Raskauden yrittäminen - kauanko yrititte esikoista?
Olemme mieheni kanssa jo jonkun aikaa yrittäneet raskautta, olemme molemmat kolmikymppisiä. Raskaus ei ole alkanut ja tämä kuukausittaisessa syklissä eläminen turhauttaa ja väsyttää. Menkkojen alkamisaikaan saa jännittää ja lopulta pettyä, kun menkat alkaa. Sen jälkeen on pari viikkoa ns. normaalia elämää ja sitten yrittämistä ovulaation aikoihin. Yrityksen jälkeen elän seuraavien kuukautisten alkuun niin kuin olisin raskaana, jotta en ruokavaliolla tm. vahingoittaisi mahdollista raskautta. Kuukautisten lähestyessä pohdin, ovatko oireet raskausoireita vai kuukautisiin liittyviä. Kun kuukautiset taas alkaa, niin harmittaa ja olen pettynyt. Kauanko te muut yrititte esikoista? Miltä teistä tuntui, jos lasta ei kuulunut?
Kaipaisin tähän ketjuun vertaistukea. Raskaus on meille molemmille toivottu asia, joten en kaipaa kommentteja, että kannattaisi jättää lapset tekemättä.
Ap
Kommentit (516)
Menimme naimisiin 1979. Olimme valmistuneet yliopistosta ja työpaikat olivat valmiit. Asunto-, opinto- ja autolainaa oli, mutta olimme valmiit yhdelle lapselle. Lasta ei vain kuulunut. Vuosien jälkeen ostimme siihen elämän tilanteeseen sopivan uuden asunnon. Tulin välittömästi raskaaksi, koska emme enää stressanneet lapsen saannin suhteen. Oli kulunut kuusi vuotta ja vauva oli sekä meidän että läheistemme käsittämätön kullannuppu. Nyt 35- vuotias lapsemme tuo perheensä koko läheistensä luokse. Tätä kaiketi elämän onnen huippuhetket ovat. Muut asiat ovat toisia.
Olen päättänyt lopettaa yrittäminen. Itse asiassa meillä tuli ero. Sen pituinen se.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Olen päättänyt lopettaa yrittäminen. Itse asiassa meillä tuli ero. Sen pituinen se.
Ap
Voimia ap.
Meilläkin tuli ero eilen. Oikeastaan parempi niin. Ensimmäinen perjantai pitkään aikaan kun on jotenkin raukea kevyt olo. Nukuin päiväunet, mutta ei se yksin sitä selitä. Enää ei tarvitse pelätä miehen mielialavaihteluita.
Menen yksin hedelmöityshoitoihin. Ennen eroa tämä pyöri jo usein mielessäni. Nyt se tuntuu oikealta ratkaisulta.
Itseeni voin luottaa, että lapsi saa turvallisen riidattoman kodin ja hyvät eväät elämään.
Vierailija kirjoitti:
Ap täällä!
Huomasin, että kesän alussa tekemäni ketju on nostettu esiin. Me saatiin iloisia uutisia heinäkuussa ja meille on tulossa kevätvauva!😊💛
Ap
Trollailee tuo yksi ylempi, kun Ap on jo kertonut tässä keskustelussa odottavansa lasta.
Mun täti tuli 18-vuotiaana raskaaksi kun oli tuntenut poikaystävänsä 2vko.
Toisen kerran hän tuli raskaaksi kun harrasti ekan kerran sexiä synnytyksen jälkeen
Ei pillereitä käytössä, tasainen kierto. Kesti 5kk.
15 vuotta, kuopus tuli vähemmällä yrittämisellä 16 kuukauden päästä esikoisen jälkeen.
Ekalta kierrolta. Itsellä ikää 39v, ja mies 44v. Mies vegaani kilpaurheilija, itsekin olen ex-urheilija, edelleen raskautumishetkellä liikunnallisesti aktiivinen ja kovassa kunnossa. Ruokavalio normaalin terveellinen, paino raskautumishetkellä normaalipainon alarajoilla. Tuuria varmasti pelissä, tiedän ettei monella ole ollut yhtä helppoa.
