Miksi niin monet 40+ haluavat näyttää arkisilta ja tylsiltä, kun pienellä tuunauksella saisi itselleen näyttävän ulkonäön?
Hiuksiin uusi malli ja kenties vähän väriä, sopivasti meikkiä (ei miehille), vähän päivitystä vaatekaappiin. Ei tarvitse olla kallista, edullisemminkin saa kivannäköisiä vaatteita. Jos ideat ovat hukassa, niin parilla googlauksella löytyy. Tarvittaessa kauppojen pukeutumispalvelujakin voi käyttää, ei maksa mitään.
Pieni tuunaus ulkonäköön auttaa myös niin, ettei tarvitse koko ajan ajatella muiden olevan paremman näköisiä (=suomalainen perisynti). Kauneutta/komeutta löytyy kaikista ihmisistä, ei sitä tarvitse kärkeä verkkareihin ja hätäponnariin.
Kommentit (337)
Nykyisin eronneena 45v miehenä kiinnitän huomiota samanikäisissäni naisissa hius muotoon en niinkään väriin ja varsinkin hiusten pituuteen, pitää olla ainakin olkapäille asti.
Vaatetus saisi olla aika vartalon myötäinen muodot saa näkyä .
Ei korostetusti meikkiä,karkottaa minut.Tulee tunne että olet liian vahva nainen. Haluan että olet heikko ja avuton .
Se ei haittaa vaikka kiloja hieman kertynyt jos käytät naisellisia vaatteita,antaa kilot anteeksi ropisten.
Nuorempana meikkasin runsaalla kädellä, värjäsin hiuksia, jaksoin tehdä kampauksiakin. Pidin itseäni ankean näköisenä luonnontilassa.
Allergisoiduin ensin kynsilakalle, sitten hiusväreille. Opin elämään ilman niitä ja ällistyin, miten helppoa ja edullista elämä on ilman edellämainittuja. Oma hiusväri on vielä ekojen harmaiden ilmaannuttua saanut enemmän kehuja kuin värjäykset ikinä.
Sitten iski niveltulehdus olkapäihin. Se föönaamisesta. Huomasin, että eiväthän hiukseni nyt niin latteat ja suorat olleetkaan. Ja mikä ihana ajansäästö!
Sitten menin töihin, joissa piti levittää aurinkorasvaa joka kahvitauolla. Jätin meikin pois ja ihastuin omaan luonnolliseen ihonsävyyn, silmäripsiin ilman paksua kerrosta jne. Ja taas, mikä ajan- ja rahansäästö!
Aloin käyttää säästyneen ajan pitkään nukkumiseen, joogaan, lenkkeilyyn ja terveellisen ruuan kokkaamiseen. Iltaisin teen hiushoitoja ja laitan kasvonaamioita. Olisinpa tajunnut jo nuorempana, että kauneuteen vaikuttavat eniten hyvät elintavat, hymy ja itsensä hyväksyminen.
Epävarmalta vahanukelta näyttää valokuvien puolta nuorempi minä!
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin eronneena 45v miehenä kiinnitän huomiota samanikäisissäni naisissa hius muotoon en niinkään väriin ja varsinkin hiusten pituuteen, pitää olla ainakin olkapäille asti.
Vaatetus saisi olla aika vartalon myötäinen muodot saa näkyä .
Ei korostetusti meikkiä,karkottaa minut.Tulee tunne että olet liian vahva nainen. Haluan että olet heikko ja avuton .
Se ei haittaa vaikka kiloja hieman kertynyt jos käytät naisellisia vaatteita,antaa kilot anteeksi ropisten.
Hehe tuli mieleen yks 45-vuotias eronnut joka änkesi meidän seurueeseen baarissa ja just kertoi itsestään, itsestään, itsestään ja omista mieliteoistaan, ja lopulta haukkui loppuillan eksäänsä. Emme halunneet häntä seuraamme, eikä häntä tuntunut edes kiinnostavan me, ainoastaan itsestään puhuminen. Kauhee tyyppi. ”Sellaset ja sellaset karkottaa mut luotaan...”-juttua kuunnellessani toivoin olevani juuri hänen kuvailemansa näköinen, jotta olis ollut joku keino päästä hänestä eroon 😂😂😂
Ei se Mopsinaama muuksi muutu vaikka olisi millainen jakaus, ja räväkästi värjätty lyhyt "kynitty kanapersetukka on Rock"
+ siitä ns tuunaamisesta on niin paljon vaivaa.
Ihmeellinen ajatusmalli tuo, ettei yli 40-vuotiaana enää "tarvitse" näyttää hyvältä. Olen itse 45 v. ja minusta on mahtavaa, että SAAN näyttää hyvältä edelleen. :D
Ei ulkonäkö ole koskaan ollut minulle mikään pakkopulla tai elämän ykkösasia, vaan mukava ja luonnollinen elämän osa-alue, josta mielelläni huolehdin, siinä missä muistakin asioista.
