Ns. hyvä perhe ei saa mitään apua, koskaan, mistään
Ärsyttää kun lehdissä lukee että lapsiperheitä autetaan paljon. Niin, niitä autetaan ketkä ovat sossulokkeja tai sitten LaSu asiakkaita. Lasu-asiakkaat saa siivous/kodinhoito/lastenhoito/vanhempien vapaa-aika/harrastus/lomailu ja ties mitä tukea.
Niinsanottu hyvä perhe ei saa mitään apua hädän tullen mistään. Kun ei ole oikeutettu niihin palveluihin. Koska ei ole lasu-ongelmaa.
Laki lapsiperheiden kotiavusta on vitsi ja iso psa kunnista kiertää lakia ja jättää avun pois kaikilta muilta paitsi lasu perheiltä.
Meillä ei isovanhemmat auta eikä osallistu mitenkään elämäämme, ja muutaman kerran on ollut ns paska paikka jolloin apua olisi tarvittu.
Esim.
- erittäin paha unettomuus vauva-aikana, siis sellainen että valvoin vuorokausia putkeen, lapsi tippui sylistä, tavarat tippui käsistä, kävelin päin ovenkarmeja, kaaduin, tämä tuli siis puolen vuoden yhtöjaksoisen valvomisen seurauksena.
- murtunut raaja, kotona vauva ja taapero, jotka piti hoitaa, oli mahdotonta nostaa/kantaa murtuneella raajalla
- paha uupumus erittäin vaikeassa tilanteessa jossa koko perheen huolto, työssäkäynti, yövalvomiset jne oli 24/7 vain toisen vanhemman vastuulla
- loppuraskauden komplikaatio josA meni liikubtakyvyttömäksi, kotona 2v taapero hoidettavana, ei saanut hoitopaikkaa kunnalta koska oli kesä, lukuisia vaaratilanteita koska vilkas taspero ja liikuntakyvytön vanhempi.
Kaikissa em tilanteissa ei saati lapsiperheen kotiapua, tilapäistä apua, päivähoitopaikkaa, ostoplalveluseteliä, EI YHTÄÄN MITÄÄN, koska syy oli aina se että lapsilla ei ole huolta, ette ole lasu-perhe, palvelut ovat vain lasu-perheille.
Ja siis ei ole tarkoitus nyt valittaa rankkuudesta, se on eri aihe ja sitä ei tässä ketjussa käsitellä, vaan siitä että KAIKKI perheet ei saa apua, vain lasuperheet saa.
Ironisin asia oli, kun raajan murtuman aikaan arviota tehnyt työntekijä sanoi että ette saa apua kunnalta, mutta JOS olisitte lasun asiakas saisitte viitenä päivänä viikossa kuusi tuntia kotiapua.
Olisiko joskus syytä auttaa näitä perheitä ettei tarvitse tulla lasun asiakkaaksi?
Ja sitten vielä taustatiedot ammatti-haukkujille: maksan itse lasteni elannon, olen akateeminen, olen hyvissä töissä, emme ole sossulokkeja, emme ole saaneet mitään sosiaaliapua koskaan. Aina ekana kun hyökätään apn kimppuun niin jospa nyt luettaisi teksti läpi ja keskusteltaisiin aiheesta. Eli siitä että erittäin moni perhe jää kaiken avun ulkopuolelle.
Kommentit (350)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ette palkanneet hoitoapua jos olette akateemisia ja muutenkin kaikki on hyvin?
Ei ollut varaa, hoitoapu maksaa 45e tunti ja rahaa ei akateemisella ole liikoja äitiyslomalla olessa. Viikoksi palkattiin hoitoapua, viikon lasku oli yli 1200e. Enempään ei varaa.
Lapsen isä käy töissä eikä saanut palkatonta esim murtuman aikana.
Pas ka puhetta viimeinen lause. Olisitte voimeet laittaa lapsen hoitoon siksi aikaa, pph:t ottavat myös kesäisin. Tai sitten mies jää puolison sairastaessa hoitamaan yhteistä lasta. Jos roolit olisivat t toisin päin ja lapsen hoitopaikka evättäisiin kun isä on murtuneen raajan kanssa kotona, niin äiti syyllistettäisiin kotiin.
