AAAAAArgh! Auttakaa minua selittämään miehelle miksi minua loukkaa, että...
Olemme seurustelleet yli kaksi vuotta. Ikäeroa meillä on kymmenen vuotta. Minä olen vanhempi. Olemme kihloissa ja menossa naimisiin, mutta en ole vielä saanut sormustani, vaikka olen sitä pyytänyt monta kertaa. Asumme erillämme ja meillä on omat rahat.
Tuleva anoppini vihaa minua ja on tehnyt sen niin selväksi, että olen tehnyt rikosilmoituksen kotirauhan rikkomisesta. Hän lähettää öisin viestejä, joissa huorittelee ja käskee painua... Mies ei ole saanut anopille sanottua, että on kihloissa, koska ei vaan uskalla suututtaa äitiään.
Nyt mieheni on ostamassa yksin anopin lapsuuden kotia, joka on anopin veljen naapurissa ja hyvin lähellä anopin kesämökkiä, johon en tietenkään ole tervetullut ja se on tehty minulle vähintäänkin selväksi.
Mieheni mielestä anopin lapsuudenkodin ostaminen perikunnalta on hänen oma asiansa, minusta taas törkeä veto, että hän ostaa tontin ja talon, minne en halua, enkä uskalla kuollaksenikaan mennä. Anoppi on aivan seko. Saan fyysisiä oireita pelkästä ajatuksesta, että joutuisin edes käymään siellä.
Auttakaa minua selittämään, miksi suutuin ja petyin. Miehen mielestä ongelma on minun, jos en kerran halua mennä sinne edes käymään.
Olen täysin järkyttynyt. Minusta tässä vaiheessa yritetään rakentaa yhteistä tulevaisuutta ja pidetään toisesta huolta. Näin isot päätöksetkin olisi suositeltavaa tehdä yhdessä ja neuvotellen.
Itse olen kasvanut ydinperheessä, jossa kaikki on yhteistä, mies eronneen pirttihirmun ja tossukan perheessä, jossa äiti on tehnyt päätökset ja mies vikissyt, jopa eron jälkeenkin.
Tajuaako kukaan minua? Edes yhtään?
Mitä teen?
Kommentit (116)
Vierailija kirjoitti:
Mies ei aseta sinua äitinsä edelle, eli ei ole vielä mies, vaan lapsi tai pieni poika.
Aikuine mies rakentaa oman perheen ja rajaa äitinsä siitä pois ja usklata alaittaa yälle tarvittaessa rajat.
En lähtisi rakentamaan suhdetta tämän kanssa lainkaan. Voit olla rakastunut, mutta toista ei voi muuttaa. Haluatko elää asetelmassa, jossa anoppisi on vahvasti läsnä lopun ikääsi? Jos haluat jää, ellet-lähde!
Aikuinen mies = mies, joka (mieluiten) ei ole edes yhteydessä äitiinsä, mies, joka tekee kaiken mitä parin vuoden "puoliso" haluaa
T. Vauva-palsta
Vierailija kirjoitti:
Missä asioissa tulen vastaan? Saatana katsonut vierestä loputonta anopin perseen nuolemista ja rahojen pihistelyä. Vääntänyt miljoona ateriaa kun mies ei osaa kokata.
Sietänyt sitä, että en tule miehen ystävien kanssa toimeen. He puhuvat vain rahasta. Yrittänyt sopia ja sanoittaa loputtomasti ja sopia riitoja. Kestänyt sitä, että mies elää kuin poikamies ja odottanut, että yhteinen elämä alkaa.
Ei alkanut.
Ap
No nyt alkaa kokonaiskuva jo muodostumaan. Et tule miehen ystävienkään kanssa toimeen? Ja nämä on sit sun uhrauksia? Voi hyvänen aika
Miehellä on 2 ystävää. Molemmat naisia. Heidän intohimonsa on alennukset ja säästäminen. Vähän vaikea eläytyä. Ap
Kysy mieheltä kumpi on tärkeämpi sinä vai anoppi. Vaadi miestä laittamaan äiti kuriin. Jos ei onnistu, jätä mies.