Tunnen muutenkin olevani tässä iässä mitä parhaassa elämänvoimassa. Perheessä ja työssä asiat ovat hyvin, minulla on mukavia harrastuksia jne. En tajua ollenkaan, miksi näiden muiden, tärkeämpien asioiden pitäisi poistaa minulta halun huolehtia ulkonäöstäni.
Jos terveyttä riittää, niin mielelläni jatkan tällä linjalla hamaan vanhuuteen! :)
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin eronneena 45v miehenä kiinnitän huomiota samanikäisissäni naisissa hius muotoon en niinkään väriin ja varsinkin hiusten pituuteen, pitää olla ainakin olkapäille asti.
Vaatetus saisi olla aika vartalon myötäinen muodot saa näkyä .
Ei korostetusti meikkiä,karkottaa minut.Tulee tunne että olet liian vahva nainen. Haluan että olet heikko ja avuton .
Se ei haittaa vaikka kiloja hieman kertynyt jos käytät naisellisia vaatteita,antaa kilot anteeksi ropisten.
Just tällaisten helmien takia on parempi sulautua tapettiin. Ettei se vaan huomaa.
No itse en vielä ole nelikymppinen, mutta ei sitä enää samalla tavalla stressaa ja panikoi omasta ulkonäöstä. Kyllä se varmasti monen kohdalla niin menee, että ikä tuo itsevarmuutta tai muuta sisältöä elämään, kun ulkonäöstä samalla tavalla huolehtimisen kuin nuorena. Kyllä minäkin välillä tykkään laittaa ihmisten ilmoille nätit vaatteet, huolitella hiukset ja meikata. Useimmiten kuitenkin kuljen ilman meikkiä ja urheiluvaatteissa, koska harrasta paljon eri lajeja, ja tykkään käyttää aikani niihin. Eikä tämä nyt sitä tarkoita, että en pesisi hiuksia, kävisi kampaajalla tai olisin jotenkin päästä varpaisiin homssuinen :)
Omalla kohdallani olin aika epävarma itsestäni vielä 20-29 -vuotiaana. Halusin paljon huomiota miehiltä, en edes oikein tiedä miksi? Jotenkin se pönkitti itsetuntoani kun sitä koki olevansa viehättävä miesten silmissä. Oli tosi tärkeää näyttää hyvältä, oli sitä sitten ruokakaupassa, baarissa tai lenkkipolulla. Ei vaan enää ole sellaista tarvetta.
Olen huomannut henkisen hyvinvoinnin kannalta erittäin hyödylliseksi sen, että korjailtavien ja paranneltavien piirteideni huomioimisen sijaan keskityn sen ylläpitämiseen, mikä minussa on hyvää luonnostaan.
Vaikka luulin, että minulla oli ennen hyvä itsetunto ja minäkuva, olen nykyisin paljon onnellisempi kuin meikatessani ja väkertäessä kiharaa.
Mulla on vuosien varrella kauneuskäsitys muuttunut ihan täysin. Vähemmän on nykyään enemmän, myös muiden naamalla (19-v tytär). Muutenkin elämä menee kohti yksinkertaisempaa ja selkeämpää, myös näissä ulkonäköasioissa. Puhdas, ehjä, luonnollinen, siinä ne avainsanat nykyään. Hyvä olo tuntuu ja näkyy, eikä sillä ole yhtään mitään tekemistä tuotteiden tai laittatumisen määrän kanssa. Pitää olla itselleen armollinen.
N41
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin eronneena 45v miehenä kiinnitän huomiota samanikäisissäni naisissa hius muotoon en niinkään väriin ja varsinkin hiusten pituuteen, pitää olla ainakin olkapäille asti.
Vaatetus saisi olla aika vartalon myötäinen muodot saa näkyä .
Ei korostetusti meikkiä,karkottaa minut.Tulee tunne että olet liian vahva nainen. Haluan että olet heikko ja avuton .
Se ei haittaa vaikka kiloja hieman kertynyt jos käytät naisellisia vaatteita,antaa kilot anteeksi ropisten.
sori nyt, mutta kiviäkin kiinnostaa enemmän kuin meitä, mitä sun mielestä "saisi" tai "pitää" olla.
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin eronneena 45v miehenä kiinnitän huomiota samanikäisissäni naisissa hius muotoon en niinkään väriin ja varsinkin hiusten pituuteen, pitää olla ainakin olkapäille asti.
Vaatetus saisi olla aika vartalon myötäinen muodot saa näkyä .
