Vatsakkaat (nuoret)naiset

Vierailija kirjoitti:

Hyi lihavat naiset on oksettavia, pysykää pullukkanaiset kotona te pilaatte päiväni kun tulette ihmisten ilmoille. Tai pukeutukaa edes siten ettei teidän muotoja tai ihoa näy.

Ensi viikolla esiinnyn muotinäytöksessä alusvaatemallina. Tervetuloa seuraamaan!

t. pullukka

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän laihdutuksessa yksi ongelma ole se, että reippaan ylipainon karistaminen vie oikeasti aikaa. Nykyisin monet ovat niin kärsimättömiä, etteivät jaksa edes kirjaa lukea. Laihdutus koetaan raskaaksi, kun uuteen ruokavalioon pitäisi sitoutua kuukausista jopa muutamaan vuoteen ja laihduttamisen jälkeenkään ei voisi palata aiempaan ruokavalioon. Jos pudotettavaa painoa olisi vaikka 40 kiloa, niin sen pudottamiseen on varattava paljon aikaa. Eivät kilot päivässä tai muutamassa viikossa katoa, kun ne eivät sellaisessa ajassa ole tulleet. Laihdutusurakka voi tuntua niin suurelta, ettei sitä jaksa edes yrittää.

Minä laihdutin 20 kiloa raskauskiloja pois imetyksen loputtua. Meni 5 kuukautta. Olin aivan ehdoton ruokavaliosta, enkä poikennut ruokavaliosta edes jouluna tai synttäreinä. Kyllähän tuo työtä vaati. Kilot eivät kuitenkaan olisi lähteneet itsestään.

Ei laihtumiseen tarvita uutta ruokavaliota. Riittää että syö kalorimääräisesti vähemmän. Toki jos ruokavalio on sokeria ja roskaruokaa niin silloin suosittelen uutta ruokavaliota olipa hoikka tai lihava. Itse syön samaa ruokaa kuin viimeiset 30 vuotta eikä ole aikomusta vaihtaa ruokavaliota. Ruokani on terveellistä ja ravitsevaa eikä sisällä roskaruokaa tai esim. kahvileipää.

Minulle kilot tuli hetkessä. Siinä olet oikeassa että laihtuminen vaatii kärsivällisyyttä. Minulla vuodessa tippunut 16 kg, vielä toinen mokoma edessä. Siksi ruoan kannattaa olla sellaista että valiota pystyy noudattamaan pitkiäkin aikoja. Minä tykkään kasviksista ja terveysruoasta ja olen sellaista aina syönyt niin minulla ei ole onneksi vaikeuksia jatkaa samalla linjalla. 

Miten ihmeessä sait terveysruoalla hankittua 30+ kiloa ylipainoa?

Tamoksifeenin aloituksen jälkeen lihoin 16 kiloa 7 viikossa, en ehtinyt ajatella koko asiaa kun oli vakavammat asiat mielen päällä kuten hengissä selviytyminen. Seuraavat 16 kiloa tulivat niin ikään 2 kuukaudessa kilpirauhasleikkauksen jälkeen. Yritin laihduttaa tuon koko 2 kk mutta ei mitään vaikutusta. Ehkä se painonnousu hidastui. Vasta kun sain tyroksiinin niin laihduttaminen alkoi tepsiä.

Toki myös liikunta oli vähäistä leikkauksien, sytojen ja sairaalajaksojen aikana. Sairaalassa muuten syötetään ihan hemmetisti ruokaa, koko ajan piti puputtaa jotain, ei ehtinyt edellisestä toipua.

Sitten on toki unettomuus, se nostaa minulla painoa. Hyvät yöunet sen sijaan laihduttaa.

Ei se niin helppoa ole kun on koko elämä sekaisin sekä keho ja terveys. Kaukana on ne päivät kun oli terve ja pystyi liikkumaankin niin paljon kuin ikinä vain halusi. Välillä menee monta päivää ettei kivuilta pääse sängystä, keljuttaa. 

