Miten yhdysvaltalaiset yliopistot eroavat suomalaisista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

TKK:lta DI:ksi valmistuneita tyyppejä on tälläkin hetkellä professoreina esim. Stanfordissa, Harvardissa ja Carnegie Mellon -yliopistossa full professor -tasolla. Toki nämä kaikki ovat myös väitelleet tohtoreiksi, osa Suomessa ja osa USAssa.

Miksiköhän tätä on alapeukutettu? Eihän tämä ole mikään mielipidekysymys, vaan fakta.

Todista se:D satun toimimaan yhdessä näistä enkä löydä todisteita väittämällesi. Mihin väitteesi perustuu?

If Finland has such great education why don't they have any world class universities? Why don't they have any universities comparable to Harvard, MIT, Oxford, Hong Kong University, Tsinghua or National University of Singapore?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalaiset insinöörit eivät ole mitenkään erityisen haluttua kamaa Suomen ulkopuolella. Joskus Nokian aikaan Nokian mukana pääsi useita mutta nykyään aika nihkeää on. 

Suomalaisesta yliopistosta ja sen tasosta ei kannata edes keskustella. Kaikki asioista tietävät että se on surkea. 

Puolituttu TKK:lta valmistunut DI (suomalainen, mutta asunut jo pidempään USAssa) kertoi muutama kuukausi sitten olleensa työpaikkahaastattelussa isossa USAlaisessa teknologiayrityksessä. Viimeisessä vaiheessa haastattelemassa oli kuusi Stanfordista valmistunutta tohtoria. Niinpä vain heille kelpasi tämä TKK:n kasvatti.

Kerroppa missä näin oli ja miten hän tiesi ketä muita haastatellaan? Kun työhaastattelut tehdään täällä tällä hetkellä puhelimitse, sääntöjen mukaan, on tehty jo vuoden ajan eikä ehdokkaille kerrota muista haastateltavista. Koskaan. Kauheeta paskapuhetta:) Ei niitä ehdokkaita myöskään normaalissa tilanteessa kutsuta paikalle samaan aikaan vaan eri päivinä. Et todellakaan tiedä kenen kanssa kilpailet työpaikasta. 

Täh? Enhän minä puhunut mitään siitä, ketä muita haastateltiin ja tuskin tämä puolituttu edes tietää sitä. Sanoin, että nämä kuusi Stanfordin tohtoria olivat [b]haastattelemassa[/b] häntä eli valitsemassa uutta tuöntekijää. Haastattelu oli USAn länsirannikolla, mutta siitä ei ollut puhetta, oliko se etänä vai paikan päällä. Epäilen, että etänä videoneuvotteluna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalaiset insinöörit eivät ole mitenkään erityisen haluttua kamaa Suomen ulkopuolella. Joskus Nokian aikaan Nokian mukana pääsi useita mutta nykyään aika nihkeää on. 

Suomalaisesta yliopistosta ja sen tasosta ei kannata edes keskustella. Kaikki asioista tietävät että se on surkea. 

Puolituttu TKK:lta valmistunut DI (suomalainen, mutta asunut jo pidempään USAssa) kertoi muutama kuukausi sitten olleensa työpaikkahaastattelussa isossa USAlaisessa teknologiayrityksessä. Viimeisessä vaiheessa haastattelemassa oli kuusi Stanfordista valmistunutta tohtoria. Niinpä vain heille kelpasi tämä TKK:n kasvatti.

Kerroppa missä näin oli ja miten hän tiesi ketä muita haastatellaan? Kun työhaastattelut tehdään täällä tällä hetkellä puhelimitse, sääntöjen mukaan, on tehty jo vuoden ajan eikä ehdokkaille kerrota muista haastateltavista. Koskaan. Kauheeta paskapuhetta:) Ei niitä ehdokkaita myöskään normaalissa tilanteessa kutsuta paikalle samaan aikaan vaan eri päivinä. Et todellakaan tiedä kenen kanssa kilpailet työpaikasta. 

Turha tästä vängätä. Yksinkertaisella Linkedin haulla löytää satoja suomalaisista yliopistoista valmistuneita insinöörejä, jotka työskentelevät amerikkalaisissa huippuyhtiöissä (USA:ssa). Suomalaisilla on hyvä maine teknologiapiireissä ja osaajat varmasti löytävät sieltä hyviä töitä.

No minäkin tunnen suomalaisia insinöörejä jotka työskentelevät amerikkalaisissa huippuyhtiöissä. On vähenevissä määrin, ei siitä ole kyse etteikö lainkaan pääse töihin, suurin osa toki tullut tänne Nokian tai jonkun muun suomalaisen teknologiayrityksen mukana. Se on se normaali tie päästä tänne ja sitten hakea paikkaa muusta yrityksestä , täällä on miljoonia insinöörejä työelämässä niin tottakai sinne mahtuu muutama suomalainen myös. Huippuyliopistojen kasvatit ovat harvinaisuuksia, ei niitä riitä kaikille. Me nyt keskustelemme siitä että kuinka arvostettuja suomalaiset yliopistot ovat  Yhdysvaltalaisiin verrattuna ja ne eivät ole hyviä eikä arvostettuja. Tosiasia. 