Hah, mies ei muka osaa laittaa ruokaa! Kyllä se osaa. Sen ei vaan kannata paljastaa sitä sinulle, koska saa näin sinulta valmiit ruuat pöytään.
Vierailija kirjoitti:
No jos talo on ollut tärkeä, sitten sanotaan, että talo on tärkeä, eikä diilata salaa ja näytetä syylluseltä kun jäädään kiinni.
Jos minä olen tärkeä, pyydetään kylään, eikä olla välinpitämättömiä haluanko sinne vai ei.
Jos minä olen tärkeä, ei riskeerata koko suhdetta vähättelemällä mielipidettäni.
Jos minä olen tärkeä, sitä ei piiloteta äidiltä jatkuvasti.
Ap
Vastaat itse kysymyksiisi. Mitä miettimistä tuossa enää on? Miehellä on hyvin häiriintynyt äitisuhde, ja se ehkä selviää hänelle sitten, kun seurustelusuhde toisensa jälkeen kaatuu äidin käytöksen takia.
Mitä te kumpikaan edes saatte suhteestanne?
Noilla taustatiedoilla kukaan täysjärkinen ei edes yritä vakavampaa suhdetta.
Vierailija kirjoitti:
No jos talo on ollut tärkeä, sitten sanotaan, että talo on tärkeä, eikä diilata salaa ja näytetä syylluseltä kun jäädään kiinni.
Jos minä olen tärkeä, pyydetään kylään, eikä olla välinpitämättömiä haluanko sinne vai ei.
Jos minä olen tärkeä, ei riskeerata koko suhdetta vähättelemällä mielipidettäni.
Jos minä olen tärkeä, sitä ei piiloteta äidiltä jatkuvasti.
Ap
Ap ei uskalla itse vastata, mutta tuossahan se lukee.
Talo on tärkeämpi kuin ap.
Ap ei ole tärkeä, koska häntä ei kutsuta taloon.
Ap ei ole tärkeä, koska riskeerataan koko suhde vähättelemällä hänen mielipidettään.
Ap ei ole tärkeä, koska hänet ja suhde piilotetaan äidiltä jatkuvasti.
Sanon heti vanhana (viisaasta en tiedä), että yksikään mies ei ole tuollaisen helvetin arvoinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tasan, mistä puhut ja siksi sanonkin että eroat nyt heti miehestäsi! Miehellä ei ole rajoja suhteessa äitiinsä, eikä tilanne tule koskaan muuttumaan. Säästyt paljolta kun lähdet. Et tule koskaan olemaan miehellesi tärkein, eikä hän tule pitämään puoliasi.
Tämä on niin nähty. Yrittää hetken aina neuvotella, mutta kun siitä ei ole mitään hyötyä, luovuttaa ja on taas mamman kanssa parhaita kavereita. Kun mies on meillä, illat menee äidin kansssa puhelimessa. Olen sanonut useampaan otteeseen, että se on aika epäkohteliasta minua kohtaan.
ap
Siis ei jumalauta. Minen olis kattellu tollasta "miestä" sekuntiakaan. Olen itse joskus seurustellut nuorempana (kun vielä seurustelut kiinnosti) itseäni paljon nuoremman miehen kanssa ja se piti tiukat rajat äitinsä kanssa. Äitillä ei ollut meidän tekemisiiin mitään sanomista, ja oli sellanen äiti että kyllä yritti. Eikä tarvinnut minun edes sanoa asiasta mitään, ymmärsi sanomattakin.
Ja sinä nysväät että on "vähän epäkohteliasta". Tiedätkö että näin sivusta katsottuna näyttää enemmän siltä että se sun "mies" on äitinsä kanssa suhteessa ja sinä olet siinä vähän niinkuin kulissina? Ei olis ensimmäinen insestitapaus tässä maassa, ja tämä on silti mun elämässä ihan eka kerta kun tulee insestitapaus mieleen jostain jutusta.
