Kertokaa typeristä säännöistä peruskoulussa omana aikananne
Haluan kuulla, jotta nykyaika vaikuttaisi valoisammalta.
Kommentit (614)
80-luvulla ala- ja yläasteella. Purkkaa ei saanut syödä tunnilla ja jos söi, se piti nielaista. Ei saanut kävellä viemään roskikseen.
Keväisin taaperrettiin tuntikausia pitkin tienpientaria ja opettaja esitteli kasveja. Päätä särki, kevätaurinko porotti ja taas löydettiin ojasta joku uusi heinä.
Helluntaiuskovainen opettaja piti omilla musiikintunneillaan pitkiä hurmosrukouksia silmät kiinni, itse yritin läpimärkänä hiestä pidättää naurua. Aivan kauhua, kun pelotti, että nauran vahingossa ääneen.
OT mutta vaikka en kaipaa moniakaan juttuja omasta koulu-urastani lamavuosina, nykypäivän olematon arvosteluasteikko alakoululaisille on kyllä aivan onneton keksintö!! Siinä pitää itse arvioida, osasiko jotain vai ei, ja sitten on open versio asiasta. Ei numeroa eikä mitään. Toimiikin superhyvin sellaisen lapsen kanssa, joka ei näe omia puutteitaan, siinähän sitten keskustelee open kanssa miksi mielestään "osaa tämän jo", mutta opesta "harjoittelet tätä taitoa vielä"...:D Niillä nykyajan todistuksilla voi heittää vesilintua!
Minulle kammoruokia oli koulussa kaalikeitto ja karjalanpaisti. Niissä oli isoja läskin palasia. Mutta ei olisi tullut kuuloonkaan, että en olisi niitä syönyt. Vain pari puraisua ja nopea nielaisu, ryyppy maitoa päälle ja alas meni. Kotona äiti teki hyvää kaalikeittoa ja karjalanpaistia, ei ollut läskipaloja.
Vierailija kirjoitti:
Aakkosjärjestyksessä sukunimen mukaan jono ala-asteella. Ärsytti mua kun sukunimen alkukirjain loppupäässä ja olin aina vika, ja jouduin tokaan riviin tai vikana syömään.
Meillä taas mentiin pituusjärjestyksessä joka paikkaan. Eka-toka luokalla jopa välitunnilta sisälle pituusjärjestyksessä, tytöt ja pojat omassa jonossaan. Olin jonon ensimmäinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En katsonut sääntöjä ja juttuja silloinkaan pahaksi ja nyt osa oli suorastaan tosi hyviä! Olen käynyt peruskoulun 80-luvulla ja muistan sieltä monta erittäin asiallista juttua. Silloin opettajia ja vanhempia ihmisiä kunnioitettiin.
Samaa aikakautta ja samaa mieltä.
Ruoka ei aina ollut hyvää mutta sitä oli riittävästi. Opettajia kunnioitettiin, luokassa ei häröilty (hirvittävästi). Ei ollut mitään saakelin kännyköitä joilla olisi kuvattu tahalleen aiheutettu konflikti.
Himaan jos tulit myöhässä sapuskalle niin jäit nälkäiseksi jos ruoka oli jo poissa. Oppi kunnioittamaan aikatauluja.
Nyky-Jonneja pitäis sakinhivuttaa oikein huolella vanhempien toimesta. Kunnioitusta ei saa anellen, se otetaan.
Kunnioitusta ei oteta, se ansaitaan. Ottamalla saat vaan vasaran takaraivoosi sit myöhemmin.
Missä ihmeen kouluissa täällä porukka on ollut, jos vielä 2000-luvun puolellakin on lautaselle ruoka annosteltu ja se on ollut pakko syödä? Itselläni ei missään koulussa tämmöistä ollut.
90- luvulla itse kävin. Ei paljoa möhlitty luokassa. Opettaja käski laittaa kädet pulpetille ja löi karttakepillä sormille niin että puunpalaset lenteli. Opittiin kunnioittamaan ..
Ala-asteella piti ruokailun päätteeksi nousta seisomaan ja luokan sanoa kuorossa: kiitos ruoasta, se oli hyvää. Ruokaa ei onneksi ollut pakko syödä meidän luokalla, mutta se oli kiinni opettajasta. Joidenkin luokkien luokanvalvojat valvoivat, että ruoka syödään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ala-asteella ruokailussa sai juoda vettä vain, jos oli lupalappu vanhemmilta. Muuten piti ottaa maitoa. Yläasteella ei saanut tytöillä olla minihameita tai narutoppeja. Stringit kyllä sai vilkkua aivan liian matalien farkkujen alta, se oli muotia silloin se 😂 1990-2000 -lukujen vaihteessa.
Ah, itsekin kävin noihin aikoihin ala-astetta ja koulun seinät oli täynnä niitä maitopropagandajulisteita.
Nyt menee vähän oa, mutta en edes silloin tajunnut, kuinka aggressiivista tämä maidon mainostaminen oli. Onhan se hyvä varsinkin kalsiumin lähteenä lapsille, mutta mikään korvaamaton elämän eliksiiri se ei välttämättä ole.
