Ravinnon omavarainen hankinta, kesä 2020

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko siis niin, että omavaraisuutta ei saa lisätä, jos ei voi saavuttaa 100% omavaraisuutta? Oma pienimuotoinen viljely on järjetöntä ja ajanhukkaa, jos sadolla ei saa koko kaloritarvetta täyteen?

Miksi on niin vaikeaa tunnustaa sitä tosiseikkaa, että ikkunalaudalta tai parvekkeelta saatu sato on täysin merkityksetöntä ihmisen ravinnonsaannin kannalta? Yrteillä, iduilla ja tomaateilla ei pitkälle pötki, vaikka niitä saisikin sen kolme ämpärillistä kesässä. Tämä on pelkkää realismia, mutta pistäkää vaan päät pensaaseen ja unelmoikaa ihan vapaasti, että sillä on jotain todellista merkitystä. Parvekeviljelyllä ei pääse edes promillen omavaraisuuteen. Jos haluaa käyttää aikansa siihen pipertelyyn, niin toki niin saa tehdä.

Okei myönnetään, ei kerrassaan mitään hyötyä. Ja nyt voit poistua, onhan ketju mielestäsi maailman typerin. Hei hei.

Ei tietenkään ole typerä ketju. Mene itse pois, jos ahdistaa lukea faktoja. Omavaraisuuden parantamiseen vaaditaan ihan oikeasti peltoa ja eläimiä. Kaupunkioloissa se on aikalailla mahdotonta.

Olipa hyötyä tai ei, niin itseäni ilahduttaa se, että pääsen kokeilemaan edes pienimuotoista omavaraisuutta ja siirtämään sadonkorjuun iloa myös lapsilleni. Pieni palsta siis löytyy, johon on tarkoitus kylvää perunaa, naurista, lanttua, porkkanaa, sipuleita, yrttejä, punajuurta, kesäkurpitsaa, kurkkua, herneitä, tomaattia, retiisiä jne. Lisäksi on marjapensaita, metsämarjoja, raparperia, mansikkaa ja pakkasessa hirvenlihaa viime kaudelta. Jos mahtuisi ja ehtisi, ottaisin myös kanoja ja vuohen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko siis niin, että omavaraisuutta ei saa lisätä, jos ei voi saavuttaa 100% omavaraisuutta? Oma pienimuotoinen viljely on järjetöntä ja ajanhukkaa, jos sadolla ei saa koko kaloritarvetta täyteen?

Miksi on niin vaikeaa tunnustaa sitä tosiseikkaa, että ikkunalaudalta tai parvekkeelta saatu sato on täysin merkityksetöntä ihmisen ravinnonsaannin kannalta? Yrteillä, iduilla ja tomaateilla ei pitkälle pötki, vaikka niitä saisikin sen kolme ämpärillistä kesässä. Tämä on pelkkää realismia, mutta pistäkää vaan päät pensaaseen ja unelmoikaa ihan vapaasti, että sillä on jotain todellista merkitystä. Parvekeviljelyllä ei pääse edes promillen omavaraisuuteen. Jos haluaa käyttää aikansa siihen pipertelyyn, niin toki niin saa tehdä.

Okei myönnetään, ei kerrassaan mitään hyötyä. Ja nyt voit poistua, onhan ketju mielestäsi maailman typerin. Hei hei.

Ei tietenkään ole typerä ketju. Mene itse pois, jos ahdistaa lukea faktoja. Omavaraisuuden parantamiseen vaaditaan ihan oikeasti peltoa ja eläimiä. Kaupunkioloissa se on aikalailla mahdotonta.

Selvä. Useasti onkin jo mainittu ketjussa, että omavaraisuuteen ei pyritä vaan taustalla toimivat muut motiivit. Eli nyt voit tämän täyden omavaraisuuden termin ja sitä koskevan huolen harteiltasi heittää. Suurin osa ei siis hae omavaraisuutta. Jotkut saattavat, mutta suurin osa ei. Täällä sallitaan promillenkin ”omavaraisuuden” lisääjät.

Enpä ymmärrä tätä ajattelua, että jos ei voi elää pelkillä iduilla, ei kannata idättää mitään

Jos ei voi tuottaa ihan kaikkea ruokaansa itse, on turha viljellä mitään. Jos ei valmista kenkiäkin itse oman lehmän nahasta, ei voi olla omavarainen, joten turha taas yrittää mitään. Tietysti toisilla on paremmat mahdollisuudet viljelyyn kuin toisilla, mutta jokainen voi tehdä jotain, mikäli kiinnostaa.

