Lue keskustelun säännöt.
Onko ilkeää käyttää termejä, joita keskustelukumppani ei välttämättä ymmärrä?
07.04.2020 |
Olen väsynyt korvaamaan sanoja joita muutenkin käyttäisin toisilla vaihtoehdoilla. Joudun kuitenkin tekemään näin joskus, koska en usko, että tuo kyseinen ihminen ymmärtää itselleni sopivia ilmaisutapoja. Jos puhun sillä tavoin ja niillä termeillä, jotka ovat itselleni ominaisia, onko se ilkeää, jos voi olettaa, että toinen ei ymmärrä niitä? Ainahan voi kysyä jos ei tiedä mitä joku asia tarkoittaa.
Kommentit (104)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, onhan se, jos se on tahallista. Miksi koet, että se väsyttää niin paljon? Ajattele asiaa näin: hänen puutteensa on se, että hän ei ymmärrä termejä, sinun puutteesi on se, että sinun on vaikea miettiä niille korvaavia ilmaisuja. Ette ole kumpikaan täydellisiä.
Ei ole vaikeaa keksiä niitä, mutta pidentää kerrontaa eikä siitä huolimatta aina pysy kärryillä vaikka avaisinkin sanojen merkityksiä. Suurin osa ihan perussanoja. Ap
Miten se, että sanot "tosiasia" eikä "realiteetti" pidentää kerrontaa?
Eivät nuo ole täysin synonyymeja..
Mikä ihmeen "täysin synonyymi"?
Tarkoitin kommentilla, että kaikissa konteksteissa nuo sanat eivät voi korvata toisiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harvoin on kertovalla osapuolella sinänsnä mitään ongelmia selittää tai korvata sanoja, joita toinen ei ymmärrä. Rasittavaa ja keskustelua sotkevaa se silti on. On turha viisastella sitä että pitäisi käyttää eri sanoja. Ongelmanahan on se, että koskaan ei voi tietää mikä ihan yleinen sana milloinkin on show-stopper suppean sanavaraston ihmiselle. Tämä keskeyttää jatkuvasti pyytämään selitystä tai valittamaan ettei ymmärrä, jolloin keskustelu katkeaa ja siirtyy pois aiheesta.
Vierailija kirjoitti:
Miksi kenenkään pitäisi muuttaa itseään keskustelukumppanin takia? Tyhmän tai fiksunkaan? Erilaisuus on rikkautta.
Ap:n ajattelutapa ajaa ihmisiä elämään omissa kuplissaan. Ollaan vuorovaikutuksessa vain niiden kanssa, jotka puhuvat täysin samaa kieltä. Monet eivät esimerkiksi ymmärrä suomalaisia murteita, mutta kyllä varmaan esimerkiksi savolainen selittäisi, mitä joku sana tarkoittaa sen sijaan, että nyrpistelisi, etten voi ollenkaan keskustella ihmisten kanssa, jotka eivät puhu samalla tavalla. Se on ihan normaalia kommunikointia, että eri ihmisten kanssa keskusteltaessa käytetään erilaista kieltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Herää kysymys, miksi sinun pitää keskustella tällaisen ihmisen kanssa. Vaikuttaa siltä ettei teillä ole paljon yhteistä. Oletteko ystäviä ja jos niin miksi? Tai sukua? Silloin ymmärrän jos on ”pakko” välillä pitää yhteyttä mutta sitäkin voi yrittää vähentää.
Deittikumppani. Oikeastaan yritän saada hänet pois kannoiltani tällä taktiikalla, koska hänen itsetuntonsa ei kestäisi sitä, että sanon, etten ole kiinnostunut, on hyvin ihastunut minuun ja huonoitsetuntoinen.
Huono taktiikka.
Toinen vain ihastuu, kun vietät hänen kanssaan aikaa. Sinulle itsellesi tuo on sairasta egonpönkitystä, kun toinen on sitten kuin koiranpentu.
Vierailija kirjoitti:
Harvoin on kertovalla osapuolella sinänsnä mitään ongelmia selittää tai korvata sanoja, joita toinen ei ymmärrä. Rasittavaa ja keskustelua sotkevaa se silti on. On turha viisastella sitä että pitäisi käyttää eri sanoja. Ongelmanahan on se, että koskaan ei voi tietää mikä ihan yleinen sana milloinkin on show-stopper suppean sanavaraston ihmiselle. Tämä keskeyttää jatkuvasti pyytämään selitystä tai valittamaan ettei ymmärrä, jolloin keskustelu katkeaa ja siirtyy pois aiheesta.