Pysyvään painon pudotukseen ei ole muuta tietä kuin elämän tapojen pysyvä muutos.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyi lihavat naiset on oksettavia, pysykää pullukkanaiset kotona te pilaatte päiväni kun tulette ihmisten ilmoille. Tai pukeutukaa edes siten ettei teidän muotoja tai ihoa näy.

Ensi viikolla esiinnyn muotinäytöksessä alusvaatemallina. Tervetuloa seuraamaan!

t. pullukka

Tuommoisten paskamahojen takia sotemenot kasvavat. Se verotetaan kaikkien kukkarosta. Ei läski ole nättiä ja tuo sinun muotinäytöksesi on pelkkää itsepetosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työskentelen nuorten kanssa ja riippumatta työpisteestä on nähtävissä se, että tavallinen kotiruoka on nuorison mielestä lähes järjestään p*skaa. Jopa kala. Ja ylipainoisia on suurin osa. Ruokaa on nuudelit, pizza, hampurilaiset, muu eineshöttö ja limpparia ja energiajuomaa menee jonkin verran. Nuorille ei kelpaa enää edes normaali ruoka. Ollaan tässä kaikessa yltäkylläisyydessä menty aivan liian pitkälle, kun ruokaa on heitettäväksi roskiin tosta vaan eikä mikään kelpaa.

Tämän voin todeta ihan omassa kotonani, avovaimon lapsi syö lähes pelkästään paskaa. Juomajogurtteja, keksiä, välipalapatukoita, vanukasherkkuja yms. menee käytännössä päivittäin, vaikka nimellisesti karkkipäivä onkin kerran viikossa. Lisäksi syöminen on monesti sitä, että aikuisille on oma ruoka ja lapsi syö jotain mitä sattuu sillä kertaa huvittamaan, ja liikunta on minimaalista. Toistaiseksi lapsi on hyvinkin normaalipainoinen (johtunee tosiaan nirsoilusta oikean ruoan syömisessä ja kasvupyrähdyksestä), mutta tuosta ei varmasti tule hyvä seuraamaan ajan kuluessa. Ruokailutottumukset ovat täysin vinksallaan. Olen silti päättänyt, että asia ei ole minun enkä sitä ääneen kommentoi, koska aihe (syöminen) tuntuu olevan muutenkin herkkä.

On muuten pirullista seurata vierestä puolison lapsen surkeaa ruokavaliota, mutta ei oikein voi mitään asian hyväksi tehdä. Poika on lihonut vuosi vuodelta isommaksi pelikoneensa ääressä. Teen kunnollista ruokaa erilaisine salaatteineen ja poika syö, mutta sen lisäksi mättää limuja, karkkia, sipsiä, hampurilaisia jne. Ei valitettavasti tiedä pitkää ikää sellainen touhu.

Vierailija kirjoitti:

Pysyvään painon pudotukseen ei ole muuta tietä kuin elämän tapojen pysyvä muutos.

Jep. Ja monille riittäisi pienemmät annoskoot, sillä pääsisi jo pitkälle.

Vierailija kirjoitti:

Vanhusiässä pisinpään elää naiset joilla lievä ylipaino (painoindeksi 26-28), ja miehistä ne laihimmat.

Miten nuo japanilaiset sopivat tähän yhtälöön?

Lievä ylipaino on 165 cm naisella 70-76 kiloa. Se on nykyisin jo aika laihan näköinen ihminen, muiden mielestä. He joilla on kunnon vatsa ovat jo reippaasti yli 90 kiloisia.

Pieni ylipaino on hyväksi vanhemmilla ihmisillä. Ja estää myös osteoporoosia. Lisäksi ovat nuoremman näköisiä kasvoista. Mutta tosiaan vain lievästi ylipainoiset.

Vierailija kirjoitti:

Aiheesta ei saa keskustella ja ketju täyttyy "niin on miehetkin lihavia!" kommenteista.