Miksi valvoitte? Miksi että vuorotelleet?
Vierailija kirjoitti:
Ap:n mielipide on erittäin totuudenmukainen. Jos yrittää itse pärjätä, ei siitä mitään hyötyä ole, koska suuri osa yksilön voimasta käytetään toisten hyväksi. Semmoistenkin, jotka voisivat itse tienata elämisensä puitteet (lapsiperheet).
Mikä homma on esim. tämä, että monilapsisissa perheissä, joissa aikuinen/aikuiset eivät käy töissä, on kaikilla puhelimet ja koneet ja liittymät?
Minäpä kerron. Vaikka saattaa herättää kateutta, että työttömien ja syrjäytyneiden lapsille yhteiskunta kustantaa puhelimet ja koneet, mitä luulet, että tapahtuu nuorille, joilla nyky-yhteiskunnassa ei ole tietotekniikkaa? Syrjäytyminen alkaa jo silloin, opiskelu ei nykyään onnistu ilman tietotekniikkaa, näistä lapsista tulee toisen polven syrjäytyneitä. Yhteiskunnalle tulee kyllä halvemmaksi kustantaa laitteet nuorille ja antaa näin mahdollisuus parempaan tulevaisuuteen.
Vierailija kirjoitti:
Luin tuon ketjussa mainitun haastattelun ja olikohan se ministeri Kulmuni? No enivei selitti siinä että suomessa perheitä autetaan valtavasti ja hänen puolueensa on ajanut vaikka mitä uudistuksia ja blablaa. Siis pointti se että ministerit luulevat että perheille on valtavasti palveluita ja apuja.
Niin, on joo mutta vain lasu-perheille. Nyt ei ole kyse kateudesta vaan oikeudenmukaisuudesta ja reiluudesta. Ne palvelut kuuluisi muillekin perheille. Ei aina mutta hädässä ja akuutissa kriisissä.
Koska jos ei saa oikeaan aikaan PIENTÄ apua, voi tilanne eskaloitua ja kohta sitä sitten onkin lasun piirissä ja tarviikiin ISOA apua.Miten on vaikea ymmärtää ketjun moraalisaarnaajien että on hemmetin paljon halvempi antaa pieni apu tilapäisesti, kuin odottaa että asia luisuu siihen että tarvitaan iso apu pitkäaikaisesti?
Sekö on ongelma, että teistä tulee lasu-perhe? Aika pinnallista. Mitä luule niiden muiden lasuperheiden sitten olevan, ellei avuntarvitsijoita kuka mistäkin syystä? Sinun omat ennakkoluulosi estävät avunhakemisen ja syytät siitä huonompiosaisia ja päälle olet vielä kateellinenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskunta ei tunnista näitä väliinputoajaperheitä. Oletus on, että kaikilla on elossa ja täysissä sielun ja ruumiin voimissa olevat isovanhemmat, jotka pystyvät ja haluavat singahtaa hädän tullen innokkaina apuun.
miksei nämä voineet mennä itse sinne isovanhemman luo, jos 4 isovanhempaa kaikilla, tai jos 2 edes elossa/kykeneviä, menee itse sinne asumaan lasten kanssa kunnes käsi kunnossa.Ai niin mutku ei ei ei ja ei kun kun kun kun....
