Hyvät survivalistit ja preppaajat! Jaetaanko parhaat vinkit tähän.

Vierailija kirjoitti:

Tässä rivariyhtiössä kun asuu, emme pysty mitenkään muutoin kuin peitoin varustautumaan kylmyyttä vastaan, jos sähköt menevät ja kaukolämpö katkeaa. Muuten uskoisin pärjääväni, ottaisin varavettä ilmoituksesta talteen ja vettä jaetaankin yleensä hätätilanteissa ja (hamstrattua) ruokaa voisi lämmittää kaasugrillillä pihassa. Aika monta suomalaista asuu asunnossa, jossa talvisaikaan ei hätätilanteessa olisi mahdollista asua.

Höpönlöpön.

Kaupunkiasunto, varalämmitysjärjestelmänä kaksi kaasulla toimivaa sisätilalämmitntä, kaasukeittimet joita voi käyttää sisällä, lämpösolun rakentamiseen vaellusteltta ja pari talvimakuupussia. Ei mihinkään ulos grillillä kannata mennä talvella ruokia lämmittämään. Vettä voi pitää varalla ihan koko ajan, kierrättää sitä niin kuin ruoankin korivaraa.

Sori, mutta en ymmärrä tuollaista asennetta: ettei muka olisi mahdollista.

Onhan. Ottaa asioista selvää illan tai pari, panostaa muutaman satasen per vuosi muutaman vuoden ajan ei se sen vaikeampaa ole. Tarvikkeet eivät vanhene ja ruoka yms kiertää käytössä.

Hankkikaa nyt edes makuupussit peittojen lisäksi. Siihen on syynsä, miksi talviretkillä nukutaan maluupusseissa eikä peiton alla.

Lukekaa nyt edes se 72tuntia.fi jooko.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on tällä hetkellä mahdollisuus päästä liki omavaraiseksi (suola pitää ostaa ja jotain muuta pientä, mutta ne voi vaikka vaihtaa mustikoihin tai sieniin). Se vaatii kyllä sen verran tiukkaa sitoutumista tavoitteeseen, että täysipäiväinen työssäkäynti ei tietenkään ole enää mahdollista etenkään kasvukaudella. Omavaraisuus Suomessa edellyttää ravinnon osalta runsasta painotusta kasviksiin, etenkin perunaan ja muihin juureksiin sekä palkokasveihin, perinteiseen härkäpapuun ja herneeseen. Viljankasvatus omavaraisesti, ilman mitään koneita, on yllättävän työlästä, ja pienillä koneillakin se on työlästä. Jo pelkästään viljan puinti, eli jyvien irrottaminen tähkästä ja akanoiden poistaminen on aikaavievää, jos sitä ei ole koneellistettu. Ihminen on kuitenkin kymmeniä tuhansia vuosia viitsinyt nähdä vaivaa saadakseen leipää (kyllä, leipää, ja leipään tarvitaan jauhoja, joita saadaan viljasta), joten onhan se tottakai mahdollista.

Esimerkiksi polttopuiden teko käsipeleillä on hyvin aikaavievää hommaa. Kyllä sen pystyy tekemään, jos on aikaa. Puut poikki käsisahalla, karsiminen vesurilla tai kirveellä (itse suosin vesuria), pätkiminen, halkominen, tarvittaessa vielä uudestaan katkaisu sopivaan mittaan, kuivumisen odottelu ja sitten vielä pinoaminen. Jossain välissä puut pitää kuljettaa kaatokohdasta sinne puuvarastoon, harvoin niitä kotipihassa löytyy vuodesta toiseen. Kun se polttopuiden teko konevoiminkin vie aikaa!

Ihminen on siitä merkillinen epeli, että pakon edessä moni kykenee tekemään asioita, joita ei tiennyt edes osaavansa. Ihmisten resilienssi, eli kyky palautua hankalista tilanteista, vaihtelee. Se vaihtelee yksittäisellä ihmiselläkin eri aikoina. Pienikin toivonkipinä saattaa riittää ylläpitämään tahtoa selviytyä ja kykyä toimia. En olisi niin pessimistinen kuin moni muu täällä on.

Realismi ei ole pessimismiä. Otetaan vaikka tuo polttopuuhomma. Olet siinä ihan oikeassa, mutta 72% suomalaisista asuu 5% alueella Suomen kokonaispinta-alasta kaupungeissa. Jos puhutaan puusta lämmitysmuotona, niin ne klapit eivät lämmitä niitä noin 4 miljoonaa suomalaista, joilla ei ole puulämmitysmahdollisuutta kotonaan. Sen asian muuttaminen veisi vuosia, vaikka voimaan astuisi jonkinlainen laki, että jokaisessa kodissa on oltava jokin puulämmityselementti, eikä sekään ilman tuontia edes onnistuisi.

Okei, meillä on nyt eri näkökulma: minä katson yksittäisen perheyksikön osalta, sinä koko valtion osalta.

Puunpoltolla ei saada pidettyä suomalaisia lämpimänä eikä ruokittuna nopeasti ja vaivattomasti.

JOS tulisi tilanne, että KAIKKI yhteydet ulkomaailmaan katkeaisivat, samalla menisi sähköt jne. niin se karsisi aika nopeasti väestöäkin. Esimerkiksi kaikki ne ihmiset, joiden elämä on kiinni sähkössä tai sähköllä tuotetussa asiassa (lääkehappi) tai ulkomailta tuoduissa lääkkeissä (1-tyypin diabetes, antibiootit jne), menehtyisivät jollain aikavälillä. Ensimmäinen ongelma olisi vainajien käsittely, miten haudata kymmeniä ellei satojatuhansia vainajia, jos käytössä on vain lapiot, rautakanget ja kuokat? Laitetaanko roviot pystyyn?

Tämä skenaario on käyty tässä ketjussa läpi ainakin kerran, todennäköisesti useamminkin.

Pelkkä ruoka ei ole ongelma. Itseasiassa ruokahuolto on alkuvaiheessa vain hankaluus, on paljon vaikeampia asioita ratkaistavana ensin akuutisti.

Katso Ukrainaa

Miten siellä vainajat haudataan? No, ne haudataan. Jos ei ole kaivinkonetta, kaivetaan lapiolla. Kai se saivartelu ja jossittelu vaan on niin kivaa, että sitä pitää tehdä kokoajan.

Ei se minusta kyllä anna hirveän hyvää kuvaa suomalaisten varautumisen tasosta jos kerran maaseudun/ok-taloasukkaat ovat paremmin varautuneita, mutta tarvitaan yksi sähkökriisi siihen että korttipakka leviää käsiin. Viime talvena panikoitiin, oli isot talot rakennettu kokonaan sen ympärille että sähkö oli halpaa, pitääkö laittaa myyntiin vai antaa jäätyä putkia myöten, valtiota vaadittiin apuun maksamaan sähkölaskut. Ne muutamat joilla oli takka naureskelivat - kunnes puuklapeistakin tuli pulaa. Vielä harvemmalla oli omistuksessaan metsää.

Tai se että tarvittiin sota Ukrainassa, ennenkuin suomalaiset havahtuivat siihen että siellä omassa kylässä ei muuten ole minkään näköistä suojaa, tai sen on annettu rapistua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä jos joku on preppaaja mutta ei ole tai halua olla survivalisti?