Suomesta lähtee joka vuosi kymmeniä opiskelijoita huipputeknologiayhtiöihin harjoittelijoiksi ja suurin osa jatkaa yhtiöissä valmistumisen jälkeen, joten kyllä suomalaisilla yliopistoilla kohtuullinen arvostus yhtiöissä on. Jos arvostusta ei olisi, niin ei paikkojakaan aukeaisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

TKK:lta DI:ksi valmistuneita tyyppejä on tälläkin hetkellä professoreina esim. Stanfordissa, Harvardissa ja Carnegie Mellon -yliopistossa full professor -tasolla. Toki nämä kaikki ovat myös väitelleet tohtoreiksi, osa Suomessa ja osa USAssa.

Miksiköhän tätä on alapeukutettu? Eihän tämä ole mikään mielipidekysymys, vaan fakta.

Todista se:D satun toimimaan yhdessä näistä enkä löydä todisteita väittämällesi. Mihin väitteesi perustuu?

Pitääkö minun luetella näiden proffien nimet: Stanfordissa Riitta Katila, Harvardissa Matti S. Hämäläinen, Carnegie Mellonissa Tuomas Sandholm. Joko löydät todisteet? Muitakin voi hyvin olla. Minä satun nyt tietämään nämä kolme.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhdysvalloissa on eri tasoisia yliopistoja. Jokaiselle jotakin. Maailman parhaimmat yliopistot-lista kertonee karua totuuttaan siitä etteivät Suomen yliopistot pysty kilpailemaan laadussa ja sisällössä parhaimpien kanssa. Suomalaiset yliopistot löytyvät todella kaukaa kärjestä. Suomalaiset insinöörit eivät ole mitenkään erityisen haluttua kamaa Suomen ulkopuolella. Joskus Nokian aikaan Nokian mukana pääsi useita mutta nykyään aika nihkeää on. 

Suomalaisesta yliopistosta ja sen tasosta ei kannata edes keskustella. Kaikki asioista tietävät että se on surkea. 

Ai ei ole. Kummasti niitä työtarjouksia tulee ulkomailta insinööreille. Katsos kun oikeassa elämässä töitä saadaan näytöillä eikä koulupapereilla.

Juuri näin, koulun ranking ei kanna työuralla kovin paljoa alkua pidemmälle. Pitkällä juoksulla meriitit tulevat työelämästä, mutta ensimmäiset työpaikat ovat tärkeitä uralla ja niihin päästään koulutuksen perusteella.

Ei pidä paikkaansa, koulun ranking kantaa todella pitkälle (vaikka näin ei pitäisi mielestäni olla). Varsinkin jos on supliikkihemmo pääsee tosi pitkälle pelkästään sillä yliopiston statuksella.

Höpö höpö, toki hyvän koulun onnistuneesti suorittanut on käynyt läpi kovan seulan, mutta olen varma että työnantaja ottaa mielummin sellaisen työntekijän, jolla on hyvät meriitit alalla tunnetusta työpaikasta, kuin sellaisen jolla on keskinkertaiset, olipa sitten vaikka kuinka Harvardista valmistunut. Hollywoodin lakileffat ovat Hollywoodia... 

Olet valitettavasti väärässä.

Juuri näin. On hyvin tyypillistä että jo työhakemuksia selatessa valitaan parhaista kouluista valmistuneet, myös työpaikkahistoria katsotaan, mitä coolimmat yritykset löytyy cv:stä sitä paremmat mahdollisuudet, jos on jo valmiiksi työtön niin on hyvin ohuet mahdollisuudet päästä edes haastatteluun sillä kaikilla on ollut työpaikka jo opiskellessa parhaissa yliopistoissa.   Myös internshippien valinnat menevät niin että teknologiayritykset kilpailevat parhaissa yliopistoissa opiskelevista internshipeistä eikä muita edes huomioida jos on mahdollisuus saada joku Harvardin, Stanfordin jne opiskelija. Näillä vaan on yleensä varaa valita ja pyytää hyvää palkkaa jo harjoitteluajalta niin kaikki yritykset eivät heitä saa ja mahdollisuuden saa joku muu. Maailma on julma ja kannattaa ottaa tämä huomioon kun lähettää niitä hakemuksia ja miettii mikä on pielessä kun haastatteluihin ei pyydetä.

Et kai väitä että esim. Applelle paikkaa hakevan työelämässä esim. mikkisoftalta meritoituneen mutta rankingiltaan keskiverto unista valmistuneen insinöörin ohittaa joku Harvardin käynyt joka on pärjännyt keskinkertaisesti mikkisoftalla.

