Lue keskustelun säännöt.
Kertokaa typeristä säännöistä peruskoulussa omana aikananne
Haluan kuulla, jotta nykyaika vaikuttaisi valoisammalta.
Kommentit (614)
No onpas kurjaa.
Olen luokanopettaja Helsingissä. Minun oppilaat nousevat joka aamu ylös ja toivottavat huomenta. Samat oppilaat vaihtavat istumajärjestystä kuukauden välein, kysyn heiltä, että päätänkö minä, arvotaanko vai saako istua kaverin vieressä. Yleensä aina haluavat että minä päätän. Pulisijat tietävät, että istuvat siten, että saan heihin helposti katsekontaktin. Oppilaat menevät vaihtuvissa jonojärjestyksissä ruokalaan. Tekemättömät läksyt tehdään koulupäivän jälkeen.
Em asiat ovat itsestäänn selviä sekä oppilaille että huoltajille.
Oppilaat tietävät ja heille on perusteltu se, miksi näin toimitaan ja kyllä, heidän on myös itse annettu kokeilla, mitä tapahtuu, jos em. asioita ei tehdä heidän puolestaan, eli tukitoimina. Näin he osaavat arvioida omaa toimintaansa ja asettaa itselleen tavoitteita, esim, että antavat työrauhan ja sitten kokeilevat eri ihmisten vieressä istumista.
Ehkä he uhriutuvat sitten kun tajuavat että jotkut saavat elää kuin pellossa. En kyllä tiedä, ketkä saavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lautanen piti ruokalassa syödä tyhjäksi tai tuli jälkkäriä ja jokaisen tuli laittaa lautaselleen vähintään kauhallinen mitä tahansa ruokaa. Jossain vaiheessa vanhemmat puuttui siihen ja sääntö lopetettin.
Samat kuin aiemmilla, eli tytöt automaattisesti tekstiilikäsityöhön ja pojat puukäsityöhän. Tytöille piikilliset kaunoluistimet ja pojille hokkarit. Aikuisena (nainen) ostin itselleni hokkarit, en ole koskaan elämässäni yhtään kaunohyppyä niillä piikeillä osannut tehdä.
Liikuntatunneilla tanssiparit valittiin pituusjärjestyksessä ja aina sama pari. Olin musiikkiluokalla, tykkäsin tanssimisesta. Sain rinnakkaisluokalta parikseni täysin rytmitaidottoman pojan, jonka viemistä olisi sitten pitänyt seurata rytmissä, joka oli eri kuin musiikin rytmi. Seurasin varmaan tosi huonosti. Ja tätä koko kevät. Ei ollut hänen vikansa, ei pahaa sanottavaa, mutta pareja olisi vaikka voinut sekoittaa välillä.
2000-luvulla, ruotsinkielinen ala-aste. Suomenkielen puhuminen muualla, kuin suomenkielen-tunnnilla, oli tiukasti kiellettyä.
Vierailija kirjoitti:
Piti nousta seisomaan aina, kun opettaja tuli luokaan. Päivä aloitettiin sillä, että opettaja tervehti luokkaa ja koko luokka sanoi kuorossa "Hyvää huomenta opettaja"
Oliko tämä nyt niin tyhmä tapa. Napakka koulupäivän aloitus, nyt loppui häröily ja aloitetaan hommat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki syrjivät jutut 80 luvun alussa Pituusjärjestys jonossa , joukkueen valinta ,aina sama jäi valituksi viimeiseksi .Paitsi kerran kun pääsin valitsemaan otin ensin surkeimmat kyllä siitä huuto alkoi niiltä jotka aina valittiin ensin ja halusivat voittaa, nautin tilanteesta vaikka lapsi olinkin.
Vierailija kirjoitti:
Lautanen piti ruokalassa syödä tyhjäksi tai tuli jälkkäriä ja jokaisen tuli laittaa lautaselleen vähintään kauhallinen mitä tahansa ruokaa. Jossain vaiheessa vanhemmat puuttui siihen ja sääntö lopetettin.
Kyllä jälkkäri kelpaisi. Jälkkärille on eri vatsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
- Kipeänä ei päässyt kotiin mikäli terkka ei ollut paikalla ja voinut tarkistaa onko kuumetta. Vatsatauti oli tietenkin eri juttu kun oksennus lensi, mutta pelkkä kalpeus ja kuuma otsa ei riittänyt todisteeksi sairaudesta.
