Miten saisin vaimon kuntoilemaan?
Kolmen naimisissa olon aikana vaimo on napannut 3 vaatekokoo lisää massaa. Nyt mennään koossa 40. Olen hommannut lahjaksi PT ja kuntosalikortin, mutta käyttämättä on jäänyt. Ja muutenkin olen houkutellut urheilemaan.
Osaako joku auttaa?
Kommentit (417)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä näköjään jo leimataan mies hulluksi jos haluaa kuntoilla.
Aikuinen ihminen ja juoksentelee hulluna? Eikö ole järkevämpää tekemistä?
En juoksentele hulluna, oikeastaan yhtään. Yritin vain ymmärrettävästi vastata kysyjälle kunnostani kun sitä kysyi. T:ap
Juoksentelet hulluna jos muistat cooperin testin tuloksesi. Tämähän toki ei estä sitä etteikö itselläsi roiku kaljamaha ja jenkkakahvat.
Olen tosi pahoillani jos muistin viikontakaisen asian.
Normaalit aikuiset ihmiset eivät cooperin testejä juoksentele. MOT
Miten niin? Mistä sinä sen tiedät? Cooperin testi on hyvä peruskunnon mittari. Ihan peruskamaa -ja normaalia.
Jos tietämyksesi kunnon mittaamisesta on tuolla tasolla niin olet yksinkertaisempi kuin ajattelinkaan. Kannattaa perehtyä aiheeseen paremmin. Vink vink.
Ajattelin ettei tänne tarvi laittaa kaikkia testiarvoja, näköjään olisi sitten tarvinnut. mutta kuten tosiaan laitoin että lapsuudesta asti olen kilpaurheillut joten kunnonmittaamis ravat on tiedossa. T ap
Vierailija kirjoitti:
Jäi aloituksessa sanomatta että yhdessä on oltu 10v naimisissa tuo 3 jona aikana lihominen tapahtunut. Ennen oli tosi sporttinen
T:Ap
Mitä kolmen vuoden aikana on siis tapahtunut vai onko tapahtunut mitään? Onko teillä enää kivaa yhdessä? Onko teillä mitään muuta yhteistä kuin asuntolaina? Jos naisella on tylsääntöissä ja kotona, niin ei sitä viitsi paljoa innostua. Stressi vaikuttaa paljon myös.
Kehu vaimoa joka päivä. Miten kaunis ja upea hän on!
Suomalaiset naiset ei oikein ymmärrä että miehet todellakin seurustelee ulkonäön kanssa. Kannattaa pitää itestä huolta eikä vetää suklaata ja valittaa.
Muutoin saattaa ukko lähtää toisen matkaan. Ja sehän on sitten oma vika.
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset naiset ei oikein ymmärrä että miehet todellakin seurustelee ulkonäön kanssa. Kannattaa pitää itestä huolta eikä vetää suklaata ja valittaa.
Muutoin saattaa ukko lähtää toisen matkaan. Ja sehän on sitten oma vika.
Tuollainen ukko joutaakin lähteä.
Hankitte molempia kiinnostavan yhteisen liikuntaharrastuksen. Suosittelen paritanssin aloittamista. Tosin, jos olet kova arvostelemaan vaimoasi, niin yhdessä opettelu saattaa johtaa iloisen mielen ja hyvän kunnon sijasta eroon.
Minun mieheni on aktiivisempi urheilija, mutta hän saa minut helposti mukaansa lenkille, koska on maailman ihanin mies. Hänen sydämensä on täyttä kultaa, joten lähden mielelläni viettämään hänen kanssaan yhteistä parisuhdeaikaa eri liikuntalajien parissa. Lajit valitaan kummankin toiveita myötäillen.
Vierailija kirjoitti:
Entäs ap, onko harmaita päässä ja parrassa? Kaljua päälaella? Manboobsit roikkumassa? Nenä- ja korvakarvat kasvamassa?
Kyllä se vaimo kohta juoksee karkuun niin ei tarvitse katsella nurkissa koon 40 naista. Hanki postimyyntiva*mo, Thaikkulassa tuppaavat olemaan pieniä ja siroluisia ja annat ruuaksi paljasta riisiä niin ei tarvitse erikseen laskea kilokaloreita.
Ja sitten miehet ihmettelevät miksi vaimo on naama norsunvi*ulla.
Aika voimakas reaktio sinulta, kun kyseessä on kuitenkin terveyteen haitallisesti vaikuttava asia eli ylipaino. Sitä ei voi verrata, kaljuun, manboobseihin tai karvoihin. AP ajattelee pariskunnan yhteistä parasta ja tulevaisuutta.