tuttu tarina. mun yks sukulainen tarvitsi kotiapua, 4 isovanhemmasta vain yksi kelpasi auttamaan, muut "kelvottomia", pahoja, ...jne
Isovanhemmat eivät auta edes hädässä, ei rahasta, ei pyytämällä, ei yhtään millään tavalla. En tästä jatka koska minun tilanteeni ei ole ketjun aihe. Aihe on YLEINEN TILANNE jossa lapsiperheet eivät saa apua. Ap
tommonen tilanne EI OLE YLEINEN tilanne, kuin ani harvalla. Toki voi olla omat vanhemmat poissa , tai alkkiksia...sitten pitää katsoa niitä muita turvaverkkoja elämässä. Sen takia hankitaan ystäviä, lapsille kummit, mennään seurakuntaan jäseneksi, ja aletaan käydä siellä, saa tuki-ihmisiä elämään joiden puoleen voi aina kääntyä. Kunnan kotipalvelulla luulisi olevan kriteerit, esim. jos yksinhuoltajalla vakava sairaus...oon kuullu että saa jotain kotihoitopalveluita. Mut tosiaan jos kaksi vanhempaa, niin ei yhteiskunnan velvollisuus ole taata että se yksi voi jatkaa työssäkäyntiä.Hän jää sitten kotiin lomalle/palkattomalle vapaalle. MLL:sta voi kysyä jos saa jonkun auttamaan....tai naapureilta. Kuulostaa ettei ole edes ystäviä. Mitä ihmettä olette tehneet vanhemmillenne etteivät halua olla tekemisissä? Olen itse maksanut joskus yksityisiltä ruokien kotiintoimituksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ette palkanneet hoitoapua jos olette akateemisia ja muutenkin kaikki on hyvin?
Ei ollut varaa, hoitoapu maksaa 45e tunti ja rahaa ei akateemisella ole liikoja äitiyslomalla olessa. Viikoksi palkattiin hoitoapua, viikon lasku oli yli 1200e. Enempään ei varaa.
Lapsen isä käy töissä eikä saanut palkatonta esim murtuman aikana.
Pas ka puhetta viimeinen lause. Olisitte voimeet laittaa lapsen hoitoon siksi aikaa, pph:t ottavat myös kesäisin. Tai sitten mies jää puolison sairastaessa hoitamaan yhteistä lasta. Jos roolit olisivat t toisin päin ja lapsen hoitopaikka evättäisiin kun isä on murtuneen raajan kanssa kotona, niin äiti syyllistettäisiin kotiin.
Miksi valvoitte? Miksi että vuorotelleet?
Työnantajan ei ole pakko antaa palkatonta kuin 4pv. Samanlainen tilanne ollut (murtuma) eikä saanut palkatonta. Pomo sanoi että saa irtisanoutua halutessaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ette palkanneet hoitoapua jos olette akateemisia ja muutenkin kaikki on hyvin?
Ei ollut varaa, hoitoapu maksaa 45e tunti ja rahaa ei akateemisella ole liikoja äitiyslomalla olessa. Viikoksi palkattiin hoitoapua, viikon lasku oli yli 1200e. Enempään ei varaa.
Lapsen isä käy töissä eikä saanut palkatonta esim murtuman aikana.
Toi on kyllä laitonta, kaikki TESit ja lakikin sanoo, että jos lapsen toinen vanhempi on sairauden tms taia kyvytön hoitamaan lasta, on toisella vanhemmalla oikeus jäädä hoitamaan kotihoidettua lasta kotiin 4 pvää palkalla ja loput palkattomasti. Mutta ymmärrän sen, että ei se molempien palkattomuuskaan olisi mikään järkevä ratkaisu teille ollut.
Se 4 pv ei sinällään auta kun liikuntakyvyttömyys tai murtuma kesti VIIKKOJA.
Edelleen siis toivon että tajuttaisiin että yhteiskunta ei auta perheitä mitenkään hädän hetkellä. Sitä ei moni tunnu tajuavat. Miettikää itse, raaja murtuu, saat nivusiin asti kipsin, voit vain raahautua eteenpäin, sulla on vauva ja 2v taapero kotona, puoliso ei saa palkatonta, miten selviät?
No niinpä tietenkin, soitat isovanhemmat. Ja entäpä kun niitä ei ole?