- Jos mentiin uimaan ja oli menkat, piti opettajalle näyttää verinen side. Minulta lensi siteestä verihyytymä opettajan housuille ja sai tuosta niin hirveän raivarin että passitti minut kotiin, mikä ei tietenkään ollut hirveä menetys...
- Myös migreeniin osa opettajista suhtautui vähätellen vaikka oppilaalla olikin lääkärinlausunto ja lääkitys. Eräs tyttö joutui hiihtämään migreenissä, kaatui ja löi päänsä, äitinsä tuli koululle huutamaan ja huhujen mukaan talkkarin piti poistaa raivoava nainen opettajanhuoneesta.. en tiedä onko totta, mutta sen tiedän että koululla kävi ja vihainen oli ollut. Vähemmästäkin!
- Ennen ruokailua luettiin ruokarukous seisten. Ruokalassa ei saanut itse ottaa ruokaa ja keittäjä mätkäisi aina valtavan annoksen joka piti syödä kokonaan tai tuli jälki-istuntoa.
- Kässänope pyyhki tytöiltä aina motkottaen huulipunat pois, lopetti kun yksi hiukan hulluna tunnettu tyttö suivaantui ja iski parsineulan poskeen pystyyn. Siis sen kässänopen poskeen.
Ruokaa oli pakko syödä. Terveisiä vaan Huittisten-Vampulan peruskoulun vanhollisille yläasteen opettajille 1970- luvun puolivälin jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
2000 luvun alku.
-ruokarukous
-tyttöpoika jonot, pituushärjestyksessä
-”hyvää huomenta opettaja”
-kotiin ei päästy jos ei kuumetta
- istumajärjestys joka ihan hanurista. Muut sai istua 4 pöydissä, niin minut laitettiin kurittoman pojan viereen kahdestaan...
-jos joku törttöili, koko luokka jälkässä
-kaikki piti syödä ja maitoa juoda.
- esitelmät luokanedessä kiusattuna. Sain kuulla 2vko vielä sen jälkeenkin kun sanoin jotain hassusti
Vierailija kirjoitti:
2000 luvun alku.
-ruokarukous
-tyttöpoika jonot, pituushärjestyksessä
-”hyvää huomenta opettaja”
-kotiin ei päästy jos ei kuumetta
- istumajärjestys joka ihan hanurista. Muut sai istua 4 pöydissä, niin minut laitettiin kurittoman pojan viereen kahdestaan...
-jos joku törttöili, koko luokka jälkässä
-kaikki piti syödä ja maitoa juoda.
- esitelmät luokanedessä kiusattuna. Sain kuulla 2vko vielä sen jälkeenkin kun sanoin jotain hassusti
Ai teillä oli tyttöpoikia ihan jonoksi asti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monien mielestä on "typerä" sääntö jos luokka nousee seisomaan ja sanoo hyvää huomenta opettaja. Mitä helvettiä? Ei ihme että palsta on niin täynnä alapeukuttajia ja vesipäitä.
Aloitin ala-asteen 2004 ja meillä oli viikon virsi, papin pitämä aamunavaus ja ruokarukoukset. Kotini ei ollut erityisen uskonnollinen, joten tuntuihan se vähän hassulta. En kuitenkaan pitänyt sitä mitenkään erikoisena. Yläasteella viikon virsi ja aamunavaus tulivat keskusradiosta eikä enää rukoiltu.
Ehkä eniten harmitti se, että meillä oli neloselta kutoselle opettaja, jolla ei ollut minkäänlaista auktoriteettia luokkaan (eikä varmaan kiinnostustakaan). Oli kiva yrittää tehdä tehtäviä, kun joku möykkäsi koko ajan, tökki selkään tai heitteli märkiä paperipalloja. Kaveripoikani oli vähän omalaatuinen, joten muutama tyyppi kiusasi häntä alvariinsa. Kerran menin sanomaan opelle, että "x ja y potkivat z:taa". Opettaja vilkaisi mua, kääntyi ja käveli pois.
En ihan usko, ettei opettajalla olisi ollut keinoja pitää järjestystä yllä. Silloin kuitenkin sai vielä laittaa käytävään ja jälkkään. Kummasti muut opettajat onnistuivat pitämään järjestystä, vaikkei tuollainen esiteinilauma varmaan ole kaikista helpoin kasvatettava.
