Lue keskustelun säännöt.
Hyvät survivalistit ja preppaajat! Jaetaanko parhaat vinkit tähän.
Itse en ole mikään tuomionpäivään varautuja, mutta kieltämättä on alkanut mietityttämään yhteiskuntaamme mahdollisesti kohtaavat uhkatilanteet. Mitä jos pska osuukin tuulettimeen, ja pitää selviytyä x määrä päiviä enemmän tai vähemmän kaoottisessa tilanteessa. Meillä kaivo, josta saa vettä (tosin vaatinee keittämisen), puuliesi jolla saa tarvittaessa lämmitettyä vettä, ruokaa ja kotia. Pino polttopuita. Siinäpä ne oikeastaan ovat. Perheessä kaksi aikuista, kaksi teiniä, kaksi koiraa. En pelkää koronavirusta, mutta tiedostan mahdollisen pandemian riskit. Siksipä tässä herättelen (asiallista) keskustelua. Ajatuksia? Vinkkejä?
Kommentit (7620)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä jos joku on preppaaja mutta ei ole tai halua olla survivalisti?
Mitään ei ole pakko olla tai tehdä. Ainoastaan kotivara on virallinen suositus, ei sekään pakko. Kaikki muu siihen päälle on tietysti ekstraa.
Varautumista voisi verrata lentokoneen turvaohjeiden lukemiseen. Suositeltavaa ja jopa järkevää - siltä varalta että JOS jotain tapahtuu - mutta ei ketään pakoteta, ja siksi moni ei sitä teekään, ja jos sitten tapahtuu jotain niin lopputulos on mikä on.
" MYÖS KANSALAINEN VOI VARAUTUA – KOTIVARA AUTTAA KATKON YLI
Laki velvoittaa viranomaisia varautumaan monenlaisiin häiriöihin, esimer-
kiksi sähkökatkoihin. Myös kansalaiset voivat osaltaan ehkäistä onnettomuuksia ja vaaratilanteita ja varautua tilanteeseen, jossa monet arjen tutut toiminnot katkeavat. Siihen velvoittaa pelastuslaki, joka edellyttää omatoimista varautumista myös yksityisiltä ihmisiltä." - Puolustusministeriön turvallisuuskomitean julkaisu, Kappale 18, sivu 99https://www.defmin.fi/files/3070/sahkoriippuvuus_modernissa_yhteiskunna…
Laki velvoittaa, mutta ei vahdi tai rankaise. Köyhät ei saa Kelasta tai harkinnanvaraisesta tukea kotivaraan.
Minä olen muuten tuota testannut. Jouduin aikoinaan hakemaan kaupungilta harkinnanvaraista täydennystä toimeentuloon, ns. kodinperustamiskuluihin, ja kirjoitin huonekalujen lisäksi tarvittavien asioiden listalle ihan pokkana kotivaran. Siihen ei myönnetty tukea. Kesti kaksi vuotta että olin saanut pikkuhiljaa ostettua kaiken tarvittavan itse, välillä säästämällä rankasti. Ruokaa, vettä, patteriradio, taskulamppu, vaahtosammutin, ensiapuvälineet, retkikeitin, makuupussit jne..
Sekin on kumma että käteistä suositellaan pidettävän siltä varalta ettei kortit toimi, mutta jos on toimeentulotuen asiakas niin sellaisia varoja ei saisi olla.
Toimeentulotuki arvioidaan kuukausiperusteisena. Suositeltu 3 vuorokauden kotivara siten sisältyy siihen elintarvikkeiden ja muiden perustarpeiden osalta. Tietenkään toimeentulotuella ei ostella radioita, makuupusseja ja tranglioita.
Toimeentulotuki ei ole sama kuin harkinnanvarainen tuki.
Eikö sen koko nimike ole harkinnanvarainen toimeentulotuki?
