Miten yhdysvaltalaiset yliopistot eroavat suomalaisista?

Samanlaisia tarpeettomia tutkintoja tuottavat koneellistuneeseen maailmaan. Jenkeillä taitaa sosiologian paskaopeista jäädä suuremmat velat käteen.

Vierailija kirjoitti:

huoh, taas tuo mikä koulu paras.

Miten se on parempi? onko seesteisempi elämä ja aivot kasassa ? elää pidempään? 

mitäväliä onko se vakuutusvirkailija käyny kärsämäen koulun vai kalleimman yliopiston , kun ei niitä steve jobseja voi olla jokainen kuitenkaan  ja suurin osa  ihmisistä on ihan normiduunareita jokatapauksessa, mukana lukien palstan vaativan alan asiantuntijat.

Totta.

Yliopistoista yms. korkeakouluista valmistuvista opiskelijoista on liian suuret luulot omasta eriomaisuudestaa.

On kovin vaikeaa ymmärtää olevansa keskitason akat. duunari.

Varsinkin, jos on siihen saakka kehuttu viisaaksi ja fiksuksi tulevaisuuden tekijäksi.

Koskee etenkin naisia.

Yliopistorankingit eivät ole suoraan verrannollisia maiden kesken eikä niistä voi päätellä ei-valtakielisten maiden kohdalla yliopiston laatua. Ranking-sijoitusta nostaa esimerkiksi viitattujen julkaisujen määrä. On selvää, että jos suomalaisessa yliopistossa kirjoitetaan lähinnä suomenkielistä tutkimusta, sitä ei siteerata ulkomailla. Toisaalta sitten samantasoinen tai huonompikin tutkimus, joka on Amerikassa kirjoitettu englanniksi, saa moninkertaisesti enemmän huomiota ja viittauksia.

"Ja usein kuulee sanottavan, että Suomen lukiolla on enemmän yhtäistä Yhdysvaltojen collegen kanssa kuin high schoolin."

Mikä ero on collegella ja high schoolilla?

Yhdysvalloissa vaativat koulutukset eli lääkis, oikis ja taloustiede ovat hyvinkin vaativia. Mielipidetieteet sitä vastoin eivät.

Vierailija kirjoitti:

Siellä olis helpompaa kuin Suomessa.

Ehkä näin on nykyään. Omat kokemukseni ovat 90-luvulta. Silloin Suomen yliopistossa kävin lähinnä massaluennoilla ja suoritin tenttejä kirjoja lukien. Aika leppoisaa. Joskus harvoin oli ryhmätyötä tai parin kanssa työskentelyä. Yhdysvalloissa taas kursseihin kuului jatkuvasti esseitä, ryhmätöitä, opintokäyntejä ja sitten vielä ne tentit päälle. Tunneilla oli pakko olla aktiivinen. 

Rahoitus eli resurssit on ainakin jossain Harvardissa ihan eri luokkaa kun Suomen yliopistoissa. Mikä selittää sijoitusta rankingissa. Pienet ryhmät, paljon lähiopetusta jne. jne.

Siellä keskitytään seurusteluun jonkun suositun tyypin kanssa. Suomessa opiskeluun.

Vierailija kirjoitti:

Yhdysvalloissa yliopistoissa on tutkintoja jotka ovat täällä ammattikorkeakoulutasoisia.

Öööö. AMK ja yliopisto ovat molemmat korkeakouluja????? Ne ovat aivan samalla viivalla keskenään.🙄

Opisjelijat asuvat asuntoloissa, jopa kahden hengen huoneissa. Suomalaiset opiskelijat haluavat oman vuokrakaksion, jotta saavat olla rauhassa.

Eräs opettaja kertoi omana lukio aikanani, että suurinpiirtein ne asiat joita täällä Suomessa koulutetaan lukio tasolla ovat samaa luokkaa tai jopa hieman haasteellisempia ja laaja-alaisempia kuin Yhdysvaltojen yliopisto järjestelmässä.

Hyvänä esimerkkinä toimii esim. maantieto, historia, fysiikka ja matematiikka.

Ja lisä esimerkkinä: Historian opetus Yhdysvalloissa sen ensimmäiset... 7-8 vuotta koulusta on samaa pelkkää "Me, Me, Me.. Kato sisällissota! Kato, toinen maailmansota! Oltiin kovia silloin, tehtiin rantakatselmus Normandiassa."

Ja yhtenä universaalina tieto lisäyksenä!

Jos Yhdysvalloissa menet yliopistoon, sinulle jää elinikäinen velka. Ei sillä että sopimus on elinikäinen, vaan se hinta mitä se maksaa. Tavallinen ihminen hädintuskin pystyy moista summaa elämänsä aikana maksamaan..

Keskiarvo-Man kirjoitti:

Ja yhtenä universaalina tieto lisäyksenä!

Jos Yhdysvalloissa menet yliopistoon, sinulle jää elinikäinen velka. Ei sillä että sopimus on elinikäinen, vaan se hinta mitä se maksaa. Tavallinen ihminen hädintuskin pystyy moista summaa elämänsä aikana maksamaan..

Suurin osa opiskelee stipendeillä. Opiskelijat käyvät töissä, monella vanhemmat kartuttaneet opiskelurahastoa lapsen synnyttyä.

Lapseni kävi Yhdysvalloissa yksityisen erittäin akateemisen yliopiston. Maksoi 50000$/lukuvuosi. Kaikki asuivat campuksella soluissa, myös rikkaiden lapset. Kaikki valmistuivat neljässä vuodessa 22 vuotiaina, opiskelutahti oli kova. . Ei ole opintorahaa eikä asuntotukea. Pitää myös ottaa kallis privaattivakuutus.

