Lue keskustelun säännöt.
3,5- vuotias komentelee AINA toisia lapsia ja aikuisia, ja saa kauheat raivarit kun asiat ei mene hänen haluamallaa tavalla
06.06.2020 |
Tämä on alkanut jo alle 1-vuotiaasta. On tosi taitava ja nopea oppimaan asioita, ja on muutenkin erittäin aktiivinen lapsi. Mutta leikkitilanteissa hänen täytyy saada määrätä kaikesta, komentaa häpeämättä toisia lapsia ja aikuisiakin. Sitten kun tähän puuttuu, seuraa hirveet raivarit. On jäähytetty ja vaikka mitä, mutta raivoaa ja pitkään. Apua!
Kommentit (116)
Ihanan nepsy lapsen äiti kirjoitti:
Jäin miettimään että kun teidän lapsella on alkanut niin aikaisin tuo ns pomottamisen että voisiko kyseessä olla jokin muu syy tai tarve taustalla kuin pomottamisen tarve?
Meidän lapsella oli aikoinaan sellaista käytöstä minkä joku lapsi koki pomottamiseksi mutta kun asiaa selviteltiin niin kyseessä meidän lapsella autismipiirteisyys ja hänellå leikkien piti noudattaa tiettyä kaavaa minkä hän oli itse jo valmiiksi ajatellut päässään. Eli lapsi ei välttämättä halua pomottaa vaan yrittää hallita omaa sisäistä kaaosta tai noudattaa rutiineja. Jotkut lapset ovat myös niin aikaisin kehittyneitä tai niin älykkäitä etteivät ns kestä ikätovereiden heidän mielestään hömppää leikkiä vaan pitää olla järkevämpää leikkiä. Onko lapsella mitään nepsy piirteitä? Yliherkkyyksiä valoihin, ääniin tai vaatteiden laput? Onko hän ikäisekseen älykäs?
Nykyään jos lapsi käyttäytyy jollain lailla ei-toivotusti on perusolettamus se, että lapsella on autismi/asperger/nepsy/add/adhd tai joku vastaava. Siitä sitten vaan arpomaan diagnoosia jokaiselle kurittomalle mukulalle. Kun kurittaakaan niitä ei enää saa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koivuniemen herra käyttöön ni oppii
Jos ei olisi laitonta, olisi varmaan käytössä tämän tapauksen kanssa🙁ap
Ainut vaan, että väkivalta lisää käytöshäiriöitä ja sitten teillä olisi viimeistään se persoonallisuushäiriöinen lapsi. Kyllä lapsi tarvitsee vain kuria, joita toeteutetaan muulla tavalla kuin henkisellä ja fyysisellä väkivallalla. Koska jos tuo ei muutu, muiden ihmisten elämä tulee olemaan helvettiä joutuessaan lapsenne kanssa tekemisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koivuniemen herra käyttöön ni oppii
Jos ei olisi laitonta, olisi varmaan käytössä tämän tapauksen kanssa🙁ap
Ainut vaan, että väkivalta lisää käytöshäiriöitä ja sitten teillä olisi viimeistään se persoonallisuushäiriöinen lapsi. Kyllä lapsi tarvitsee vain kuria, joita toeteutetaan muulla tavalla kuin henkisellä ja fyysisellä väkivallalla. Koska jos tuo ei muutu, muiden ihmisten elämä tulee olemaan helvettiä joutuessaan lapsenne kanssa tekemisiin.
Ennen vanhaan ilmeisesti kaikki olivat persoonallisuushäiriöisiä?
Temperamenttinen ja kovatahtoinen kyseessä. Ei muu auta kuin jaksaa, sillä luovuttaminenkaan ei auta. Tee lapselle selkeäksi ettei hän määrää, vaan se joka on pomo, olet sinä. Temperamenttia hyvä olla vähän elämässä, vaikka se monia ihmisiä ärsyttääkin jos on selkeästi voimakastahtoinen ja tietää mitä haluaa, sillä ihmiset jotka eivät ole sellaisia, kokevat sen yleensä uhkana. Silti se on hyvä että tuo omat mielipiteet esiin, mutta nyt lapselle on hyvä opettaa se, että silti muut otetaan huomioon, oli se miten pitkä raivari siitä eteenpäin, mutta sinä silti asetat lapselle rajan ja näytät että et anna periksi.
Voimia, kyllä se siitä lähtee rullaamaan! <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku suosikkilelu, herkut ym asiat joista pitää, pois vähäksi aikaa. Sovittu kiva meno voidaan perua jos käytös huonoa ym. Selkeitä tuntuvia rangaistuksia.