Tottakai varsinkin aivan uran alkupuolella koulutuksella ja koululla on iso merkitys, mutta se vähenee huomattavasti, kun aikaa kuluu...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomi pärjää toki väkilukuun suhteutettuna erittäin hyvin myös ranking-listoilla. Kuten täällä jo mainittiinkin, Åbo Akademia lukuunottamatta kaikki Suomen yliopistot yltävät 500 parhaan joukkoon, mikä on erinomainen saavutus huomioiden sen, että yliopistoja on maailmanlaajuisesti noin 16 000. Yhdysvaltalaisissa yliopistoissa hyvää on sen sijaan nimenomaan tuo, että kaikki "joutuvat" opiskelemaan paljon yleissivistäviä opintoja. Kapea-alaisen osaamisen sijaan laajalla yleissivistyksellä on helpompi sekä pärjätä työelämässä ja yhteiskunnassa että valita aidosti mielekkäältä tuntuva pääaine. Suomalaiset nuoret sen sijaan joutuvat arpomaan jo ennen yliopiston aloittamista omaa alaansa joskus varsin hatarallakin mutu-tuntumalla.

Mitä tulee suomalaisen lukion ja high schoolien vertailuun, sekään ei ole mielekästä, sillä maidemme toisen asteen koulutussysteemit poikkeavat toisistaan merkittävästi. Ensinnäkin, kuten yhdysvaltalaisten yliopistojen, myös high schoolien välillä on valtavia tasoeroja. Opettajan ammattia ei juurikaan arvosteta USA:laisessa kulttuurissa: opettajankoulutus on Suomeen verrattuna heikoissa kantimissa ja alalle valikoituvat ihmiset eivät käy läpi samanlaista pääsykoeruljanssia, saatika (usein) suorita ylempää korkeakoulututkintoa.

Toisekseen julkisen systeemin kouluissa, jotka sijaitsevat köyhillä ghettoalueilla, opetuksen laatu kärsii valtavien sosiaalisten ongelmien vuoksi; näihin kouluihin myös päätyvät vähemmän motivoituneet opettajat, jotka joutuvat opettamaan heikoista lähtökohdista tulevia teini-ikäisiä vielä peräti lukemaan ja kirjoittamaan. Sen sijaan kalliissa yksityiskoulussa opettajat ovat usein akateemisemmin suuntautuneita, rahoituksen takia välineistö parempaa, kurssitarjonta monipuolisempaa ja oppilasaines on pääosin akateemisista perheistä.

Kolmannekseen Yhdysvalloista puuttuu toisen asteen ammatillinen suuntautumisvaihtoehto, joten high schoolista voi valmistua lähtökohtaisesti sekä erittäin helpoilla (meidän peruskoulutasoa lähellä olevilla) kursseilla, tai valita vaikeusasteeltaan myös advanced level -kursseja, jotka hipovat suomalaista yliopistotasoa.

-41

Ihan mielenkiinnosta: Jos Yhdysvalloissa ei ole toisen asteen ammatillista koulutusta, niin miten kaikki duunariammattien työntekijät koulutetaan? Käyvätkö kaikki bussikuskit, putkimiehet, suutarit, siivoojat, kokit jne. myös yliopiston vai onko heidän koulutukseen jokin muu tapa?

Se amerikkalainen kaverini on liiketalouden ja -hallinnon maisteri ja käynyt yliopiston.

Eli ainakin tradenomiksi voi opiskella USA:ssa yliopistossa.

Muista aloista en tiedä.

Mitä tekemistä maisterilla ja tradenomilla on keskenään?

Suoritan Yhdysvalloissa kandidaatin tutkintoa pienessä yksityisessä yliopistossa, jossa lukuvuosimaksu asumiskuluineen on melkein 100 000 dollaria. Itse kuitenkin käyn koulussa koko opiskeluiden kattavalla stipendillä.

Tuolla hinnalla kuitenkin saa paljon vastineeksi kuten koulutuksen omalla alalla sekä altistumista muille aloille. Professorit tuntevat opiskelijansa nimeltä, hengaavat näiden kanssa kurssien ulkopuolella, ja jokaiselle opiskelijalle löytyy oma yhteisö koulusta. Kurssien tasosta sen verran että introductory kurssit kemiassa ja biologiassa kattavat kaiken tiedon mitä IB:n kaksivuotinen kurssi kattaa. Eli luulisin että normaalissa suomalaisessa lukiossa pitkän aineen verran ja vähän enemmän. Loput kurssit ovat erittäin vaativia ja hyvin jatko-opiskeluihin valmistavia.

Luulenkin että stereotypiat amerikkalaisesta yliopistosta tulevat elokuvista, joissa kuvataan opiskelijoiden arkea julkisissa opinahjoissa, kuten state school tai community college. Nämä ovat yleensä tarkoitettu niille, jotka haluavat bilettää eikä kuluttaa aikaansa opiskeluun.