Me yritettiin 7 kk. Ennen raskaaksi tulemista ostin ovulaatiomittarin ja siinä huomasi olleensa aina ovulaatiosta vähän myöhässä, kun ovulaatio tulikin jo 10 kp. Ei tosissaan ennen sitä välttämättä paljoa harrasteltu :D Ja siitä testauksesta sitten tärppäsi heti, nyt rv 16+1.
1v ja 7kk. Luomuna. Eka vuosi ei ollut mitenkään laskennallista ja hampaat irevessä yrittämistä, mutta sen jälkeen seurasin kiertoa. Lapsi oli miehen rakkain toive enkä alussa kertonut jättäneeni ehkäisyä. Halusin yllättää, mutta piti luopua.
Ap tässä, nostan vanhaa ketjuani:
Kiva päivittää kuulumisia reilun vuoden jälkeen, kun yleensä ketjusta ei selviä miten lopulta kävikään. Meille kävi iloisesti ja perheeseemme syntyi keväällä lapsi. Nyt olen ehtinyt jo useamman kuukauden olemaan äiti vaikka viime kesän alussa kriiseilin, tulenko koskaan raskaaksi.
Tsemppiä kaikille ketjua lukeville ja raskautta yrittäville, toivon kaikille lasta kaipaaville iloisia uutisia! :)
Ap
Nyt 12 vuotta yritetty, viä ei ole tärpännyt.
Mä oon mies ja eka kerta oli 27 vuotiaana ja seuraavana vuonna poika synty. 30 vuotiaana tuli toinen ja siihen se seksi jäikin. Erottiin kuusi vuotta myöhemmin. Sellanen vitsikin on, että kahdesti olen saanut ja molemmilla kerroilla tärppäs. No ei se ihan kirjaimellisesti noin mennyt, mutta melkein.
Esikoinen tärppäsi ekasta kierrosta, toinen lapsi neljännestä kierrosta.
En ole ikinä käyttänyt hormonaalista ehkäisyä. Olen miettinyt johtuukohan monien pitkä lapsenteko yrittäminen ja lapsettomuusongelmat hormonaalisen ehkäisyn käytöstä? Monethan on syöneet niitä jopa vuosikymmenen putkeen, en usko että moinen tekee hyvää ihmiskeholle.
Esikoisen yrityksestä tärppäsi viidennestä kierrosta, meni kesken 6-7 viikolla ja siitä neljä kk raskauduin uudelleen ja synnytin täysiaikaisen lapsen. Toista yritettiin reilu viisi vuotta, tuohon väliin tuli kohdunulkoinen raskaus n. 1,5 vuotta esikoisen syntymästä.
Tsemppiä yritykseen!
Meillä esikoista yritettiin noin 2v ennen kuin tärppäsi. Ehti jo olla ahdistusta asian tiimoilta, en tiedä vaikuttiko se sitten asiaan. Tämä vaikka nuoria oltiin, kun esikoinen syntyi olimme 24 ja 26.
Kuopusta ei varsinaisesti vielä yrittämällä yritetty kuin ehkä pari kk, mutta ehdittin olla ilman ehkäisyä noin vuosi ennen kuin tärppäsi.
Nyt ollaan oltu vähän kahden vaiheilla sen suhteen halutaanko kolmatta lasta vai ei, ja päätetty että tulee jos on tullakseen. Vanhemmat nyt 7 ja 4. Vuosi ollaan oltu ilman ehkäisyä, ja tällä hetkellä aidosti aika rento fiilis sen suhteen, tuleeko lapsi vielä jossain vaiheessa vaiko ei.
Vierailija kirjoitti:
Itselläni ei ole lapsia, mutta tajusin juuri, että olen syntynyt 9kk äitini syntymäpäivän jälkeen ja veljeni on syntynyt 9kk äitini nimipäivän jälkeen.
Tuosta voi olettaa kaksi asiaa:
On tärpännyt aina laakista.
Isällämme ei ole ollut lainkaan mielikuvitusta äidillemme antamiensa lahjojen suhteen.
Raskaus harvoin kestää tasan 9 kuukautta.
Kysy äidiltäsi, miten heillä homma meni. Ainakin mun raskaaksitulemiset oli just samaa sarjaa kuin äidillä aikoinaan. Tästä tiedosta oli itselleni todella paljon hyötyä. (Nyt ne hommat on tehty, eikä enää tarvitse murehtia asiaa.)