuimme kerrostalossa.

Mutta kun muutimme omakotitaloon, elämäni muuttui surkeammaksi. Nyt parisuhteemme edellytys on se, että molemmat hoitavat puolet SISÄkotitöistä: siivouksesta, ruuanlaitosta, tiskauksesta, lastenhoidosta, pyykkien hoidosta jne.

Sen lisäksi minä hoidan kaikki ULKOkotityöt: talon remontoinnin, pihan ja puutarhan hoidon, lumityöt, korjaukset, maalaukset, aidat, kasvimaan, ulkorakennusten kunnostuksen, hoidon ja siivouksen, polttopuiden hankinnan tai teon ja niiden pinoamisen, kuljetuksen, kantamisen ja niillä lämmittämisen, samaten kaikki vastaavat korjaus-, huolto- ja hoitotyöt kesämökillä ja LISÄKSI puolet sisäkotitöistä kesämökillä (siivous, ruuanlaitto, tiskaus, lastenhoito ym).

Turhaa mainita, että näiden lisäksi käyn töissä, olen pitänyt isyysvapaita maksimimäärän, hoidan lapsiani, perheen lemmikkejä, maksan puolet kaikista kotitalouden normaalikuluista JA käytännössä kaikki talon huolto-, korjaus- ja remonttitarvikkeet; vaimon mukaan siksi, että "harrastan" kodin remontoimista.

Moniko nainen suostuisi siihen, että mies sanelisi, mihin kotitöihin aikoo ryhtyä, ja mitkä laskee naisen "harrastuksiksi"?

Alkaa raivostuttamaan tuo P***A A**A niin paljon, että tekisi mieli potkaista hänet kadulle ja ajaa kirveen kanssa kauemmas, jos yrittää tulla lähelle.

No miksi et saa suutasi auki? Kuten naiset ovat aina todenneet: parempi yksin kuin paskassa liitossa. 

Kylllä luulisi meillä paljon mummoloita riiittävän.

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikähän siinä on, että miesten on niin vaikea hyväksyä sitä, ettei kumppania löydy? Naisille sen hyväksyminen näyttää olevan paljon helpompaa. Tuntuu, että miehet ajattelevat jotenkin "narsistisemmin" ja heille on jonkinlainen "loukkaus" jos jäävät yksin. Ihan kuin olisi naisten velvollisuus olla näistä miehistä kiinnostuneita.

Miehelle se on paljon rajaavampaa, kun tavismies ei saa yhden yön juttuja eikä sinkkumiehenä voi hankkia lasta. Siinä jää iso osa elämästä pois

Huomatkaa prioriteetti: 1) yhdenyön jutut 2) lapsi

Nuohan kuulostavat naisen prioriteeteilta.

Seurustelu luotettavan miehen kanssa alkaa kiinnostamaan vasta kun halutaan lapsi. Ennen sitä seikkaillaan jännittävämpien miesten kanssa.

Jankjankjankjankjank. Ihan kuin kuuroille korville puhuisi. En tiedä millaisia naisia sinun tuttavasi, sukulaisesi ja työkaverisi ovat, mutta kumma kun minä en tunne yhtäkään sellaista naista joka olisi harrastanut yhden yön juttuja ikävuodet 16-28 ja sitten vasta ruvennut katselemaan luotettavaa miestä. Käsittämätöntä tuubaa.