No tottahan tuo on. Sekä miehet ja naiset ovat yhtä lailla nykyään lihavampia kuin ennen. Vai onko sinusta naisten ja miesten lihomiseen jotkin eri syyt, minkä vuoksi haluat puhua nimenomaan naisten lihomisesta etkä miesten?

Vierailija kirjoitti:

Hyvä Isä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 18v nainen ja BMI on 38, vatsaa löytyy ja silti olen päättänyt, etten häpeä vartaloani. On harmi, että olen päästänyt itseni tähän kuntoon, mutta en ikinä aio hävetä kehoani. En myöskään aio pukeutua säkkivaatteisiin, aivan sama mulle mitä sinä ap tai te setämiehet ajattelette kehostani.

No no, kylläpä sitä ollaan voimaannuttu ja uhotaan. Mulla on kaksi tytärtä 18v ja 20 v eikä lainkaan noita ongelmia, kauniit vartalot ja muutenkin sopusuhtaisia (vaikka liikuntaa eivät juurikaan harrasta) mutta eivät myöskään mätä sisäänsä huonoa ravintoa, mäkkärin mössöjä ym. Täytyy myöntää, että olisi noloa, jos omat tyttäret olisivat kaksi pikku possua, joista näkee että ei paljoa kiinnosta pitää huolta itsestään. Se olisi todella noloa myös isälle, olisin epäonnistunut kasvattajana ja isänä, jonka kuuluu pitää huolta jälkikasvustaan, eikä antaa ihmisen mennä pilalle jo nuorella iällä.

Se on todella noloa myös, että vanhempi setä arvottaa ihmisiä, jopa omia lapsiaan ulkonäön perusteella. Oma kasvatus on onnistunut, kun lapset ei oo ylipainoisia:D ihmisessä on paljon tärkeämpiäkin asioita kuin ulkonäkö, toivottavasti tyttäresi tietävät sen. Ja ei, en ole ylipainoinen nuori nainen, vaan kolmen tytön äiti ja vetelisin kyllä korville, jos lasten isä olisi sun kaltainen pinnallinen neiti.

Olen kuullut monenkin äidin miettivän sitä kuinka pitkiä heidän pojistaan tulee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyi lihavat naiset on oksettavia, pysykää pullukkanaiset kotona te pilaatte päiväni kun tulette ihmisten ilmoille. Tai pukeutukaa edes siten ettei teidän muotoja tai ihoa näy.

Ensi viikolla esiinnyn muotinäytöksessä alusvaatemallina. Tervetuloa seuraamaan!

t. pullukka

Tuommoisten paskamahojen takia sotemenot kasvavat. Se verotetaan kaikkien kukkarosta. Ei läski ole nättiä ja tuo sinun muotinäytöksesi on pelkkää itsepetosta.

Hm, minkälainen itsepetos on kyseessä?

Joo en ole nätti, rintasyöpäkin on leikattu ja kaljukin olin mutta koita kestää.

Olin hoikka ja elämäntapani olivat terveemmät kuin muilla ihmisillä ennen kun aloin sairastelemaan 2016. Sairauksien, hoitojen ja lääkkeiden myötä lihoin. Osan olen saanut jo pudotettua pois.

Siinä olet oikeassa että paska maha mulla nyt on, äärimmäisen kipeä, sitä tutkitaan onko syöpä sinne levinnyt. Jos on niin onneksi on jo hautapaikka valmiina.

Vierailija kirjoitti:

Ei saa puhua, tuollainen naisviha on hirveää, kattoisitte miehiä naiset on huomattavasti hoikempia ja naisella kuuluu olla muotoja.Miesten kuuluu olla lautoja, mutta onko.

Ei! Miesten kuuluu olla vähintään:

-183cm

-laatikkoleuka

-rasvaprosentti max.10%

-tummat hiukset

-erottuvat täydelliset lihakset

-salaperäinen viettelevä katse

- tummat piirteet

- valkoiset suorat hampaat

- penkistä nousee vähintään 180 kg

... entäs me naiset?

Vihaan koko termiä "naisella pitää olla muotoja=läskiä".