Täällä on niin paljon erilaisia kouluja kuin Suomessa, niin voi olla hankalaa puhua kattavasti koko koulutussysteemistä.

Vierailija kirjoitti:

Suoritan Yhdysvalloissa kandidaatin tutkintoa pienessä yksityisessä yliopistossa, jossa lukuvuosimaksu asumiskuluineen on melkein 100 000 dollaria. Itse kuitenkin käyn koulussa koko opiskeluiden kattavalla stipendillä.

Tuolla hinnalla kuitenkin saa paljon vastineeksi kuten koulutuksen omalla alalla sekä altistumista muille aloille. Professorit tuntevat opiskelijansa nimeltä, hengaavat näiden kanssa kurssien ulkopuolella, ja jokaiselle opiskelijalle löytyy oma yhteisö koulusta. Kurssien tasosta sen verran että introductory kurssit kemiassa ja biologiassa kattavat kaiken tiedon mitä IB:n kaksivuotinen kurssi kattaa. Eli luulisin että normaalissa suomalaisessa lukiossa pitkän aineen verran ja vähän enemmän. Loput kurssit ovat erittäin vaativia ja hyvin jatko-opiskeluihin valmistavia.

Luulenkin että stereotypiat amerikkalaisesta yliopistosta tulevat elokuvista, joissa kuvataan opiskelijoiden arkea julkisissa opinahjoissa, kuten state school tai community college. Nämä ovat yleensä tarkoitettu niille, jotka haluavat bilettää eikä kuluttaa aikaansa opiskeluun.

Täällä on niin paljon erilaisia kouluja kuin Suomessa, niin voi olla hankalaa puhua kattavasti koko koulutussysteemistä.

Mistä löysit noin kalliin koulun, Googlen mukaan USA:n ja samalla maailman kallein yliopisto on Harvey Mudd jonka vuosimaksu asumisineen ja ruokailuineen on $80 000 vuodessa https://www.hmc.edu/admission/afford/cost-of-attendance/

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suoritan Yhdysvalloissa kandidaatin tutkintoa pienessä yksityisessä yliopistossa, jossa lukuvuosimaksu asumiskuluineen on melkein 100 000 dollaria. Itse kuitenkin käyn koulussa koko opiskeluiden kattavalla stipendillä.

Tuolla hinnalla kuitenkin saa paljon vastineeksi kuten koulutuksen omalla alalla sekä altistumista muille aloille. Professorit tuntevat opiskelijansa nimeltä, hengaavat näiden kanssa kurssien ulkopuolella, ja jokaiselle opiskelijalle löytyy oma yhteisö koulusta. Kurssien tasosta sen verran että introductory kurssit kemiassa ja biologiassa kattavat kaiken tiedon mitä IB:n kaksivuotinen kurssi kattaa. Eli luulisin että normaalissa suomalaisessa lukiossa pitkän aineen verran ja vähän enemmän. Loput kurssit ovat erittäin vaativia ja hyvin jatko-opiskeluihin valmistavia.

Luulenkin että stereotypiat amerikkalaisesta yliopistosta tulevat elokuvista, joissa kuvataan opiskelijoiden arkea julkisissa opinahjoissa, kuten state school tai community college. Nämä ovat yleensä tarkoitettu niille, jotka haluavat bilettää eikä kuluttaa aikaansa opiskeluun.

Täällä on niin paljon erilaisia kouluja kuin Suomessa, niin voi olla hankalaa puhua kattavasti koko koulutussysteemistä.

Mistä löysit noin kalliin koulun, Googlen mukaan USA:n ja samalla maailman kallein yliopisto on Harvey Mudd jonka vuosimaksu asumisineen ja ruokailuineen on $80 000 vuodessa https://www.hmc.edu/admission/afford/cost-of-attendance/

Asumisineen. On hankala keskustella asioista ihmisten kanssa jotka eivät ymmärrä lukemaansa. Asuminen ei ole ilmaista Yhdysvalloissa vaikka opiskelee yliopistossa:)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suoritan Yhdysvalloissa kandidaatin tutkintoa pienessä yksityisessä yliopistossa, jossa lukuvuosimaksu asumiskuluineen on melkein 100 000 dollaria. Itse kuitenkin käyn koulussa koko opiskeluiden kattavalla stipendillä.

Tuolla hinnalla kuitenkin saa paljon vastineeksi kuten koulutuksen omalla alalla sekä altistumista muille aloille. Professorit tuntevat opiskelijansa nimeltä, hengaavat näiden kanssa kurssien ulkopuolella, ja jokaiselle opiskelijalle löytyy oma yhteisö koulusta. Kurssien tasosta sen verran että introductory kurssit kemiassa ja biologiassa kattavat kaiken tiedon mitä IB:n kaksivuotinen kurssi kattaa. Eli luulisin että normaalissa suomalaisessa lukiossa pitkän aineen verran ja vähän enemmän. Loput kurssit ovat erittäin vaativia ja hyvin jatko-opiskeluihin valmistavia.