Lapseni kämppäkaveista yksi on jo väitellyt tohtoriksi, muut sijoittuneet erinomaisesti työelämään. Oma lapseni on nyt 10 vuotta tehnyt uraa ja maksanut veroja, tienaa lähemmäs puoli miljoonaa dollaria finanssialalla.

Suomalaiset samanikäiset serkkunsa ovat kolmikymppisinä valmistuneet yliopistosta Suomessa humanistisilta aloilta eivätkä ole sijoittuneen työelämään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhdysvaltojen yliopistotutkinnon vastaa vaativuudeltaan suomen ammattikorkea/lukiotasoa.

Ihan taytta puppua. Amerikkalaisessa yliopistossa harva suomalainen selviaisi ellei pyrkisi johonkin Possum Hollowin yliopistoon.

Jokaisella luennolla on oltava lasna ja kurssien tahdissa pysyttava mukana muuten tulee lahto.

Suomalaisilla on omituinen kasitys koulujensa tasoista. Minulla on kokemusta molemmista ja kylla amerikkalainen lukio suomalaisen pesee. On myos paljon monimuotoisempi.

Osalla ihmisistä on merkillisen ihannoivia käsityksiä Yhdysvaltojen yliopistoista ja esim. lääketieteen tasosta. On tietysti selvää, että niin suuressa ja vauraassa maassa on olemassa aivan huippuyliopistoja ja huippusairaaloita, mutta keskimääräinen taso on kyllä selvästi Suomen vastaavia alempi. USAssahan on varsin suuri joukko huippututkijoita ja professoreja, jotka ovat muualta maailmasta sinne menneitä (myös suomalaisia).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhdysvalloissa yliopistoissa on tutkintoja jotka ovat täällä ammattikorkeakoulutasoisia.

Öööö. AMK ja yliopisto ovat molemmat korkeakouluja????? Ne ovat aivan samalla viivalla keskenään.🙄

Ei kai nyt kukaan AMKta pidä yliopistotasoisena. Ei kai sieltä kukaan esim väittele tai valmistu edes maisteriksi tai lisensiaatiksi. Mitenkään AMKta väheksymättä mutta kun se on vaan eri asia kuin akateeminen koulutus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan hullua asiassa kuin asiassa verrata Suomea ja Yhdysvaltoja! Onpa yllättävää, että siellä on enemmän huippuyliopistoja tai enemmän ihan mitä tahansa. 

Yhdysvaltoja voi verrata vaikka Euroopan unioniin. Tai sitten jotain yksittäistä Yhdysvaltain osavaltiota voisi verrata Suomeen. Tosin jo jossain Texasissakin on yli viisi kertaa Suomen väkiluku.

Suomesta vaan puuttuvat huippuyliopistot kokonaan, paras HY on rankingissa sijalla yli 100 ja loput n. sijoilla 300-600+, vaikka väkeä  USA:ssa on 60 kertaa enemmän, niin edes yhden suomalaisista olisi pitänyt sijoittua paremmin... 

Varsinkin kun aina lytataan ja haukutaan amerikkalaisia tyhmiksi. Ei ole nayttoa suomalaisten ylivoimaisesta alykkyydesta.

Kaikissa näkemissäni ulkomaisissa tutkimuksissa suomalaisten keskimääräinen älykkyysosamäärä on usalaisia korkeampi.

Vierailija kirjoitti:

Lapseni kävi Yhdysvalloissa yksityisen erittäin akateemisen yliopiston. Maksoi 50000$/lukuvuosi. Kaikki asuivat campuksella soluissa, myös rikkaiden lapset. Kaikki valmistuivat neljässä vuodessa 22 vuotiaina, opiskelutahti oli kova. . Ei ole opintorahaa eikä asuntotukea. Pitää myös ottaa kallis privaattivakuutus.

Lapseni kämppäkaveista yksi on jo väitellyt tohtoriksi, muut sijoittuneet erinomaisesti työelämään. Oma lapseni on nyt 10 vuotta tehnyt uraa ja maksanut veroja, tienaa lähemmäs puoli miljoonaa dollaria finanssialalla.

Suomalaiset samanikäiset serkkunsa ovat kolmikymppisinä valmistuneet yliopistosta Suomessa humanistisilta aloilta eivätkä ole sijoittuneen työelämään.

Tuo nyt ei kerro mitään opetuksen tasosta, vaan yhteiskunnasta muuten.

Vierailija kirjoitti:

Lapseni kävi Yhdysvalloissa yksityisen erittäin akateemisen yliopiston. Maksoi 50000$/lukuvuosi. Kaikki asuivat campuksella soluissa, myös rikkaiden lapset. Kaikki valmistuivat neljässä vuodessa 22 vuotiaina, opiskelutahti oli kova. . Ei ole opintorahaa eikä asuntotukea. Pitää myös ottaa kallis privaattivakuutus.

Lapseni kämppäkaveista yksi on jo väitellyt tohtoriksi, muut sijoittuneet erinomaisesti työelämään. Oma lapseni on nyt 10 vuotta tehnyt uraa ja maksanut veroja, tienaa lähemmäs puoli miljoonaa dollaria finanssialalla.

Suomalaiset samanikäiset serkkunsa ovat kolmikymppisinä valmistuneet yliopistosta Suomessa humanistisilta aloilta eivätkä ole sijoittuneen työelämään.

Tämä.

Vierailija kirjoitti:

Yhdysvalloissa vaativat koulutukset eli lääkis, oikis ja taloustiede ovat hyvinkin vaativia. Mielipidetieteet sitä vastoin eivät.

Näin tietysti aivan muutamassa huippuyliopistossa, mutta ei keskimäärin.