Mites onkiminen? Ilmaista ja ahvenia ja särkiä pystyy kai säilömään myös savustamalla? Jos niitä jollakin nuotiopaikalla savustaisi? Voiko kaloja kuivattaa lasitetulla parvekkeella tässä ilmastossa? Proteiinit on se tärkein energian lähde, jota pitäisi saada varastoon.

Voiko halpaa jauhelihaa kuivattaa jotenkin?

Onko pakko pysyä lain rajoissa? Tulisiko siitä edes sakkoja, jos kylväisi jonnekin heinikon piiloon ulkoilualueelle juureksia tai muita kasviksia ja jättäisi kesäksi luonnon armoille kasvamaan. Kai sieltä muutama juures voisi löytyä syksyllä, kun muistaa paikan?

Onko citykaneja vielä paljon? Lähteekö poliisit perään, jos vähän pyytäisi kaneja. Miten? Vai kannattaisiko hankkia pari kanihäkkiä parvekkeelle ja alkaa kasvattamaan kaneja? Olisiko marsut parempia? Miten marsu edes teurastetaan? Entäs kanalinnut parvekkeella?

Millä tavalla metsäkauriita voisi salametsästää kaupunkialueella? Riittääkö yksi metsäkauris yhden ihmisen ravinnoksi talven ajaksi? Jaksaako valkohäntäkaurista edes kantaa pois metsästä yön pimeydessä?

Vakavasti puhuen (edelliset oli vain vitsejä, heh heh hee) olen joskus tilannut siemeniä englantilaisesta verkkokaupasta, ja sen takia sain sieltä nyt sähköposteja, joissa kerrottiin vihannesten siemenien myynnin kymmenen kertaistuneen normaaliin verrattuna. Britit pyrkivät nyt tosissaan omavaraisuuteen ruuan suhteen. Huonot ajat on tulossa.

Oman sadon kasvattajat tässä ketjussa osaavat varmastikin vastata tähän. Minulla on kuivuri jolla olen kuivannut lähinnä marjoja. Säilyvyys on pitkä ja huoneenlämpö riittää joten voisin alkaa kuivaamaan muutakin. Mikä olisi ravintorikasta kuivattavaa? Jos lihaa kuivattaa niin kuinka kauan se säilyy? Entä kasvikset?

Jopa kerrostalossa voi kompostoida matokompostilla. Siitä saa erinomaista lannoitetta viljelmiin. Ymmärtääkseni niitä lieroja saa ihan Prismasta, en ole varma.

Toinen vaihtoehto sisätiloissa on pienimuotoinen kompostointi pulloissa ruukun pinnalla, mutta siitä minulla ei ole omaa kokemusta.

Itsekasvatettu ruoka tulee kalliimmaksi kuin kaupasta ostettu joten jos et ole ennen viljellyt niin varaudu rahan menoon. Siemenet, harsot, lannoitteet, multa, säilytys yms.

Jos taas haluat itsellesi kivan harrastuksen niin viljely on juuri sitä.

Vierailija kirjoitti:

Oman sadon kasvattajat tässä ketjussa osaavat varmastikin vastata tähän. Minulla on kuivuri jolla olen kuivannut lähinnä marjoja. Säilyvyys on pitkä ja huoneenlämpö riittää joten voisin alkaa kuivaamaan muutakin. Mikä olisi ravintorikasta kuivattavaa? Jos lihaa kuivattaa niin kuinka kauan se säilyy? Entä kasvikset?

Sienet tietty. Kuivuu hyvin, säilyy pitkään, on ravinteikkaita.

Vierailija kirjoitti:

Jopa kerrostalossa voi kompostoida matokompostilla. Siitä saa erinomaista lannoitetta viljelmiin. Ymmärtääkseni niitä lieroja saa ihan Prismasta, en ole varma.

Toinen vaihtoehto sisätiloissa on pienimuotoinen kompostointi pulloissa ruukun pinnalla, mutta siitä minulla ei ole omaa kokemusta.

Bokashia unohtamatta.