Harkinnanvaraista ja ennaltaehkäisevää ei saa Kelasta kuten perustoimeentulotukea, vaan sitä haetaan kaupungilta. Kodinperustamiskulut tarkoittaa huonekaluja, astioita ja muita kodin perustavaroiksi määriteltäviä.
Jos laki edellyttää että yksityisillä ihmisillä tulee olla kotivara (ei siis vain sitä ruokavarastoa vaan myös välineitä kuten se pattereilla toimiva radio ja taskulamppu), niin mielestäni nekin kuuluisi turvata jollain tavalla vaikeimmassa tilanteessa oleville.
No, se lakihan ei edellytä, että yksityisillä ihmisillä tulee olla toimiva radio tai taskulamppu, makuupussi, tranglia tms. Palohälytin tulee olla, tosin sekin muuttuu 2026 siten, että velvoitevastuussa on kiinteistön tai asunnon omistaja, ei asukas, kuten vuokralainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse asiassa on täysin mahdollista, että Venäjå hyökkää Nato-maahankin. Senkin riskin varalle kannattaa varautua ja se oli juuri Naton Vilman huippukokouksessa kesällä yksi teema. Isoin huoli itselläni on Suomen huoltovarmuuskysymys.
Toinen mihin kannattaa mielestäni varautua on Remeksen Jäätyvä helvetti -tyyppinen tilanne, että energiantuotanto sakkaisi talviaikaan pakkasilla. Miten silloin lämmitetään koteja ja liikutaan paikasta toiseen, saadaan kaupasta syötävää jne.
Sitten joku tietoliikennekaapeleiden katkominen, katastrofi, jos täällä Suomessa ei yhtäkkiä netti enää toimisi. Ei toimisi kauppa, ei terveydenhuolto, ei ruokalogistiikka tms mikään.
Tai aurinkomyrsky, joka tuhoaisi kaiken elektroniikan.
Sitten on uusi pandemia, olen varastoinut ainakin kunnon hengityssuojia, sillä nykytiedon mukaan korona ja influenssa leviävät hengitysilmasta.
Entä isot hallitsemattomat pakolaisaallot rajojen yli?
Johonkin ufojen hyökkäykseen tai 3 maailmansotaan ja ydinaseisiin ei sitten oikein voi varautua mitenkään.
Hyvä ja selkeä esittely siitä mitä yhteiskunnassa tapahtuu 48 tunnin sisällä jos sähköt katkeavat. Täysi kaaos.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/06/19/pitka-sahkokatko-saisi-yhteisk…
Tämä oli hyvä. Minusta olisi kuitenkin ollut kiinnostavampaa tuoda esille erot varautuneen ja ei-varautuneen välillä, niin kaupunkilaisen, maalaisen, kuin yleiskuvan silmin. Ei minun maalla asuvassa lapsuudenperheessä ollut mitään 20l vettäkään kotivarassa, ja on paljon ihmisiä joilta löytyy puitteet puulämmitykseen mutta niitä ei osata käyttää kun sähkö on (tai oli) niin halpaa. Poikkeusolojen iskiessä siitä ei ole iloa kun ei voi pikaopiskella netistä, eikä ole niitä klapejakaan.
Tossa jutussa on heti alussa linkki, jossa voi vertailla vaikutuksia kerrostalossa, omakotitalossa ja koko yhteiskunnassa. Se ei ole varautumisvertailu, mutta jos et huomannut sitä linkkiä jutussa, niin siinä on ainakin jonkinlaista vertailua olemassa. Se linkki on tässä https://yle.fi/aihe/a/20-10003411
Pointti olikin se että noissa vertailuissa oletettiin että kaupunkilainen ei ollut yhtään varautunut, ei edes ruokaa kotona, ja maalaisella taas oli vedet, kamiinat, kynttilät ja kaikki. Minusta olisi mielenkiintoisempaa tehdä realistinen vertailu keskiverto kaupunkilaisen ja maalaisen tilanteessa. Niin että ensin käydään läpi miten varautumaton kaupunkilainen ja maalainen pärjää, ja sitten varautuneet versiot. Näin tavis voisi myös oppia artikkelista mitä kannattaa tehdä toisin.