Tunteiden sanoittaminen ynnä muu höpö höpö huonosti käyttäytyvän lapsen kanssa on muuten täyttä paskaa. Huonosti käyttäytyminen on huonosti käyttäytymistä eikä mitään sen kummempaa. Lapsi tekee niin jos vanhemmat sen sallii.Jaa, täytynee kertoa tolle mun parivuotiaalle, että jatkaa nyt vaan niitä parin tunnin hallitsemattomia raivokohtauksiaan. Että ei yhtään saa rauhoittua sellasista höpöhöpöistä, että joku sanottaa ja ymmärtää mistä se raivo lähti liikkeelle.
Ihan kauhee epälapsi mulla kun on oppinut ottamaan lohdutustakin vastaan ja sietää jopa kosketusta kiukun keskellä, kun vaan tietää että aikuinen tietää mistä kiukku johtuu.Kyllä lapsi vaan käyttäytyy huonosti kun se ei ole vaivautunut oppimaan tunnistamaan ja hillitsemään tunteitaan eikä osaa automaattisesti käyttäytyä niinkuin aikuinen.
🤦♀️Koko tämä tunnekasvatusideologia on noin puolenkymmentä vuotta vanha. Suorastaan ihme, että me sitä vanhemmat ihmiset olemme onnistuneet kasvamaan normaaleiksi aikuisiksi vaikka meillä ei olekaan ollut ketään vieressä toistelemassa papukaijan lailla "huomaan, että olet vihainen/iloinen/surullinen/innostunut/...".
Niinpä. Paljon helpommalla ois moni päässy kun näin yksinkertanen tapa ois ollu kaikilla aina käytössä. Tietty osa vanhemmista on aina kautta historian ihan normaalistikin kasvattanut lapsiaan muulla kuin rangaistuksilla ja antanut myös tunnepuolen kasvatusta.
En kyllä oikeesti lähtis tohon jatkuvaan lapsen seuraamiseen, mutta yllättävän toimiva tapa niissä tilanteissa kun lapselta itseltään loppuu kyky ymmärtää tai ilmaista omaa tunnettaan.
Vierailija kirjoitti:
Temperamenttinen ja kovatahtoinen kyseessä. Ei muu auta kuin jaksaa, sillä luovuttaminenkaan ei auta. Tee lapselle selkeäksi ettei hän määrää, vaan se joka on pomo, olet sinä. Temperamenttia hyvä olla vähän elämässä, vaikka se monia ihmisiä ärsyttääkin jos on selkeästi voimakastahtoinen ja tietää mitä haluaa, sillä ihmiset jotka eivät ole sellaisia, kokevat sen yleensä uhkana. Silti se on hyvä että tuo omat mielipiteet esiin, mutta nyt lapselle on hyvä opettaa se, että silti muut otetaan huomioon, oli se miten pitkä raivari siitä eteenpäin, mutta sinä silti asetat lapselle rajan ja näytät että et anna periksi.
Voimia, kyllä se siitä lähtee rullaamaan! <3
Raja on konkreettisimmillaankin vain viiva maassa. Paljon keskeisempi kysymys on se, että miten estetään lasta ylittämästä rajaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihanan nepsy lapsen äiti kirjoitti:
Jäin miettimään että kun teidän lapsella on alkanut niin aikaisin tuo ns pomottamisen että voisiko kyseessä olla jokin muu syy tai tarve taustalla kuin pomottamisen tarve?
Meidän lapsella oli aikoinaan sellaista käytöstä minkä joku lapsi koki pomottamiseksi mutta kun asiaa selviteltiin niin kyseessä meidän lapsella autismipiirteisyys ja hänellå leikkien piti noudattaa tiettyä kaavaa minkä hän oli itse jo valmiiksi ajatellut päässään. Eli lapsi ei välttämättä halua pomottaa vaan yrittää hallita omaa sisäistä kaaosta tai noudattaa rutiineja. Jotkut lapset ovat myös niin aikaisin kehittyneitä tai niin älykkäitä etteivät ns kestä ikätovereiden heidän mielestään hömppää leikkiä vaan pitää olla järkevämpää leikkiä. Onko lapsella mitään nepsy piirteitä? Yliherkkyyksiä valoihin, ääniin tai vaatteiden laput? Onko hän ikäisekseen älykäs?
On hän ikäisekseen älykäs ja myös fyysisesti taitava ja vilkas. Keksii hyviä leikkejä, mutta hermo menee heti, kun muut lapset ei leiki niinkuin hän haluaa. Lisäksi ei millään opi pyytämään leluja nätisti vaan vie käsistä tai raivoamalla ottaa. ap
Kolmevuotiaalla on uhma päällä mikä selittää osan raivareista.