Omina ala-asteaikoina oli meneillään maitokampanja, jossa esiintyi sarjakuvamaiset luurangot (siis ilmeisesti luuston kunnon vuoksi) ja niistä oli aina kaksi versiota, tyyliin hampaaton ja täyden hammasrivin omaava ja pitkähiuksinen ja kalju luuranko, joista toinen oli "ei juo maitoa" ja toinen "juo maitoa". Eli jos ei maitoa juo, heidän mukaansa tippuu tukka päästä ja hampaat suusta.
Telkkarissa oli myös se kyseenalainen mainos, jossa ei niin hyvännäköinen, ei niin hyvin pukeutunut mies sanoo "en oo koskaan juonu maitoa, enkä juo" ja ruutuun tulee teksti "sen kyllä huomaa". Eli ilmeisesti heidän mukaansa ne ketkä ei juo maitoa, on rumia? Nykyään olisi nämä kampanjat kyllä jonkun viranomaisen kynsissä samantien.
Siihen aikaan joli myös joku maitoteollisuuden missikisa, jossa valittiin vuoden maitotyttö ja jonain vuonna ainakin myös maitopoika, koska tämä poika kävi meillä ihan luokassa asti luennoimassa maidosta. Oikeen sen ajan influencer kyseessä :D Oli juuri silloin ruokailua edeltävällä tunnilla meidän luokassa, eli tuli meidän kanssa syömään ja oikein korostetusti haki joku kolme lasia maitoa lisää "pitäsköhän juoda vielä yksi" jo silloin naurettiin, että varmasti käsketty tekemään noin.
Kyllähän sitä saa maidontuottajat omaa tavaraansa markkinoida, mutta ei mihinkään muuhun elintarvikkeeseen ole liitetty tällaista propagandakoneistoa. On meillä monta muutakin suomalaista tuotetta, mutta ei silti valita mitään vuoden kananmunatyttöä, tai kaalipoikaa puhumattakaan jostain mainoksista, että kuinka muutut rumaksi ja hampaat tippuu, jos ei syö kaalia.
Oikoi kirjoitti:
90- luvulla itse kävin. Ei paljoa möhlitty luokassa. Opettaja käski laittaa kädet pulpetille ja löi karttakepillä sormille niin että puunpalaset lenteli. Opittiin kunnioittamaan ..
Tällaista tapahtui n. 30 vuotta aiemmin, ei 90-luvulla. Ysärillä tällaiset tapaukset pääsi jo iltapäivälehtien kanteen, eli ei ollut mikään normijuttu kyseessä, jos sun opettaja tällaista teki.
Suomen isommat joet, tunturit ja järvet opeteltiin ulkoa ja jokainen oppilas kävi vuorollaan näyttämässä osaamisensa kartalta luokan edessä. Jos yksinkin väärin niin jäit koulun jälkeen niitä opettelemaan. Homma kesti pitkälle iltaan että kaikki sain kartalta oikein näytettyä. Otti päähän ja rankasti. Kotkan Haukkavuoren alakoulu 70-luvun alussa. En muuten ole koskaan elämässäni vielä näitä tietoja tarvinnut.
Mattilanori kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pojat laitettiin rangaistuksena istumaan hiljaiset ja kiltin tytön viereen. Enemmän rangaistus sille tytölle kuin pojalle.
Opettajan määräämä istumajärjestys on tehokkaimpia tapoja rauhoittaa luokkaa. Valitettavasti ne hiljaiset kärsivät kyllä silloinkin, kun opettaja antaa häiriköiden melskata tunnilla keskenään.
Määrätty istumajärjestys on eri asia kuin rangaistuksena siirretään se häirikkö poika kiltin tytön viereen. Tietyssä iässä kun pelkkä pojan vieressä istuminen on kamalaa (poikabakteereja :D) puhumattakaan jos kilttinä joutuu istumaan sen villin ja ehkä jopa vähän pelottavan pojan vieressä. Samalla kun muut tytöt istuvat kaveriensa vieressä. Opettajassa vika, jos ei saa häiriköitä kuriin ilman, että muitakin rangaistaan.
Joopa. Open vika kaikki.
Ei kaikki, mutta se on jos aikuisena ei saa lapsia pysymään aisoissa ilman kilttien rankaisemista. Se kun on vähän niin kuin sen opettajan työtä. Pitää työrauhaa yllä, jotta opetus mahdollistuu. Jos auktoriteetti ei riitä, on syytä vaihtaa alaa.
Huomaa, että sinulla ei ole kokemusta opettamisesta. Kouluakin taisit käydä silloin, kun opettajat vielä saivat komentaa oppilaitaan. Ruumiillinen kurittaminenhan kiellettiin jo vuosikymmeniä sitten, mutta nykyään opettajalla ei ole enää edes sananvaltaa. Opettajat eivät ole ainakaan kahteenkymmeneen vuoteen olleet enää sellaisia auktoriteettihahmoja kuin ennen. Tähän vielä lisätään se, että vanhemmatkaan eivät enää aseta lapsilleen rajoja, vaan kaikessa mennään lasten ehdoilla, niin ei ole ihme, että oppimistulokset ovat laskeneet.
