Lue keskustelun säännöt.
Kertokaa typeristä säännöistä peruskoulussa omana aikananne
Haluan kuulla, jotta nykyaika vaikuttaisi valoisammalta.
Kommentit (614)
Ruokaa ei saanut ottaa itse ja kaikki oli pakko syödä, maistaminen ei riittänyt
Jos sairastui kesken koulupäivän, kotiin ei saanut lähteä
Koulun piha oli muuten tosi ankea, paitsi siellä oli pieni metsikkö joka oli ainoa paikka, jossa olisi pystynyt leikkimään. Metsikköön ei saanut mennä.
Jos meni näyttämään terkkarille kipeää jalkaa, piti ensin laittaa kengät jalkaan ja kävellä kengät jalassa koulun sisällä. Kenkiä ei saanut kantaa kädessä tai tulla hakemaan terkkakäynnin jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei sääntö, mutta varmaan nykyään hoidettaisiin aika eri tavalla... Oppilas kuoli koulupäivän aikana, mutta muille koululaisille ei tarjottu minkäänlaista jutteluapua tms. vaikka tapahtumaa todisti valtaosa oppilaista.
Joku uusi opettaja oli pari vuotta. Joka aamu piti aloittaa laululla. o.o
Kyseessä luokat 3-4 jotka meillä oli samassa huoneessa.
Muistan vieläkin sen laulun ja opettajan nimen.
Laului alkoi jotenkin "Noustaan ylös seisomaan että voidaan aloittaa, piti taputtaa vielä mukana" diipa daapa jne.
Aloitin koulutaipaleen 2002, joten kaikki kokemukseni ovat 2000-luvulta.
- Noustiin seisomaan, jos opettaja, rehtori tai muu aikuinen tuli luokkaan. Tervehdittiin myös samalla "Hyvää huomenta opettaja!" jne.
- Perjantaiaamuisin koko koulun kokoontuminen liikuntasalissa ja virsien laulamista
- Ruokalaan mentiin jonossa ja ruoan ottamista vahdittiin. Sääntönä oli, että piti ottaa vähintään yksi kokonainen peruna. Ruokalasta poistuttaessa näytettiin lautasta opettajalle/ keittäjälle ja jos oli liikaa jättänyt syömättä, niin komennettiin takaisin pöytään. Lautanen piti yleensä syödä tyhjäksi.
Nuo nyt äkkiseltään tuli mieleen.
Vierailija kirjoitti:
Aloitin koulutaipaleen 2002, joten kaikki kokemukseni ovat 2000-luvulta.
- Noustiin seisomaan, jos opettaja, rehtori tai muu aikuinen tuli luokkaan. Tervehdittiin myös samalla "Hyvää huomenta opettaja!" jne.
- Perjantaiaamuisin koko koulun kokoontuminen liikuntasalissa ja virsien laulamista
- Ruokalaan mentiin jonossa ja ruoan ottamista vahdittiin. Sääntönä oli, että piti ottaa vähintään yksi kokonainen peruna. Ruokalasta poistuttaessa näytettiin lautasta opettajalle/ keittäjälle ja jos oli liikaa jättänyt syömättä, niin komennettiin takaisin pöytään. Lautanen piti yleensä syödä tyhjäksi.
Nuo nyt äkkiseltään tuli mieleen.
Minä aloitin koulun joskus 1997, oli sääntö että lautanen piti olla tyhjä, ja kaikkea maistettava.
Juu no sitten kun oli kaalilaatikon vuoro, maistoin juu. Ei mene alas ei sitten millään. Yökkäilyä jne.
Tosissaan oli pahaa minulle.
No sitten joka keskiviikko jouduin istumaan välitunnin ohi sen lautasen kanssa ja vein koulunkeittiöön.
Muuten kyllä olen kaikki ruokainen ja maistui kaikki muu. Mutta ei tämä kaalilaatikko, ja huomasivat sen varmasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei saanut olla sisäkenkiä.
Yläasteella meillä oli järkestely, jossa joka välitunnin jälkeen kurakengillä ensin lompsittiin aulan perällä oleville naulakoille, sitten kasteltiin sukat siinä lätäkössä, joka kenkien mukana oli aulaan muodostunut.
Yhteislauluharjoitukset! Ennen joulu- ja kevätjuhlia koko koulu kokoontui jumppasaliin harjoittelemana yhteislauluja. Siellä seistiin luokittain jonossa kuin sillit suolassa, ja perinnettä jatkettiin urhoollisesti, vaikka aina joku pyörtyi. Kerran oli minunkin vuoroni tehdä niin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kouluni rehtori ilmoitti koko koulun edessä ettei häntä saa kutsua enää rehtoriksi koska kaikissa muissakin firmoissa on johtajat. Häntä tulee kutsua johtajaksi ja jos joku kutsuu häntä rehtoriksi niin kyseistä oppilasta rangaistaan jälki-istunnolla.
Vierailija kirjoitti:
En edelleenkään ymmärrä miksei tunnilla saanut syödä purkkaa! Ei siitä kuulu ääntä tai mitään muutakaan häiritsevää. Joskus välitunnin jälkeen oli purkka unohtunut suuhun niin eikös opettaja kysy dramaattisesti "PIRKKO ONKO SINULLA PURKKA SUUSSSA????"
Rupea siivoojaksi, niin ymmärrät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Piti tehdä läksyt ja mm. opetella kertotaulu. Nykyään ei tarvitse vaan kaikesta pääsee säälistä läpi.
Tunnetko *todella* yhtään tapausta ,vai elätkö luulon varassa?