Muuten ton ikäsiltä otetaan turhat luulot pois. Tämä on aikuisen tehtävä! Jos annat olla niin teet kakrulle todellisen karhunpalveluksen. Eli jos ei osaa leikkiä nätisti niin ei leiki muitten kanssa. Aikuisia kun yrittää komentaa niin käsketään pois tai lähetetään omaan huoneeseensa. Pääasia ettei saa tahtoaan läpi eikä huomiota persseilemällä. Siinä ei mitään söpöä kun tämmösen pikkuhitlerin päästää huushollin pääjehuksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Amerikassa olisi presidenttiainesta.
Vierailija kirjoitti:
Ihanan nepsy lapsen äiti kirjoitti:
Jäin miettimään että kun teidän lapsella on alkanut niin aikaisin tuo ns pomottamisen että voisiko kyseessä olla jokin muu syy tai tarve taustalla kuin pomottamisen tarve?
Meidän lapsella oli aikoinaan sellaista käytöstä minkä joku lapsi koki pomottamiseksi mutta kun asiaa selviteltiin niin kyseessä meidän lapsella autismipiirteisyys ja hänellå leikkien piti noudattaa tiettyä kaavaa minkä hän oli itse jo valmiiksi ajatellut päässään. Eli lapsi ei välttämättä halua pomottaa vaan yrittää hallita omaa sisäistä kaaosta tai noudattaa rutiineja. Jotkut lapset ovat myös niin aikaisin kehittyneitä tai niin älykkäitä etteivät ns kestä ikätovereiden heidän mielestään hömppää leikkiä vaan pitää olla järkevämpää leikkiä. Onko lapsella mitään nepsy piirteitä? Yliherkkyyksiä valoihin, ääniin tai vaatteiden laput? Onko hän ikäisekseen älykäs?On hän ikäisekseen älykäs ja myös fyysisesti taitava ja vilkas. Keksii hyviä leikkejä, mutta hermo menee heti, kun muut lapset ei leiki niinkuin hän haluaa. Lisäksi ei millään opi pyytämään leluja nätisti vaan vie käsistä tai raivoamalla ottaa. ap
Eli et ole opettanut alkeellisiakaan tapoja saati leikkimään muiden kanssa. Noi on asioita jotka opitaan jo alle vuoden ikäsenä hiekkiksellä. Olet varmasti niitä vanhempia jotka vaan hihittää kakaralleen kun se heittää hiekkaa muiden päälle ja varastaa toisten lelut. Sitä satoa niität. Ja oikeesti, jos pikkukakara on kakara niin se laitetaan ruotuun. Rumasti otetut lelut otetaan välittömästi pois ja palautetaan sille jolta ne vietiin. Rumasta käytöksestä rangaistus eli viedään pois leikeistä. Huutakoot, pois joutuu kuitenkin. Ota kasvatusvastuu lopultakin hirviöstäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei ap, kerroppa keneltä tämä lapsi on mahdollisesti perinyt nämä ”johtajuusgeenit”. Onko sinun tai miehesi suvun puolella oollut vastaavia diktaattoreita.
Meitä on useita sisaruksia ja kaikilla lapsia. Jokaisessa perheessä on ollut juuri yksi tuollainen uhmaiässä voimakastahtoinen lapsi. He nimenomaan ovat päässeet elämässä pitkälle ja menestyneet. Niin läheltä en ole seurannut, enkä tiedä, miten käyttäytyvät perheessään sosiaalisesti . En ole kyllä kuullut moitteita ja avioliitot ovat kestäneet.
Omani voimastahtoinen on kasvanut myös vastuuntuntoiseksi perheen isäksi ja ahkera, sekä aikaansaava on edelleen.
Tällaisista lapsista kasvaa hyviö yksilöitä, kun vaan se valtava energiamäärä ja tahto saadaan kanavoitua oikein.
Meillä samoin toimiva tytär, ikää 6v. Tunteiden sanoittamisia ei edelleenkään jää kuuntelemaan vaan alkaa aina tuolloin puhua päälle omista kiinnostuksen kohteistaan, eikä lopeta millään. Pienempiä sisaruksia on.
Luonne aina ollut samanlainen - käskyjen uhmaaminen alkoi heti kun oppi kävelemään ja jatkuu. Kiellot ja järkiselitykset esim. autojen eteen juoksemisesta naurattavat kovasti edelleen.
Hyvin sosiaalinen, iloinen, saa helposti kavereita, motorisesti taitava, rakentaa kouluikäisten legoista tarkasti ohjeita noudattaen. On kiinnostunut tekniikasta ja haluaa tietää kaiken esim. sähkön tuotannosta jne.
