Kaikki plussanneet

Ei saatu hyviä uutisia tänään varhaisultrassa. Ultrassa olisi pitänyt näkyä 7+6, mutta näkyi 6+2 ilman sykettä. 😞 Minkäänlaisia vuotoja tai kipuja ei ole ollut. Kumma kyllä raskausoireetkin vasta alkoivat viimeisen reilun viikon aikana. Nyt sitten odotellaan kohdun tyhjentymistä, toivottavasti alkaa pian!

On tämä yritys ja odotus yhtä tunteiden vuoristorataa. Onnea kaikille teille loppuraskauteen, minä palaan lähtöruutuun. ❤️

Aadastella, voi ei! ❤ Hurjasti voimia teille ❤

Voi ei Aadastella! Oon tosi pahoillani. Hurjasti jaksamista! Toivottavasti asiat menee pian eteenpäin ja pääsette uuteen yritykseen ❤️

Voi Aadastella, olen pahoillani teidän puolesta 🧡

Voi ei Aadastella, aivan kamalaa ;( olen pahoillani teidän puolesta.

Olen pahoillani Aadastella!

Teidän jutut oireiden vaihtelevuudesta lohduttivat minua ihan hirveästi. Jotenkin löysin mielenrauhan ja vaikka seuraankin oireita, niin osaan jotenkin rauhallisemmin ottaa kaikki muutokset. Olen yrittänyt myös hyväksyä sen, että keskenmenon riski on olemassa ja pitää vain hyväksyä.

Olen ollut niiin VÄSYNYT etten ikinä! Tänään viimeksi mietin, että en edes muista, millaista on olla pirteä. 😅 Toisaalta en meinaa nukahtaa ja nukun levottomasti ja minulla on öisin kuuma ja herään vessaan ja juomaan ainakin kerran yössä.

Hajuaistin olen huomannut terästyneen. Kuvittelin, että raskaana haistaisi kaiken selkeästi, mutta itselläni ainakin tulee sellaisia ”hajuvälähdyksiä”. Saatan yhtäkkiä haistaa roskiksen tai vanhan ruoan lautasessa tai oman hien, mutta ne ovat häivähdyksiä ja sitten menevät ohi.

Täällä siis vasta 5+5 eli rauhallisesti odottelen että viikot kuluvat. Korona aiheuttaa kyllä koko ajan suurenevaa stressiä ja ahdistusta itselleni. Asun pääkaupunkiseudulla ja minun täytyy käydä töissä ja olla lähikontaktissakin ihmisten kanssa. Olen jo toivonut, että minut lomautettaisiin tai voisin muuten jäädä pois töistä. Kaupassa käyminenkin ahdistaa. Stressihän ei varmasti tee alkiolle hyvää, mutta en tiedä miten tästä tilanteesta voisi irtaantuakaan.

”Tehtiin kevätvauva.” -kommentti nauratti. Juuri puhuttiin puolison kanssa, että meidän lapsi syntyy sopivasti (jos raskaus siis kestää loppuun astu) marraskuun harmauteen ja kylmyyteen ja ehkä juurikin siihen loskaan ja sitten sitä iloa on seuraavat kuukaudet tarjolla. 😂 Onko lunta vai loskaa ja kylmä vai vähän vähemmän kylmä..? -silti lapsi pitää pukea moneen kerrokseen heti alusta alkaen. Emme mekään voineet mitään valita.

Toisaalta jos positiivisesti ajattelee, marraskuu on mielestäni masentavin kuukausi ja sitten sitä piristäisi lapsi. Saisi myös hyvällä omatunnolla muhjuilla kotona koko sen ikävän pimeän ajan eikä tarvitse olla tehokas lainkaan. 😌

Vielä haluan kommentoida, että kyllä on miehen osa hankala tässä raskausasiassa. Itse mietin koko ajan oireita ja raskautta ja mitä voin syödä jne. Mies taas ei tunne eikä koe mitään vielä. Yritän hänelle kertoa tuntemuksista ja peloista ja ajatuksista ja tietysti esim. väsymykseni välittyy hänelle. Tilanne on kuitenkin vähän hankala hänen kannaltaan.

Toivoisin myös, että hän itse aktiivisemmin lukisi ja ottaisi selvää siitä, mitä kaikkea tässä raskauden aikana tapahtuu. Ehkä hänkin kuitenkin vielä jännittää, jatkuuko raskaus. Jos tiedätte jotain hyvää materiaalia netissä tai vaikka kirjaakin, joka miehelle sopisi, niin vinkatkaa!