Kuvailemasi tilanne on siitä hassu, että tuossa tilanteessa perheestä tehdään lasu eikä kenenkään puoliso mene töihin tuossa kohtaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskunta ei tunnista näitä väliinputoajaperheitä. Oletus on, että kaikilla on elossa ja täysissä sielun ja ruumiin voimissa olevat isovanhemmat, jotka pystyvät ja haluavat singahtaa hädän tullen innokkaina apuun.
miksei nämä voineet mennä itse sinne isovanhemman luo, jos 4 isovanhempaa kaikilla, tai jos 2 edes elossa/kykeneviä, menee itse sinne asumaan lasten kanssa kunnes käsi kunnossa.Ai niin mutku ei ei ei ja ei kun kun kun kun....
tuttu tarina. mun yks sukulainen tarvitsi kotiapua, 4 isovanhemmasta vain yksi kelpasi auttamaan, muut "kelvottomia", pahoja, ...jne
Isovanhemmat eivät auta edes hädässä, ei rahasta, ei pyytämällä, ei yhtään millään tavalla. En tästä jatka koska minun tilanteeni ei ole ketjun aihe. Aihe on YLEINEN TILANNE jossa lapsiperheet eivät saa apua. Ap
tommonen tilanne EI OLE YLEINEN tilanne, kuin ani harvalla. Toki voi olla omat vanhemmat poissa , tai alkkiksia...sitten pitää katsoa niitä muita turvaverkkoja elämässä. Sen takia hankitaan ystäviä, lapsille kummit, mennään seurakuntaan jäseneksi, ja aletaan käydä siellä, saa tuki-ihmisiä elämään joiden puoleen voi aina kääntyä. Kunnan kotipalvelulla luulisi olevan kriteerit, esim. jos yksinhuoltajalla vakava sairaus...oon kuullu että saa jotain kotihoitopalveluita. Mut tosiaan jos kaksi vanhempaa, niin ei yhteiskunnan velvollisuus ole taata että se yksi voi jatkaa työssäkäyntiä.Hän jää sitten kotiin lomalle/palkattomalle vapaalle. MLL:sta voi kysyä jos saa jonkun auttamaan....tai naapureilta. Kuulostaa ettei ole edes ystäviä. Mitä ihmettä olette tehneet vanhemmillenne etteivät halua olla tekemisissä? Olen itse maksanut joskus yksityisiltä ruokien kotiintoimituksia.
Mitä hittoa, et edes lukenut aloitusta ja riehut...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ette palkanneet hoitoapua jos olette akateemisia ja muutenkin kaikki on hyvin?
Ei ollut varaa, hoitoapu maksaa 45e tunti ja rahaa ei akateemisella ole liikoja äitiyslomalla olessa. Viikoksi palkattiin hoitoapua, viikon lasku oli yli 1200e. Enempään ei varaa.
Lapsen isä käy töissä eikä saanut palkatonta esim murtuman aikana.
Toi on kyllä laitonta, kaikki TESit ja lakikin sanoo, että jos lapsen toinen vanhempi on sairauden tms taia kyvytön hoitamaan lasta, on toisella vanhemmalla oikeus jäädä hoitamaan kotihoidettua lasta kotiin 4 pvää palkalla ja loput palkattomasti. Mutta ymmärrän sen, että ei se molempien palkattomuuskaan olisi mikään järkevä ratkaisu teille ollut.
Se 4 pv ei sinällään auta kun liikuntakyvyttömyys tai murtuma kesti VIIKKOJA.
Edelleen siis toivon että tajuttaisiin että yhteiskunta ei auta perheitä mitenkään hädän hetkellä. Sitä ei moni tunnu tajuavat. Miettikää itse, raaja murtuu, saat nivusiin asti kipsin, voit vain raahautua eteenpäin, sulla on vauva ja 2v taapero kotona, puoliso ei saa palkatonta, miten selviät?
No niinpä tietenkin, soitat isovanhemmat. Ja entäpä kun niitä ei ole?Kuvailemasi tilanne on siitä hassu, että tuossa tilanteessa perheestä tehdään lasu eikä kenenkään puoliso mene töihin tuossa kohtaa.
Kyllä menee.
