Minä en ole mikään opettaja! T: Etäkouluun kyllästynyt vanhempi
Opettajaksi täytyy käydä viiden vuoden yliopistokoulutus. Minä en ole sitä käynyt. Nyt oletetaan, että meidän pitäisi jaksaa opettaa lapsiamme ilman koulutusta ja tehdä vielä samalla töitä!
Kommentit (146)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etäkoulu ja etätyöt, kaksi lasta, koira ja pieni asunto. Kouluhommissa mennään minimillä, työpanoksessa sen alle.
Molemmat lapset pärjää ihan hyvin koulussa, normaalisti tarvitsevat vaan satunnaisesti apua läksyissä. Nyt tilanne on uusi, kaikkia ahdistaa ja vituttaa. Äidiltä on helppo kysyä apua heti kun vähän tökkii, mutta äidin opetusmetodeita voi myös protestoida äänekkäästi. Varsinkin ala-asteen osalta toivoisin jotain muuta, kuin että tarvittaessa opettajaan voi olla yhteydessä. Arvatkaa laittaako lapsi opelle viestiä vai kysyykö äidiltä?
Tänään aamupäivällä yläastelainen teki koetta, joten meidän muiden piti olla hiljaa. Annoin suosiolla vapautuksen nuoremmalle, koska tiesin, että en saa kouluviikkoa käyntiin, niin että toinen ei häiriinny. Kuvittelin voivani tehdä rauhassa töitä, osallistua etäpalaveriin yms., mutta sen sijaan vastasin 10 kertaa kysymykseen mitä kello on, täytin vesilasin jne. Lasta stressasi uusi tilanne, ei auttanut kuin elää tilanteen mukana.
Omat työni ovat onneksi sellaisia, että joustavat. Nyt olen vaan joustanut jo niin paljon, että stressi alkaa nousta, koska saan tulosta aikaan. Jotenkin pelkään, että ensi vuoden alussa kun katsotaan tämän vuoden tuloksia, kukaan ei enää täysin muista, minkälaista kaaosta nämä viikot olivat.
Jos et saa edes itse omia lapsiasi kuriin niin mietipä mitä se on opettajalla...
Minun lapseni ovat sen verran fiksuja, että tietävät, että opettaja on opettaja ja äiti on äiti. Äiti on läheinen ihminen, jolle on sallittua näyttää kaikki tunteet, hyvät ja huonot. Koulussa mennään koulun sääntöjen mukaan ja saankin lapsistani vain kiitosta.
Ihan miten tahansa ei saa kotonakaan käyttäytyä, mutta kun en itsekään osaa ottaa rennosti terveyttä, taloutta ja koko yhteiskuntaa uhkaavaa pandemiaa, niin en oleta, että lapseni käyttäytyvät samoin kuin normaalisti. Tärkeämpää kuin kouluopinnot on pitää meidän perhe yhtenäisenä.
No opeta nyt herran jestas sille kello ja vesihanan käyttö niin pääset helpommalla!
Tänä iltana ehtii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastuu lapsista on eri asia kuin vastuu heidän oppimisestaan ja siihen on koulutetut ihmiset. Mielestäni on opettajien aliarvioimista että nyt kuka tahansa elämämkoululainen opettaa Jutta- nikoliinaansa kotona ja kuvitellaan että se on samantasoista kuin koulussa.
Odotas kun kuntasi lomauttaa opettajat. Me opettajat olemme päättäneet, ettemme anna tehtäviä etukäteen lomautusten ajalle, koska palkatonta työtä emme suostu tekemään. Meidän päälle on mm. tällä palstalla oksennettu niin kauan, että nyt riittää. Jos lomautus tulee, tehtävät valmistelen ja korjaan vain sille ajalle, jolta saan palkkaa.
Omassa lapsuudessa opettajat olivat yli kukauden lakossa. Ei totisesti ollut etäopetusta eikä ennakkotehtäviä, koulut vaan menivät yhtenä maanantaina kiinni. Ihan silti valmistuttiin ajallaan peruskoulusta ja aikanaan jatko-opinnoista. Enemmän saatiin keväällä läksyjä, eli oppilaille siitä vastuu sysättiin silloin.
Ei teidän lomautuksiin maailma kaadu, eikä lomautuksen aikana tietenkään tarvitse töitä tehdä. Mutta eiköhän niitä lomautuksea tule isolle osalle porukasta, ei opettajat siltä valitettavasti säästy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etäkoulu ja etätyöt, kaksi lasta, koira ja pieni asunto. Kouluhommissa mennään minimillä, työpanoksessa sen alle.