Mitään ei ole pakko olla tai tehdä. Ainoastaan kotivara on virallinen suositus, ei sekään pakko. Kaikki muu siihen päälle on tietysti ekstraa.

Varautumista voisi verrata lentokoneen turvaohjeiden lukemiseen. Suositeltavaa ja jopa järkevää - siltä varalta että JOS jotain tapahtuu - mutta ei ketään pakoteta, ja siksi moni ei sitä teekään, ja jos sitten tapahtuu jotain niin lopputulos on mikä on.

" MYÖS KANSALAINEN VOI VARAUTUA – KOTIVARA AUTTAA KATKON YLI

Laki velvoittaa viranomaisia varautumaan monenlaisiin häiriöihin, esimer-

kiksi sähkökatkoihin. Myös kansalaiset voivat osaltaan ehkäistä onnettomuuksia ja vaaratilanteita ja varautua tilanteeseen, jossa monet arjen tutut toiminnot katkeavat. Siihen velvoittaa pelastuslaki, joka edellyttää omatoimista varautumista myös yksityisiltä ihmisiltä."  - Puolustusministeriön turvallisuuskomitean julkaisu, Kappale 18, sivu 99

https://www.defmin.fi/files/3070/sahkoriippuvuus_modernissa_yhteiskunna…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä jos joku on preppaaja mutta ei ole tai halua olla survivalisti?

Mitään ei ole pakko olla tai tehdä. Ainoastaan kotivara on virallinen suositus, ei sekään pakko. Kaikki muu siihen päälle on tietysti ekstraa.

Varautumista voisi verrata lentokoneen turvaohjeiden lukemiseen. Suositeltavaa ja jopa järkevää - siltä varalta että JOS jotain tapahtuu - mutta ei ketään pakoteta, ja siksi moni ei sitä teekään, ja jos sitten tapahtuu jotain niin lopputulos on mikä on.

" MYÖS KANSALAINEN VOI VARAUTUA – KOTIVARA AUTTAA KATKON YLI

Laki velvoittaa viranomaisia varautumaan monenlaisiin häiriöihin, esimer-

kiksi sähkökatkoihin. Myös kansalaiset voivat osaltaan ehkäistä onnettomuuksia ja vaaratilanteita ja varautua tilanteeseen, jossa monet arjen tutut toiminnot katkeavat. Siihen velvoittaa pelastuslaki, joka edellyttää omatoimista varautumista myös yksityisiltä ihmisiltä."  - Puolustusministeriön turvallisuuskomitean julkaisu, Kappale 18, sivu 99

https://www.defmin.fi/files/3070/sahkoriippuvuus_modernissa_yhteiskunna…

Laki velvoittaa, mutta ei vahdi tai rankaise. Köyhät ei saa Kelasta tai harkinnanvaraisesta tukea kotivaraan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä jos joku on preppaaja mutta ei ole tai halua olla survivalisti?

Mitään ei ole pakko olla tai tehdä. Ainoastaan kotivara on virallinen suositus, ei sekään pakko. Kaikki muu siihen päälle on tietysti ekstraa.

Varautumista voisi verrata lentokoneen turvaohjeiden lukemiseen. Suositeltavaa ja jopa järkevää - siltä varalta että JOS jotain tapahtuu - mutta ei ketään pakoteta, ja siksi moni ei sitä teekään, ja jos sitten tapahtuu jotain niin lopputulos on mikä on.

" MYÖS KANSALAINEN VOI VARAUTUA – KOTIVARA AUTTAA KATKON YLI

Laki velvoittaa viranomaisia varautumaan monenlaisiin häiriöihin, esimer-

kiksi sähkökatkoihin. Myös kansalaiset voivat osaltaan ehkäistä onnettomuuksia ja vaaratilanteita ja varautua tilanteeseen, jossa monet arjen tutut toiminnot katkeavat. Siihen velvoittaa pelastuslaki, joka edellyttää omatoimista varautumista myös yksityisiltä ihmisiltä."  - Puolustusministeriön turvallisuuskomitean julkaisu, Kappale 18, sivu 99

https://www.defmin.fi/files/3070/sahkoriippuvuus_modernissa_yhteiskunna…

Laki velvoittaa, mutta ei vahdi tai rankaise. Köyhät ei saa Kelasta tai harkinnanvaraisesta tukea kotivaraan.

Kyse lienee enemmänkin valtion ja viranomaisten vastuunvapautuksesta. Ei ole järkevää ylläpitää mitään valtion varmuusvarastoa päivittäistavaroista, eikä niiden toimitus kaikille tarvitseville hädänhetkellä olisi mahdollistakaan. Joten jos joku kärsii tai kuolee siksi ettei tällä ole kotivaraa, niin tämän lain avulla se on ns. oma syy, kukaan ei voi haastaa oikeuteen heitteillejätöstä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä jos joku on preppaaja mutta ei ole tai halua olla survivalisti?

Mitään ei ole pakko olla tai tehdä. Ainoastaan kotivara on virallinen suositus, ei sekään pakko. Kaikki muu siihen päälle on tietysti ekstraa.

Varautumista voisi verrata lentokoneen turvaohjeiden lukemiseen. Suositeltavaa ja jopa järkevää - siltä varalta että JOS jotain tapahtuu - mutta ei ketään pakoteta, ja siksi moni ei sitä teekään, ja jos sitten tapahtuu jotain niin lopputulos on mikä on.

" MYÖS KANSALAINEN VOI VARAUTUA – KOTIVARA AUTTAA KATKON YLI

Laki velvoittaa viranomaisia varautumaan monenlaisiin häiriöihin, esimer-

kiksi sähkökatkoihin. Myös kansalaiset voivat osaltaan ehkäistä onnettomuuksia ja vaaratilanteita ja varautua tilanteeseen, jossa monet arjen tutut toiminnot katkeavat. Siihen velvoittaa pelastuslaki, joka edellyttää omatoimista varautumista myös yksityisiltä ihmisiltä."  - Puolustusministeriön turvallisuuskomitean julkaisu, Kappale 18, sivu 99

https://www.defmin.fi/files/3070/sahkoriippuvuus_modernissa_yhteiskunna…

Laki velvoittaa, mutta ei vahdi tai rankaise. Köyhät ei saa Kelasta tai harkinnanvaraisesta tukea kotivaraan.

Sama kuin kypäränkäyttäpakko. Toiset käyttää ilman lakiakin, ja toiset ei käytä edes lain edellyttämänä. Kun ei siitä rangaista. Mikä sitten on järkevää.... (setäni kuoli kaaduttuaan pyörällä ja lyötyään päänsä rotvallin reunaan, ei ollut kypärää silloin 80-luvun alkupuolella)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä jos joku on preppaaja mutta ei ole tai halua olla survivalisti?

Mitään ei ole pakko olla tai tehdä. Ainoastaan kotivara on virallinen suositus, ei sekään pakko. Kaikki muu siihen päälle on tietysti ekstraa.

Varautumista voisi verrata lentokoneen turvaohjeiden lukemiseen. Suositeltavaa ja jopa järkevää - siltä varalta että JOS jotain tapahtuu - mutta ei ketään pakoteta, ja siksi moni ei sitä teekään, ja jos sitten tapahtuu jotain niin lopputulos on mikä on.