Pingu, voithan ehdottaa miehelle myös samaa raskausappia kuin mitä itse käytät. :) Omalleni tätä ehdotin, mutta hän tyytyy lukemaan jutut mun puhelimesta. :D

Käytiin vihdoin varhaisultrassa. Voi että sitä helpotusta ja huojennuksen tunnetta, kun sieltä löytyi pieni olento sykkivine sydämineen oikealta paikalta! Hyvä, että kävin, koska selvisi raskauden olevan pari viikkoa arvattua pidemmällä (eli nyt 8+6). Mulla tosiaan oireet on olleet todella vähäiset, mutta kaikki oli niin kuin pitää :) 

Kevätlapsi kommenttiin: Mä olen aina ajatellut, että jos vain saan valita, niin haluaisin lapsen syntyvän alkuvuodesta. Tutkitusti silloin lapset pärjäävät keskimäärin paremmin ensimmäisillä luokilla koulussa, kun ovat loppuvuodesta syntyneitä vanhempia. Kun raskaustestiin tuli plussa heti ensimmäisestä kierrosta, niin kieltämättä kävi mielessä turhamainen ajatus siitä, että jos tämä olikin näin helppoa, niin olisipa malttanut odottaa pari kuukautta. Jos tärppäämiseen olisi mennyt aikaa, niin parempi, ettei olisi pidempään odotellut.

Mutta koska itse en usko horoskooppeihin, ei lapsen syntymäajalla ole todellisuudessa mitään väliä.

Mä en ole ikinä ajatellut että milloin haluan lapsen syntyvän, minulle sillä ei ole merkitystä. Itse olen loppuvuoden lapsi ja olen aina ollut koulussa hyvä ja samalla viivalla niiden kanssa jotka ovat olleet minua melkein vuoden vanhempia. Sillä en osannut ajatella oman lapseni kohdallakaan että haluaisin sen syntyvän tiettyyn ajankohtaan.

Aadastellalle valtavasti voimia! ❤️ Keskenmenon aiheuttama tuska on jotain mitä ei kenellekään soisi!

Pingu, meillä yleensä aloitettu jokainen uusi raskausviikko lukemalla, mitä sillä viikolla tapahtuu itse kullekin. Tuo Preglife on vielä siitä kiva, kun se kertoo erikseen, mitä tapahtuu vauvalle, äidille ja puolisolle milläkin viikolla 😁

Aadastella olen niin pahoillani! Meni kylmät väreet ja tuli tippa linssiin kun luin viestisi. Otan osaa :( Toivon teille kaikkea hyvää ja jaksamista kestää tämä ikävä aika <3 Voimia!

Vanamo – voin samaistua tuohon ummetus asiaan :D Nauratti tuo sun viesti, vaikka eihän se oo kiva, että on huono olo. Itsellä vaivannut siis myös ummetus, varmaan johtuen siitä että on tullut syötyä aika lailla eri tavalla kuin ennen raskautta. Johtuen siis pahoinvoinnista ja kun ruoka ei maistu, plus tietty jotkut asiat on joutunut jättämään pois mitkä edesauttaisi suolen toimintaa. Mulla turpoo maha ihan huolella jos ei tyhjene vähintään kerran tai kaksi päivässä. Kuivattuja luumuja on tehnyt kovasti mieli ja niitä popsinutkin! Liikkumaankaan ei ole päässyt entiseen tahtiin juurikin olon takia. Nyt myös kun kaikki ulkoilupaikat ovat ruuhkautuneet ihmismassoista tämän epidemian takia. Missään ei uskalla liikkua.

Doshika – joo noi hajut! Mäkään en siedä puolison hajua just nyt ja se etoo. Pussailu on juuri nyt kamalaa :D Seksistä puhumattakaan! Vaikka oikeasti rakastan puolisoni hajua ja hänellä on ihana ominaistuoksu, mutta nyt se vain kuvottaa. Voin hyvin samaistua tuohon, että on vaikea olla jopa lähellä :D Ollaan ”etäpussailtu” kun välillä ei pysty oikeasti edes pussaamaan.

Marsu – voi onnea! Ihana kuulla, että kaikki oli hyvin :)

Joo joillakin tosiaan käy niin hyvä tuuri, että ihan ekalla tärppää, toisilla "kevätvauva" onkin sitten kahden vuoden päästä tuleva loskavauva :D Sitä kun ei voi päättää millon ne kaikki ominaisuudet, jotka tulis olla kohdallaan, kohtaa täysin niin, että siitä saisi lapsi alkunsa. On se kuitenkin niiiiiiin monimutkainen prosessi mitä siinä hedelmöittymisessä tapahtuu! Toisilla ei tärppää kertakaikkiaan millään vaikka voidaan todeta, että kaikki on täysin hyvin. On se vaan niin ihmeellinen ja monimuotoinen asia tuo lisääntyminen.