Molemmat lapset pärjää ihan hyvin koulussa, normaalisti tarvitsevat vaan satunnaisesti apua läksyissä. Nyt tilanne on uusi, kaikkia ahdistaa ja vituttaa. Äidiltä on helppo kysyä apua heti kun vähän tökkii, mutta äidin opetusmetodeita voi myös protestoida äänekkäästi. Varsinkin ala-asteen osalta toivoisin jotain muuta, kuin että tarvittaessa opettajaan voi olla yhteydessä. Arvatkaa laittaako lapsi opelle viestiä vai kysyykö äidiltä?
Tänään aamupäivällä yläastelainen teki koetta, joten meidän muiden piti olla hiljaa. Annoin suosiolla vapautuksen nuoremmalle, koska tiesin, että en saa kouluviikkoa käyntiin, niin että toinen ei häiriinny. Kuvittelin voivani tehdä rauhassa töitä, osallistua etäpalaveriin yms., mutta sen sijaan vastasin 10 kertaa kysymykseen mitä kello on, täytin vesilasin jne. Lasta stressasi uusi tilanne, ei auttanut kuin elää tilanteen mukana.
Omat työni ovat onneksi sellaisia, että joustavat. Nyt olen vaan joustanut jo niin paljon, että stressi alkaa nousta, koska saan tulosta aikaan. Jotenkin pelkään, että ensi vuoden alussa kun katsotaan tämän vuoden tuloksia, kukaan ei enää täysin muista, minkälaista kaaosta nämä viikot olivat.
Jos et saa edes itse omia lapsiasi kuriin niin mietipä mitä se on opettajalla...
Tässäpä juuri se totuus on... siis VESILASIN TÄYTTÖÄ ja PALJONKO KELLO ON?
Voisiko niitä lapsia opettaa tekemään nämä asiat itse?
Ilmaisen itseäni varmaan jotenkin huonosti, normaalisti lapsi totta kai tekee nämä asiat pääasiassa itse. Elämän ensimmäinen etänä tehtävä koe stressasi kovasti lastani. Lapsi haluaa pärjätä koulussa ja päästä hyvään lukioon. Kokeessa oli aikaraja ja se oli erilainen koe kuin mihin lapsi on tottunut. Tilanne oli siis monella tapaa poikkeuksellinen, joten lapsen käytöskin oli poikkeuksellista.
Lapseni stressaava tilanne ajaa minun tärkeysjärjestyksessäni monen asian ohi. En halunnut lisätä stressiä alkamalla valittaa turhista kysymyksistä ja käskyistä. Tiedän, että lapseni osaa normaalisti käyttäytyä loistavasti, ainakin halutessaan, teini kun on.
Täysipäiväistä työtä kyllä. Lapsi kakkosella. Itse osaa lukea mutta kyselee esim. kuinka monta kertaa tämä piti lukea, mitä sitten tehdään. Hermostuu kun ei osaakaan. Sitten meneekin yhteen tehtävään puoli tuntia, kun en osaa opettaa ja lapsen mukaan selitän väärin, huonosti tai annan liian helposti vastaukset. No kai se jotain on oppinut.
Matikka on vaikeaa, siis lapselle, ja en todella osaa opettaa kun tuntuu, että välillä tarvittaisiin erityisopea (sitäkin jo konsultoitu tämän kotiopetuksen aikana). Lapsi ajattelee laskut ihan eri tavalla ja kun yritän neuvoa helpompaa tapaa, se on huono tapa eikä kelpaa 🙈
sitten yritän huolehtia, että pitää tauot, yritän tehdä kunnon ruokaa ja ulkoilla yritetään päivässä ainakin kaksi pidempää kertaa, muuten menee ruudun ääressä loppupäivä.
Nousi opettajien arvostus suuresti, kiitos ihan jokaiselle. Ja voimia niihin perheisiin, joissa useampi lapsi ja omat työt päälle. Itsellä vain gradu, se voi hyvin odottaa kesään ja syksyyn.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt juuri opettajat työskentelevät etäopetuksen kehittelyssä että sinun ei tarvitse olla se ope. Omituista että jotkut sekoavat viikossa.
Voin kertoa miten tämä on mennyt;
1)nuoruudessa on kuviteltu, että ollaan maailman tärkein prinsessa ja oltu koulujutuissa hyviä, samalla kiusattu vähän herkempiä.
2)Sitten on opiskeluaikana etsitty rahakkain pankkimies, luonteella niin ei väliä.
3)Avioliitto päättyi, kun on pari lasta saatu tehtyä.
4)Nyt ihmetellään, mihin se prinsessaelämä hävisikään, varsinkin ku juoppo pankkieksä ei vastaa puheluihin.
5)Miksen mä voi vaan saada kaikkea nyt ja heti!