Opettajat ovat nykyään lässykkätyttösiä, joilla ei ole mitään auktoriteettia.
nykyään on kiellettyä melkein kaikki kurinpito mikä voisi toimia, käsittääkseni ei saisi kovin edes korottaa ääntä vaan pitäisi keskustella rakentavasti.
No mietis ihan itse umpi näin yleisesti ottaen tepsii suhun paremmin? Äänen korottaminen, vai rakentava keskustelu?
Meillä oli alakoulussa montakin typerää sääntöä, kun taas yläkoulussa lähes kaikki säännöt olivat aiheellisia, vaikka niitä ei silloin tajunnut.
Mutta alakoulusta sen verran, että meillä oli suorastaan hullu käsityönopettaja, joka luuli kaikkien tyttöjen olevan hyviä neulojia, ja huusi, kun ei osattu. Suurin osa alakoululaisista on hitaita neulomaan yms, ja sen ei pitäisi olla kenellekään yllätys. Opettaja ei myöskään antanut apua kun pyysi. Piti aina oppilaita yliaikaa tunneilla, ja uhkasi jälki-istunnolla, kun joku sanoi, että pitäisi jo lähteä kotiin. Itse en KOSKAAN käyttäytyisi lapsia kohtaan tuolla tavalla; täytyy ymmärtää, että lapset ovat lapsia.
Tämä ei ollut sääntö, mutta typerää kuitenkin. Alakoulun ruokalassa oli sellainen "liikennevalo", joka alkoi siis näyttämään punaista naamaa, ja huutamaan, aina, kun oli liikaa meteliä. No joo. Yhtenä päivänä ruokalassa oli normaalia puhetta, eikä mitään ihmeellisempää, mutta keittäjä tulee huutamaan, että "olkaa hiljaa!". Juuri sillä hetkellä "liikennevalo" alkaa huutamaan, ja opettajat syytti oppilaita :D
Meillä oli myös samaa kuin mitä aiemminkin on mainittu, eli se, että opettajat vihasivat eloisia / puheliaita tyttöjä, mutta eivät reagoineet mitenkään, kun pojat heittelivät teippirullaa luokassa. Myöskin meluisat pojat laitettiin aina istumaan hiljaisten tyttöjen viereen, ja tytöt kokivat sen rangaistuksena heille. Typerää. Kyllä opettajalla pitäisi olla sen verran auktoriteettia, että luokan saa hiljaiseksi ilman, että hiljaisia ja kilttejä oppilaita pitää kiusata. Monella opettajalla oli myös suosikkioppilaita, ja muut olivat sitten huonommassa asemassa, eikä liikunnassa koskaan kuunneltu tyttöjen toiveita; aina vain poikien. Mielestäni pitäisi kuunnella koko ryhmää.
Omista kouluajoista ei ole kauaa, ja mä toivon, että nykyään tilanne on parempi.
Ruokalassa ei saanut puhua, keittäjä annosteli ruoan ja ruokaa ei saanut jättää. Inhoan tänä päivänäkin muualla kuin kotona syömistä. Ruokahalu katoaa parhaimmassakin ravintolassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihme siinä syömisessä oikein on niin helvetín vaikeaa? Ihan ihmisruokaa se oli mitä siellä tarjottiin. Miksi sen kanssa piti temppuilla?
Ihmettelen niitä kommentteja, missä opettaja vahtii, että yksi oppilas syö ruokansa. Entäs ne muut oppilaat, miten he ovat pystyneet syömään lautasensa tyhjäksi, jos ruoka kerran oli niin pahaa. Taitavat nämä valittajat olla vain nirsoja ruuan suhteen.
Meillä esim. kaalikääryleet oli yksi semmoinen ruoka että useampi kakoi ja koetti viedä salaa possunastiaan.
Virheistä pidettiin kirjaa luokan seinällä. Tietysti ne joille tuli paljon virheitä laittoivat läskiksi ja alkoivat tavoitellakin suurinta merkintämäärää. Hyvä kasvatustapa.
Joo, kiltit ja hiljaiset tytöt laitettiin kiitokseksi istumaan häirikköpoikien väliin. Se oli hirveää.
Äskeinen kirjoitukseni meni tarkastukseen, kun niinä taisi olla jokin polemiikkia palstalla herättävä sana (sinänsä asiallinen). Ehkäpä se putkahtaa sieltä vielä.
Oli kolme portaikkoa, yhtä sai käyttää vain kuudesluokkalaiset tai jos oli menossa ranskan tai kuvataiteen tunnille (minne pääsi vain kyseistä portaikkoa pitkin), kun taas toisista kahdesta yhtä sai mennä vain ylös- ja toista alaspäin.
Ihmettelen niitä kommentteja, missä opettaja vahtii, että yksi oppilas syö ruokansa. Entäs ne muut oppilaat, miten he ovat pystyneet syömään lautasensa tyhjäksi, jos ruoka kerran oli niin pahaa. Taitavat nämä valittajat olla vain nirsoja ruuan suhteen.