" MYÖS KANSALAINEN VOI VARAUTUA – KOTIVARA AUTTAA KATKON YLI

Laki velvoittaa viranomaisia varautumaan monenlaisiin häiriöihin, esimer-

kiksi sähkökatkoihin. Myös kansalaiset voivat osaltaan ehkäistä onnettomuuksia ja vaaratilanteita ja varautua tilanteeseen, jossa monet arjen tutut toiminnot katkeavat. Siihen velvoittaa pelastuslaki, joka edellyttää omatoimista varautumista myös yksityisiltä ihmisiltä."  - Puolustusministeriön turvallisuuskomitean julkaisu, Kappale 18, sivu 99

https://www.defmin.fi/files/3070/sahkoriippuvuus_modernissa_yhteiskunna…

Laki velvoittaa, mutta ei vahdi tai rankaise. Köyhät ei saa Kelasta tai harkinnanvaraisesta tukea kotivaraan.

Minä olen muuten tuota testannut. Jouduin aikoinaan hakemaan kaupungilta harkinnanvaraista täydennystä toimeentuloon, ns. kodinperustamiskuluihin, ja kirjoitin huonekalujen lisäksi tarvittavien asioiden listalle ihan pokkana kotivaran. Siihen ei myönnetty tukea. Kesti kaksi vuotta että olin saanut pikkuhiljaa ostettua kaiken tarvittavan itse, välillä säästämällä rankasti. Ruokaa, vettä, patteriradio, taskulamppu, vaahtosammutin, ensiapuvälineet, retkikeitin, makuupussit jne..

Sekin on kumma että käteistä suositellaan pidettävän siltä varalta ettei kortit toimi, mutta jos on toimeentulotuen asiakas niin sellaisia varoja ei saisi olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä jos joku on preppaaja mutta ei ole tai halua olla survivalisti?

Mitään ei ole pakko olla tai tehdä. Ainoastaan kotivara on virallinen suositus, ei sekään pakko. Kaikki muu siihen päälle on tietysti ekstraa.

Varautumista voisi verrata lentokoneen turvaohjeiden lukemiseen. Suositeltavaa ja jopa järkevää - siltä varalta että JOS jotain tapahtuu - mutta ei ketään pakoteta, ja siksi moni ei sitä teekään, ja jos sitten tapahtuu jotain niin lopputulos on mikä on.

" MYÖS KANSALAINEN VOI VARAUTUA – KOTIVARA AUTTAA KATKON YLI

Laki velvoittaa viranomaisia varautumaan monenlaisiin häiriöihin, esimer-

kiksi sähkökatkoihin. Myös kansalaiset voivat osaltaan ehkäistä onnettomuuksia ja vaaratilanteita ja varautua tilanteeseen, jossa monet arjen tutut toiminnot katkeavat. Siihen velvoittaa pelastuslaki, joka edellyttää omatoimista varautumista myös yksityisiltä ihmisiltä."  - Puolustusministeriön turvallisuuskomitean julkaisu, Kappale 18, sivu 99

https://www.defmin.fi/files/3070/sahkoriippuvuus_modernissa_yhteiskunna…

Laki velvoittaa, mutta ei vahdi tai rankaise. Köyhät ei saa Kelasta tai harkinnanvaraisesta tukea kotivaraan.

Kyse lienee enemmänkin valtion ja viranomaisten vastuunvapautuksesta. Ei ole järkevää ylläpitää mitään valtion varmuusvarastoa päivittäistavaroista, eikä niiden toimitus kaikille tarvitseville hädänhetkellä olisi mahdollistakaan. Joten jos joku kärsii tai kuolee siksi ettei tällä ole kotivaraa, niin tämän lain avulla se on ns. oma syy, kukaan ei voi haastaa oikeuteen heitteillejätöstä.

Päivittäistavaroista ei ole olemassa mitään valtion varmuusvarastoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä jos joku on preppaaja mutta ei ole tai halua olla survivalisti?

Mitään ei ole pakko olla tai tehdä. Ainoastaan kotivara on virallinen suositus, ei sekään pakko. Kaikki muu siihen päälle on tietysti ekstraa.

Varautumista voisi verrata lentokoneen turvaohjeiden lukemiseen. Suositeltavaa ja jopa järkevää - siltä varalta että JOS jotain tapahtuu - mutta ei ketään pakoteta, ja siksi moni ei sitä teekään, ja jos sitten tapahtuu jotain niin lopputulos on mikä on.

" MYÖS KANSALAINEN VOI VARAUTUA – KOTIVARA AUTTAA KATKON YLI

Laki velvoittaa viranomaisia varautumaan monenlaisiin häiriöihin, esimer-

kiksi sähkökatkoihin. Myös kansalaiset voivat osaltaan ehkäistä onnettomuuksia ja vaaratilanteita ja varautua tilanteeseen, jossa monet arjen tutut toiminnot katkeavat. Siihen velvoittaa pelastuslaki, joka edellyttää omatoimista varautumista myös yksityisiltä ihmisiltä."  - Puolustusministeriön turvallisuuskomitean julkaisu, Kappale 18, sivu 99

https://www.defmin.fi/files/3070/sahkoriippuvuus_modernissa_yhteiskunna…

Laki velvoittaa, mutta ei vahdi tai rankaise. Köyhät ei saa Kelasta tai harkinnanvaraisesta tukea kotivaraan.

Minä olen muuten tuota testannut. Jouduin aikoinaan hakemaan kaupungilta harkinnanvaraista täydennystä toimeentuloon, ns. kodinperustamiskuluihin, ja kirjoitin huonekalujen lisäksi tarvittavien asioiden listalle ihan pokkana kotivaran. Siihen ei myönnetty tukea. Kesti kaksi vuotta että olin saanut pikkuhiljaa ostettua kaiken tarvittavan itse, välillä säästämällä rankasti. Ruokaa, vettä, patteriradio, taskulamppu, vaahtosammutin, ensiapuvälineet, retkikeitin, makuupussit jne..

Sekin on kumma että käteistä suositellaan pidettävän siltä varalta ettei kortit toimi, mutta jos on toimeentulotuen asiakas niin sellaisia varoja ei saisi olla.

Toimeentulotuki arvioidaan kuukausiperusteisena. Suositeltu 3 vuorokauden kotivara siten sisältyy siihen elintarvikkeiden ja muiden perustarpeiden osalta. Tietenkään toimeentulotuella ei ostella radioita, makuupusseja ja tranglioita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä jos joku on preppaaja mutta ei ole tai halua olla survivalisti?

Mitään ei ole pakko olla tai tehdä. Ainoastaan kotivara on virallinen suositus, ei sekään pakko. Kaikki muu siihen päälle on tietysti ekstraa.

Varautumista voisi verrata lentokoneen turvaohjeiden lukemiseen. Suositeltavaa ja jopa järkevää - siltä varalta että JOS jotain tapahtuu - mutta ei ketään pakoteta, ja siksi moni ei sitä teekään, ja jos sitten tapahtuu jotain niin lopputulos on mikä on.

" MYÖS KANSALAINEN VOI VARAUTUA – KOTIVARA AUTTAA KATKON YLI

Laki velvoittaa viranomaisia varautumaan monenlaisiin häiriöihin, esimer-

kiksi sähkökatkoihin. Myös kansalaiset voivat osaltaan ehkäistä onnettomuuksia ja vaaratilanteita ja varautua tilanteeseen, jossa monet arjen tutut toiminnot katkeavat. Siihen velvoittaa pelastuslaki, joka edellyttää omatoimista varautumista myös yksityisiltä ihmisiltä."  - Puolustusministeriön turvallisuuskomitean julkaisu, Kappale 18, sivu 99

https://www.defmin.fi/files/3070/sahkoriippuvuus_modernissa_yhteiskunna…

Laki velvoittaa, mutta ei vahdi tai rankaise. Köyhät ei saa Kelasta tai harkinnanvaraisesta tukea kotivaraan.