Sinun taustaasi ja asennoitumisesi syytä ei ole vaikea arvata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elä anna munaa ennenku Rouva painaa 50 kg :D
Tämä ei vaikuta toivomallasi tavalla. Tämähän on pelkästään hyvä juttu ettei äijä ole vonkaamassa seksiä.
Jaa, no meillä tämä toimi. Olin lihonut naimisissaoloaikana 54 kg:sta 63 kg:oon ja huomasin vähitellen, etten miehelleni enää kelvannut. Seksiä oli ehkä kaksi kertaa vuodessa. Vonkasin häneltä koko ajan, mutta aina oli joku (teko)syy, ettei nyt maistu.
Ei hän ikinä suoraan painostani sanonut, mutta vihjaili kyllä välillä, että voisin aloittaa taas liikunnan/katsoa mitä syön jne.OK, totuus: olin päätynyt stressaantuneena mukavuudenhaluiseksi ja vähän alakuloiseksi ihmiseksi ja aloin huomaamattani ostella isompia vaatteita. Söin suklaata poissaolevan seksin korvikkeeksi. Ei huvittanut liikkua enkä jaksanut vaivautua. Perseeni oli rehellisesti selluliittinen. Selkääni kolotti aamuisin.
Sitten päätin, että terveys on nyt etusijalla ja minun ON liikuttava. Aloitin kuntosalin. Olen sitkeästi käynyt siellä nyt vuoden verran ja kiinteytynyt koosta 40-42 kokoon 38. Salista on tullut minulle tapa. Enää ei ahdista lähteä. Oikeastaan olen saanut uutta vipinää, kun siellä voi bongailla komeita miehiä ihan luvan kanssa. Tuo innostaa liikkumaan kahta kauheammin... pitää muistaa omakin markkina-arvo ja sen jatkuva parannus. Silmäpeli aiheuttaa mukavaa jännitystä ja salille on innostavaa lähteä.
Nyt on alkanut miehellenikin seksi kelvata. Pyllyni ei enää ole selluliitissa, vaan kiinteät on pakarat ja kovaa kyytiä annan, koska kunto kestää :-D
Oot varmaan aika taskuraketti, jos 63 kiloisena vaatekoko on 40-42. Itsellä tavoite laihtua tuohon 63 kiloon. 63 kiloisena mulle menisi koon 38 housut. Nyt 70 kiloisena on noi L koon housut käytössä. Oli pakko kommentoida kun aluksi aivot löi tyhjää, miten noin vähän painava muka voisi olla 40-42 kokoinen, mut sit tajusin, että aaaa pituuskin voi vaikuttaa :D
Täällähän pillastutaan kun naisilta odotetaan sitä etteivät nyt ihan muodottomiksi paisuisi suhteen aikana. Karmaisevaa esineellistämistä!
Mutta siihen pisteeseen päästäkseen että nainen edes alkaa puhumaan miehelle, on miehen täytettävä reilu nippu erilaisia vaatimuksia. Yhden ollessa toki tuo sama, älä ole paisunut muodottomaksi.
Miten sekaisin te oikein olette?
Vai että 40, hohhoijaa. Se on vielä sopiva koko... Sitten kun sen yli mennään, niin kuntoilua toki voisi harkita. Mulla itselläni on tiimalasikroppa ja alaosasta riippuen menee koko 36, 38 ja 40.
Ap, ymmärrän sinua. Ehdotan samaa kuin joku muukin: alkakaa yhdessä liikkua. Jo pelkät kävelylenkit ovat tosi hyviä painonpudotuksen kannalta. Älä puhu mitään siitä, että hänen tulisi laihduttaa/ilmaise, että olet tyytymätön hänen ulkonäköönsä, vaan sano (ilman minkäänlaista syytöstä tai vaatimusta), että haluaisit vettää aikaa puolisosi kanssa ja keksiä mielekästä yhteistä tekemistä -ja sinulle olisi luontevaa ja mukavaa tehdä se yhdessä liikkuen. Anna vaimon päättää, mitä tekisitte: kävelylle, kuntosalille, bodypumppiin, kiipeilemään, sulkapalloa pelaamaan, kahvakuulatreeni kotona, mitä ikinä. Ja kuuntele ja toteuta nekin toiveet, mitä vaimosi haluaisi tehdä sinun kanssasi, vaikka se ei liittyisi liikkumisene.