Luulenkin että stereotypiat amerikkalaisesta yliopistosta tulevat elokuvista, joissa kuvataan opiskelijoiden arkea julkisissa opinahjoissa, kuten state school tai community college. Nämä ovat yleensä tarkoitettu niille, jotka haluavat bilettää eikä kuluttaa aikaansa opiskeluun.

Täällä on niin paljon erilaisia kouluja kuin Suomessa, niin voi olla hankalaa puhua kattavasti koko koulutussysteemistä.

Mistä löysit noin kalliin koulun, Googlen mukaan USA:n ja samalla maailman kallein yliopisto on Harvey Mudd jonka vuosimaksu asumisineen ja ruokailuineen on $80 000 vuodessa https://www.hmc.edu/admission/afford/cost-of-attendance/

Asumisineen. On hankala keskustella asioista ihmisten kanssa jotka eivät ymmärrä lukemaansa. Asuminen ei ole ilmaista Yhdysvalloissa vaikka opiskelee yliopistossa:)

Tuossa maailman kalleimmaksi yliopistoksi rankatussa on asuminen ja meal plan mukana $80000 vuodessa ja tiedoksi olen asununt USA:ssa... Tietysti jos haluaa vuokrata oman kämpän niin hinnannhan saa nousemaan vaikka tähtitieteelliseksi asunnon laadusta riippuen, mutta mitä tekemistä sillä on opiskelumaksujen kanssa...

Millä meriiteillä sait stipendin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhdysvalloissa on eri tasoisia yliopistoja. Jokaiselle jotakin. Maailman parhaimmat yliopistot-lista kertonee karua totuuttaan siitä etteivät Suomen yliopistot pysty kilpailemaan laadussa ja sisällössä parhaimpien kanssa. Suomalaiset yliopistot löytyvät todella kaukaa kärjestä. Suomalaiset insinöörit eivät ole mitenkään erityisen haluttua kamaa Suomen ulkopuolella. Joskus Nokian aikaan Nokian mukana pääsi useita mutta nykyään aika nihkeää on. 

Suomalaisesta yliopistosta ja sen tasosta ei kannata edes keskustella. Kaikki asioista tietävät että se on surkea. 

Ai ei ole. Kummasti niitä työtarjouksia tulee ulkomailta insinööreille. Katsos kun oikeassa elämässä töitä saadaan näytöillä eikä koulupapereilla.

Juuri näin, koulun ranking ei kanna työuralla kovin paljoa alkua pidemmälle. Pitkällä juoksulla meriitit tulevat työelämästä, mutta ensimmäiset työpaikat ovat tärkeitä uralla ja niihin päästään koulutuksen perusteella.

Ei pidä paikkaansa, koulun ranking kantaa todella pitkälle (vaikka näin ei pitäisi mielestäni olla). Varsinkin jos on supliikkihemmo pääsee tosi pitkälle pelkästään sillä yliopiston statuksella.

Höpö höpö, toki hyvän koulun onnistuneesti suorittanut on käynyt läpi kovan seulan, mutta olen varma että työnantaja ottaa mielummin sellaisen työntekijän, jolla on hyvät meriitit alalla tunnetusta työpaikasta, kuin sellaisen jolla on keskinkertaiset, olipa sitten vaikka kuinka Harvardista valmistunut. Hollywoodin lakileffat ovat Hollywoodia... 

Olet valitettavasti väärässä.

Juuri näin. On hyvin tyypillistä että jo työhakemuksia selatessa valitaan parhaista kouluista valmistuneet, myös työpaikkahistoria katsotaan, mitä coolimmat yritykset löytyy cv:stä sitä paremmat mahdollisuudet, jos on jo valmiiksi työtön niin on hyvin ohuet mahdollisuudet päästä edes haastatteluun sillä kaikilla on ollut työpaikka jo opiskellessa parhaissa yliopistoissa.   Myös internshippien valinnat menevät niin että teknologiayritykset kilpailevat parhaissa yliopistoissa opiskelevista internshipeistä eikä muita edes huomioida jos on mahdollisuus saada joku Harvardin, Stanfordin jne opiskelija. Näillä vaan on yleensä varaa valita ja pyytää hyvää palkkaa jo harjoitteluajalta niin kaikki yritykset eivät heitä saa ja mahdollisuuden saa joku muu. Maailma on julma ja kannattaa ottaa tämä huomioon kun lähettää niitä hakemuksia ja miettii mikä on pielessä kun haastatteluihin ei pyydetä.

Et kai väitä että esim. Applelle paikkaa hakevan työelämässä esim. mikkisoftalta meritoituneen mutta rankingiltaan keskiverto unista valmistuneen insinöörin ohittaa joku Harvardin käynyt joka on pärjännyt keskinkertaisesti mikkisoftalla.

Tottakai varsinkin aivan uran alkupuolella koulutuksella ja koululla on iso merkitys, mutta se vähenee huomattavasti, kun aikaa kuluu...