Ilmeisesti pitää olla moniongelmainen perhe, että niitä apuja saa. Itse sinnittelen osa-aikatyöllä ja ansiosidonnaisella, ilman elatusmaksuja (tähän tulee toivottavasti muutos pian) kolmen lapsen kanssa, joista yhdellä on pitkäaikaissairaus. Jäädään kaiken "köyhäinavun" ulkopuolelle, kun ei ole lastensuojelu- eikä toimeentulotukiasiakkuutta eikä mielenterveys- tai päihdeongelmia. Kenelle menee esim. Pelastakaa lapset Ry:n ruokalahjakortit, joihin on kerätty rahaa vaikka missä medioissa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskunta ei tunnista näitä väliinputoajaperheitä. Oletus on, että kaikilla on elossa ja täysissä sielun ja ruumiin voimissa olevat isovanhemmat, jotka pystyvät ja haluavat singahtaa hädän tullen innokkaina apuun.
miksei nämä voineet mennä itse sinne isovanhemman luo, jos 4 isovanhempaa kaikilla, tai jos 2 edes elossa/kykeneviä, menee itse sinne asumaan lasten kanssa kunnes käsi kunnossa.Ai niin mutku ei ei ei ja ei kun kun kun kun....
tuttu tarina. mun yks sukulainen tarvitsi kotiapua, 4 isovanhemmasta vain yksi kelpasi auttamaan, muut "kelvottomia", pahoja, ...jne
Isovanhemmat eivät auta edes hädässä, ei rahasta, ei pyytämällä, ei yhtään millään tavalla. En tästä jatka koska minun tilanteeni ei ole ketjun aihe. Aihe on YLEINEN TILANNE jossa lapsiperheet eivät saa apua. Ap
Tämä ei ole yleinen tilanne, koska kaikki ilman isovanhempia elävät lapsiperheet eivät ole katkeria, piikikkäitä neuvojille ja nimitteli heikompiosaisia sossulokeiksi. Mikä estää teitä ottamasta eroa, vetämästä päihteitä jne niin päätyisitte tohon kadehtimaasi asemaan lasu-ihmisenä?
Muut lapsiperheet tilanteessanne (ja ennen kaikkea jo ENNEN kuin jalka on poikki ja hätä akuutti) rakentavat itse turvaverkon: ystävät, lastenhoitoringin naapurustoon, muut sukulaiset ja nuoret, taapero pika pika päivähoitoon tms, lahjovat tutun lukiolaiset tai opiskelijan lintsaamaan koulusta sen verran että päivässä muutama tunti apua, mies ottaa lyhennetyn työajan joka on lakisääteinen alle kolmevuotiaan vanhemmalle... Minusta olet ennen kaikkea avuton siinä sanan vanhanaikaisessa merkityksessä. (Sori, nimittely)Jopa Hoivanet, Stella tms kaupalliset palveluntarjoajat ovat paljon halvempia kuin sanoit, ja varmasti jos tarve on kuukausia siitä voi neuvotella kuukausihinnan eikä mennä tuntitaksalla, tässä Hoivanetin esimerkki, ja noistahan saa sitten kotitalousvähennyksen:
alk. 19,50 €/h*
LASTENHOITO KOTIIN TAI JUHLIIN
*Hinta 40 %:n (2020) kotitalousvähennyksen jälkeen.
Hinta ennen kotitalousvähennystä:
32,50 €/h ma-pe klo 06-18
37,50 €/h ma-pe klo 18-21
42,50 €/h ma-pe klo 21-06
42,50 €/h la klo 00-24
65 €/h su ja pyhäpäivät klo 00-24Nämä jeesustelevat neuvojat, teilläkö on itsellänne varaa ostaa 4-6 viikkoa 8h päivässä tuohon hintaan apua?
Hoivatnet 37,50 x 160h (kk ajan apua arkisin). Joka jampalla on tuollenen 6-7ke takataskussa milloin vaan irroittaa tuohon.Kyllä yhteiskunta voisi auttaa edes joskus niitä hädässä, ketkä hoitavat lapsensa hyvin, asiansa hyvin ja maksavat veroja koko ajan.
T. Myös ilman apua jäänyt
Ihan vaan tiedoksi: Ei ne "sossulokitkaan" saa sitä kunnan tarjoamaa apua 8h/pvä usean viikon ajan.
Me ollaan haettu nyt kouluruoka. Kerrankin jotain =)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä millä mittarilla ap. mittaa hyvä perhe-käsitreen, mutta ainakin me ollaan saatu "yhteiskunnan piikkiin" apua.