Ala-asteen liikunnanope oli vanhoillinen kääkkä. Totta kai urheilua harrastavat lapset saivat hyvät numerot, koska he olivat oikeasti hyviä. Kuitenkaan meitä "kakkosluokan liikkujia" ei kannustettu, vaikka olisi miten tehnyt parhaansa ja tsempannut muita. Todistuksessa oli aina se seiska. Urheilua harrastavat ja silmäätekevien lapset myös saivat tehdä mukavampia juttuja. Muistan, kun hyppäsimme korkeutta ja kolmesta pudotuksesta joutui sivuun. Pidetyt oppilaat saivat mennä nurmikolle ottamaan aurinkoa, minut ja joku muu huonompi määrättiin seisomaan patjan viereen ja nostamaan puomia, jos joku pudotti. Ei puhettakaan, että sitä hommaa olisi jotenkin kierrätetty.
Yläasteella ei onneksi ollut mitään tuollaisia tyhmyyksiä. Teinitouhuissa nyt oli muutenkin kestämistä. :D Silloin tyhmiä olimme lähinnä me oppilaat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Piti nousta seisomaan aina, kun opettaja tuli luokaan. Päivä aloitettiin sillä, että opettaja tervehti luokkaa ja koko luokka sanoi kuorossa "Hyvää huomenta opettaja"
Minusta tässä ei ollut mitään pahaa. Hölinä rauhoittui heti ja opettajalla oli auktoriteetti.
Tämä sääntö voi olla käytössä vielä ihan nykyäänkin, mutta kerron silti...
Yläasteella: koulun alueelta ei saanut poistua edes viereiselle kioskille. Tämän vielä ymmärrän. Kävimme liikkatunnilla kuitenkin muutaman kilometrin päässä koululta, ja takaisintulomatkalla ei olisi saanut käydä matkan varrella olevassa Cittarissa. Siitä sai jälki-istuntoa 🙄 Tästä huolimatta moni kävi tietysti ostamassa sieltä karkkia ja eväitä. Minusta tuo sääntö oli naurettavuuden huippu, mitä väliä sillä muka oli, jos tuli seuraavalle tunnille ajoissa?
Kiusaaminen sallittiin ei siis tehty mitään sen eteen ja rehtori oli itsekin apina ts. oli ilkeä huvikseen. eläkkeellä jo.toivottavasti nämä asiat on nykypäivänä historiaa.
Vierailija kirjoitti:
Tytöt opetettiin niiaamaan, tämä piti toteuttaa vastatessa "kiitos samoin" kun opettaja oli toivottanut hyvää ruokahalua. Samoin kun keittäjä oli annostellut ruuan lautaselle, tuli kiittää ja niiata. Tämä 80-luvun lopulla. Oletan että tänä päivänä ei ole enää vaatimuksena.
Huh, olinkin täysin unohtanut niiauksen! Taisin olla viimeisiä sukupolvia joille sitä opetettiin, nuoremmat nimittäin eivät tunnu olevan koko tavasta perillä. Niiaaminen oli itselleni aina melko nöyryyttävää alistumista, olisin halunnut kumartaa mielummin koska se näytti tyylikkäältä ja arvokkaalta. Mutta kun kumartaminen oli vain poikia varten. :(
Ruokalassa oli neljän hengen pöytiä ja niihin mentiin opettajan määräämässä järjestyksessä. Pöydästä ei kukaan saanut mennä ulos ennenkuin kaikki olivat syöneet. Varmasti kiva että kukaan ei jäänyt yksin syömään mutta kun olet hidas syömään tai koulukiusattu niin kiva kuunnella muiden kommentteja ja silmien muljailuja kun tuo syö ikuisuuden eikä päästä ikinä kiikuille.
Lisäksi jos olit tehnyt jotain "luvatonta" niin asia hoidettiin koko luokan edessä opettajan kanssa muiden katsoessa. Itsellä oli revennyt vahigossa sivu vihosta ja siinä kaikkien edessä itkua pidättelin kun rehtori kyselee lopulta huutaen missä se yksi tyhjä sivu on!
Tämä 2000-luvun alussa pienellä kirkonkylällä Pohjoisessa.
Yläkoulun liikunnanope (jääkiekkohullu) pakotti hankkimaan luistimet vaikka kyseisille välineille ei olisi ollut mitään käyttöä liikuntatuntien ulkopuolella.
Huutojaot liikunassa. Toivottavasti ei ole enää käytäntönä missään.