Tästä saa sen ajatuksen että Apple hakisi vain tietyntyyppisiä insinöörejä:) Terveisiä Cupertinosta:) Koulutuksen merkitys ei vähene teknologia-alalla milloinkaan. Aina katsotaan ensin se missä on kouluttautunut. Se antaa osviittaa jo siitä minkä tyyppinen henkilö paikkaa hakee. Opiskelupaikalla on suuri merkitys. Suomessa ei ole sellaista arvojärjestelmää joten ei ihme ettei sen merkitystä ymmärretä  . Työttömyys on täysin nounou teknologia-alalla nykyään. Jos on jäänyt työttömäksi niin sen työttömyysjakson aikana kannattaa sitten opiskella lisää ettei tule niitä rakoja. Ja Suomesta maailmalle yrittävillä suomalaisilla insinööreillä on usein väärä olettamus siitä mitä meriittejä haetaan ulkomailla koska suomalainen arvomaailma on alkujaan jo niin erilainen. Esimerkiksi suomalaisilla ei juurikaan ole mitään ymmärrystä siitä miten paljon töitä pitää tehdä ollakseen ahkera työntekijä tai että tietoa jaetaan ryhmässä eikä yritetä sooloilla. Tällainen minä olen parempi kuin kaikki muuta ja tiedon panttaaminen on hyvin suomalainen piirre. Tunnen muutamia suomalaisia erittäin hyviä insinöörejä mutta heidän ajatusmaailmansa poikkeaa normisuomalaisesta todella radikaalisti.  Pääosin suomalaiset insinöörit pääsevät maailmalle suomalaisten teknologiayritysten työntekijöinä. Lähes poikkeuksetta. 

Sain huipputulokset SAT-, ACT- ja IB-kokeista. Keskiarvo oli myös koulussa hyvällä tasolla. Aika helposti voi saada isoja summia rahaa jos vain jaksaa opiskella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suoritan Yhdysvalloissa kandidaatin tutkintoa pienessä yksityisessä yliopistossa, jossa lukuvuosimaksu asumiskuluineen on melkein 100 000 dollaria. Itse kuitenkin käyn koulussa koko opiskeluiden kattavalla stipendillä.

Tuolla hinnalla kuitenkin saa paljon vastineeksi kuten koulutuksen omalla alalla sekä altistumista muille aloille. Professorit tuntevat opiskelijansa nimeltä, hengaavat näiden kanssa kurssien ulkopuolella, ja jokaiselle opiskelijalle löytyy oma yhteisö koulusta. Kurssien tasosta sen verran että introductory kurssit kemiassa ja biologiassa kattavat kaiken tiedon mitä IB:n kaksivuotinen kurssi kattaa. Eli luulisin että normaalissa suomalaisessa lukiossa pitkän aineen verran ja vähän enemmän. Loput kurssit ovat erittäin vaativia ja hyvin jatko-opiskeluihin valmistavia.

Luulenkin että stereotypiat amerikkalaisesta yliopistosta tulevat elokuvista, joissa kuvataan opiskelijoiden arkea julkisissa opinahjoissa, kuten state school tai community college. Nämä ovat yleensä tarkoitettu niille, jotka haluavat bilettää eikä kuluttaa aikaansa opiskeluun.

Täällä on niin paljon erilaisia kouluja kuin Suomessa, niin voi olla hankalaa puhua kattavasti koko koulutussysteemistä.

Mistä löysit noin kalliin koulun, Googlen mukaan USA:n ja samalla maailman kallein yliopisto on Harvey Mudd jonka vuosimaksu asumisineen ja ruokailuineen on $80 000 vuodessa https://www.hmc.edu/admission/afford/cost-of-attendance/

Asumisineen. On hankala keskustella asioista ihmisten kanssa jotka eivät ymmärrä lukemaansa. Asuminen ei ole ilmaista Yhdysvalloissa vaikka opiskelee yliopistossa:)

Tuossa maailman kalleimmaksi yliopistoksi rankatussa on asuminen ja meal plan mukana $80000 vuodessa ja tiedoksi olen asununt USA:ssa... Tietysti jos haluaa vuokrata oman kämpän niin hinnannhan saa nousemaan vaikka tähtitieteelliseksi asunnon laadusta riippuen, mutta mitä tekemistä sillä on opiskelumaksujen kanssa...

Olen mukana koulun lääketieteelliseen yliopistoon valmistavassa ohjelmassa, johon sisältyy kenttätöitä ja ylmääräisiä kursseja. Sisäänpääsy lääketieteelliseen ohjelmaan on tämän ohjelman suorittamisen jälkeen melko taattu. Ohjelmaan pääsy ja hinta määräytyy myös sen mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhdysvaltojen yliopistotutkinnon vastaa vaativuudeltaan suomen ammattikorkea/lukiotasoa.