Mutta tosiaan - ei edelleenkään ymmärrä, ettei maailma pyöri hänen halujensa mukaan. Äitini mielestä lapsemme saanut liian vähän huomiota. Itse olen päinvastaista mieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luonteelle ei voi mitään. Hän on määräilevä ja temperamenttinen.
Lapsi on 3½ v eli todella lapsi. Tuonikäisten leikkejä pitää ohjata eli kumma juttu, että päiväkodissa ei ole yksinkertaisesti sanottu, että tänään on Tuovin vuoro päättää, mitä tehdään, odotapa Terttu hetki, mitä Tuovi sanoo. Ja tätä toistetaan ja toistetaan. Kotona lapselle voi sanoa, että tuo on sinun toiveesi, mutta koska olen aikuinen, niin päätän, että kumisaappaat on jalkaan laitettava tms.
Vierailija kirjoitti:
Niinpä. Paljon helpommalla ois moni päässy kun näin yksinkertanen tapa ois ollu kaikilla aina käytössä. Tietty osa vanhemmista on aina kautta historian ihan normaalistikin kasvattanut lapsiaan muulla kuin rangaistuksilla ja antanut myös tunnepuolen kasvatusta.
En kyllä oikeesti lähtis tohon jatkuvaan lapsen seuraamiseen, mutta yllättävän toimiva tapa niissä tilanteissa kun lapselta itseltään loppuu kyky ymmärtää tai ilmaista omaa tunnettaan.
Päässyt helpommalla? En nyt sanoisi niinkään. Ennen vanhaan rangaistus oli eräänlainen "perälauta" jolla lapsen totteleminen saatettiin varmistaa siinä tilanteessa, jossa lapsi kieltäytyi uskomasta selityksiä ja opetuksia. Nyt kun sitä perälautaa ei enää ole, niin lastenkasvatus on mennyt "aneluksi" missä lasta ei enää voi pakottaa, minkä lapsi myös hyvin tietää, ja käyttää sumeilematta hyväksi tätä oikeuttaan.
Muutenkin on aivan luonnotonta lähteä nostamaan tunteita johonkin jalustalle, missä kuulutetaan, että Nico-Jannicalla on nyt tämä ja tämä tunne. Tai siis ainakin Nico-Jannican äidillä on se käsitys, että Nico-Jannicalla on se tunne. Nico-Jannica itse saattaa olla asiasta eri mieltä...
Vierailija kirjoitti:
Lapsi on 3½ v eli todella lapsi. Tuonikäisten leikkejä pitää ohjata eli kumma juttu, että päiväkodissa ei ole yksinkertaisesti sanottu, että tänään on Tuovin vuoro päättää, mitä tehdään, odotapa Terttu hetki, mitä Tuovi sanoo. Ja tätä toistetaan ja toistetaan. Kotona lapselle voi sanoa, että tuo on sinun toiveesi, mutta koska olen aikuinen, niin päätän, että kumisaappaat on jalkaan laitettava tms.
Tätä on opetettu kotona ja päikyssä, mutta raivarit on aina seurauksena. ap
Vierailija kirjoitti:
Meillä samoin toimiva tytär, ikää 6v. Tunteiden sanoittamisia ei edelleenkään jää kuuntelemaan vaan alkaa aina tuolloin puhua päälle omista kiinnostuksen kohteistaan, eikä lopeta millään. Pienempiä sisaruksia on.
Luonne aina ollut samanlainen - käskyjen uhmaaminen alkoi heti kun oppi kävelemään ja jatkuu. Kiellot ja järkiselitykset esim. autojen eteen juoksemisesta naurattavat kovasti edelleen.
Hyvin sosiaalinen, iloinen, saa helposti kavereita, motorisesti taitava, rakentaa kouluikäisten legoista tarkasti ohjeita noudattaen. On kiinnostunut tekniikasta ja haluaa tietää kaiken esim. sähkön tuotannosta jne.
Mutta tosiaan - ei edelleenkään ymmärrä, ettei maailma pyöri hänen halujensa mukaan. Äitini mielestä lapsemme saanut liian vähän huomiota. Itse olen päinvastaista mieltä.
Rankaise esim. siitä autojen eteen juoksemisesta. Älä sanoita.
Sellaista koulukiusaajaa kasvatetaan siellä sitten...
Hienoa ap, lisäsit onnettomuutta maailmaan!
Koko tämä tunnekasvatusideologia on noin puolenkymmentä vuotta vanha. Suorastaan ihme, että me sitä vanhemmat ihmiset olemme onnistuneet kasvamaan normaaleiksi aikuisiksi vaikka meillä ei olekaan ollut ketään vieressä toistelemassa papukaijan lailla "huomaan, että olet vihainen/iloinen/surullinen/innostunut/...".