Kyse lienee enemmänkin valtion ja viranomaisten vastuunvapautuksesta. Ei ole järkevää ylläpitää mitään valtion varmuusvarastoa päivittäistavaroista, eikä niiden toimitus kaikille tarvitseville hädänhetkellä olisi mahdollistakaan. Joten jos joku kärsii tai kuolee siksi ettei tällä ole kotivaraa, niin tämän lain avulla se on ns. oma syy, kukaan ei voi haastaa oikeuteen heitteillejätöstä.

Päivittäistavaroista ei ole olemassa mitään valtion varmuusvarastoa.

Niin? Niinhän sanoinkin ettei semmoinen olisi järkevää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä jos joku on preppaaja mutta ei ole tai halua olla survivalisti?

Mitään ei ole pakko olla tai tehdä. Ainoastaan kotivara on virallinen suositus, ei sekään pakko. Kaikki muu siihen päälle on tietysti ekstraa.

Varautumista voisi verrata lentokoneen turvaohjeiden lukemiseen. Suositeltavaa ja jopa järkevää - siltä varalta että JOS jotain tapahtuu - mutta ei ketään pakoteta, ja siksi moni ei sitä teekään, ja jos sitten tapahtuu jotain niin lopputulos on mikä on.

" MYÖS KANSALAINEN VOI VARAUTUA – KOTIVARA AUTTAA KATKON YLI

Laki velvoittaa viranomaisia varautumaan monenlaisiin häiriöihin, esimer-

kiksi sähkökatkoihin. Myös kansalaiset voivat osaltaan ehkäistä onnettomuuksia ja vaaratilanteita ja varautua tilanteeseen, jossa monet arjen tutut toiminnot katkeavat. Siihen velvoittaa pelastuslaki, joka edellyttää omatoimista varautumista myös yksityisiltä ihmisiltä."  - Puolustusministeriön turvallisuuskomitean julkaisu, Kappale 18, sivu 99

https://www.defmin.fi/files/3070/sahkoriippuvuus_modernissa_yhteiskunna…

Laki velvoittaa, mutta ei vahdi tai rankaise. Köyhät ei saa Kelasta tai harkinnanvaraisesta tukea kotivaraan.

Minä olen muuten tuota testannut. Jouduin aikoinaan hakemaan kaupungilta harkinnanvaraista täydennystä toimeentuloon, ns. kodinperustamiskuluihin, ja kirjoitin huonekalujen lisäksi tarvittavien asioiden listalle ihan pokkana kotivaran. Siihen ei myönnetty tukea. Kesti kaksi vuotta että olin saanut pikkuhiljaa ostettua kaiken tarvittavan itse, välillä säästämällä rankasti. Ruokaa, vettä, patteriradio, taskulamppu, vaahtosammutin, ensiapuvälineet, retkikeitin, makuupussit jne..

Sekin on kumma että käteistä suositellaan pidettävän siltä varalta ettei kortit toimi, mutta jos on toimeentulotuen asiakas niin sellaisia varoja ei saisi olla.

Toimeentulotuki arvioidaan kuukausiperusteisena. Suositeltu 3 vuorokauden kotivara siten sisältyy siihen elintarvikkeiden ja muiden perustarpeiden osalta. Tietenkään toimeentulotuella ei ostella radioita, makuupusseja ja tranglioita.

Toimeentulotuki ei ole sama kuin harkinnanvarainen tuki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä jos joku on preppaaja mutta ei ole tai halua olla survivalisti?

Mitään ei ole pakko olla tai tehdä. Ainoastaan kotivara on virallinen suositus, ei sekään pakko. Kaikki muu siihen päälle on tietysti ekstraa.

Varautumista voisi verrata lentokoneen turvaohjeiden lukemiseen. Suositeltavaa ja jopa järkevää - siltä varalta että JOS jotain tapahtuu - mutta ei ketään pakoteta, ja siksi moni ei sitä teekään, ja jos sitten tapahtuu jotain niin lopputulos on mikä on.

" MYÖS KANSALAINEN VOI VARAUTUA – KOTIVARA AUTTAA KATKON YLI

Laki velvoittaa viranomaisia varautumaan monenlaisiin häiriöihin, esimer-

kiksi sähkökatkoihin. Myös kansalaiset voivat osaltaan ehkäistä onnettomuuksia ja vaaratilanteita ja varautua tilanteeseen, jossa monet arjen tutut toiminnot katkeavat. Siihen velvoittaa pelastuslaki, joka edellyttää omatoimista varautumista myös yksityisiltä ihmisiltä."  - Puolustusministeriön turvallisuuskomitean julkaisu, Kappale 18, sivu 99

https://www.defmin.fi/files/3070/sahkoriippuvuus_modernissa_yhteiskunna…

Laki velvoittaa, mutta ei vahdi tai rankaise. Köyhät ei saa Kelasta tai harkinnanvaraisesta tukea kotivaraan.

Kyse lienee enemmänkin valtion ja viranomaisten vastuunvapautuksesta. Ei ole järkevää ylläpitää mitään valtion varmuusvarastoa päivittäistavaroista, eikä niiden toimitus kaikille tarvitseville hädänhetkellä olisi mahdollistakaan. Joten jos joku kärsii tai kuolee siksi ettei tällä ole kotivaraa, niin tämän lain avulla se on ns. oma syy, kukaan ei voi haastaa oikeuteen heitteillejätöstä.

Kotivaran tarkoitushan on se, että kotitaloudet pärjäisivät omatoimisesti sen ajan, kun yhteiskunnan tukitoimet voidaan käynnistää. Se ei tarkoita ilmaista yleistä ruokajakelua. Valtiolla ei ole päivittäistavaroiden varmuusvarastoa. Ruokajakelu hoidetaan yhteistyökeittiöiden kautta, mutta koskee ainoastaan ruokajakelun piirissä olevia asiakkaita (kotihoito), sairaaloita ja hoitolaitoksia. Muut ostavat ruokansa edelleen kaupoista sen mukaan onko niillä varaenergiakapasiteettia. Sitä varustelua ei ole kuin parilla sadalla kaupalla koko Suomessa. Muistaakseni muualla kuin Lapissa tulee olla 1 kauppa auki joka 3. päivä 50 kilometrin alueella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä jos joku on preppaaja mutta ei ole tai halua olla survivalisti?

Mitään ei ole pakko olla tai tehdä. Ainoastaan kotivara on virallinen suositus, ei sekään pakko. Kaikki muu siihen päälle on tietysti ekstraa.

Varautumista voisi verrata lentokoneen turvaohjeiden lukemiseen. Suositeltavaa ja jopa järkevää - siltä varalta että JOS jotain tapahtuu - mutta ei ketään pakoteta, ja siksi moni ei sitä teekään, ja jos sitten tapahtuu jotain niin lopputulos on mikä on.