Vierailija kirjoitti:

Itsekasvatettu ruoka tulee kalliimmaksi kuin kaupasta ostettu joten jos et ole ennen viljellyt niin varaudu rahan menoon. Siemenet, harsot, lannoitteet, multa, säilytys yms.

Jos taas haluat itsellesi kivan harrastuksen niin viljely on juuri sitä.

Komppaan tätä. En sano etteikö kannata kokeilla ja siitähän sitä oppii, mutta yhden kesän ahkeroinnin, jatkuvan kastelun ym sato oli lopulta yksi paprika. Yksi.

Tämän jälkeen olen panostanut marjapensaisiin ja hedelmäpuihin. Ne tekee satoa ihan itsestään.

Sillä kysyin äsken kuivattamisesta. Ruokaa on nyt kaupoissa, helpointa olisi hankkia se nyt sieltä ja säilöä hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Oman sadon kasvattajat tässä ketjussa osaavat varmastikin vastata tähän. Minulla on kuivuri jolla olen kuivannut lähinnä marjoja. Säilyvyys on pitkä ja huoneenlämpö riittää joten voisin alkaa kuivaamaan muutakin. Mikä olisi ravintorikasta kuivattavaa? Jos lihaa kuivattaa niin kuinka kauan se säilyy? Entä kasvikset?

Nokkosessa on paljon rautaa.

Ja rautavaroja nyt tarvitaan. Että happi kulkee hyvin soluissa ja kudoksissa.

Vierailija kirjoitti:

Itsekasvatettu ruoka tulee kalliimmaksi kuin kaupasta ostettu.

Voi tulla, voipi olla tulematta. Joskus se on oikeasti melko ilmaista. Itse tuotettu saattaa olla paljon ravinteikkaampaa kuin kaupan ruoka. Tai sitten ei. Viljellä voi niin monella tavalla. Ja olosuhteet vaihtelee. Toki puutarhaharrastukseen saa uppoamaan rahaa, jos sille tielle lähtee.

Tuosta kasvattamisen hinnasta. Okei, meillä on jo valmis kasvimaa, johon vain lisäämme kompostia ja naapurista hevosenlantaa, joten peruskustannukset on jo valmiiksi tosi pienet. Lannoitteena nokkosvettä ja ruohosilppua, ilmaista.

Kun ostat kaupasta yhden puolen kilon pussin herneitä, maksaa noin euron. Tukikepeiksi kuusenoksia. Saat monta kiloa mehevää tuorehernettä pakkaseen lisättäväksi talven ruokiin. Hyötysuhde investoinnille on kova.

Samoin esim. maa-artisokka. Muutama siemenpala, kasvaa käytännössä itsekseen, monivuotinen, satoa tulee enemmän kuin perhe pystyy syömään. Raparperi -- ikuinen ja käytännössä ilmainen. Näitä on todella paljon, helppoja, melkein ilmaisia ja hyvin satoisia  ja ravinteikkaita ruokakasveja. Kaikki kurpitsat, sama juttu. Härkäpapu, jne. 

Kuten joku sanoi, itse kasvattaminen joko maksaa paljon tai sitten ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

- Mitä kanat maksavat? miten olette rakentaneet niille kanalan? Mitä se maksoi?

Haitari on iso, jostain voi saada muutamalla eurollakin tai sitten jos ostat vaikka maatiaisia, jotka elää jopa 10v niin muutaman kympinkin kappale. Kanat menee yöksi mahdollisimman korkealle orrelle nukkumaan koska haluavat olla turvassa pedoilta. Jos on vaikka leikkimökki niin laitat sinne yläosaan orren. Suurin ongelma on se että jos pidät kanoja kesän jälkeenkin niin talvella pitää olla eristetty tila että kanat voivat hyvin eli on tarpeeksi lämmintä. Eläinsuojelulaki sanoo että jopa 15 astetta mutta kyllä vähän vähempikin käytännössä riittää. Googlesta löydät paljon tietoa asiasta.

Mutta jos ei aio syödä niitä syksyllä niin meneehän niiden talvipaikan rakentamiseen aika paljon rahaa . ja kananmunat on tosi halpoja.

Vierailija kirjoitti:

Muistan lukeneeni, että netistä voi tilata sienikitin, jossa on kaikki tarvittava valmiina kotikasvatukseen. Tähän joku kertoi, että sen voi tehdä ihan itsekin alusta asti, mutta en muista miten. Ohjeet?

