Raskauden yrittäminen - kauanko yrititte esikoista?

2,5 v vuotta meni. Toinen lapsi tokasta kierrosta.

Vierailija kirjoitti:

Olin 25 kun aloin odottaa esikoista, kun jätin pillerit pois kesti 2 kk ennen kuin kuukautiskierto taas käynnistyi, mutta sitten tulinkin heti siitä ekasta kierrosta raskaaksi.

Nyt lapsia on kolme ja kun heitä on yritetty, ovulaation ajankohdan olen aina testannut mutta en ole elänyt kuin olisin raskaana sen jälkeen. Olen juonut viiniä ja elänyt aivan normaalisti kunnes on positiivinen raskaustesti tehty. Mielestäni se käy henkisesti liian raskaaksi pidemmän päälle muuten, pakko saada muuta ajateltavaa.

Tämän viestin kirjoittajaa lisää vielä uusimman viestin luettani, että isot onnittelut AP:lle! Kiva kun kerroit miten kävi ☺️

Vierailija kirjoitti:

2,5 v vuotta meni. Toinen lapsi tokasta kierrosta.

Lisäys; olin ekalla kertaa 33v ja tokalla 36v raskautuessa.

Itselläni ei ole lapsia, mutta tajusin juuri, että olen syntynyt 9kk äitini syntymäpäivän jälkeen ja veljeni on syntynyt 9kk äitini nimipäivän jälkeen.

Tuosta voi olettaa kaksi asiaa:

On tärpännyt aina laakista.

Isällämme ei ole ollut lainkaan mielikuvitusta äidillemme antamiensa lahjojen suhteen.

Esikoinen tärppäsi suureksi yllätykseksemme heti ekasta kierrosta. Olin silloin 30, mies muutaman vuoden vanhempi. Kuopusta yritimme neljä kiertoa ja sitten tärppäsi. Tuolloin olin 33.

Tämä on kyllä yksilöllistä tuurin kauppaa ja vuoden yrittäminenkin on ihan normaalia. Sen ymmärrän kyllä, miten piinaavaa sykleissä eläminen on.

Ei yhtään, yksi kerta ilman ehkäisyä ns sopivaan aikaan riitti.

Ensimmäinen sai alkunsa yhdestä kerrasta ilman ehkäisyä vahingossa, kun kuvittelin ettei vielä ole ovulaatio lähelläkään (kuukautisten loputtua).

Toinen sai alkunsa puolen vuoden yrittämisen jälkeen juuri siinä kuussa, kun ovisten aikaan mies oli työmatkalla, ja kuvittelimme mahdollisuuden jo menneen, mutta positiivista näytti. :D 

Joo, ei ollut mitään ovistikkuja käytössä meillä, vaikka ois voinut olla ihan kätevät...

Esikoista yritettiin 8kk. Nyt haaveissa toinen, yritetään olla stressaamatta niin paljon ettei menisi pelkäksi suorittamiseksi ja yrittämiseksi. Esikoisen kohdalla raskautuessani olin 28.

Jätettiin kondomiehkäisy pois ja 2 viikon päästä tein positiivisen raskaustestin. Eli ensimmäisestä ehkäisyttömästä yhdynnästä tärppäsi.

Itse pelkäsin, että menee pitkäänkin yrittäessä, kun minulla on epäsäännöllinen kierto ja ikääkin 30v.

Kolmisen vuotta. Ensin puoli vuotta luomusti, sitten käytiin ekaa kertaa terveysaseman lääkärillä, joka otti perusverikokeet (kilpirauhasarvot, hemoglobiini, verensokeri yms.), kaikki normaaleja. Silloin jo laitettiin lähetettä lapsettomuustutkimuksiin, mutta lääkäri varoitti, että ei mene vielä läpi, liian lyhyen aikaa yritetty. Puolen vuoden kuluttua tästä sitten uusi lähete ja jonoon (joka on lakisääteinen maksimi). Sitten Hormonipolilla uudestaan kaikki verikokeet + kumppanilta spermanäyte ja itsellä erinäisiä tutkimuksia, kuten limakalvon UÄ ja munatorvien aukiolotutkimus. Tässä meni joitakin kuukausia. Neljä hormoniavusteista ovulaatiota (vaikka omakin kierto kyllä toimi), joista kolmeen inseminaatio kumppanin pestyllä spermalla (yksi ovulaatio osui viikonlopulle, jolloin julkisella puolella ei tehdä toimenpiteitä). Jokaisen hormonikuukauden välissä piti olla hormoniton kuukausi, eli näihin tuhrautui 8 kuukautta. Tämän jälkeen päästiin koeputkihedelmöitysjonoon, joka oli jälleen 2 kuukautta. Valmistelukäynti koeputkihedelmöityshoidoista, verikokeet ja seuraavasta kierrosta (taas kuukauden odotus) hormonihoidot käyntiin. Saatiin ihan kiva määrä munasoluja ja alkioita. Ensimmäisestä tuoresiirrosta alkoi raskaus. Lapsi tällä hetkellä 15 kk, ikää nyt itsellä 33 v ja kumppanilla 32 v. Molemmat normaalipainoisia oltu yrittämisen ajan, itse ihannepainon alarajoilla (kuten aina ollut) ja kumppani ylärajoilla. Kumpikaan ei ole koskaan polttanut tai käyttänyt huumeita, alkoholinkäyttö jo ennen raskauden yrittämistä vähäistä (joskus juhlissa tervetulomalja juotu), yrittämisen aikana ei sitäkään vähää. Toinen raskaus alkoi lopetettuani yöimetykset lapsen ollessa 8 kk (vaikka yritimme vähän ehkäistä rytmimenetelmällä ja keskeytetyllä), laskettu aika tammikuun alkupuolella.