Jos on kielellisesti lahjakas, ei ole yhtään rasittavaa eikä sotke keskustelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, onhan se, jos se on tahallista. Miksi koet, että se väsyttää niin paljon? Ajattele asiaa näin: hänen puutteensa on se, että hän ei ymmärrä termejä, sinun puutteesi on se, että sinun on vaikea miettiä niille korvaavia ilmaisuja. Ette ole kumpikaan täydellisiä.
Ei ole vaikeaa keksiä niitä, mutta pidentää kerrontaa eikä siitä huolimatta aina pysy kärryillä vaikka avaisinkin sanojen merkityksiä. Suurin osa ihan perussanoja. Ap
Miten se, että sanot "tosiasia" eikä "realiteetti" pidentää kerrontaa?
Eivät nuo ole täysin synonyymeja..
Mikä ihmeen "täysin synonyymi"?
Tarkoitin kommentilla, että kaikissa konteksteissa nuo sanat eivät voi korvata toisiaan.
Eli et osaa valita kontekstin mukaan erilaisia sanoja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Herää kysymys, miksi sinun pitää keskustella tällaisen ihmisen kanssa. Vaikuttaa siltä ettei teillä ole paljon yhteistä. Oletteko ystäviä ja jos niin miksi? Tai sukua? Silloin ymmärrän jos on ”pakko” välillä pitää yhteyttä mutta sitäkin voi yrittää vähentää.
Deittikumppani. Oikeastaan yritän saada hänet pois kannoiltani tällä taktiikalla, koska hänen itsetuntonsa ei kestäisi sitä, että sanon, etten ole kiinnostunut, on hyvin ihastunut minuun ja huonoitsetuntoinen.
Eli sinulla ei ole munaa sanoa deittikumppanille, että tämä on nyt tässä, vaan haluat tahallasi loukata häntä, jotta sinun ei tarvitse puhua suoraan? Ja kysyt vielä avauksessa, onko tämä ilkeää :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, onhan se, jos se on tahallista. Miksi koet, että se väsyttää niin paljon? Ajattele asiaa näin: hänen puutteensa on se, että hän ei ymmärrä termejä, sinun puutteesi on se, että sinun on vaikea miettiä niille korvaavia ilmaisuja. Ette ole kumpikaan täydellisiä.
Ei ole vaikeaa keksiä niitä, mutta pidentää kerrontaa eikä siitä huolimatta aina pysy kärryillä vaikka avaisinkin sanojen merkityksiä. Suurin osa ihan perussanoja. Ap
Miten se, että sanot "tosiasia" eikä "realiteetti" pidentää kerrontaa?
Eivät nuo ole täysin synonyymeja..
Mikä ihmeen "täysin synonyymi"?
Tarkoitin kommentilla, että kaikissa konteksteissa nuo sanat eivät voi korvata toisiaan.
Keskustelussa onkin yleensä vain yksi asiayhteys, joten korvaaminen on helppoa, kun ei tarvitse löytää kaikenkattavaa synonyymia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harvoin on kertovalla osapuolella sinänsnä mitään ongelmia selittää tai korvata sanoja, joita toinen ei ymmärrä. Rasittavaa ja keskustelua sotkevaa se silti on. On turha viisastella sitä että pitäisi käyttää eri sanoja. Ongelmanahan on se, että koskaan ei voi tietää mikä ihan yleinen sana milloinkin on show-stopper suppean sanavaraston ihmiselle. Tämä keskeyttää jatkuvasti pyytämään selitystä tai valittamaan ettei ymmärrä, jolloin keskustelu katkeaa ja siirtyy pois aiheesta.
Jos on kielellisesti lahjakas, ei ole yhtään rasittavaa eikä sotke keskustelua.
No sä et ainakaan ole lahjakas jollain kielen osa-alueella, hohhoijaa. Pointti meni ohi että viuhui.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Isäni oli viisas ja korkealle koulutettu herrasmies. Hän neuvoi minulle jo lapsena, miten ihmisille pitää puhua heille ymmärrettävää kieltä. Vältettävä hämmentämästä toista. Keskityttävä siihen, miten toinen ymmärtää minut kuin keskittyä siihen mitä minä haluan sanoa. Niin saa asiansa perille.
Se neuvo toimi urallani it-alalla, että opettelin ammattisanaston sijaan suomen kielen vastineet ja varasin aikaa myös selittää se asiakkaille. Työni sujui nopeasti asiakkaan oivaltaessa, mistä on kyse ja samalla sain tsempattua asiakkaalle itsevarmuutta pärjätä jatkossa ominkin voimin.