Kiitos rakkaat. Silmäni avautuivat. Miehen mielestä te kaikki olette katkeria ja ilkeitä, eikä hänen sijoituksensa kuulu kenellekään. Miehelle koko juttu on sijoitus, mulle se on vanha anoppila, jonka hän yritti ostaa selkäni takana kertomatta minulle ja temppu on nyt ihan viimeinen niitti koko mammajuttuun.
Jos minulla olisi varma ja rakastettu olo ja mies olisi tehnyt äidilleen meidän yhteisen kaapin paikan selväksi, asia olisi ihan eri tai edes sanonut, että kaipaa minua kylään, eikä vittuillut vaan, että ei ole hänen ongelmansa, jos minä en sinne halua. Nyt jäi kiinni housut kintuissa ostamassa salaa taloa.
Onneksi ei ole kalliita sormuksia, ne ois lähteneet sillalta alas ja lujaa.
Mä vihaan suhteita, jotka on pitkään ihan ok ja mietitään yhteistä tulevaisuutta ja yhtäkkiä käykin ilmi, että toinen on petollinen ja suhde loppuu kuin seinään. Nyt menee koronakesä haavoja yksin nuollessa.
ap
Miehesi on tässä tapauksessa kyllä se onnellisempi osapuoli jos oikeasti pääsee eroon kontrolli hirmusta.
Olisi mielenkiintoista kuulla tämän "puolison" puoli tästä tarinasta.
Aikaisemmin AP puhui, että mies on lukenut näitä vastauksia. Olisimme kiitollisia jos tulisit kirjoittamaan asian todellinen laidan tänne/oman versiosi tilanteesta :D
Tv: se toinen niistä ;)
Kuulostaa pikemminkin että olet itse epävakaa.
Mies ei oo valmis kunnolliseen suhteeseen, jossa ollaan omillaan ilman äitiä. Ja se on normaalia jos on elänyt vaikean ja vähän hullun äidin kanssa.
Huomaat varmaan oltuasi jonkin aikaa yksin, että hyvä näin. Mieluummin yksin ja onnellinen kuin yhdessä ja onneton.
Mä en kans hetkeekään jäis kattelemaan mitään itsemurhalla uhkailuja ja huo rittelua. Varsinkin jos mies ei laita stoppia tuollaiselle. Pahemmaksi se vaan muuttuu ajan kanssa, paljon pahemmaksi.
Miksi naiset luulee että niiden täytyy mennä kaikkien asioiden edelle? Oman perheen, tai jos miehellä on lapsia edellisestä suhteesta niin niiden edelle. Mikä ihmeen ikuinen kilpailu teillä on huomiosta? Eikö muuten voi toisesta välittää?
Tässä on nyt ilmeisesti niin, että aloittajalle tämä mies on niinkuin päähänpinttymä. Hän on saanut päähänsä, että he seurustelevat, hän on kosi ut karkauspäivänä, mies ei ole ottanut sitä tosissaan tai on ehkä jopa kieltäytynyt, ainakaan ei ole olemassa sormuksia.
Joko mies antaa huvikseen aloittajan olla siinä luulosairas, ettovat kihloissa, koska aloittajasta on jotain hyötyä. Ainakin laittaa ruokaa jne.
Mutta muuten, kuten aloittaja sanoikin, mies elää kuin poikamies.
Mies on myös suoraan sanonut, ettei häntä kiinnosta miltä aloittajasta tuntuu. Eli osoittanut suoraan, että oma asiasi jos siinä olet, mutta häntä ei kiinnosta.
Myös tuntuu, että anoppi on osin keksitty tai lisätty, siis anopin tekemiset. Tai sitten aloittajaa yritetään saada ihan tosissaan pois kuvioista, koska ei muuten ymmärrä.
Olisi hyvä vastausten kannalta tietää mitä te oikeastaan teette yhdessä miehen kanssa? Miten paljon vietätte aikaa yhdessä ja minkä tekemisen merkeissä. Tai miten vähän.
Tuntuu, että tämä suhde on suhde ainoastaan aloittajan omissa kuvitelmissa.
Ja halusit hänen kanssaan naimisiin? Et sinäkään ihan täysillä näköjään käy.