Kertokaa typeristä säännöistä peruskoulussa omana aikananne

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulun alueelta ei saanut poistua koulupäivän aikana kuin lupalapun kanssa. Koulussa ei saanut syödä karkkia tai purkkaa. Välitunnilla ei saanut olla sisällä. Ulkokengät piti riisua naulakolle.

No on sulla ollut rankkaa. Voi herranjumala.

Koululta ei saa poistua, koska oppilas on päivän aikana koulun vastuulla, ja valvontaa ei voi järjestää kuin koulun alueelle. Karkkia ei saa syödä, koska se muun muassa tuottaa roskaa ja aiheuttaa levottomuutta sekä sitä, ettei kouluruoalla tule syötyä. Purkkaa nykyoppilas tuskin haluaisikaan.

Koulurakennus voi olla vanha ja siellä on huono ilmanvaihto, joten siksi ulkovälitunnit ovat paikallaan. Raitis ilma myös vähentää haluja riehua sisällä. Kengät jätetään naulakkoon muun muassa siksi , koska ulkokengillä kävely sotkisi luokassa

Vierailija kirjoitti:

Opettaja ei antanut kenellekään mistään kymppiä todistukseen, koska se on varattu vain ja ainoastaan Jumalalle.

Alankomaissa tämä on ihan virallisesti käytössä. Tuota uskonnollista perustetta ei enää mainita opetussuunnitelmassa mutta siitä se alunperin tulee. Kymppiä on siis käytännössä mahdoton saada, paitsi monivalintakokeesta, sillä kukaan ihminen ei voi olla täydellinen. 

Arvosanat ovat siis 1-10, mutta yleensä tarvitaan ainakin 5, että pääsee läpi, eli käytännössä sama, kuin Suomen 4-10. Ja koska tämä on kaikilla käytössä, normaalit arvosanat on paljon Suomea alempia ja esim. kutonen on jo ihan hyvä. Mun keskiarvo oli muistaakseni 7,2 ja hollantilainen opo oli ihan innoissaan, kun mulla menee niin hyvin.

Luokkaretkeä varten kerättiin kuukausiraha luokan yhteiselle tilille

Ei saanut viheltää

Ruokaa ei saanut jäädä lautaselle ja pakotettiin syömään

Ruokalaan mentiin jonossa ulkokautta

Pieni paikkakunta ja tyypillistä oli, että päteviä opettajia oli vain osa. En tiedä, että eikö niitä saatu. Itse luulen suuremman syyn olevan siinä, ettei niitä edes viitsitty etsiä, vaan palkattiin joku tuttu vailla mitään koulutusta. Opettajina oli esim. maamieskoulun käynyt täysin tietämätön mieshenkilö, joka ei osannut edes oikeinkirjoitusta. Samoin eräs itseoppinut muusikko. Kumpikin opettajina kymmeniä vuosia ja olivat todellisia ihmishirviöitä! Sattuivat olemaan kunnan päättäjien kavereita tai sukulaisia.

Jos paikkakunnalle muutti esim. nuoriso-ohjaaja ja opettajan virka sattui olemaan auki, pyydettiin opettajaksi hänen puolisoaan. Kerrankin puolisolla oli vain kesken jäänyt sairaanhoitajan koulutus (ei edes lukiota käytynä) ja häntä pyydettiin ala-asteelle opettajaksi. Ko. pariskunta sattui asuman naapurissa ja vaimo kertoi itkun ja naurun sekaisessa järkytyksessä kieltäytyneensä, kun koulun käynti oli itsellekin aikanaan vaikeaa. Voitte kuvitella, että mikä oli opetuksen laatu, jos päteviä opettajia oli vain vähän, eikä pedagogista osaamista ollut (jossain aineissa ei oppinut mitään, toisia (erityisesti vammaisia) sai kiusata rauhassa kun kukaan ei puuttunut.

Ruokaliinan käyttö pulpettiruokailussa. Piti olla aina pesemässä sitä.

Se pituusjärjestyksessä jonossa käveleminen joka paikkaan! Olin kolmanneksi tai neljänneksi lyhyin. Siinä joutui vielä haistelemaan opettajan järkyttävän pahanhajuista hengitystä. Yritin hengittää suun kautta. Lisäksi se huutamalla käskyttäminen oli väsyttävää joillakin opettajilla, yleensä huonoimmilla kurinpitäjillä! Ala-asteella seisomaan nouseminen vastatessa oli ihan älytöntä. Takana oleva poika aina törkkäsi pulpetillaan tuolin selkänojaan, että nouseminen oli vaikeaa! En siksi viitannut juurikaan. Vanhemman allekirjoituksen pyytäminen joka hiton kokeeseen! Niitä oli aivan hurjasti, koska meillä oli ns. formatiivisia kokeita viikottain lähes joka aineesta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulun alueelta ei saanut poistua koulupäivän aikana kuin lupalapun kanssa. Koulussa ei saanut syödä karkkia tai purkkaa. Välitunnilla ei saanut olla sisällä. Ulkokengät piti riisua naulakolle.