Läski on läskiä!!!! Naisilla

Ok nykyään jollakin naisilla on muotia olla "muodokas " eli läski. Voi sitä toki yrittää kaunistella mutta muuksi ei muutu,läski on rumaa ja epäterveellistä vaikka sen yrittäisi kaunistella miten päin vaan.

Hyi.

Helv.

N 28

Itse olin nuorena ns. kauhee läski ja olin kaksikymmentävuotiaana vaatekokoa 40. Nykyään ihmettelen miksi minua haukuttiin niin paljon lihavaksi, vaikka olin medium-kokoa. Jos olisin pysynyt sen kokoisena, olisi nykyisinkin todella helppo löytää mieleisiä vaatteita. Kaikkia vaatteita on kokoon 44 asti. Lihoin aikuisena lisää koska minua haukuttiin aina joka tapauksessa lihavaksi, joten mitä väliä. Vasta jokunen vuosi sitten tajusin järkyttyen kuinka olin ollut aina nuorena täysin normaalia, suorastaan mediumia vaatekokoa. Haukkujat olivat kokoja 36 ja 38.

Ihmettelen myös miten nykyään on todella paljon kaksikymppisiä naisia, jotka ovat kokoa 50 tai yli. Voiko kehopositiivisuus todella vaikuttaa niin, etteivät he ymmärrä kuinka kannattaisi siinä iässä huolehtia kunnosta niin ettei paino vanhemmiten nousisi lisää. Heidän tulee olemaan todella, todella vaikeaa estää itseään lihomasta jonnekin vaatekokoon 60. Edes runsas liikunta ei riitä siihen.

Kehopositiivisuuden ilosanomaan pitäisi liittyä olennaisesti ajatus liikunnan mukavuudesta. Siis että jokaisen elämään kuuluu olennaisesti säännöllinen liikkuminen ja se on mukavaa. Silloin sanomaan sisältyisi myös terveysaspekti.

Olen huomannut myös sellaisen jännän piirteen nuoremmissa lihavissa naisissa, että he selvästi kuvittelevat, ettei ylipaino haittaa niin paljon, jos on kuitenkin lyhyt. Olen itse keskipituinen ja selvästi usein huomaa, miten suuremman painoindeksin nuoret naiset näyttävät tyytyväisiltä, kun eivät ole yhtä pitkiä. Aivan kuin olisi parempi olla joku Tanhupallo kuin keskipituinen ja vähemmän lihava. Ei se lyhyys heitä oikeasti pienennä.

Muistan miten 80-90 luvulla kaikki tarkkaili omaa painoaan, sen ei annettu nousta ylipainoon ainakaan reiluun tai sairaalloiseen. Lehdissä oli tasaseen tahtiin dieettiohjeita, painonvartijoiden pistetaulukot kiersi työpaikoilla, kun kopiota niistä haluttiin jne.

Vierailija kirjoitti:

Olen itse huomannut saman. Olin itse teininä pullea ja luokallani oli vain yksi tyttö, joka oli minua isompi.

Pullukka olen edelleen, mutta nykyään istuu olevan paljon yleisempää, että nuoret tytöt ja naiset todella (todella) pulleita, lihavia lähes. Mistä ihmeestä johtuu tämä pullukoiden määrän kasvu?

Varmaan osittain ruokavalion muutoksella. Osittain perinnöllistä.

Samahan se on likinäköisyyden kanssa. Alkaa olla yleisempää kuin normaali, hyvä näkökyky ilman laseja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhusiässä pisinpään elää naiset joilla lievä ylipaino (painoindeksi 26-28), ja miehistä ne laihimmat.

Miten nuo japanilaiset sopivat tähän yhtälöön?

Lievä ylipaino on 165 cm naisella 70-76 kiloa. Se on nykyisin jo aika laihan näköinen ihminen, muiden mielestä. He joilla on kunnon vatsa ovat jo reippaasti yli 90 kiloisia.