" MYÖS KANSALAINEN VOI VARAUTUA – KOTIVARA AUTTAA KATKON YLI

Laki velvoittaa viranomaisia varautumaan monenlaisiin häiriöihin, esimer-

kiksi sähkökatkoihin. Myös kansalaiset voivat osaltaan ehkäistä onnettomuuksia ja vaaratilanteita ja varautua tilanteeseen, jossa monet arjen tutut toiminnot katkeavat. Siihen velvoittaa pelastuslaki, joka edellyttää omatoimista varautumista myös yksityisiltä ihmisiltä."  - Puolustusministeriön turvallisuuskomitean julkaisu, Kappale 18, sivu 99

https://www.defmin.fi/files/3070/sahkoriippuvuus_modernissa_yhteiskunna…

Laki velvoittaa, mutta ei vahdi tai rankaise. Köyhät ei saa Kelasta tai harkinnanvaraisesta tukea kotivaraan.

Kyse lienee enemmänkin valtion ja viranomaisten vastuunvapautuksesta. Ei ole järkevää ylläpitää mitään valtion varmuusvarastoa päivittäistavaroista, eikä niiden toimitus kaikille tarvitseville hädänhetkellä olisi mahdollistakaan. Joten jos joku kärsii tai kuolee siksi ettei tällä ole kotivaraa, niin tämän lain avulla se on ns. oma syy, kukaan ei voi haastaa oikeuteen heitteillejätöstä.

Kotivaran tarkoitushan on se, että kotitaloudet pärjäisivät omatoimisesti sen ajan, kun yhteiskunnan tukitoimet voidaan käynnistää. Se ei tarkoita ilmaista yleistä ruokajakelua. Valtiolla ei ole päivittäistavaroiden varmuusvarastoa. Ruokajakelu hoidetaan yhteistyökeittiöiden kautta, mutta koskee ainoastaan ruokajakelun piirissä olevia asiakkaita (kotihoito), sairaaloita ja hoitolaitoksia. Muut ostavat ruokansa edelleen kaupoista sen mukaan onko niillä varaenergiakapasiteettia. Sitä varustelua ei ole kuin parilla sadalla kaupalla koko Suomessa. Muistaakseni muualla kuin Lapissa tulee olla 1 kauppa auki joka 3. päivä 50 kilometrin alueella.

Miksi pitää sanoa sama asia kaksi kertaa? Siis se ettei Suomessa ole mitään hätäruokavarastoja kansalaisille ja siksi kotivara on tärkeä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä jos joku on preppaaja mutta ei ole tai halua olla survivalisti?

Mitään ei ole pakko olla tai tehdä. Ainoastaan kotivara on virallinen suositus, ei sekään pakko. Kaikki muu siihen päälle on tietysti ekstraa.

Varautumista voisi verrata lentokoneen turvaohjeiden lukemiseen. Suositeltavaa ja jopa järkevää - siltä varalta että JOS jotain tapahtuu - mutta ei ketään pakoteta, ja siksi moni ei sitä teekään, ja jos sitten tapahtuu jotain niin lopputulos on mikä on.

" MYÖS KANSALAINEN VOI VARAUTUA – KOTIVARA AUTTAA KATKON YLI

Laki velvoittaa viranomaisia varautumaan monenlaisiin häiriöihin, esimer-

kiksi sähkökatkoihin. Myös kansalaiset voivat osaltaan ehkäistä onnettomuuksia ja vaaratilanteita ja varautua tilanteeseen, jossa monet arjen tutut toiminnot katkeavat. Siihen velvoittaa pelastuslaki, joka edellyttää omatoimista varautumista myös yksityisiltä ihmisiltä."  - Puolustusministeriön turvallisuuskomitean julkaisu, Kappale 18, sivu 99

https://www.defmin.fi/files/3070/sahkoriippuvuus_modernissa_yhteiskunna…

Laki velvoittaa, mutta ei vahdi tai rankaise. Köyhät ei saa Kelasta tai harkinnanvaraisesta tukea kotivaraan.

Kyse lienee enemmänkin valtion ja viranomaisten vastuunvapautuksesta. Ei ole järkevää ylläpitää mitään valtion varmuusvarastoa päivittäistavaroista, eikä niiden toimitus kaikille tarvitseville hädänhetkellä olisi mahdollistakaan. Joten jos joku kärsii tai kuolee siksi ettei tällä ole kotivaraa, niin tämän lain avulla se on ns. oma syy, kukaan ei voi haastaa oikeuteen heitteillejätöstä.

Kotivaran tarkoitushan on se, että kotitaloudet pärjäisivät omatoimisesti sen ajan, kun yhteiskunnan tukitoimet voidaan käynnistää. Se ei tarkoita ilmaista yleistä ruokajakelua. Valtiolla ei ole päivittäistavaroiden varmuusvarastoa. Ruokajakelu hoidetaan yhteistyökeittiöiden kautta, mutta koskee ainoastaan ruokajakelun piirissä olevia asiakkaita (kotihoito), sairaaloita ja hoitolaitoksia. Muut ostavat ruokansa edelleen kaupoista sen mukaan onko niillä varaenergiakapasiteettia. Sitä varustelua ei ole kuin parilla sadalla kaupalla koko Suomessa. Muistaakseni muualla kuin Lapissa tulee olla 1 kauppa auki joka 3. päivä 50 kilometrin alueella.

Miksi pitää sanoa sama asia kaksi kertaa? Siis se ettei Suomessa ole mitään hätäruokavarastoja kansalaisille ja siksi kotivara on tärkeä.

Aina ei huomaa toisen sanoneen samaa jos on avannut vastauskentän ennen kuin toinen on sanonut saman.. Ei nyt olla niin kireitä ja pikkumaisia, että joka asiaan takerrutaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä jos joku on preppaaja mutta ei ole tai halua olla survivalisti?

Mitään ei ole pakko olla tai tehdä. Ainoastaan kotivara on virallinen suositus, ei sekään pakko. Kaikki muu siihen päälle on tietysti ekstraa.

Varautumista voisi verrata lentokoneen turvaohjeiden lukemiseen. Suositeltavaa ja jopa järkevää - siltä varalta että JOS jotain tapahtuu - mutta ei ketään pakoteta, ja siksi moni ei sitä teekään, ja jos sitten tapahtuu jotain niin lopputulos on mikä on.

" MYÖS KANSALAINEN VOI VARAUTUA – KOTIVARA AUTTAA KATKON YLI

Laki velvoittaa viranomaisia varautumaan monenlaisiin häiriöihin, esimer-

kiksi sähkökatkoihin. Myös kansalaiset voivat osaltaan ehkäistä onnettomuuksia ja vaaratilanteita ja varautua tilanteeseen, jossa monet arjen tutut toiminnot katkeavat. Siihen velvoittaa pelastuslaki, joka edellyttää omatoimista varautumista myös yksityisiltä ihmisiltä."  - Puolustusministeriön turvallisuuskomitean julkaisu, Kappale 18, sivu 99

https://www.defmin.fi/files/3070/sahkoriippuvuus_modernissa_yhteiskunna…

Laki velvoittaa, mutta ei vahdi tai rankaise. Köyhät ei saa Kelasta tai harkinnanvaraisesta tukea kotivaraan.