Mekin tosiaan sitten "loskakuussa" odotellaan meidän pikkuista saapuvaksi :) Itsellä ei tosiaan niinkään väliä milloin se lapsi tulee, kunhan on terve <3 Alkuvuodessa/keväässä on toki etunsa, mutta olen tyytyväinen, että ylipäänsä olemme nyt raskaana ja pikkuinen ihmisen alku voi hyvin <3 Pahoinvointi on alkanut pikkuhiljaa helpottaa ja väsymys myös. Appivanhemmatkin sanoivat, että näytänpä terveemmältä! :D No siltä kyllä tuntuukin! Nyt olisi energiaa ja voimaa liikkua, mutta kuten jo totesin, niin se ei olekaan niin yksinkertaista juuri nyt. Uinti jäi täysin ja nyt se ei ole edes mahdollista. Ihmiset ruuhkauttaa kaikki jumppapaikat ja lenkkipolutkin on täynnä. Salille ei ole nyt asiaa.

Koronasta sen verran, että voin samaistua Pingun fiiliksiin. Käyn välillä tosi syvissä vesissä asian kanssa ja pelkään mitä tapahtuu jos sen jostain saa. Lääkäri sanoi, että jopa influenssa voi nostaa keskenmenon riskiä. Joten en tosiaan halua sairastua nyt yhtään mihinkään. Minulla on myös omat riskini, joten jos taudin saan, en varmasti selviä siitä ihan pienellä jos ollenkaan :/

Olisi myös ihan kamalaa ajatella, että vanhemmilleni kävisi jotain tai puolisoni vanhemmille. Sitten meidän pikkuisella ei olisi tämän takia isovanhempia :( 

Tilanne vaikuttaa meillä myös talouteen, joten tämä ei ole millään tasolla helppo asia. On onni jos on etätyömahdollisuus ja työn pystyy säilyttämään tänä aikana. 

Yritän kuitenkin pysyä positiivisena ja olla miettimättä asiaa liikaa. Puolisoni on onneksi positiivisilla mielin kaikesta huolimatta. Olen kiitollinen, että olemme nyt terveinä ja, että meillä on toisemme <3 Niin moni karanteenissa ja kotona täysin yksin.

Toivotaan, että tämä tilanne menisi pian ohi! Onneksi omilla teoilla voi vaikuttaa :) Eli kotoilu jatkuu!

Yritin jo aamulla kirjoittaa, mutta jostain syystä hukkasi kaiken. Uusi yritys!

Aadastella olen niin pahoillani :(

Koronasta sen verran, että itse altistun töissä koronalle ja esimiehelle tuli nyt ilmoittaa riskiryhmäläiset että heitä järjestellään muihin tehtäviin. Raskaus ei koronan suhteen ole riskitekijä, ei ole todettu että lisäisi äidin riskiä taikka keskenmenoja (toki näyttöä on vielä vähän) kuitenkin mietin että "etulinjassa" altistuu enemmän myös influenssalle joka taas on riski raskaana olevalle... Päädyin nyt kuitenkin mielessäni siihen että influenssarokote, suojavarusteet ja käsihygienia ovat riittäviä sitä estämään. 

Täällä 5+0 menossa (neuvolan laskurin mukaan, itse epäilen et pari pv vähemmän mutta menen nyt tällä kunnes ultrassa virallisempi arvio), rinnat on selvästi kosketusarat ja alamahassa juilii, hormoni-itkut meinaa iskeä vähän väliä ja voisin nukkua kellon ympäri. Kaappiin oli jäänyt vielä rfsu:n testejä niin tein piruuttani vielä yhden rv 4+5 ja kunnon leffaviivat ilmesty samantien, hyvä että väriä riitti kontrolliviivaan asti :D Mielessä käynyt kyllä pieni pelko, että kun näin selvät oireet ja ilmeisen reilu HCG nousu että eikai vain olisi kaksosia tai raskaus sittenkin jo pidemmällä. Herkällä testillähän plussasin dpo 10 ja normitestillä jo dpo 13 vahva plussa. Suvussa ei kyllä kenelläkään ole kaksosia, joten sen suhteen luottavainen. 

