Pahin toisen moka ikäääsi koskien miten sinua on loukattu??! Minä aloitan istuin parturin tuolissa ja yhtäkkiä..

Olen tällä hetkellä 57-vuotias. Minulta ei ole koskaan kysytty henkkareita. Eipäs kun on! Joensuussa menin ravintolaan ja paperit kysyttiin, olin pari päivää sitten täyttänyt 18.

Äidiltä ja isosiskolta kysyttiin papereita vielä monesti kun he olivat jo yli 30.

Minua on luultu kolmekymppisenä usein 50-vuotiaaksi 

Pahinta oli kun minua luultiin 20 vuotta sitten sukunimeni perusteella erään jo silloin hyvin iäkkään julkkiksen siskoksi! 

(Ei ollut Aira Samulin, Satu Tiivola eikä Lenita Airisto mutta sinne päin.)

Jos sillä julkkiksella olisi ollut pikkusisko, hänkin olisi ollut todennäköisesti jo seitsemissäkymmenissä.

Kääk. 

Vierailija kirjoitti:

Olen tällä hetkellä 57-vuotias. Minulta ei ole koskaan kysytty henkkareita. Eipäs kun on! Joensuussa menin ravintolaan ja paperit kysyttiin, olin pari päivää sitten täyttänyt 18.

Äidiltä ja isosiskolta kysyttiin papereita vielä monesti kun he olivat jo yli 30.

Minua on luultu kolmekymppisenä usein 50-vuotiaaksi 

Pahinta oli kun minua luultiin 20 vuotta sitten sukunimeni perusteella erään jo silloin hyvin iäkkään julkkiksen siskoksi! 

(Ei ollut Aira Samulin, Satu Tiivola eikä Lenita Airisto mutta sinne päin.)

Jos sillä julkkiksella olisi ollut pikkusisko, hänkin olisi ollut todennäköisesti jo seitsemissäkymmenissä.

Kääk. 

Tarkennan, olisipa sen julkkiksen pikkusisko (en tiedä onko hänellä ylipäätään siskoa) voinut olla tietysti vaikka 57, saman verran kuin olen nyt. Mutta parikymmentä vuotta vanhemmalta siis näköjään  aina näytän.

Minulle sanottiin työpaikalla, että pyydä nuoremmilla apua. En edes tiennyt tarvitsevani apua.

Monesti kuulee töissä nuorten suusta, että 50 vuotiaat on vanhuksia.

sanoo et monethan rupee tekemää keikkahommia, vaikka onkin vanhuus eläkkeellä. .

no, tuskin se parturi sinua tarkoitti, vaan puhui yleisesti. Kaikki kun ei pyöri sinun ympärilläsi

Vierailija kirjoitti:

Monesti kuulee töissä nuorten suusta, että 50 vuotiaat on vanhuksia.

Niinhän ne onkin.

Se kun jo kolmesti minua on sanottu pojaksi. Viimeksi syksyllä ollessani 26v. Kaikissa tilanteissa ollut ohut pipo päässä ja musta (liian iso) kuoritakki. Ehkä olisi jo aika hävittää nuo inhoamani vaatekappaleet. Pyöräilykypärä päässä saan myös oudoksuvia katseita. Tukka ei näy edestä päin koska on ponnarilla. Ihmiset aivan kuin tosi tarkkaan miettivät mikä olen, etenkin nuoret katsoo kulmat koholla. Ei kovin naisellinen olo silloin. Sukuvika. Siskolta on päin naamaa kysytty onko hän tyttö vai poika.

Kesällä pelkästään hieman nolotti kun olin mieheni ja appivanhempien kanssa menossa hotellin aamupalalle. Työntekijä kysyi anopilta :"Minkäs ikäinen hän on?" ja viittasi minuun päin. Ilmeisesti lapsille eri hinnat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuori hammaslääkärimies tokaisi hampaaseeni paikkaa vaihtaessaan, että "tekee paikkauksen hyvin, kun teillä on kuitenkin elinikää about hiukan yli 20 vuotta vielä jäljellä". Olen 35-vuotias nainen.

Ettäkö paikkauksen laatu riippuu lääkärin oletuksesta elinikään?