Olen eri, mutta noin viiden kilon ylipaino todella suojaa naisia vanhuusiässä, kuulin tästä radio-ohjelman. Esimerkiksi osteoporoosiin auttaa, kun kilot tuottavat rasitusta. Tuota enemmän ylipainoa ei kuitenkaan saisi olla. 

166 cm 70 kg näytän normaalipainoiselta, koska mulla on isot rinnat ja leveä lantio, hoikka vyötärö. Olen lihonut normaalipainon yläpuolelle 45+ iässä, mutta koskaan yksikään lääkäri ei ole sanonut asiasta yhtään mitään tai käskenyt laihduttaa, itse olen asiasta maininnut ja he ovat vain sanoneet "no ei nyt sentään"... viimeksi eilen. Lihavuus on niin yleistä, että tämän painoinen on varmaan hoikka, ainakin perusterveydenhuollossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän laihdutuksessa yksi ongelma ole se, että reippaan ylipainon karistaminen vie oikeasti aikaa. Nykyisin monet ovat niin kärsimättömiä, etteivät jaksa edes kirjaa lukea. Laihdutus koetaan raskaaksi, kun uuteen ruokavalioon pitäisi sitoutua kuukausista jopa muutamaan vuoteen ja laihduttamisen jälkeenkään ei voisi palata aiempaan ruokavalioon. Jos pudotettavaa painoa olisi vaikka 40 kiloa, niin sen pudottamiseen on varattava paljon aikaa. Eivät kilot päivässä tai muutamassa viikossa katoa, kun ne eivät sellaisessa ajassa ole tulleet. Laihdutusurakka voi tuntua niin suurelta, ettei sitä jaksa edes yrittää.

Minä laihdutin 20 kiloa raskauskiloja pois imetyksen loputtua. Meni 5 kuukautta. Olin aivan ehdoton ruokavaliosta, enkä poikennut ruokavaliosta edes jouluna tai synttäreinä. Kyllähän tuo työtä vaati. Kilot eivät kuitenkaan olisi lähteneet itsestään.

Ei laihtumiseen tarvita uutta ruokavaliota. Riittää että syö kalorimääräisesti vähemmän. Toki jos ruokavalio on sokeria ja roskaruokaa niin silloin suosittelen uutta ruokavaliota olipa hoikka tai lihava. Itse syön samaa ruokaa kuin viimeiset 30 vuotta eikä ole aikomusta vaihtaa ruokavaliota. Ruokani on terveellistä ja ravitsevaa eikä sisällä roskaruokaa tai esim. kahvileipää.

Minulle kilot tuli hetkessä. Siinä olet oikeassa että laihtuminen vaatii kärsivällisyyttä. Minulla vuodessa tippunut 16 kg, vielä toinen mokoma edessä. Siksi ruoan kannattaa olla sellaista että valiota pystyy noudattamaan pitkiäkin aikoja. Minä tykkään kasviksista ja terveysruoasta ja olen sellaista aina syönyt niin minulla ei ole onneksi vaikeuksia jatkaa samalla linjalla. 

Miten ihmeessä sait terveysruoalla hankittua 30+ kiloa ylipainoa?

Ei onnistu pelkillä kasviksilla. Se on syönyt jotain muuta. Tyyliin suklaapatukka jokaisen aterian välissä välipalana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän laihdutuksessa yksi ongelma ole se, että reippaan ylipainon karistaminen vie oikeasti aikaa. Nykyisin monet ovat niin kärsimättömiä, etteivät jaksa edes kirjaa lukea. Laihdutus koetaan raskaaksi, kun uuteen ruokavalioon pitäisi sitoutua kuukausista jopa muutamaan vuoteen ja laihduttamisen jälkeenkään ei voisi palata aiempaan ruokavalioon. Jos pudotettavaa painoa olisi vaikka 40 kiloa, niin sen pudottamiseen on varattava paljon aikaa. Eivät kilot päivässä tai muutamassa viikossa katoa, kun ne eivät sellaisessa ajassa ole tulleet. Laihdutusurakka voi tuntua niin suurelta, ettei sitä jaksa edes yrittää.