Suurin osa ihmisistä ei kehtaa kysyä, mitä joku sana tarkoittaa. Itse en häpeile ja sen takia saatan vaikuttaa yksinkertaiselta, mutta en viitsi kesken puheen plärät luuristakaan sanalle selitystä.
Onko sinulla sama asenne huonokuuloisia kohtaan? Jos he eivät kuule sinua jatkat vain? Että tärkeintä on, miten saat vain kuunnella omaa ääntäsi?
Ei tämä henkilö ole huonokuuloinen. Kertoo enemmänkin sinusta, että uskot niin, vaikken sanonut mitään siihen viittaavaa. Kuulee kyllä hyvin. Itse selittää asiat hyvin pitkäveteisesti, eksyy sivuraiteille ja joskus vieläpä unohtaa asian, mistä aloitti puhumaan.
Vähän vajaatahan se on käyttää termejä, jos tietää ettei toinen niitä ymmärrä. Keskustelun pointtihan on saada itsensä ymmärretyksi, ei heitellä ilmoille satunnaisia sanoja. So desu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Herää kysymys, miksi sinun pitää keskustella tällaisen ihmisen kanssa. Vaikuttaa siltä ettei teillä ole paljon yhteistä. Oletteko ystäviä ja jos niin miksi? Tai sukua? Silloin ymmärrän jos on ”pakko” välillä pitää yhteyttä mutta sitäkin voi yrittää vähentää.
Deittikumppani. Oikeastaan yritän saada hänet pois kannoiltani tällä taktiikalla, koska hänen itsetuntonsa ei kestäisi sitä, että sanon, etten ole kiinnostunut, on hyvin ihastunut minuun ja huonoitsetuntoinen.
Okei eli olet tarkoituksella ilkeä ja epäkohtelias ja tiedät sen itsekin.
Jos tietoisesti käytät termejä, joita toinen ei ymmärrä, niin onhan se ilkeää. Tosin aloituksen tekstistä saa jopa sen kuvan että olet ilkeä ja ylimielinen.
Pidät toista tyhmänä ja oletat ettei hän ymmärrä. Tosin kun käytät sellaisia sanoja joita toinen ei ymmärrä, niin kai myös olet valmis selittämään mitä ne tarkoittavat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, onhan se, jos se on tahallista. Miksi koet, että se väsyttää niin paljon? Ajattele asiaa näin: hänen puutteensa on se, että hän ei ymmärrä termejä, sinun puutteesi on se, että sinun on vaikea miettiä niille korvaavia ilmaisuja. Ette ole kumpikaan täydellisiä.
Ei ole vaikeaa keksiä niitä, mutta pidentää kerrontaa eikä siitä huolimatta aina pysy kärryillä vaikka avaisinkin sanojen merkityksiä. Suurin osa ihan perussanoja. Ap
Miten se, että sanot "tosiasia" eikä "realiteetti" pidentää kerrontaa?
Eivät nuo ole täysin synonyymeja..
Mikä ihmeen "täysin synonyymi"?
Tarkoitin kommentilla, että kaikissa konteksteissa nuo sanat eivät voi korvata toisiaan.
Eli et osaa valita kontekstin mukaan erilaisia sanoja?
Kyllä, sen vuoksi pitäisikin tietää, millaisessa kontekstissa tuo realiteetti on lausuttu, jotta voisi arvioida miten sen parhaiten korvaisi.
Joskus junassa kuuntelin parin AP:n kaltaisen keskustelua toistensa kanssa. Puhe vilisi teennäisesti sivistyssanoja. Joskus jopa korjasivat jo aloitetun lauseensa niin, että sinne sai sen sanan mukaan. Aiheet itsessään olivat ihan jotain arkipäivän juttuja. Huvitti tuo "ylemmyydenhalu".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Herää kysymys, miksi sinun pitää keskustella tällaisen ihmisen kanssa. Vaikuttaa siltä ettei teillä ole paljon yhteistä. Oletteko ystäviä ja jos niin miksi? Tai sukua? Silloin ymmärrän jos on ”pakko” välillä pitää yhteyttä mutta sitäkin voi yrittää vähentää.
Deittikumppani. Oikeastaan yritän saada hänet pois kannoiltani tällä taktiikalla, koska hänen itsetuntonsa ei kestäisi sitä, että sanon, etten ole kiinnostunut, on hyvin ihastunut minuun ja huonoitsetuntoinen.