Ymmärsin sun pointin ja olen ihan samaa mieltä. Yritin vaan olla ystävällinen ja laittaa jakoon tuon linkin jos et sitä huomannut. Se ei ole mitä haetaan, mutta siinä on ainakin hieman vertailua esillä varautumattoman ja varautuneen välillä, kun muunlaista ei ole tarjolla.
Sinällään sillä ei ole kovinkaan suurta väliä asuuko kerrostalossa vai omakotitalossa (tai maalla) jos ei ole varautunut. Melko samat ongelmat siinä kohtaa, mutta omakotitalossa asuvalla on ehkä hieman enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa asiaan vielä silloinkin, kun tilanne on akuutti ja ylimalkaisesti omakotitalon asukkailla on ainakin jonkin verran enemmän luontaista varautumista kerrostaloasukkaaseen verrattuna, tuosta asumismuodosta johtuen. Omakotitalon asukas voi esimerkiksi käydä tarpeillaan pihalla, monella on grilli, jossa voi valmistaa ruokaa ja jos puu kaatuu ikkunasta sisälle, omakotitaloasukkaalla on usein kirves kotona, ettei tarvitse leipäveitsellä yrittää saada latvustoa pois olohuoneestaan ;DTiedän. Se alun linkki oli koko artikkelin idea ja näin sen.
Tuo on se oletus. Mutta kuten yllä kommentoitiin, ei oktalon asukkaat useinkaan ole sen enempää varautuneita. Suurimmalla osalla ei ole ulkohuussiakaan, joten se on ihan sama käydä pihalla tekemässä tarpeensa kuin jos asuisi kaupungissa. Pusikkoja löytyy sieltäkin. Saatat myös yllättyä kuinka monella Helsingin taloyhtiöllä on grilli sisäpihalla.
Kaupungissa ja maaseudulla on toki omanlaisensa haasteensa (esim. kaupungissa ihmismäärä, maalla etäisyydet), mutta perushaasteet ovat keskiverto ELI huonosti varautuneelle ihmiselle samat: vesi, ruoka, suoja/lämpö jne..Se oletus on kuitenkin tutkitusti ihan oikea, vaikkei tietenkään tarkoita sitä, että jokainen okt:ssä olisi paremmin varautunut kuin yksikään kerrostaloasukas. Eroja on paljon niin asuinmuodon, sukupuolen, iän kuin aiempien kokemuksienkin perusteella. Tästä on tosiaan tehty useitakin tutkimuksia Suomessa, joista yhden suurimman postasin osittain tänne juuri.
Taloyhtiöillä on paljon grillejä, mutta sitä grilliä kohti olisi poikkeusolosuhteissa kovin monta käyttäjää, eikä sitä grillin lämmikettäkään taida poikkeusolosuhteissa olla kaikille riittävästi. Puskissa voi käydä, mutta sekin on hankalampaa ja epämukavampaa julkisella paikalla kuin omalla pihalla. Pakon edestä varmasti jokainen tekee tarpeensa vaikka porttikongissa, mutta aika moni olisi helpottunut jos tarpeensa voisi tehdä omalle pihalle. Asuinmuoto vaikuttaa jonkin verran siihen, miten varautumattomat selviävät poikkeusolosuhteissa. Paljolti sitä voidaan mitata epämukavuuksien kautta. Sekään ei ole vähäarvoinen seikka poikkeustilanteessa, sillä mitä epämukavammaksi ihminen kokee olonsa poikkeusolosuhteiden aikana, sen stressaavammaksi tilanne kehkeytyy. Erityisesti tämä korostuu silloin, kun kyseessä on lapsiperhe.