Kerro, että toivot, että teillä syötäisiin terveellisemmin (?) ja alkakaa suunnitella, mitä ostetaan/syödään jne. Mutta ei ehdottomuutta, joustamattomuutta tai musta-valkoisuutta, eikä mitään siihen liittyvää asennetta. Houkuttele vaimosi mukaan. Anna positiivista palautetta aina kun voit ja aidosti koet niin. (Ja käy lukemassa, mitä tarkoitetaan aiheella Rakkauden kielet. Kun tiedät, millä "kielellä" puolisoasi kannattaa rakastaa niin että se menee läpi niin moni muukin asia alkaa luistaa. Vaikka voi olla, että tämä ei ole mikään ongelma teillä). Tärkeintä on, että vaimosi kokee, että hyväksyt hänet ja rakastat häntä. Mutta ei se poissulje sitä, että toivoo, että puoliso olisi hyvässä kunnossa. En ymmärrä, sitä että tällainen rehellinen toive täällä tyrmätään. Kaikilla meillä on joitain toiveita puolison suhteen, eikä se ole mikään synti.
Pieni ja hoikka vaimo taitaa nykypäivänä olla jo isokin statussymboli.
Vierailija kirjoitti:
Miten olet huomioinut vaimoasi? kerroit, että olet ostanut kuntosalikortin ja PT:n lahjaksi. Onko hän toivonut noita?
Olisiko kannattanut sen sijaan lähteä viikonloppumatkalle hotelliin, käydä kävelylenkeillä kaupungilla, uimassa kylpylässä, tansseissa? Kaikki olisi sisältänyt liikkumista.
Halusitko lahjalla ilahduttaa vaimoasi vai itseäsi? Lahjaa antaessa yleensä yritetään tuottaa hyvää mieltä juuri sille saavalla osapuolelle.
Niin kumpi tässä laihduttaa? mies vissii koska pitää tehdä kaikki.
Naisen itse pitää laihduttaa . Vaan ei voi jos ei pääse dubaihi shoppailee ja mies on sika jos ei vie ja sen syy jos lihoo.
Vierailija kirjoitti:
Täällähän pillastutaan kun naisilta odotetaan sitä etteivät nyt ihan muodottomiksi paisuisi suhteen aikana. Karmaisevaa esineellistämistä!
Mutta siihen pisteeseen päästäkseen että nainen edes alkaa puhumaan miehelle, on miehen täytettävä reilu nippu erilaisia vaatimuksia. Yhden ollessa toki tuo sama, älä ole paisunut muodottomaksi.
Miten sekaisin te oikein olette?
Naulankantaan!
Naiset pitävät itsestään parempaa huolta sinkkuina, joten ainoa vaihtoehto on päästää vaimo vapaille markkinoille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jäi aloituksessa sanomatta että yhdessä on oltu 10v naimisissa tuo 3 jona aikana lihominen tapahtunut. Ennen oli tosi sporttinen
T:Ap
Mitä kolmen vuoden aikana on siis tapahtunut vai onko tapahtunut mitään? Onko teillä enää kivaa yhdessä? Onko teillä mitään muuta yhteistä kuin asuntolaina? Jos naisella on tylsääntöissä ja kotona, niin ei sitä viitsi paljoa innostua. Stressi vaikuttaa paljon myös.
ja kaikki nuo tekosyyt oikeuttaa ahmimiseen ja lohomiseen.
Vierailija kirjoitti:
Koko 40 on ihan normaali koko. Todennäköisesti keskimittaisella ei ole edes ylipainoa.
Vinkkejä kyselit, niin lähtisin näistä:
Mitä vaimosi harrasti ( ei pelkästään urheilu tai liikunta) ennen? Miten liikkui, milloin liikkui, kenen kanssa liikkui?
Onko nykyään töitä, pidempi työmatka, suruja, sairastavia omaisia, lapsia?
Nukkuuko vaimosi? herättääkö lapsi? Kuorsaatko sinä? Asutteko meluisalla alueella?
Kuka huolehtii, että talous pyörii? Muistaa mitä puuttuu, käy kaupassa/tilaa ostokset kotiin, tekee ruoan, huolehtii loppusiivoukset jne?
Onko teillä lapsia? Kuka huolehtii vaatteet, tulevat tarvittavat kausivaatteet, päiväkotiin tarvittavat tavarat, koulun Wilmat, lasten harrastukset, harrastustavarat jne?
Minulla oli juuri nämä syyt. Nukuin huonosti vuosia, kun lapset valvottivat. Suunnittelin syömiset, kävin kaupassa ja laitoin ruuat, siivosin, pyykkäsin ja hoidin lasten juoksevat asiat. Hain kaikki vapaahetket töitä, koska olin työtön ja stressasin sitäkin. Joka hetki oli poissa jostakin tärkeämmästä. Koin kiirettä ja riittämättömyyttä.