Eli sinulla ei ole munaa sanoa deittikumppanille, että tämä on nyt tässä, vaan haluat tahallasi loukata häntä, jotta sinun ei tarvitse puhua suoraan? Ja kysyt vielä avauksessa, onko tämä ilkeää :D
Ei ole munaa sanoa, että en voi tapailla sinua, koska olet mielestäni liian tyhmä. Se on se ainoa syy miksen halua enää nähdä. Mielestäni taktiikkani on kiltimpi.
Vierailija kirjoitti:
Joskus junassa kuuntelin parin AP:n kaltaisen keskustelua toistensa kanssa. Puhe vilisi teennäisesti sivistyssanoja. Joskus jopa korjasivat jo aloitetun lauseensa niin, että sinne sai sen sanan mukaan. Aiheet itsessään olivat ihan jotain arkipäivän juttuja. Huvitti tuo "ylemmyydenhalu".
Onko mielestäsi realiteetti tai kompensoida sivistyssanoja? Kertoo enemmän sinusta. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isäni oli viisas ja korkealle koulutettu herrasmies. Hän neuvoi minulle jo lapsena, miten ihmisille pitää puhua heille ymmärrettävää kieltä. Vältettävä hämmentämästä toista. Keskityttävä siihen, miten toinen ymmärtää minut kuin keskittyä siihen mitä minä haluan sanoa. Niin saa asiansa perille.
Se neuvo toimi urallani it-alalla, että opettelin ammattisanaston sijaan suomen kielen vastineet ja varasin aikaa myös selittää se asiakkaille. Työni sujui nopeasti asiakkaan oivaltaessa, mistä on kyse ja samalla sain tsempattua asiakkaalle itsevarmuutta pärjätä jatkossa ominkin voimin.
Suurin osa ihmisistä ei kehtaa kysyä, mitä joku sana tarkoittaa. Itse en häpeile ja sen takia saatan vaikuttaa yksinkertaiselta, mutta en viitsi kesken puheen plärät luuristakaan sanalle selitystä.
Onko sinulla sama asenne huonokuuloisia kohtaan? Jos he eivät kuule sinua jatkat vain? Että tärkeintä on, miten saat vain kuunnella omaa ääntäsi?
Ei tämä henkilö ole huonokuuloinen. Kertoo enemmänkin sinusta, että uskot niin, vaikken sanonut mitään siihen viittaavaa. Kuulee kyllä hyvin. Itse selittää asiat hyvin pitkäveteisesti, eksyy sivuraiteille ja joskus vieläpä unohtaa asian, mistä aloitti puhumaan.
Ahaa, ap olikin provoilija. No ilmankos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harvoin on kertovalla osapuolella sinänsnä mitään ongelmia selittää tai korvata sanoja, joita toinen ei ymmärrä. Rasittavaa ja keskustelua sotkevaa se silti on. On turha viisastella sitä että pitäisi käyttää eri sanoja. Ongelmanahan on se, että koskaan ei voi tietää mikä ihan yleinen sana milloinkin on show-stopper suppean sanavaraston ihmiselle. Tämä keskeyttää jatkuvasti pyytämään selitystä tai valittamaan ettei ymmärrä, jolloin keskustelu katkeaa ja siirtyy pois aiheesta.
Jos on kielellisesti lahjakas, ei ole yhtään rasittavaa eikä sotke keskustelua.
No sä et ainakaan ole lahjakas jollain kielen osa-alueella, hohhoijaa. Pointti meni ohi että viuhui.
Ei mennyt ohi. Pointtini oli se, että ihmisillä on erilaisia vahvuuksia ja erilaisia heikkouksia, ihan kaikilla. Mun vahvuuteni on kielellinen osaaminen, voisi sanoa, että olen jopa erikoistunut siihen, että osaan sanoa erilaisia asioita mahdollisimman monella eri tavalla. Heikkouksiini kuuluu mm. pitkäjänteisyyden puute.
Kannattaa oppia tunnistamaan omat heikkoutensa ja vahvuutensa. Kun tuntee paremmin itsensä, tulee vähemmän tarvetta tuomita toisten ihmisten heikkouksia.
Deittikumppani. Oikeastaan yritän saada hänet pois kannoiltani tällä taktiikalla, koska hänen itsetuntonsa ei kestäisi sitä, että sanon, etten ole kiinnostunut, on hyvin ihastunut minuun ja huonoitsetuntoinen.