Minä laihdutin 20 kiloa raskauskiloja pois imetyksen loputtua. Meni 5 kuukautta. Olin aivan ehdoton ruokavaliosta, enkä poikennut ruokavaliosta edes jouluna tai synttäreinä. Kyllähän tuo työtä vaati. Kilot eivät kuitenkaan olisi lähteneet itsestään.

Ei laihtumiseen tarvita uutta ruokavaliota. Riittää että syö kalorimääräisesti vähemmän. Toki jos ruokavalio on sokeria ja roskaruokaa niin silloin suosittelen uutta ruokavaliota olipa hoikka tai lihava. Itse syön samaa ruokaa kuin viimeiset 30 vuotta eikä ole aikomusta vaihtaa ruokavaliota. Ruokani on terveellistä ja ravitsevaa eikä sisällä roskaruokaa tai esim. kahvileipää.

Minulle kilot tuli hetkessä. Siinä olet oikeassa että laihtuminen vaatii kärsivällisyyttä. Minulla vuodessa tippunut 16 kg, vielä toinen mokoma edessä. Siksi ruoan kannattaa olla sellaista että valiota pystyy noudattamaan pitkiäkin aikoja. Minä tykkään kasviksista ja terveysruoasta ja olen sellaista aina syönyt niin minulla ei ole onneksi vaikeuksia jatkaa samalla linjalla. 

Miten ihmeessä sait terveysruoalla hankittua 30+ kiloa ylipainoa?

Tamoksifeenin aloituksen jälkeen lihoin 16 kiloa 7 viikossa, en ehtinyt ajatella koko asiaa kun oli vakavammat asiat mielen päällä kuten hengissä selviytyminen. Seuraavat 16 kiloa tulivat niin ikään 2 kuukaudessa kilpirauhasleikkauksen jälkeen. Yritin laihduttaa tuon koko 2 kk mutta ei mitään vaikutusta. Ehkä se painonnousu hidastui. Vasta kun sain tyroksiinin niin laihduttaminen alkoi tepsiä.

Toki myös liikunta oli vähäistä leikkauksien, sytojen ja sairaalajaksojen aikana. Sairaalassa muuten syötetään ihan hemmetisti ruokaa, koko ajan piti puputtaa jotain, ei ehtinyt edellisestä toipua.

 

Sitten on toki unettomuus, se nostaa minulla painoa. Hyvät yöunet sen sijaan laihduttaa.

Ei se niin helppoa ole kun on koko elämä sekaisin sekä keho ja terveys. Kaukana on ne päivät kun oli terve ja pystyi liikkumaankin niin paljon kuin ikinä vain halusi. Välillä menee monta päivää ettei kivuilta pääse sängystä, keljuttaa. 

Kukaan ei pakota syömään kaikkea mitä sairaala tarjoaa. Minäkin tein sen virheen, että vedin itseni ähkyyn joka aterialla sairaalassa. Ei ollut yhtään tapaistani. Lihoin lyhyessä ajassa ainakin 5 kiloa. 😅

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän laihdutuksessa yksi ongelma ole se, että reippaan ylipainon karistaminen vie oikeasti aikaa. Nykyisin monet ovat niin kärsimättömiä, etteivät jaksa edes kirjaa lukea. Laihdutus koetaan raskaaksi, kun uuteen ruokavalioon pitäisi sitoutua kuukausista jopa muutamaan vuoteen ja laihduttamisen jälkeenkään ei voisi palata aiempaan ruokavalioon. Jos pudotettavaa painoa olisi vaikka 40 kiloa, niin sen pudottamiseen on varattava paljon aikaa. Eivät kilot päivässä tai muutamassa viikossa katoa, kun ne eivät sellaisessa ajassa ole tulleet. Laihdutusurakka voi tuntua niin suurelta, ettei sitä jaksa edes yrittää.