Yritimme n. 2 vuotta jonka jälkeen tärppäsi.

N26 ja M28

Meillä oli sellainen ketsuppipullo efekti, ekaa yritettiin melkein neljä vuotta, tokaa aloin odottaa kun esikoinen oli alle puolivuotias ja kolmatta 10kk tokan vauvan syntymän jälkeen. 

Olin 38, 39 ja 41 lasten syntyessä 

Omat vinkkini:

-jos raskautta ei ala kuulua, niin kannattaa testauttaa sperma. Se käy nopeasti ja edullisesti yksityisellä, ilman lähetteitä. Saa ainakin suljettua pois yhden ongelman eikä tuhlaudu turhaan aikaa jos ongelmia onkin. Varsinkin jos on jo sitä ikää. Toki kunnon tutkimukset muutenkin kannattaa aloittaa jos ei muu auta, usein raskaus saadaan alkamaan vähillä toimenpiteillä, esim. kevyellä lääkityksellä

-joistakin ravintolisistä ja 'poppakonsteista' vaikuttaisi olevan apua kun asiaa tutkin. Meillä jonkun ajan yrittämisen jälkeen otin seuraavat konstit käyttöön, joiden jälkeen sitten plussasinkin:

- vehnänalkioöljy. 1-2rkl/vrk

- maca -jauhe

- inositoli

- neidonhiuspuu-uute (varsinkin niille joilla on pcos)

- greippimehu ja vähän punaviiniä

- seksiä joka toinen päivä

Toivon onnea matkaan kaikille yrittäjille!

Mä olin 30v, mies 27 kun alotettiin. Kumpikin normaalipainoisia ja terveitä. Kesti 5kk kun tärppäs. Seurailin ovis päiviä yms ja aina se sama pettymys kun menkat alko ja mietin kaikkia raskausoireita, joten kuulostaa ihan samalta sun tilanne!

5 kk meni. Ikää silloin 22v.

Ylipainoa ei ollut. Lähinnä alipainoa.

Vierailija kirjoitti:

Tärppäsi heti, moni asia puolsi onnistumisen mahdollisuutta. Olen aina ollut terve, en tupakoi, käytän hyvin vähän alkoholia, en ole koskaan käyttänyt mitään pillereitä tms joka voi ”sekoittaa” hormoneja tai kiertoa, normaalipainoinen (ei painon vaihteluitakaan), lähes kellontarkka kierto, tunnistettava ovulaatio. Olin 32, mies 40.

Olen tästä kiitollinen, aina. Jos näin helpolla päässyt on jännittänyt raskautta ja sen epävarmoja viikkoja, en osaa kuvitella edes miltä tuntuu, kun on yrittänyt kauan. Lähetän kaikille yrittäjille voimia ja pidän peukkuja.

Olin ihan kuin sinä, paitsi 35v. Ja se kellontarkka kierto ovulaatiokipuineen olikin useimmiten ovuloimaton, kroppa vaan yritti punnertaa munasolua irti. Ultraan puolen vuoden jälkeen ja PCO-tyyppiset munasarjat löytyi heti. Eli älkää ihmiset jääkö tuossa iässä puolta vuotta pidemmäksi ajaksi odottamaan gynelle menoa jos raskaus ei ala, hyvät elämäntavat eivät ole sama kuin hedelmällisyys. Toki sitten myöhemmin (hoidoilla) saamieni kahden lapsen raskausajat ja toipumiset niistä olleet helpompia kun olen hyväkuntoinen. 

7vuotta meni joka kuukausi pettyen. Oli hyvin raskasta aikaa. Nykyään olen kahden tyttön äiti<3

6 kuukautta aktiivista yritystä ovistikkujen kanssa. Sitä ennen kuukausi tai pari sellaista että saa tulla jos tulee, mutta en tiennyt milloin ovulaatiot oli enkä ihmettele ettei meidän melko vähäisillä seksikerroilla tärpännyt. Ollaan molemmat 30 ja normaalipainoisia.

Voi kun haluatte yhä tähän pahenevaan ja sairaampaan maailmaan lapsia tehdä!

Ensimmäinen tuli heti pillereiden lopetuksen jälkeen. Toinenkin raskaus alkoi heti kun lopetin ehkäisyn. Sikiöllä oli valitettavasti kromosomivirhe, päädyin keskeytykseen RV 15, koska ennuste oli huono:(

Nyt yritetty 4 kk ilman tärppiä.

Raskautta toivoville ja näitä palstoja lukeville haluan toivottaa rauhallista mieltä! Netistä löytää helposti kommentteja kuinka raskaus on mennyt pieleen erilaisista, usein dramaattisista syistä johtuen! Itsekin vastasin tähän ketjuun tuon surullisen sairaan sikiön takia. Jos kaikki olisi mennyt hyvin tuskin olisin jaksanut kirjoittaa mitään. Todennäköisimmin asiat menevät lopulta hyvin :)