Kaiken tämän seurauksena liikunta jäi ja olin alakuloinen, väsynyt ja lihoin. Söin suklaata, koska sain siitä lohtua. Kun seksikin loppui, koin itseni niin rumaksi ja turhaksi ihmiseksi, oikeaksi epänaiseksi. Minulla ei ollut mitään omaa, ei ollut aikaa harrastaa eikä olla rauhassa.
Isompia vaatteita hankin, koska olin vakuuttunut siitä, etten enää muuksi muutu. Selkäläskit ja jenkkakahvat piti verhota jollakin teltantapaisella. Liikunta tuntui tosi isolta ja haastavalta jutulta. Aiemmin olin kyllä liikkunut säännöllisesti, mutta mitä kauemmin siitä aikaa kului, sitä haastavammaksi kynnys aloittaa taas kävi.
Kun otin terveyssyyt motiivikseni ja aloitin ihan pienestä, into kuntoilla kasvoi. Se on kuin positiivinen oravanpyörä: nukuin paremmin, olin pirteämpi ja laihduin samalla. Sain itsetuntoa, koska salimiehet vilkuilivat minua (joo, en ole kuitenkaan ihan rumilus :-) ) ja seksiäkin aloin kotona sittemmin saada. Eli muutos olikin vain parempaan päin. Nyt en voi enää edes olla ilman kuntosalia! Se on mun omaa aikaani ja satsaus terveyteeni/ulkonäkööni.
Kannustan kaikkia aloittamaan, saatte taatusti energiaa!
Tuohon aiempaan saamaani kommenttiin: tämä tarina ei ole fiktiota, vaan ihan täyttä elämää.
N42 170/58
Vierailija kirjoitti:
Ap, ymmärrän sinua. Ehdotan samaa kuin joku muukin: alkakaa yhdessä liikkua. Jo pelkät kävelylenkit ovat tosi hyviä painonpudotuksen kannalta. Älä puhu mitään siitä, että hänen tulisi laihduttaa/ilmaise, että olet tyytymätön hänen ulkonäköönsä, vaan sano (ilman minkäänlaista syytöstä tai vaatimusta), että haluaisit vettää aikaa puolisosi kanssa ja keksiä mielekästä yhteistä tekemistä -ja sinulle olisi luontevaa ja mukavaa tehdä se yhdessä liikkuen. Anna vaimon päättää, mitä tekisitte: kävelylle, kuntosalille, bodypumppiin, kiipeilemään, sulkapalloa pelaamaan, kahvakuulatreeni kotona, mitä ikinä. Ja kuuntele ja toteuta nekin toiveet, mitä vaimosi haluaisi tehdä sinun kanssasi, vaikka se ei liittyisi liikkumisene.
Kerro, että toivot, että teillä syötäisiin terveellisemmin (?) ja alkakaa suunnitella, mitä ostetaan/syödään jne. Mutta ei ehdottomuutta, joustamattomuutta tai musta-valkoisuutta, eikä mitään siihen liittyvää asennetta. Houkuttele vaimosi mukaan. Anna positiivista palautetta aina kun voit ja aidosti koet niin. (Ja käy lukemassa, mitä tarkoitetaan aiheella Rakkauden kielet. Kun tiedät, millä "kielellä" puolisoasi kannattaa rakastaa niin että se menee läpi niin moni muukin asia alkaa luistaa. Vaikka voi olla, että tämä ei ole mikään ongelma teillä). Tärkeintä on, että vaimosi kokee, että hyväksyt hänet ja rakastat häntä. Mutta ei se poissulje sitä, että toivoo, että puoliso olisi hyvässä kunnossa. En ymmärrä, sitä että tällainen rehellinen toive täällä tyrmätään. Kaikilla meillä on joitain toiveita puolison suhteen, eikä se ole mikään synti.
Kiitos vastauksestasi
T:ap
Mitäs menit naimisiin. Onhan se selvää, että kun mies on kiikkissä niin vaimo voi keskittyä someen ja perseen kasvatukseen.
Miten olet huomioinut vaimoasi? kerroit, että olet ostanut kuntosalikortin ja PT:n lahjaksi. Onko hän toivonut noita?
Olisiko kannattanut sen sijaan lähteä viikonloppumatkalle hotelliin, käydä kävelylenkeillä kaupungilla, uimassa kylpylässä, tansseissa? Kaikki olisi sisältänyt liikkumista.
Halusitko lahjalla ilahduttaa vaimoasi vai itseäsi? Lahjaa antaessa yleensä yritetään tuottaa hyvää mieltä juuri sille saavalla osapuolelle.