Ihan taytta puppua. Amerikkalaisessa yliopistossa harva suomalainen selviaisi ellei pyrkisi johonkin Possum Hollowin yliopistoon.

Jokaisella luennolla on oltava lasna ja kurssien tahdissa pysyttava mukana muuten tulee lahto.

Suomalaisilla on omituinen kasitys koulujensa tasoista. Minulla on kokemusta molemmista ja kylla amerikkalainen lukio suomalaisen pesee. On myos paljon monimuotoisempi.

No ei se nyt ihan noinkaan mene. USA:ssa voi rikas mutta tyhmä jannu päästä Harvardiin. Tunnen itse monia amerikkalaisista yliopistoista valmistuneita, joiden yleissivistys ja ÄO eivät päätä huimaa. Ja ovat valmistuneet ihan isojen kaupunkien yliopistoista., eikä mistään perähikiältä.

Isoissa kaupingeissa in city collegeita joista osasa on ihan ghetto meininki. Osa Ivy Leaguesita saattaa puolestaan sijaita ns.skutsissa. Sijainnilla on merkitystä ainoastaan ranking listalla,ei google mapissa.

Pitää myös sanoa ettei auta yhtään että keskustelupalstoilla vähätellään ulkomaalaisia yliopistoja ja työpaikkoja. Kuvitelmat siitä että vaaditaan vähemmän ja ollaan paljon surkeampia kuin Suomessa antaa väärän kuvan koko hommasta ja monella on hyvin ylimielinen asenne jo ensi käteen. Jos kuvittelee olevansa jollakin tavalla parempi kuin intialainen, amerikkalainen tai kiinalainen ja omaavansa paremmat lähtökohdat suomalaisena niin siitä on huono päästä mihinkään eteenpäin. Kansalaisuudella ei ole mitään väliä, vain sillä koulutuksella ja työhistorialla sekä sillä millainen fiilis haastattelijalle jää hakijasta. 

Jos haluaa päästä Suomen ulkopuolelle töihin isompiin ympyröihin niin kannattaa hakea opiskelupaikkaa ulkomailta niin että on edes jonkunlaista taustaa opiskelusta parempi tasoisessa yliopistossa. Melkoisen moni suomalainen täydentää suomalaisia opintoja ulkomailla ja se on usein juuri se tarvittava juttu työuran aukeamiselle. Toinen on suomalaisen kansainvälisen yrityksen kautta maailmalle ponnistaminen. 

Ja sitten se että kannattaa ottaa selvää siitä että mitkä tekijät tekevät yliopistosta laadukkaan ettei mutuile turhaan. Laadukkailla yliopistoilla on paljon rahaa koska isot yritykset haluavat satsata niihin rahallisesti koska ne suoltavat ulos hyviä työntekijöitä. Ja sitä varten tarvitaan resursseja, ja hyvät professorit jotka nekin ovat kalliita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhdysvalloissa on eri tasoisia yliopistoja. Jokaiselle jotakin. Maailman parhaimmat yliopistot-lista kertonee karua totuuttaan siitä etteivät Suomen yliopistot pysty kilpailemaan laadussa ja sisällössä parhaimpien kanssa. Suomalaiset yliopistot löytyvät todella kaukaa kärjestä. Suomalaiset insinöörit eivät ole mitenkään erityisen haluttua kamaa Suomen ulkopuolella. Joskus Nokian aikaan Nokian mukana pääsi useita mutta nykyään aika nihkeää on. 

Suomalaisesta yliopistosta ja sen tasosta ei kannata edes keskustella. Kaikki asioista tietävät että se on surkea. 

Ai ei ole. Kummasti niitä työtarjouksia tulee ulkomailta insinööreille. Katsos kun oikeassa elämässä töitä saadaan näytöillä eikä koulupapereilla.

Juuri näin, koulun ranking ei kanna työuralla kovin paljoa alkua pidemmälle. Pitkällä juoksulla meriitit tulevat työelämästä, mutta ensimmäiset työpaikat ovat tärkeitä uralla ja niihin päästään koulutuksen perusteella.

Ei pidä paikkaansa, koulun ranking kantaa todella pitkälle (vaikka näin ei pitäisi mielestäni olla). Varsinkin jos on supliikkihemmo pääsee tosi pitkälle pelkästään sillä yliopiston statuksella.

Höpö höpö, toki hyvän koulun onnistuneesti suorittanut on käynyt läpi kovan seulan, mutta olen varma että työnantaja ottaa mielummin sellaisen työntekijän, jolla on hyvät meriitit alalla tunnetusta työpaikasta, kuin sellaisen jolla on keskinkertaiset, olipa sitten vaikka kuinka Harvardista valmistunut. Hollywoodin lakileffat ovat Hollywoodia... 

Olet valitettavasti väärässä.