Minä laihdutin 20 kiloa raskauskiloja pois imetyksen loputtua. Meni 5 kuukautta. Olin aivan ehdoton ruokavaliosta, enkä poikennut ruokavaliosta edes jouluna tai synttäreinä. Kyllähän tuo työtä vaati. Kilot eivät kuitenkaan olisi lähteneet itsestään.

Ei laihtumiseen tarvita uutta ruokavaliota. Riittää että syö kalorimääräisesti vähemmän. Toki jos ruokavalio on sokeria ja roskaruokaa niin silloin suosittelen uutta ruokavaliota olipa hoikka tai lihava. Itse syön samaa ruokaa kuin viimeiset 30 vuotta eikä ole aikomusta vaihtaa ruokavaliota. Ruokani on terveellistä ja ravitsevaa eikä sisällä roskaruokaa tai esim. kahvileipää.

Minulle kilot tuli hetkessä. Siinä olet oikeassa että laihtuminen vaatii kärsivällisyyttä. Minulla vuodessa tippunut 16 kg, vielä toinen mokoma edessä. Siksi ruoan kannattaa olla sellaista että valiota pystyy noudattamaan pitkiäkin aikoja. Minä tykkään kasviksista ja terveysruoasta ja olen sellaista aina syönyt niin minulla ei ole onneksi vaikeuksia jatkaa samalla linjalla. 

Miten ihmeessä sait terveysruoalla hankittua 30+ kiloa ylipainoa?

Tamoksifeenin aloituksen jälkeen lihoin 16 kiloa 7 viikossa, en ehtinyt ajatella koko asiaa kun oli vakavammat asiat mielen päällä kuten hengissä selviytyminen. Seuraavat 16 kiloa tulivat niin ikään 2 kuukaudessa kilpirauhasleikkauksen jälkeen. Yritin laihduttaa tuon koko 2 kk mutta ei mitään vaikutusta. Ehkä se painonnousu hidastui. Vasta kun sain tyroksiinin niin laihduttaminen alkoi tepsiä.

Toki myös liikunta oli vähäistä leikkauksien, sytojen ja sairaalajaksojen aikana. Sairaalassa muuten syötetään ihan hemmetisti ruokaa, koko ajan piti puputtaa jotain, ei ehtinyt edellisestä toipua.

Sitten on toki unettomuus, se nostaa minulla painoa. Hyvät yöunet sen sijaan laihduttaa.

Ei se niin helppoa ole kun on koko elämä sekaisin sekä keho ja terveys. Kaukana on ne päivät kun oli terve ja pystyi liikkumaankin niin paljon kuin ikinä vain halusi. Välillä menee monta päivää ettei kivuilta pääse sängystä, keljuttaa. 

Kukaan ei pakota syömään kaikkea mitä sairaala tarjoaa. Minäkin tein sen virheen, että vedin itseni ähkyyn joka aterialla sairaalassa. Ei ollut yhtään tapaistani. Lihoin lyhyessä ajassa ainakin 5 kiloa. 😅

Minä laihduin sairaalassa, kun aikoinaan olin 1,5 kk, koska ruoka oli aivan kamalaa. Toivottavasti ruoka on parantunut, tuntui pahalta lähettää useimmat ruokalautaiset koskematta takaisin (ruokahävikki).

Minun suvussa on naiset olleet isomahaisia sekä äidin että isän puolelta, myös silloin 70-, 80- ja 90-luvulla! Itse kuvittelin välttäväni tämän mahan kasvun terveellisillä elintavoillani. Treenaan salilla neljästi viikossa ja syön max 1700 kaloria päivässä. Kaikki kulkee vaaan kautta ennen kuin menee suuhuni. Alkoholia kerran kuussa, se lienee ongelma. Ihan samanlainen tynnyri olen kuin nuo muutkin, tosin lihaksikas sellainen. En usko että tuo maha katoaa millään.

Aika ikävä kuitenkin lukea, kuinka minulla (ja muilla maailman naisilla) pitäisi jonkun mielestä olla sitä ja tätä, erottuvaa vyötäröä ja lantion kaarta. Mitä tässä pitäisi tehdä, lakata olemasta nainen?