Ei korostetusti meikkiä,karkottaa minut.Tulee tunne että olet liian vahva nainen. Haluan että olet heikko ja avuton .
Se ei haittaa vaikka kiloja hieman kertynyt jos käytät naisellisia vaatteita,antaa kilot anteeksi ropisten.
Hyvä tietää, niin osaan meikata tarpeeksi välttääkseni kaltaisesi!
Terkuin vahva nainen
Vierailija kirjoitti:
Olen päivät puutarhassa, navetassa, tallissa ja lasten hiekkalaatikossa niin miksi ihmeessä mun pitäisi siellä olla näyttävän näköinen?
Itseäsi varten 😂.
Yleensä ihmiset oppivat jo siinä kolmenkympin puolivälissä, että elämässä on muutakin kuin herutus. Kaikki eivät toki opi.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on vuosien varrella kauneuskäsitys muuttunut ihan täysin. Vähemmän on nykyään enemmän, myös muiden naamalla (19-v tytär). Muutenkin elämä menee kohti yksinkertaisempaa ja selkeämpää, myös näissä ulkonäköasioissa. Puhdas, ehjä, luonnollinen, siinä ne avainsanat nykyään. Hyvä olo tuntuu ja näkyy, eikä sillä ole yhtään mitään tekemistä tuotteiden tai laittatumisen määrän kanssa. Pitää olla itselleen armollinen.
N41
Hei mulla on vähän samoin käynyt. Nykyään pidän luonnollisuutta ja terveyttä kauniina. Sellainen ihminen josta välittyy iloa ja hyvää oloa, joka on luonnollisesti kaunis (ei tarvitse olla mitenkään klassisen kauniit piirteet) ja omalaatuinen, jonka kehosta näkee että hän voi hyvin. Olen 32v nainen.
Varmaan samasta syystä kuin minäkin. Olen parikymppinen "näyttävä" nainen, mutta pukeudun lökäreihin ja sotkunutturoihin. Hiihtelen menemään myös ilman meikkiä. En halua huomiota, haluan olla rauhassa. Varsinkin aspatyötä tehdessä itsensä rumentaminen oli elinehto työssäjaksamisen kannalta.
Tarkoittaako osa tässä keskustelussa sitä että "näyttää hyvältä"=
-> kampaus, hiuslakkaa, meikattu naama, korvakorut, siistit ja näyttävät arkivaatteet, käsilaukku ja korkokengät, hajuvettä
ja osa tarkoittaa
-> pitää itsestään huolen, tukka on siisti, kasvot virkeät ja puhtaat, olemus siisti ja "fresh", puhtaat kantajalleen sopivat vaatteet
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin eronneena 45v miehenä kiinnitän huomiota samanikäisissäni naisissa hius muotoon en niinkään väriin ja varsinkin hiusten pituuteen, pitää olla ainakin olkapäille asti.
Vaatetus saisi olla aika vartalon myötäinen muodot saa näkyä .
Ei korostetusti meikkiä,karkottaa minut.Tulee tunne että olet liian vahva nainen. Haluan että olet heikko ja avuton .
Se ei haittaa vaikka kiloja hieman kertynyt jos käytät naisellisia vaatteita,antaa kilot anteeksi ropisten.Hyvä tietää, niin osaan meikata tarpeeksi välttääkseni kaltaisesi!
Terkuin vahva nainen
Juu, sama tuli mieleen. Hiukset käyn leikkauttamassa ja pukeudun perunasäkkiin, ettei tuollainen vaan vilkaise toista kertaa. Mietinpä vain miksi tämä mies onkaan eronnut...
Ap:lle: Rumat ne vaatteilla koreilee...
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ollut aina aikaa itselleni. Käyn säännöllisesti kampaajalla (siistit, kiiltävät hiukset vaikuttaa paljon). Ja ihoa hoidan myös. Meikkaan kevyesti, siitä tulee kiva fiilis. En vaan osaa "rupsahtaa", oon esteetikko 😊.
Lapsiakin on kolme, silloin kun olivat pieniä niin näytin silloinkin ihmiseltä. Ehkä tämä on enemmän luonnekysymys? Ihmettelin usein, miten ränsistyneiltä jotkut mammat näytti, tulis itsellekin kiva olo jos pitäis huolta itsestään.
Kampaajalla käynti ja meikkaus eivät vaikuta rupsahtamiseen millään tavalla. Terveet elämäntavat sen sijaan vaikuttavat. Tarpeeksi unta, paljon liikuntaa, hyvää ravintoa ja vettä juomaksi. Stressi minimiin, ei auringonpalvontaa tai valvomista. Mutta tottakai kampaajakäynti tai pieni meikkaus piristää varmasti monen naamaa :)
Hieno kirjoitus.
M46