Kävin pienen kyläkoulun, joka oli siis ala-aste. Siellä ei saanut laittaa kynsilakkaa kouluun. Oli pipopakko ulkoillessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
70- luvulla. Joka paikkaan siirryttiin pituusjonoissa: ruokalaan, liikuntatunnille, käsityöluokkaan jne.
Pituudesta kähistiin koko ajan, ja vähän väliä tarkistettiin selät vastakkain kumpi on pitempi, lapsillahan kasvupyrähdykset tulevat eri tahtiin. Muistan edelleen, kuinka mahtavaa oli kun kesäloman jälkeen olin kolmanneksi pisin tytöistä, entisen neljänneksi pisimmän sijaan.
Hyvä oppilas oli suoraryhtinen, ja huolehti oikeasta unesta, ulkoilusta ja syömisestä kasvamalla valmiin käyrän mukaan.
"Ei koulua, vaan elämää varten" my ass.
Tokaluokalla meillä oli sijaisope melko pitkään. Sillä oli tyyli kerätä oppilaista miinuksia ja plussia käyttäytymisestä. Eikä oikein tykännyt sitten oppilaiden tavoista yrittää kerävä plussia. Tapeltiin esim. keskenään siitä, että kuka saa avata opettajalle luokan oven ennen tunnin alkua, jotta saisi plusmerkin. Ei ollut ehkä ihan paras tapa opettaa hyvää käytöstä. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yhteislauluharjoitukset! Ennen joulu- ja kevätjuhlia koko koulu kokoontui jumppasaliin harjoittelemana yhteislauluja. Siellä seistiin luokittain jonossa kuin sillit suolassa, ja perinnettä jatkettiin urhoollisesti, vaikka aina joku pyörtyi. Kerran oli minunkin vuoroni tehdä niin.
Mikä ihmeen "sääntö" tuo on? Yhteislauluharjoitussääntö?
Puuroa ja hilloa ei saanut sekoittaa keskenään, koska se näytti opettajan mielestä ällöttävältä.
Lautanen piti syödä tyhjäksi, jonka johdosta alettiin heittää pahat ruuat lattialle pöydän alla. Kun tämä huomattiin, tuli sääntö, että viimeinen ruokailija siivoaa lattian. Se taas johti siihen, että alettiin hotkia ruokaa ja kun pöydässä oli enää muutama henkilö, heitettiin äkkiä loput ruuat pöydän alle ja lähdettiin lipettiin. Joku onneton jäi yksin siivoamaan lattiaa. Tämä vuonna 1992.
Vierailija kirjoitti:
Yhteislauluharjoitukset! Ennen joulu- ja kevätjuhlia koko koulu kokoontui jumppasaliin harjoittelemana yhteislauluja. Siellä seistiin luokittain jonossa kuin sillit suolassa, ja perinnettä jatkettiin urhoollisesti, vaikka aina joku pyörtyi. Kerran oli minunkin vuoroni tehdä niin.
Meillä oli sama, aina ennen kevät- ja joulujuhlaa mentiin kenraaliharjoitukseen harjoittelemaan yhteislauluja. Ja nähtiin samalla seuraavan päivän/illan juhlaohjelma kokonaisuudessaan. Eipä hirveästi jaksanut kiinnostaa sitten varsinaisena juhlapäivänä.
Tytöt eivät saaneet pelata jääkiekkoa, ainoastaan ringetteä tai jääpalloa.
Jos oli asiaa opettajainhuoneeseen, piti jäädä heti oven sisäpuolelle hiljaa seisomaan ja odottamaan, että joku opettajista huomaisi. Sen jälkeen piti kysyä sanasta sanaan: "Anteeksi että häiritsen, mutta onko lehtori [sukunimi] paikalla?" Ihan sama millainen kiire tai hätä oli, missään nimessä ei saanut mennä kohteliaasti kysymään, voisiko joku auttaa. Muuten opettajia ei ikinä puhuteltu lehtoreina, joten koko homma tuntui vain teennäiseltä.
Vierailija kirjoitti:
Hiihto suoritettiin niin, että jokaisen piti hiihtää määrätty matka, esim. 20 kierrosta koulun ympäri menevää latua. Sitten pääsi kotiin kun määrä oli täysi. Kiva siellä sitten rämpiä toista kierrostaan samalla kun luokan kilpahiihtäjät vilkuttelivat kotimatkalla...
Meillä taas ihan toisin päin: kaikki hiihtivät 2 km ja 3 km lenkkejä, kunnes hitaimmatkin olivat saaneet hiihdettyä vaaditun määrän! Oli aika epäreilua, että toiset hiihtää kunnolla ja yrittää ja joutuvat hiihtämään 8-10km, koska osa löntystelee ja hidastelee siellä ladulla, että tulisi se 5 km täyteen. Näin oli koko ala-asteen ajan.
Ei varmaan mun peruskoulu ole tarpeeks kaukaisuudessa, mutta tää on pakko kertoo, oli niin naurettava.
2000 -luvulla olin peruskoulussa uskonnollisessa koulussa, ihan normikoulu mutta perustajat uskovaisia. Siellä kiellettiin Coca-Cola merkki, juomineen, koska joskus muinoin Coca-colassa on käytetty kokaa aineksissa.
Ruoka oli pakko syödä loppuun, vaikka sitä ei saanut itse annostella. Kerran keittäjä pakotti syömään puuron loppuun asti, vaikka näki kun yritin nielaista ja se tuli heti ylös ja takaisin lautaselle (ei onneksi siis ehtinyt käydä mahassa asti mutta oli se silti ällöttävää ja nöyryyttävää). Olin muistaakseni ekalla tai tokalla luokalla, 2000-luvun alkupuolella pienessä koulussa.