Rihmastoa saa kyllä luonnosta jos osaa etsiä ;) Uudelle harrastajalle kuitenkin turvallisinta ostaa rihmasto kaupasta. Kasvualustan ja sankon voi hommata itse.                   

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsekasvatettu ruoka tulee kalliimmaksi kuin kaupasta ostettu.

Voi tulla, voipi olla tulematta. Joskus se on oikeasti melko ilmaista. Itse tuotettu saattaa olla paljon ravinteikkaampaa kuin kaupan ruoka. Tai sitten ei. Viljellä voi niin monella tavalla. Ja olosuhteet vaihtelee. Toki puutarhaharrastukseen saa uppoamaan rahaa, jos sille tielle lähtee.

On se. Sanon tämän 20 vuoden kokemuksella. Silti pidän sitä ylivertaisen hienona harrastuksena. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko siis niin, että omavaraisuutta ei saa lisätä, jos ei voi saavuttaa 100% omavaraisuutta? Oma pienimuotoinen viljely on järjetöntä ja ajanhukkaa, jos sadolla ei saa koko kaloritarvetta täyteen?

Miksi on niin vaikeaa tunnustaa sitä tosiseikkaa, että ikkunalaudalta tai parvekkeelta saatu sato on täysin merkityksetöntä ihmisen ravinnonsaannin kannalta? Yrteillä, iduilla ja tomaateilla ei pitkälle pötki, vaikka niitä saisikin sen kolme ämpärillistä kesässä. Tämä on pelkkää realismia, mutta pistäkää vaan päät pensaaseen ja unelmoikaa ihan vapaasti, että sillä on jotain todellista merkitystä. Parvekeviljelyllä ei pääse edes promillen omavaraisuuteen. Jos haluaa käyttää aikansa siihen pipertelyyn, niin toki niin saa tehdä.

Koska se ei ole . On ihan sama ostaako itunsa kaupasta vai kasvattaako itse jos niitä haluaa syödä. Kasvissyöjä saa ison osan ruoastaan itse kasvattamalla. Kaikki ihmiset kun eivät laske kaloreita tai ravintoaineita vaan syövät esim. salaattia, vihanneksia ja ituja ja marjoja. Silloinhan sitä voi olla jopa 100  % omavarainen kun on satoaika. Itse ainakin syön marjoja puskasta suoraan välipalaksi ja kerään salaattiainekset ja vihannekset suoraan penkistä. Esimerkiksi kesäkurpitsasta ja tomaatista tulee hyvinkin yksi maukas ateria tuoreine yrtteineen ja salaattilisukkeineen. Herneitäkin saa kasvatettua parvekkeella.Kaikki kun eivät syö lihaa tai edes maitotuotteita. Se on satokauden ruokailua ja sitten satokauden ulkopuolella syödään pakkasesta kerättyjä marjoja + muuta ruokaa.

Vierailija kirjoitti:

Tuosta kasvattamisen hinnasta. Okei, meillä on jo valmis kasvimaa, johon vain lisäämme kompostia ja naapurista hevosenlantaa, joten peruskustannukset on jo valmiiksi tosi pienet. Lannoitteena nokkosvettä ja ruohosilppua, ilmaista.

Kun ostat kaupasta yhden puolen kilon pussin herneitä, maksaa noin euron. Tukikepeiksi kuusenoksia. Saat monta kiloa mehevää tuorehernettä pakkaseen lisättäväksi talven ruokiin. Hyötysuhde investoinnille on kova.

Samoin esim. maa-artisokka. Muutama siemenpala, kasvaa käytännössä itsekseen, monivuotinen, satoa tulee enemmän kuin perhe pystyy syömään. Raparperi -- ikuinen ja käytännössä ilmainen. Näitä on todella paljon, helppoja, melkein ilmaisia ja hyvin satoisia  ja ravinteikkaita ruokakasveja. Kaikki kurpitsat, sama juttu. Härkäpapu, jne. 

Kuten joku sanoi, itse kasvattaminen joko maksaa paljon tai sitten ei.

Komposti ei maksanut mitään tai siihen kuivikkeet? Kasvimaan perustamiskulut? Millä ruohosilppu syntyy, käsivoimin vai koneella? Jokaisen pihassa ei kasva kusia joista saada tukikeppejä. 

Kerro mulle perhe mikä pärjää vuoden raparperilla, herneillä ja maa-artisokalla?