Kyseessä oli hammaslääkäri vitsi, ja vitsi taisi olla sekin että elinikää olisi n. 20v jäljellä. Ei ehkä hauska vitsi kaikista, mutta hammaslääkäritkin ovat persoonia, joilla on omanlainen tilanne- ja huumorintaju.

Töissä eräs vanhempi asiakas ihmetteli kun en muista 1950 ja 1960 lukujen tapahtumia. Sanoin syntyneeni vasta 70-luvun loppupuolella. Tuijotti hetken aikaa hiljaa ja jatkoi sen jälkeen tivaamista ettenkö todellakaan muista. Meinasin jo kysyä että näytänkö siltä että olen samaa ikäluokkaa hänen kanssaan mutta onneksi lopetti jankkaamisen.

Tämä nyt ei ole paha loukkaus.  Olin 32-vuotias kun aloitin uudessa työpaikassa 22-vuotiaan naisen kanssa. Meidän oletettiin olevan samalla viivalla, vaikka olin siis 10 v. vanhempi, korkeammin koulutettu, ja huomattavasti kokeneempi. Usein meitä molempia myös tytöteltiin, ja minun oletettiin kaikin puolin elävän samanlaista elämää kuin tämän 22-vuotiaan, joka vieläpä asui vielä vanhempiensa kanssa. Monelle tuli tavallaan yllätyksenä, kun heille selvisi, että olen asunut jo pitkään avoliitossa puolison kanssa. Kun mainitsin jotain 7 v. takaisesta työkokemuksesta, he saattoivat olla, että "mutta sähän olit silloin ihan teini, miten voit olla jo silloin töissä?"

Meillä on mieheni kanssa vuoden ikäero. Uudet mökkinaapurit tulivat tervehtimään meitä ja tapasivat mieheni pihalla. Kun tulin sisältä terassille, toinen heistä sanoi: Onhan täällä nuortakin polvea paikalla. Kertoivat jutelleensa jo isäni kanssa. Hauskuus syntyi siitä, että mieheni närkästyi tästä oikeasti ja heidän lähdettyään kiukutteli ja asetteli peilin edessä hiuksia kaljunsa peitoksi. Ei auttanut vakuuttelut, että hän on ihan hyvä sellaisena kuin on. Mökkinaapurit osoittautui oikein mukavaksi porukaksi ja mieskin unohti ikäkriisinsä.

Olin 57-vuotiaana suorittamassa ekaa velvoitetyöpätkää terveydenhuollossa. Yksi työkaveri, jota en ollut vielä aiemmin tavannut, kysyi, olenko alaa vaihtava opiskelija. Myös toinen, vasta valmistumassa ollut lähihoitaja kysyi, olenko opiskelija. :) Yritin selittää, että pääsen tämän jälkeen ansiosidonnaisen piiriin taas uudestaan. Oli ilmeisesti jäänyt Specsaversin käynti heillä väliin. :)

Miehen ystävä naljaili että mieheni pitää vanhemmista naisista. Sanoin sitten että niin, 3kk vanhemmista, että hui, onpas paljon. Miehen kaverilla suu loksahti auki, ja hän ihan ihmettelevänä sanoi että ei voi pitää paikkaansa. Sanoi että tottakai totuus paikkansa pitää, ja hän vain jatkoi ihmettelyään, että on luullut minua n 5v vanhemmaksi kuin miestäni. Sanoi vielä jopa että  hänen vaimonsa näyttää paljon nuoremmalta kuin minä vaikka hän on vain vuoden minua nuorempi. Minun mielestänihän hänen vaimonsa näyttää siltä kuin söisi joka ruualla sitruunaa, nokka on oko ajan nyrpeänä, ja olemus huokuu kielteisyyttä, mutta sitähän tässä ei kysytty. 

Hiljattain olin vaihtamassa puhelimen liittymää, kun hyvin nuorenoloinen naismyyjä korosti jotain ominaisuutta heidän liittymässä sanoen että hän tykkää tästä, koska on nuori ja käyttää paljon nettiä. Sanojen painotus oli kyllä tosi selkeä, että hän on nuori ja sinä siinä olet VANHA. No olenhan mä jo 36 ja hiljattain kysyttiin Alkossa paperit, kun olin ostamassa viiniä.