Kyse lienee enemmänkin valtion ja viranomaisten vastuunvapautuksesta. Ei ole järkevää ylläpitää mitään valtion varmuusvarastoa päivittäistavaroista, eikä niiden toimitus kaikille tarvitseville hädänhetkellä olisi mahdollistakaan. Joten jos joku kärsii tai kuolee siksi ettei tällä ole kotivaraa, niin tämän lain avulla se on ns. oma syy, kukaan ei voi haastaa oikeuteen heitteillejätöstä.

Kotivaran tarkoitushan on se, että kotitaloudet pärjäisivät omatoimisesti sen ajan, kun yhteiskunnan tukitoimet voidaan käynnistää. Se ei tarkoita ilmaista yleistä ruokajakelua. Valtiolla ei ole päivittäistavaroiden varmuusvarastoa. Ruokajakelu hoidetaan yhteistyökeittiöiden kautta, mutta koskee ainoastaan ruokajakelun piirissä olevia asiakkaita (kotihoito), sairaaloita ja hoitolaitoksia. Muut ostavat ruokansa edelleen kaupoista sen mukaan onko niillä varaenergiakapasiteettia. Sitä varustelua ei ole kuin parilla sadalla kaupalla koko Suomessa. Muistaakseni muualla kuin Lapissa tulee olla 1 kauppa auki joka 3. päivä 50 kilometrin alueella.

Miksi pitää sanoa sama asia kaksi kertaa? Siis se ettei Suomessa ole mitään hätäruokavarastoja kansalaisille ja siksi kotivara on tärkeä.

Aina ei huomaa toisen sanoneen samaa jos on avannut vastauskentän ennen kuin toinen on sanonut saman.. Ei nyt olla niin kireitä ja pikkumaisia, että joka asiaan takerrutaan.

Tarkoitin siis sitä kun alkuperäinen kommentoija on jo todennut tuon faktan, niin miksi se pitää toistaa jos siinä ei ole mitään korjattavaa (eikä lisättävää). Ei ole pikkumaista ja kireää olettaa että muut keskustelijat edes lukee sen viestin mihin haluavat vastata. Lukihäiriöt ja väärin ymmärrykset on toki asia erikseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä jos joku on preppaaja mutta ei ole tai halua olla survivalisti?

Mitään ei ole pakko olla tai tehdä. Ainoastaan kotivara on virallinen suositus, ei sekään pakko. Kaikki muu siihen päälle on tietysti ekstraa.

Varautumista voisi verrata lentokoneen turvaohjeiden lukemiseen. Suositeltavaa ja jopa järkevää - siltä varalta että JOS jotain tapahtuu - mutta ei ketään pakoteta, ja siksi moni ei sitä teekään, ja jos sitten tapahtuu jotain niin lopputulos on mikä on.

" MYÖS KANSALAINEN VOI VARAUTUA – KOTIVARA AUTTAA KATKON YLI

Laki velvoittaa viranomaisia varautumaan monenlaisiin häiriöihin, esimer-

kiksi sähkökatkoihin. Myös kansalaiset voivat osaltaan ehkäistä onnettomuuksia ja vaaratilanteita ja varautua tilanteeseen, jossa monet arjen tutut toiminnot katkeavat. Siihen velvoittaa pelastuslaki, joka edellyttää omatoimista varautumista myös yksityisiltä ihmisiltä."  - Puolustusministeriön turvallisuuskomitean julkaisu, Kappale 18, sivu 99

https://www.defmin.fi/files/3070/sahkoriippuvuus_modernissa_yhteiskunna…

Laki velvoittaa, mutta ei vahdi tai rankaise. Köyhät ei saa Kelasta tai harkinnanvaraisesta tukea kotivaraan.

Minä olen muuten tuota testannut. Jouduin aikoinaan hakemaan kaupungilta harkinnanvaraista täydennystä toimeentuloon, ns. kodinperustamiskuluihin, ja kirjoitin huonekalujen lisäksi tarvittavien asioiden listalle ihan pokkana kotivaran. Siihen ei myönnetty tukea. Kesti kaksi vuotta että olin saanut pikkuhiljaa ostettua kaiken tarvittavan itse, välillä säästämällä rankasti. Ruokaa, vettä, patteriradio, taskulamppu, vaahtosammutin, ensiapuvälineet, retkikeitin, makuupussit jne..

Sekin on kumma että käteistä suositellaan pidettävän siltä varalta ettei kortit toimi, mutta jos on toimeentulotuen asiakas niin sellaisia varoja ei saisi olla.

Toimeentulotuki arvioidaan kuukausiperusteisena. Suositeltu 3 vuorokauden kotivara siten sisältyy siihen elintarvikkeiden ja muiden perustarpeiden osalta. Tietenkään toimeentulotuella ei ostella radioita, makuupusseja ja tranglioita.

Toimeentulotuki ei ole sama kuin harkinnanvarainen tuki.

Eikö sen koko nimike ole harkinnanvarainen toimeentulotuki?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä jos joku on preppaaja mutta ei ole tai halua olla survivalisti?

Mitään ei ole pakko olla tai tehdä. Ainoastaan kotivara on virallinen suositus, ei sekään pakko. Kaikki muu siihen päälle on tietysti ekstraa.

Varautumista voisi verrata lentokoneen turvaohjeiden lukemiseen. Suositeltavaa ja jopa järkevää - siltä varalta että JOS jotain tapahtuu - mutta ei ketään pakoteta, ja siksi moni ei sitä teekään, ja jos sitten tapahtuu jotain niin lopputulos on mikä on.

" MYÖS KANSALAINEN VOI VARAUTUA – KOTIVARA AUTTAA KATKON YLI

Laki velvoittaa viranomaisia varautumaan monenlaisiin häiriöihin, esimer-

kiksi sähkökatkoihin. Myös kansalaiset voivat osaltaan ehkäistä onnettomuuksia ja vaaratilanteita ja varautua tilanteeseen, jossa monet arjen tutut toiminnot katkeavat. Siihen velvoittaa pelastuslaki, joka edellyttää omatoimista varautumista myös yksityisiltä ihmisiltä."  - Puolustusministeriön turvallisuuskomitean julkaisu, Kappale 18, sivu 99

https://www.defmin.fi/files/3070/sahkoriippuvuus_modernissa_yhteiskunna…

Laki velvoittaa, mutta ei vahdi tai rankaise. Köyhät ei saa Kelasta tai harkinnanvaraisesta tukea kotivaraan.

Kyse lienee enemmänkin valtion ja viranomaisten vastuunvapautuksesta. Ei ole järkevää ylläpitää mitään valtion varmuusvarastoa päivittäistavaroista, eikä niiden toimitus kaikille tarvitseville hädänhetkellä olisi mahdollistakaan. Joten jos joku kärsii tai kuolee siksi ettei tällä ole kotivaraa, niin tämän lain avulla se on ns. oma syy, kukaan ei voi haastaa oikeuteen heitteillejätöstä.

Kotivaran tarkoitushan on se, että kotitaloudet pärjäisivät omatoimisesti sen ajan, kun yhteiskunnan tukitoimet voidaan käynnistää. Se ei tarkoita ilmaista yleistä ruokajakelua. Valtiolla ei ole päivittäistavaroiden varmuusvarastoa. Ruokajakelu hoidetaan yhteistyökeittiöiden kautta, mutta koskee ainoastaan ruokajakelun piirissä olevia asiakkaita (kotihoito), sairaaloita ja hoitolaitoksia. Muut ostavat ruokansa edelleen kaupoista sen mukaan onko niillä varaenergiakapasiteettia. Sitä varustelua ei ole kuin parilla sadalla kaupalla koko Suomessa. Muistaakseni muualla kuin Lapissa tulee olla 1 kauppa auki joka 3. päivä 50 kilometrin alueella.