No on sulla ollut rankkaa. Voi herranjumala.

Koululta ei saa poistua, koska oppilas on päivän aikana koulun vastuulla, ja valvontaa ei voi järjestää kuin koulun alueelle. Karkkia ei saa syödä, koska se muun muassa tuottaa roskaa ja aiheuttaa levottomuutta sekä sitä, ettei kouluruoalla tule syötyä. Purkkaa nykyoppilas tuskin haluaisikaan.

Koulurakennus voi olla vanha ja siellä on huono ilmanvaihto, joten siksi ulkovälitunnit ovat paikallaan. Raitis ilma myös vähentää haluja riehua sisällä. Kengät jätetään naulakkoon muun muassa siksi , koska ulkokengillä kävely sotkisi luokassa

Meillä oli välitunnit aluksi 15 minuuttia ja pakko olla ulkona. En kokenut sisäilmaa huonoksi. Ulkona ei yläaste-lukiossa yleensä tehty mitään, joten se oli minusta vain sääntö säännön vuoksi. Kylmällä ilmalla ei ollut kiva olla ulkona, joten sain kerran jälki-istunnon kun en mennyt ulos. Myöhemmin välitunteja lyhennettiin 5 minuuttiin, joka oli minusta järjen voitto. Koulupäivä lyheni samalla. Bussiaikatauluja kuitenkin muutettiin viiveellä, joten siinä tuli sitten aluksi lähes tunti odotusaikaa kun edelliseen bussiin ehti melkein mutta ei ihan (ja kukaan ei uskaltanut pyytää että viimeiseltä tunnilta pääsisi pari minuuttia aikaisemmin).

Lauantaina oli 3 tunnin koulupäivä.

En muista että esitelmän pitoa sen kummemmin harjoiteltiin, sinne vaan lauteille oman tekeleesi kanssa. Mulla ei ollut ongelmia sen suhteen mutta jotkut olis voineet kuolla ennemmin kuin astu luokan eteen. Sama homma cooperin kanssa, ei sitä koskaan harjoiteltu saati opeteltu miten tulosta sais paremmaksi. Kunhan vaan opettajat näki kuinka paskoja olla kerta toisensa jälkeen.

Tämä 1980-luvulla.

Pituusjärjestyksessä mentiin koulun ruokalaan ja liikuntasaliin esim. joulujuhlaan. Tytöt ja pojat omissa jonoissaan.

Mitä se pituus siinä merkitsee?

90-luvulla... pipopakko talvella, 1-2lk eivät saaneet tulla pyörällä kouluun, opettaja pakotti ottamaan aina salaattia ja kaikki ruoka oli syötävä, kysyi vielä seuraavalla tunnilla söitkö varmasti kaikki, silloin opin valehtelemaan.

+Kävelimme kilometrin kouluun -27 lämmössä ja sitten koulussa ei saanut mennä välitunnille, kun oli niin kylmä.

Vierailija kirjoitti:

Pituusjärjestyksessä mentiin koulun ruokalaan ja liikuntasaliin esim. joulujuhlaan. Tytöt ja pojat omissa jonoissaan.

Mitä se pituus siinä merkitsee?

Mä luulen, että tuo pituusjärjestys oli vain helppo ja nopea tapa saada oppilaat jonoon ilman ylimääräistä härväämistä. Jokainen oppi äkkiä muistamaan, keiden välissä on se oma paikka. Jos käskettiin vain jonoon, niin siinähän yritettiin aina kaverin viereen ja kiukuteltiin jollekin, että älä sä tuu siihen.

Nykyään monia oppilaita hiertää se, että koulupäivän pitää alkaa ja loppua koulun pihalta. Retkipäivinä saatamme ajaa bussilla jonkun oppilaan kotipysäkin ohi, mutta hän ei saa jäädä siinä pois vaan joutuu jatkamaan matkaansa koululle asti takaisin. Hän ei myöskään saa aamulla mennä omine nokkineen uimahalliin, vaikka asuisi sen vieressä ja aamun ekalla tunnilla olisi uintia. Opettajan on vain toistettava, että näin tämä menee lain mukaan. Kyse on vastuusta, jota sitten selvitellään oikeudessa kalliiden lakiemiesten ahnauden sykkeessä. Koulu ei voi ottaa vastuuta esim. lapsen kuolemasta, jos paikalla ei ole ollut valvontaa, kun oppilas on omine nokkineen lähtenyt retkelle. Huoltajat toki ovat vetämässä näitä oikeuteen (ilmeisesti tapauksia on, koska lakia on näin tiukennettu).