Esim. lastenhoito- ja siivousapua, valitsemalla ja palkkaamalla siivoojan, joka käy kerran viikossa ja lastenhoitoapua tarvitraessa, kun kuulumme hoitorinkiin, johon meidän lisäksi kuuluu 7 perhettä ja lastenhoitajana on yksi työtön, joka tekee keikkaa ja toinen opiskelija.
Palkkakulut laitamme mieheni kanssa verotukseen kotitalousvähennyksenä, joka pienentää kokonaisuudessaan palkan ennakonpidätystä ja näin meille jää enemmän käteen palkasta.
Ja meillä töissä on käytettävissä lastenhoitaja, jos lapsi sairastuu, joka työntekijälle on palkkaetu, josta maksamme verotusarvon.
Tosin, nämä vaatii vähän viitsiliäisytttä, eihän kukaan soita ovikelloa ja tarjoa apua.
Kiva juttu että tällaisen malli onnistui organisoimaan akuutissa tapaturmassa puolessa tunnissa. Olet superihminen!
No ei sitä apua puolessa tunnissa järjesty niille huonoillekaan (=köyhille) perheille. Ja tarkoitan nyt julkista, verovaroista maksettavaa apua, jonka perään ap räyhää.
Itse olen ihmetellyt hiukan samaa kuin ap. Tuntuu, että jos asiansa hyvin hoitanut joutuu vaikeuksiin tässä yhteiskunnassa, sinua aletaan rangaista siitä että olet pärjännyt hyvin. Jos olisit lyönyt kaiken läskiksi peruskoulusta saakka, kyllä riittäisi päänsilittäjiä.
Monien tahojen tuntuu olevan esimerkiksi vaikea ymmärtää että kyllä, olen hyvin koulutettu, kyllä, olen pystynyt haastaviin töihin, kyllä, olen tienannut hyvin, mutta tällä hetkellä olen itsetuhoinen ihmisraunio joka EI ole työkykyinen sekä psyykkisten että fyysisten syiden takia.
Suomi on niitä harvoja maita missä työtönkään ei joudu kadulle...aina saat tukea ja apua, et ehkä rikkaaksi sillä yllä, mutta pärjäät...ja silti täällä ulistaan koska lasu-perheet saa apua ja minä ihana rikas en. Voi nyt jumal*uta sentään teidän kanssa. Hankkikaa oikeita ongelmia!
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti pitää olla moniongelmainen perhe, että niitä apuja saa. Itse sinnittelen osa-aikatyöllä ja ansiosidonnaisella, ilman elatusmaksuja (tähän tulee toivottavasti muutos pian) kolmen lapsen kanssa, joista yhdellä on pitkäaikaissairaus. Jäädään kaiken "köyhäinavun" ulkopuolelle, kun ei ole lastensuojelu- eikä toimeentulotukiasiakkuutta eikä mielenterveys- tai päihdeongelmia. Kenelle menee esim. Pelastakaa lapset Ry:n ruokalahjakortit, joihin on kerätty rahaa vaikka missä medioissa?
Mitä köyhäinapua tarviit, jos tulot on niin suuret ettet kolmen lapsen huoltajana saa toimeentulotukea? Onko sinulla siis puoliso kotona, jonka suuret tulot vaikuttaa?
Kyllä sä voit tehdä lasun itsestäsi ja hakea myös toimeentulotukea. Jos olisit oikeutettu toimeentulotukeen vaikka vain 10e/kk niin ttt-asiakkaana voit hakea harkinnanvaraista toimeentulotukea vaikean elämäntilanteen perusteella.
Minä minä minä ja vielä vitn kerran minä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ei ole vieläkään vastannut siihen että mikä on se isän osuus ja 24/7 työ, joka estää osallistumaan perheen arkeen.
Taitaa isällä olla harrastukset ja treenit etusijalla, ja ap ei uskalla vaatia apua.
Sen sijaan yhteiskunnan pitäisi hoitaa.
Eikö yhtään hävetä?
Häpeä sinä typerys itse, joka ei viitsi lukea ketjua kunnolla jossa asia on sanottu.