Miksi pitää sanoa sama asia kaksi kertaa? Siis se ettei Suomessa ole mitään hätäruokavarastoja kansalaisille ja siksi kotivara on tärkeä.

Aina ei huomaa toisen sanoneen samaa jos on avannut vastauskentän ennen kuin toinen on sanonut saman.. Ei nyt olla niin kireitä ja pikkumaisia, että joka asiaan takerrutaan.

Tarkoitin siis sitä kun alkuperäinen kommentoija on jo todennut tuon faktan, niin miksi se pitää toistaa jos siinä ei ole mitään korjattavaa (eikä lisättävää). Ei ole pikkumaista ja kireää olettaa että muut keskustelijat edes lukee sen viestin mihin haluavat vastata. Lukihäiriöt ja väärin ymmärrykset on toki asia erikseen.

Sen "faktan" juuri yritin korjata, että kyseessä ei olleenkaan ole "enemmänkin valtion ja viranomaisten vastuunvapautuksesta" (koska sellaista ei ole) vaan siitä, että ihmiset pärjäisivät kunnes apua on saatavilla ja mitä se apu käytännössä on ja miten sellaisessa tilanteessa asiat hoidetaan. Anteeksi jos yritin tuoda keskusteluun turhaa tietoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä jos joku on preppaaja mutta ei ole tai halua olla survivalisti?

Mitään ei ole pakko olla tai tehdä. Ainoastaan kotivara on virallinen suositus, ei sekään pakko. Kaikki muu siihen päälle on tietysti ekstraa.

Varautumista voisi verrata lentokoneen turvaohjeiden lukemiseen. Suositeltavaa ja jopa järkevää - siltä varalta että JOS jotain tapahtuu - mutta ei ketään pakoteta, ja siksi moni ei sitä teekään, ja jos sitten tapahtuu jotain niin lopputulos on mikä on.

" MYÖS KANSALAINEN VOI VARAUTUA – KOTIVARA AUTTAA KATKON YLI

Laki velvoittaa viranomaisia varautumaan monenlaisiin häiriöihin, esimer-

kiksi sähkökatkoihin. Myös kansalaiset voivat osaltaan ehkäistä onnettomuuksia ja vaaratilanteita ja varautua tilanteeseen, jossa monet arjen tutut toiminnot katkeavat. Siihen velvoittaa pelastuslaki, joka edellyttää omatoimista varautumista myös yksityisiltä ihmisiltä."  - Puolustusministeriön turvallisuuskomitean julkaisu, Kappale 18, sivu 99

https://www.defmin.fi/files/3070/sahkoriippuvuus_modernissa_yhteiskunna…

Laki velvoittaa, mutta ei vahdi tai rankaise. Köyhät ei saa Kelasta tai harkinnanvaraisesta tukea kotivaraan.

Minä olen muuten tuota testannut. Jouduin aikoinaan hakemaan kaupungilta harkinnanvaraista täydennystä toimeentuloon, ns. kodinperustamiskuluihin, ja kirjoitin huonekalujen lisäksi tarvittavien asioiden listalle ihan pokkana kotivaran. Siihen ei myönnetty tukea. Kesti kaksi vuotta että olin saanut pikkuhiljaa ostettua kaiken tarvittavan itse, välillä säästämällä rankasti. Ruokaa, vettä, patteriradio, taskulamppu, vaahtosammutin, ensiapuvälineet, retkikeitin, makuupussit jne..

Sekin on kumma että käteistä suositellaan pidettävän siltä varalta ettei kortit toimi, mutta jos on toimeentulotuen asiakas niin sellaisia varoja ei saisi olla.

Toimeentulotuki arvioidaan kuukausiperusteisena. Suositeltu 3 vuorokauden kotivara siten sisältyy siihen elintarvikkeiden ja muiden perustarpeiden osalta. Tietenkään toimeentulotuella ei ostella radioita, makuupusseja ja tranglioita.

Toimeentulotuki ei ole sama kuin harkinnanvarainen tuki.

Eikö sen koko nimike ole harkinnanvarainen toimeentulotuki?

Harkinnanvaraista ja ennaltaehkäisevää ei saa Kelasta kuten perustoimeentulotukea, vaan sitä haetaan kaupungilta. Kodinperustamiskulut tarkoittaa huonekaluja, astioita ja muita kodin perustavaroiksi määriteltäviä.

Jos laki edellyttää että yksityisillä ihmisillä tulee olla kotivara (ei siis vain sitä ruokavarastoa vaan myös välineitä kuten se pattereilla toimiva radio ja taskulamppu), niin mielestäni nekin kuuluisi turvata jollain tavalla vaikeimmassa tilanteessa oleville.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse asiassa on täysin mahdollista, että Venäjå hyökkää Nato-maahankin. Senkin riskin varalle kannattaa varautua ja se oli juuri Naton Vilman huippukokouksessa kesällä yksi teema. Isoin huoli itselläni on Suomen huoltovarmuuskysymys.

Toinen mihin kannattaa mielestäni varautua on Remeksen Jäätyvä helvetti -tyyppinen tilanne, että energiantuotanto sakkaisi talviaikaan pakkasilla. Miten silloin lämmitetään koteja ja liikutaan paikasta toiseen, saadaan kaupasta syötävää jne.

Sitten joku tietoliikennekaapeleiden katkominen, katastrofi, jos täällä Suomessa ei yhtäkkiä netti enää toimisi. Ei toimisi kauppa, ei terveydenhuolto, ei ruokalogistiikka tms mikään.

Tai aurinkomyrsky, joka tuhoaisi kaiken elektroniikan.

Sitten on uusi pandemia, olen varastoinut ainakin kunnon hengityssuojia, sillä nykytiedon mukaan korona ja influenssa leviävät hengitysilmasta.

Entä isot hallitsemattomat pakolaisaallot rajojen yli?

Johonkin ufojen hyökkäykseen tai 3 maailmansotaan ja ydinaseisiin ei sitten oikein voi varautua mitenkään.

Hyvä ja selkeä esittely siitä mitä yhteiskunnassa tapahtuu 48 tunnin sisällä jos sähköt katkeavat. Täysi kaaos.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/06/19/pitka-sahkokatko-saisi-yhteisk…

Tämä oli hyvä. Minusta olisi kuitenkin ollut kiinnostavampaa tuoda esille erot varautuneen ja ei-varautuneen välillä, niin kaupunkilaisen, maalaisen, kuin yleiskuvan silmin. Ei minun maalla asuvassa lapsuudenperheessä ollut mitään 20l vettäkään kotivarassa, ja on paljon ihmisiä joilta löytyy puitteet puulämmitykseen mutta niitä ei osata käyttää kun sähkö on (tai oli) niin halpaa. Poikkeusolojen iskiessä siitä ei ole iloa kun ei voi pikaopiskella netistä, eikä ole niitä klapejakaan.