Neuvola ja varhaisultra yksityiselle varattuna, ultra on rv 6+6 että tuolloin pitäisi syke jo näkyä. Tuonne ilmeisesti vielä saa puoliso tulla mukaan, NT-ultraan ei meillä ainakaan näillä näkymin saa puoliso koronan vuoksi mukaan tulla :( 

Täälläkin käyty rakenneultrassa. Kerroin tuossa aikaisemmin, että mulla oli tyttöfiilis - no poikahan siellä olikin! 💙 Ei mulle sukupuolella ole väliä, mutta hetkeksi ihan hämmennyin enkä meinannut enää kuulla mitä ultraaja sanoi, kun mietin vaan "meille tulee poika.. meille tulee poika". Vieläkin hymyilyttää tuo käynti, oli ihana nähdä vauva. Ja tietysti tärkeintä oli se, että rakenteet näyttivät olevan kunnossa.

Marsu1987, kiva kuulla, että teillä meni myös hyvin! Ei kai tässä muuta jännitettävää olekaan jäljellä enää kuin mahdolliset loppuraskauden vaivat ja itse synnytys 😊 Ja se, että milloin tämä koronatilanne loppuisi ja elämä palaisi normaaliksi.

Aadastellalle suuret pahoittelut ja paljon voimia ❤️🥺

Tervetuloa ja onnittelut uusille plussanneillle ☺️❤️

Kirjoittelen tännekkin kuulumisia välillä:

Käytiin siellä ultrassa keskiviikkona viikkojen tarkistuksessa missä mennään, mies sai onneksi olla mukana. Meidän pieni olikin viikon nuorempi kuin menkoista laskettuna ja tuolloin 6+1, nähtiin molemmat kun siellä sydän sykki ja hyvin kaikki kuitenkin ❤️🥰

Ensiviikolla eka neuvola ja tuolloin 7+1 pitäisi olla.

Olotilat on hyvät, rinnat super arkana ja pahoinvointi vaihtelee. Helpotti tosin kun siirsin mama vitamiinin oton iltaan, kun oli jo syönyt eikä tyhjään mahaan aamulla. ☺️

Ihana odotusta kaikille ❤️☀️

Meillä on np-ultra reilun viikon päästä, ja tosiaan todennäköistä, ettei mies voi sinne tulla mukaan. Täytyy kysyä lähempänä.

Päädyimme käymään nyt yksityisellä, jotta mies varmasti saa olla ekalla kerralla mukana. Ja jos mies nyt saisikin tulla sinne np-ultraan niin se on vaan plussaa, mutta eipähän jäänyt ainakaan kokonaan näkemättä 🙂

Kaikki oli kunnossa, vastasi viikkoja, liikkui ja sydän löi 🥰 Nyt uskaltaa jo kertoa läheisille.

On se vaan melkoinen tunne nähdä ekaa kertaa se pieni ihan oikeasti.

Voi ei Aadastella. :( Paljon voimia sinulle 💕

Se siitä oireettomasta alkuraskaudesta! 😅 Torstaina lens eka laatta ennen töihin lähtöä ja perjantaina oli nii paha olo koko päivän, että ei meinannu mikään pysyä sisällä. Mehukeitto, tuc-keksi, vesi linjalla mentiin. 😅 Nyt viikonloppuna helpottanu, yritän koko ajan syödä pikkusen jtn, koska hirveessä nälässä tulee ihan karsee olo ja siitä semmonen ilkee kierre.

Päikkäreitä on tullut nukuttu aina vapaa päivinä, ei oo mikään överiväsymys, mutta ajatellut että nukun koska voin, eikä ole muutakaan tekemistä. 😁 Pienetkin ponnistukset arjessa tuntuu isoilta ja kaikkeista mieluiten vaa lötköis sohvalla. Ulkoilu koiran kanssa parantaa ja virkistää oloa.

Hajuaistin koen myös itsellä terästyneen, mutta ei mitään dramaattista.

Kiva kun moni on saanut hyviä uutisia eri ultrakäynneiltä. 😊 Mullakaan ei oo ollu väliä lapsen syntymäkuukaudelle, en oo jotenki osannu ajatella tätä sellaisena projektina, että tähdätään johonkin tiettyyn aikaan.

Meillä vähän sama juttu, että mies ei tunnu vielä kunnolla käsittävän tätä raskautta. Itselle hieman konkretisoitunut näiden pahoinvointien myötä. Olen kertaalleen lukenut miehelle, että missä vaiheessa sitä nyt mennään ja mitä tapahtuu. Kyllä hän on niitä ihan mielenkiinnolla kuunnellut. :) Kommentoinut vaan, että ymmärtää varmaan vasta sitten, kun mun maha alkaa kasvaa ja ollaan käyty siellä ekassa ultrassa.

Niin ja perhana, kahvin juonti on jääny toistaiseksi kokonaan. Ei kyllä maistu yhtään, eikä tee millään mieli. 😅 😁