No voisitko valaista typerystä ja kertoa tämän syyn? Joo, sen huomasin että siinä luki että isä on töissä, utta ei se siellä aina ole.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on nk. pärjäävän keskiluokan ansa. Ei väliä, onko duunari vai akateeminen, mutta jos yhden ihmisen tulot ovat noin 3500 brutto, niin mitään apua ei saa. Veroja pärjäävä maksaa kuitenkin sen verran, ettei rahaa enää ole palvelujen ostoon. Oman avioeron jälkeen muutin tyttären kanssa kaksioon, koska kolmioon ei ollut varaa. Siinä sitten mutsi nukkuu olohuoneessa. Asumustukea saava sen sijaan saa isompaan asuntoon asumistukea, koska arvioidaan, minkä kokoisen asunnon perhe tarvitsee. Oikeudenkäyntiin keskiluokka ei välttämättä uskalla lähteä kustannusten pelossa. Tarpeeksi pienituloinen saa sen sijaan ilmaisen oikeusavun. Keskituloiset ovat oikeasti monessa asiassa huonommassa asemassa kuin köyhät. Mutta yhteiskunta luottaa siihen, että töissä käydään ja lapset hoidetaan vaikka viimeisillä voimilla.
No hei, mun kk-tulot vaihtelee 1200 ja 1800 välillä. Lasuistuskelijat olivat sillä kannalla että työt kannattaa lopettaa ja kotiin istumaan vaan. Itse olen huomannut että jos ne vähät roponsa pystyy itse ansaitsemaan, elämä on sen verran helpompaa ja vähemmän kyykyttäjiä pyörii kuvioissa.
Meillä on molemmilla sama mahdollisuus köllöttää sossun tuilla, ja meistä kahdesta minä saan peräti 100€ yh-korotusta (jota oletettavasti sinäkin saat 50€ per lapsi), ja sit 60€ asumislisää.
Mutta miksi sinä olet sossun tuista kade, kun minä en ole?
Me olimme opiskelijaperhe, minä äitiyslomalla saadessani äkillisen selkävamman. Mies oli valmistumisensa kannalta kriittisessä työharjoittelussa. Meillä ei ole tukiverkkoa, isovanhemmat ilmoittivat vasta lasten syntymän jälkeen, etteivät aiokaan auttaa tai osallistua yhtään millään tavalla. Ennen sitä olivat niin "messissä" kuin olla voi, sitten totaalinen suunnanmuutos kun ehdimme jo luottaa, että he olisivat mukana elämässämme edes jotenkin.
Olisin tarvinnut kotiin apua selän takia muutamaksi päiväksi, kaksi-kolmekin olisi voinut riittää, niiksi ajoiksi kun miehen oli pakko olla töissä. Soitin neuvolaan itkua tuhertaen, oli kova paikka, olen oppinut lapsesta asti pärjäämään omillani, mutta nyt oli nöyrryttävä. Th oli kyllä empaattisen kuuloinen, mutta ei pelkkä empatia ja kauniit ajatukset auta, jos tarvitaan fyysistä apua. Hän varmisti, ettei meillä ole päihde- tai lasuongelmia ja totesi pahoitellen, ettei voi auttaa meitä millään tavalla. Koittakaa pärjätä, hän sanoi ja lopetti puhelun.
Joten: olin vahvoissa kipulääkkeissä, mutta niissäkin pystyin vain konttaamaan huoneesta toiseen. Koska konttaaminen sujui ihan ok, ja pystyin ruokkimaan lapset lattiallakin, vaihtamaan vaipat ja nukuttamaan, niin sovimme että mies soittaa päivän aikana muutaman tarkistussoiton ja varmistaa osaltaan kaiken olevan ok. Niin minä sitten pärjäsin päivät nelinkontin. Taaperolle sain tapahtuman naamioitua leikiksi, eikä hän onneksi muista siitä mitään.
Lämmin kiitos hyvinvointivaltiolle huolenpidosta silloin, kun tavallisella ihmisellä menee hetken aikaa huonosti.
Älä jaksa vaahdota, ja aivan ohi aiheen, nolo olet