Tähän vielä lisänä ne kaikki parisuhteeseen liittyvät ihkut tapaamiset, joissa kaikki vihaavat toisiaan ja kaikki ovat pettäneet parejaan.
Tekohymyä vaan naamalle ja menoksi!
En minäkään jaksaisi etätyön, ruoanlaiton, siivouksen ynnä muiden ammattien harjoittamisieni lomassa. Mutta tilanne nyt on tämä. Kaikki joutuvat joustamaan. Ei olla sentään rintamalla pommien seassa. Opet tekee omaa etätyötään, minkä parhaansa pystyvät.
Lapsille olen kertonut koronasta hyvin paljon ja miksi tilanne on tämä ja hekin pyrkivät joustamaan, ja harjoittelevat itsenäisempää opiskelutyyliä.
Vierailija kirjoitti:
En minäkään jaksaisi etätyön, ruoanlaiton, siivouksen ynnä muiden ammattien harjoittamisieni lomassa. Mutta tilanne nyt on tämä. Kaikki joutuvat joustamaan. Ei olla sentään rintamalla pommien seassa. Opet tekee omaa etätyötään, minkä parhaansa pystyvät.
Lapsille olen kertonut koronasta hyvin paljon ja miksi tilanne on tämä ja hekin pyrkivät joustamaan, ja harjoittelevat itsenäisempää opiskelutyyliä.
Mahtava viesti ja loistava vertaus tuo sota-aika!
Jotkut ihmiset ovat vaan tottuneet siihen, että ensiksi minä, sitten nettiminä, sitte työ ja sitten ehkä nuo muut, jotka ovat pakolla minun sukulaisia tai ystäviäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ja sisarukseni emme saaneet minkäänlaista apua vanhemmiltamme läksyjen teossa millään luokalla. Meille kyllä luettiin paljon pienestä pitäen, ja osasimme lukea ja kirjoittaa sujuvasti ekaluokalle mennessä - ne taidot olimme oppineet itseksemme ja keskenämme. Minulla oli ekaluokalla hankaluuksia joukko-opin kanssa, mutta jollain tavalla väänsin itseni siitäkin läpi. Kirjoitin lukiosta ällän paperit ihan omin voimin.
Mitä kummallista nykykouluissa oikein opetetaan, kun vanhempien pitää olla niin tiiviisti mukana läksyjen teossa?
En pysty puhumaan joka koulusta ja opettajasta mutta oman lapseni kohdalla kokemus on ettei opettaja opeta ollenkaan. Siksi tämä etäkoulu ei ole mikään uusi kokemus. Tätä se on aina ollut, ainoa ero että lapsi menee yksinään tarhassa nopeammin eteenpäin tehtävissä kuin mitä koulussa.
Tästä voisi tulla tapa ja osa viikosta olisi jatkossakin kotona.
Sama homma meillä. Siellä on luokassa liian paljon niitä ns "erityislapsia", vievät open kaiken ajan eivätkä normaalit oppilaat saa enää opetusta.
Vierailija kirjoitti:
No joko nyt osaatte arvostaa opettajia ja heidän tekemäänsä työtä? On kulunut viikko ja olette helisemässä. Opettajalla on niitä 20-30 luokassa yhtä aikaa. On ollut kiva lukea amerikkalaisten vanhempien twiittejä siitä, miten opettajien pitäisi ansaita miljoona dollaria. Yhtään suomalaista kehua tai tunnustusta en ole nähnyt.
Miten olisi mitä ap kirjoitti? Ei kun sekin on kitinää ja kyllä nyt jokainen voi opettaa lapsia eikä siihen opettajia tarvita.
Suomessa työtä ja etenkin sen kunnolla hoitamista pidetään arvossa. Itsekin pidin alkuun hankalana tätä tilannetta kunnes heräsin ajatukseen ettei kukaan kuole vaikka en panostaisikaan työhöni kuten ennen vaan käytän osan siitä energiasta lapseni auttamiseen, se kun on nyt koko päiväistä eikä vain illat.
Meillä siis tänään oli enismmäinen päivä kun oli edes yhteyttä opettajaan ja sekin kesti huimat puoli tuntia.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa työtä ja etenkin sen kunnolla hoitamista pidetään arvossa. Itsekin pidin alkuun hankalana tätä tilannetta kunnes heräsin ajatukseen ettei kukaan kuole vaikka en panostaisikaan työhöni kuten ennen vaan käytän osan siitä energiasta lapseni auttamiseen, se kun on nyt koko päiväistä eikä vain illat.
Meillä siis tänään oli enismmäinen päivä kun oli edes yhteyttä opettajaan ja sekin kesti huimat puoli tuntia.
Niin, typerykset Suomessa vihaavat työn alla elämäänsä 11 kuukautta marraskuuta ja sitten pääsevät käymään jossain ulkomailla.