Vierailija kirjoitti:

Olin 57-vuotiaana suorittamassa ekaa velvoitetyöpätkää terveydenhuollossa. Yksi työkaveri, jota en ollut vielä aiemmin tavannut, kysyi, olenko alaa vaihtava opiskelija. Myös toinen, vasta valmistumassa ollut lähihoitaja kysyi, olenko opiskelija. :) Yritin selittää, että pääsen tämän jälkeen ansiosidonnaisen piiriin taas uudestaan. Oli ilmeisesti jäänyt Specsaversin käynti heillä väliin. :)

Vitsailetko? Eikö juuri hoiva-alalle voi päästä vielä yli 50-vuotiaanakin. Ikäisesi tuttavani oli hakeutumassa hoiva-avustajakurssille, kun ei halunnut oman alan paikkoja enää yrittää, ja n. 60 v työkaverini opiskeli lastenhoitajaksi ja jatkaa lastentarhanopettajaksi tms. töiden ohella.

kolmekymppinen babyface kirjoitti:

Ravintolassa menin pyytämään kaunista naista tanssimaan, niin hän naurahti että hän on liian vanha tanssimaan nuoren miehen kanssa. Kysyin ikää niin hän kertoi olevansa 30-kymppinen. Sanoin että sittenhän me ollaan samanikäisiä. Ei uskonut, ennen kuin näytin ajokortista ikäni. Lähti mukaani tanssilattialle naurun saattamana. En loukkaantunut vaikka luuli minua 18-vuotiaaksi. :D

Hait siis 30-kymppistä eli 300-vuotiasta naista tanssimaan. Ja vielä oli kauniskin! On kyllä tosi hyvin säilynyt. Hänelle pisteet siitä, että jos luuli sua 18-vuotiaaksi, niin ymmärsi, että olet toki aivan liian nuori hänelle 300-vuotiaalle. 

Vierailija kirjoitti:

kolmekymppinen babyface kirjoitti:

Ravintolassa menin pyytämään kaunista naista tanssimaan, niin hän naurahti että hän on liian vanha tanssimaan nuoren miehen kanssa. Kysyin ikää niin hän kertoi olevansa 30-kymppinen. Sanoin että sittenhän me ollaan samanikäisiä. Ei uskonut, ennen kuin näytin ajokortista ikäni. Lähti mukaani tanssilattialle naurun saattamana. En loukkaantunut vaikka luuli minua 18-vuotiaaksi. :D

Hait siis 30-kymppistä eli 300-vuotiasta naista tanssimaan. Ja vielä oli kauniskin! On kyllä tosi hyvin säilynyt. Hänelle pisteet siitä, että jos luuli sua 18-vuotiaaksi, niin ymmärsi, että olet toki aivan liian nuori hänelle 300-vuotiaalle. 

Oli niin hillitön kommentti, että meinasin tipahtaa sohvalta lattialle. 30-kymppinen = 300-vuotias😅🤣🤣🤣

Olin äitini luona pääsiäistä viettämässä ja syötiin. Sinne oli kutsuttu minun ja veljeni perheet, täti puolisoineen ja myös veljeni anoppi. Tätini alkoi keskustella siitä kun hän oli ollut yhdessä äitini kanssa sotalapsena Göteborgissa Ruotsissa. Veljeni anoppi joka istui mun toisella puolella kertoi kanssa että oli ollut Ruotsissa Söderhamnissa sotalapsena (ja että oli ollut kurjaa). Sitten veljeni anoppi kysyi minulta että missä minä olin sotalapsena. Meni naama punaiseksi, olen syntynyt 1960!

Vastasin joskus 13v äidin puhelimeen, joku mies soitti ja luuli että äitini on puhelimessa vaikka olin itse! Kiusallista oli mutta sain sovittua että tulen käymään kun siivouskeikkaa se pyysi toimistoonsa. Oli se kiusallista.

Minulle ei myyty siideriä. Myyjä kysyi paperit ja näytin henkilökorttia. En ollut huomannut että se on mennyt vanhaksi n. Alle kuukausi sitten. Ei suostunut myymään. Kuvasta tunnistaa hyvin, että on minun henkilötodistukseni. Luulin sitä aluksi vitsiksi, mutta myyjä oli ihan tosissaan ja en saanut siideriä. Olen jo vähän yli 40 vuotias.