Tossa jutussa on heti alussa linkki, jossa voi vertailla vaikutuksia kerrostalossa, omakotitalossa ja koko yhteiskunnassa. Se ei ole varautumisvertailu, mutta jos et huomannut sitä linkkiä jutussa, niin siinä on ainakin jonkinlaista vertailua olemassa. Se linkki on tässä https://yle.fi/aihe/a/20-10003411

Pointti olikin se että noissa vertailuissa oletettiin että kaupunkilainen ei ollut yhtään varautunut, ei edes ruokaa kotona, ja maalaisella taas oli vedet, kamiinat, kynttilät ja kaikki. Minusta olisi mielenkiintoisempaa tehdä realistinen vertailu keskiverto kaupunkilaisen ja maalaisen tilanteessa. Niin että ensin käydään läpi miten varautumaton kaupunkilainen ja maalainen pärjää, ja sitten varautuneet versiot. Näin tavis voisi myös oppia artikkelista mitä kannattaa tehdä toisin.

Ymmärsin sun pointin ja olen ihan samaa mieltä. Yritin vaan olla ystävällinen ja laittaa jakoon tuon linkin jos et sitä huomannut. Se ei ole mitä haetaan, mutta siinä on ainakin hieman vertailua esillä varautumattoman ja varautuneen välillä, kun muunlaista ei ole tarjolla.

Sinällään sillä ei ole kovinkaan suurta väliä asuuko kerrostalossa vai omakotitalossa (tai maalla) jos ei ole varautunut. Melko samat ongelmat siinä kohtaa, mutta omakotitalossa asuvalla on ehkä hieman enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa asiaan vielä silloinkin, kun tilanne on akuutti ja ylimalkaisesti omakotitalon asukkailla on ainakin jonkin verran enemmän luontaista varautumista kerrostaloasukkaaseen verrattuna, tuosta asumismuodosta johtuen. Omakotitalon asukas voi esimerkiksi käydä tarpeillaan pihalla, monella on grilli, jossa voi valmistaa ruokaa ja jos puu kaatuu ikkunasta sisälle, omakotitaloasukkaalla on usein kirves kotona, ettei tarvitse leipäveitsellä yrittää saada latvustoa pois olohuoneestaan ;D

Tiedän. Se alun linkki oli koko artikkelin idea ja näin sen.

Tuo on se oletus. Mutta kuten yllä kommentoitiin, ei oktalon asukkaat useinkaan ole sen enempää varautuneita. Suurimmalla osalla ei ole ulkohuussiakaan, joten se on ihan sama käydä pihalla tekemässä tarpeensa kuin jos asuisi kaupungissa. Pusikkoja löytyy sieltäkin. Saatat myös yllättyä kuinka monella Helsingin taloyhtiöllä on grilli sisäpihalla.

Kaupungissa ja maaseudulla on toki omanlaisensa haasteensa (esim. kaupungissa ihmismäärä, maalla etäisyydet), mutta perushaasteet ovat keskiverto ELI huonosti varautuneelle ihmiselle samat: vesi, ruoka, suoja/lämpö jne..

Se oletus on kuitenkin tutkitusti ihan oikea, vaikkei tietenkään tarkoita sitä, että jokainen okt:ssä olisi paremmin varautunut kuin yksikään kerrostaloasukas. Eroja on paljon niin asuinmuodon, sukupuolen, iän kuin aiempien kokemuksienkin perusteella. Tästä on tosiaan tehty useitakin tutkimuksia Suomessa, joista yhden suurimman postasin osittain tänne juuri.

Taloyhtiöillä on paljon grillejä, mutta sitä grilliä kohti olisi poikkeusolosuhteissa kovin monta käyttäjää, eikä sitä grillin lämmikettäkään taida poikkeusolosuhteissa olla kaikille riittävästi. Puskissa voi käydä, mutta sekin on hankalampaa ja epämukavampaa julkisella paikalla kuin omalla pihalla. Pakon edestä varmasti jokainen tekee tarpeensa vaikka porttikongissa, mutta aika moni olisi helpottunut jos tarpeensa voisi tehdä omalle pihalle.  Asuinmuoto vaikuttaa jonkin verran siihen, miten varautumattomat selviävät poikkeusolosuhteissa. Paljolti sitä voidaan mitata epämukavuuksien kautta. Sekään ei ole vähäarvoinen seikka poikkeustilanteessa, sillä mitä epämukavammaksi ihminen kokee olonsa poikkeusolosuhteiden aikana, sen stressaavammaksi tilanne kehkeytyy. Erityisesti tämä korostuu silloin, kun kyseessä on lapsiperhe.

Tutkimus on tehty oman ilmoituksen mukaan. Olen vakuuttunut siitä että tulos olisi eri jos selvitettäisiin mihin, miten ja kuinka hyvin on varauduttu. Suomessa vallitsee vähän sellainen asenne että jos omistaa talon kaukana kaupungista niin ei ole huolenhäivää. Jos käydään läpi erilaisia skenaarioita niin vastaukset ovat luokkaa No sitten pistän takan lämpiämään tai No sitten metsästän ruokaa lähimetsästä, mutta ei kuitenkaan olla ajateltu niitä taitoja ja välineitä joita tähän tarvitaan.

Mukavuus on minusta aika heikko kriteeri (ihmiskohtainen, ei asuinpaikka kohtainen), kun pitäisi puhua mahdollisuuksista jotka voi faktuaalisesti todentaa.

Se oma ilmoitus tarkoittaa sitä, että kun on kysytty, vastaaja on vastannut. Kyseessä oli mittava puhelin- ja onlinekysely.

 

Tossa asenneasiassa /näkemyksessä osuit naulan kantaan. Metsästämisen lisäksi kasvatetaan mökillä hurjat sadot vaikka marraskuussa ja kalastetaan se järvi tyhjäksi ahvenista, kuin muita ihmisiä ei samalla asialla olisi lainkaan.

Epämukavuusfaktoreita on tutkittu niin laajalti ympäri maailmaa likimain kaikissa eri mahdollisissa ja luoduissa tilanteissa sotatantereista luonnonmullistuksiin, että niiden päätelmät ovat aukottomia ja havinaisen yhdenmukaisia yksilön elinpaikasta riippumatta. Mitä epämukavampaa ihmisellä on, sen heikommin ihminen selviytyy kriisitilanteissa. Siten asuinmuoto muuten varautumisen kannalta samanarvoisissa vertailulähtökohdissa sisältää eroavaisuuksia, joista omakotitaloasukas hyötyy suhteessa kerrostaloasukkaaseen.

Ihan samalla tavalla voi sanoa kerrostaloasujan hyötyvän verrattuna omakotiasujaan. Vanha kivikerrostalo varaa lämpöä pidemmäksi aikaa kuin vanha puinen ok-talo joka on kaikkea muuta kuin suunniteltu energiatehokkaaksi. Jne..

Nämä on niin tapauskohtaisia asioita, kuten täällä on sanottu moneen kertaan. Nimittäin samasta syystä, kun vanha kivikerrostalo edukseen ylläpitää lämpöä hieman pidempään (pakkasilla 48 tunnin jälkeen sisälämpö on noin 10 astetta parhaimmillaan), niin mikäli vanha kivikerrostalo pääsee kerran viilenemään pakkasilla, sen uudelleen lämmittäminen viekin sitten pari päivää. Jos tilanne on 48 tunnin jälkeen edelleen epävakaa ja lämmitys on katkonaista, niin vanhan kivikerrostalon hyötyvaakakuppi kääntyy taas negatiiviseksi.

Molemmissa on etunsa ja haittansa ja joskus etu voi kääntyä haitaksi. Niin se vaan on.