Juuri näin. On hyvin tyypillistä että jo työhakemuksia selatessa valitaan parhaista kouluista valmistuneet, myös työpaikkahistoria katsotaan, mitä coolimmat yritykset löytyy cv:stä sitä paremmat mahdollisuudet, jos on jo valmiiksi työtön niin on hyvin ohuet mahdollisuudet päästä edes haastatteluun sillä kaikilla on ollut työpaikka jo opiskellessa parhaissa yliopistoissa.   Myös internshippien valinnat menevät niin että teknologiayritykset kilpailevat parhaissa yliopistoissa opiskelevista internshipeistä eikä muita edes huomioida jos on mahdollisuus saada joku Harvardin, Stanfordin jne opiskelija. Näillä vaan on yleensä varaa valita ja pyytää hyvää palkkaa jo harjoitteluajalta niin kaikki yritykset eivät heitä saa ja mahdollisuuden saa joku muu. Maailma on julma ja kannattaa ottaa tämä huomioon kun lähettää niitä hakemuksia ja miettii mikä on pielessä kun haastatteluihin ei pyydetä.

Et kai väitä että esim. Applelle paikkaa hakevan työelämässä esim. mikkisoftalta meritoituneen mutta rankingiltaan keskiverto unista valmistuneen insinöörin ohittaa joku Harvardin käynyt joka on pärjännyt keskinkertaisesti mikkisoftalla.

Tottakai varsinkin aivan uran alkupuolella koulutuksella ja koululla on iso merkitys, mutta se vähenee huomattavasti, kun aikaa kuluu...

Tästä saa sen ajatuksen että Apple hakisi vain tietyntyyppisiä insinöörejä:) Terveisiä Cupertinosta:) Koulutuksen merkitys ei vähene teknologia-alalla milloinkaan. Aina katsotaan ensin se missä on kouluttautunut. Se antaa osviittaa jo siitä minkä tyyppinen henkilö paikkaa hakee. Opiskelupaikalla on suuri merkitys. Suomessa ei ole sellaista arvojärjestelmää joten ei ihme ettei sen merkitystä ymmärretä  . Työttömyys on täysin nounou teknologia-alalla nykyään. Jos on jäänyt työttömäksi niin sen työttömyysjakson aikana kannattaa sitten opiskella lisää ettei tule niitä rakoja. Ja Suomesta maailmalle yrittävillä suomalaisilla insinööreillä on usein väärä olettamus siitä mitä meriittejä haetaan ulkomailla koska suomalainen arvomaailma on alkujaan jo niin erilainen. Esimerkiksi suomalaisilla ei juurikaan ole mitään ymmärrystä siitä miten paljon töitä pitää tehdä ollakseen ahkera työntekijä tai että tietoa jaetaan ryhmässä eikä yritetä sooloilla. Tällainen minä olen parempi kuin kaikki muuta ja tiedon panttaaminen on hyvin suomalainen piirre. Tunnen muutamia suomalaisia erittäin hyviä insinöörejä mutta heidän ajatusmaailmansa poikkeaa normisuomalaisesta todella radikaalisti.  Pääosin suomalaiset insinöörit pääsevät maailmalle suomalaisten teknologiayritysten työntekijöinä. Lähes poikkeuksetta. 

Vastauksen sekavuudesta päätellen et ole ainakaan insinööri. Meriitit ja tech osaaminen ja suositukset ratkaisee huomattavasti enemmän varsinkin piilaakson kaltaisissa high tech paikoissa, kuin se minkä rankingin koulusta olet valmistunut, toki junioreilla koulu ratkaisee paljon myös. Tunnen useita inssejä socalista ja olen itse työskennellyt inssinä USA:ssa

voit vaikka googlettaa asiaa, jos et usko osaamisen referenssit ratkaisevat. 

https://www.quora.com/Does-Silicon-Valley-downplay-the-importance-of-ha…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jenkeissä taitaa olla tärkeämpää se, mistä koulusta on valmistunut. Suomessahan se on aivan sama, onko Aallosta vai Oulusta dippalapun hommannut, poislukien tuotantotalous. 

No, on sillä kyllä väliä onko tutkinto Helsingin yliopistosta tai jostain Vaasan tekusta.

Ehkä joo jos ala on sellainen, jolla on kova kilpailu työpaikoista. Dipat käy kaupaksi perinteisillä aloilla, vaikka olisi Oulun yliopistosta. Amk-inssit käy myös kaupaksi hyvin. Tuotantotalous on tosin poikkeus, mutta hyvin näyttää kelpaavan myös Lutin tutapojat.

Lutin rahoituspojat ja tytöt kelpaavat hyvin  Stadissa.

Ainakin siellä on kalliit lukukausimaksut. Ja jos et saa tenttiä kolmannella yrityksellä läpi, lennät yliopistosta ulos, eikä paluuta ole. Ja siellä edetään tarkasti opetussuunnitelman mukaan, eikä lusmuilua siedetä.

Lukukausimaksut voi olla euroina, jopa kymmeniätuhansia euroja.

Eikä mitään tukia, vaan opiskellaan pankkilainalla tai perhe maksaa.