Kannattaisi hankkia elämä.
Yrittäkää nyt vaan noudattaa ohjeita ja määräyksiä. Pienemmän riesan tie se on, kuin joka toinen coronassa.
Tuossa joku ihmetteli "minä-minä" menttaliteettia. Propsit hänelle!
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän ne opettajatkin oo aika kyllästyneitä tilanteeseen, kun on pitänyt reagoida nopeasti ohjeistuksiin ilman mitään valmiita raameja. Etäopetusmenetelmät pitää kehittää ja hoitaa, lisäksi pitää opettaa lähiopetusta vaativat lapset.
Sit vanhemmat vielä vähättelee ja valittaa päälle, kun harmittaa kun lapset on kotona häiritsemässä. Samalla vaaditaan muilta ihmisiltä tietynlaista käytöstä kriisin keskellä mutta kun oma napa on kyseessä ei löydy ymmärrystä eikä joustoa.
Kuka on valittanut että lapset on häiritsemässä? On valitettu kun pitää olla opettaja oman työn lisäksi.
Arvostus opettajiin murenee jos luetunymmärtämisen taso on tämä.
Vierailija kirjoitti:
Samassa veneessä ovat nyt kaikki. Erityislasten vanhemmat ovat vielä enemmän kovilla.
Erityiset sitä ja erityiset tätä, erityiset päläpäläpälä. En jaksa enää yhtään tätä erityislapsi-paskaa! Tämän kriisin jälkeen erityiset saisi jäädä kotihoitoon, niin voisi tämäkin maa nousta suosta edes joskus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän ne opettajatkin oo aika kyllästyneitä tilanteeseen, kun on pitänyt reagoida nopeasti ohjeistuksiin ilman mitään valmiita raameja. Etäopetusmenetelmät pitää kehittää ja hoitaa, lisäksi pitää opettaa lähiopetusta vaativat lapset.
Sit vanhemmat vielä vähättelee ja valittaa päälle, kun harmittaa kun lapset on kotona häiritsemässä. Samalla vaaditaan muilta ihmisiltä tietynlaista käytöstä kriisin keskellä mutta kun oma napa on kyseessä ei löydy ymmärrystä eikä joustoa.Kuka on valittanut että lapset on häiritsemässä? On valitettu kun pitää olla opettaja oman työn lisäksi.
Arvostus opettajiin murenee jos luetunymmärtämisen taso on tämä.
Tämä on todellinen aihe valittaa! Se, että lapset pyörivät jaloissa ja kyselevät tyhmiä on pois siitä omasta some-ajasta!
Törkeää, Sanna Marin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samassa veneessä ovat nyt kaikki. Erityislasten vanhemmat ovat vielä enemmän kovilla.
Erityiset sitä ja erityiset tätä, erityiset päläpäläpälä. En jaksa enää yhtään tätä erityislapsi-paskaa! Tämän kriisin jälkeen erityiset saisi jäädä kotihoitoon, niin voisi tämäkin maa nousta suosta edes joskus.
Niin, saapa nähdä miten näitä erityisiä ihmisiä huomioidaan koronan jälkeen.
Voi pelikirja muuttua siihen suuntaan, että kaikki ottavat enemmän vastuuta niistä korteista, jotka on annettu.
Nyt on poikkeustila ja silloin ei voi lapsia ulkoistaa toisten hoidettavaksi. Kaikki on samassa veneessä. Nyt täytyy vaan selvitä ja yrittää parhaansa jokaisen.
Vierailija kirjoitti:
Kohta ap saa vastaukseksi:
"Kuka käski tehdä lapsia?"
"Mieti, että opettaja joutuu joka päivä opettamaan lastasi."
"Nykyajan vanhemmat on velliperseitä."
"On se kamalaa, kun kerrankin joutuu itse hoitamaan omia lapsia."
Ei mikään ihme. Hyviä pointteja kaikki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samassa veneessä ovat nyt kaikki. Erityislasten vanhemmat ovat vielä enemmän kovilla.
Erityiset sitä ja erityiset tätä, erityiset päläpäläpälä. En jaksa enää yhtään tätä erityislapsi-paskaa! Tämän kriisin jälkeen erityiset saisi jäädä kotihoitoon, niin voisi tämäkin maa nousta suosta edes joskus.
Tulepas käymään, niin teen sinusta pesäpallomailalla erityisihmisen, katsotaan sen jälkeen että löytyykö empatiaa.
No totta kai on oksennettu, koska palstamamman kelarahassa tai palkkanauhassa lukee, että opettajia pitää kurmuuttaa!
Kun eivät osaa kasvattaa meidän marko-petteriä!