Tutkimus on tehty oman ilmoituksen mukaan. Olen vakuuttunut siitä että tulos olisi eri jos selvitettäisiin mihin, miten ja kuinka hyvin on varauduttu. Suomessa vallitsee vähän sellainen asenne että jos omistaa talon kaukana kaupungista niin ei ole huolenhäivää. Jos käydään läpi erilaisia skenaarioita niin vastaukset ovat luokkaa No sitten pistän takan lämpiämään tai No sitten metsästän ruokaa lähimetsästä, mutta ei kuitenkaan olla ajateltu niitä taitoja ja välineitä joita tähän tarvitaan.
Mukavuus on minusta aika heikko kriteeri (ihmiskohtainen, ei asuinpaikka kohtainen), kun pitäisi puhua mahdollisuuksista jotka voi faktuaalisesti todentaa.
Se oma ilmoitus tarkoittaa sitä, että kun on kysytty, vastaaja on vastannut. Kyseessä oli mittava puhelin- ja onlinekysely.
Tossa asenneasiassa /näkemyksessä osuit naulan kantaan. Metsästämisen lisäksi kasvatetaan mökillä hurjat sadot vaikka marraskuussa ja kalastetaan se järvi tyhjäksi ahvenista, kuin muita ihmisiä ei samalla asialla olisi lainkaan.
Epämukavuusfaktoreita on tutkittu niin laajalti ympäri maailmaa likimain kaikissa eri mahdollisissa ja luoduissa tilanteissa sotatantereista luonnonmullistuksiin, että niiden päätelmät ovat aukottomia ja havinaisen yhdenmukaisia yksilön elinpaikasta riippumatta. Mitä epämukavampaa ihmisellä on, sen heikommin ihminen selviytyy kriisitilanteissa. Siten asuinmuoto muuten varautumisen kannalta samanarvoisissa vertailulähtökohdissa sisältää eroavaisuuksia, joista omakotitaloasukas hyötyy suhteessa kerrostaloasukkaaseen.
Ihan samalla tavalla voi sanoa kerrostaloasujan hyötyvän verrattuna omakotiasujaan. Vanha kivikerrostalo varaa lämpöä pidemmäksi aikaa kuin vanha puinen ok-talo joka on kaikkea muuta kuin suunniteltu energiatehokkaaksi. Jne..
Nämä on niin tapauskohtaisia asioita, kuten täällä on sanottu moneen kertaan. Nimittäin samasta syystä, kun vanha kivikerrostalo edukseen ylläpitää lämpöä hieman pidempään (pakkasilla 48 tunnin jälkeen sisälämpö on noin 10 astetta parhaimmillaan), niin mikäli vanha kivikerrostalo pääsee kerran viilenemään pakkasilla, sen uudelleen lämmittäminen viekin sitten pari päivää. Jos tilanne on 48 tunnin jälkeen edelleen epävakaa ja lämmitys on katkonaista, niin vanhan kivikerrostalon hyötyvaakakuppi kääntyy taas negatiiviseksi.
Molemmissa on etunsa ja haittansa ja joskus etu voi kääntyä haitaksi. Niin se vaan on.
Ja esim. omakotitaloissa hajoaa putket nopeammin (jos ei ole keinoa estää jäätyminen).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä jos joku on preppaaja mutta ei ole tai halua olla survivalisti?
Mitään ei ole pakko olla tai tehdä. Ainoastaan kotivara on virallinen suositus, ei sekään pakko. Kaikki muu siihen päälle on tietysti ekstraa.
Varautumista voisi verrata lentokoneen turvaohjeiden lukemiseen. Suositeltavaa ja jopa järkevää - siltä varalta että JOS jotain tapahtuu - mutta ei ketään pakoteta, ja siksi moni ei sitä teekään, ja jos sitten tapahtuu jotain niin lopputulos on mikä on.
" MYÖS KANSALAINEN VOI VARAUTUA – KOTIVARA AUTTAA KATKON YLI
Laki velvoittaa viranomaisia varautumaan monenlaisiin häiriöihin, esimer-
kiksi sähkökatkoihin. Myös kansalaiset voivat osaltaan ehkäistä onnettomuuksia ja vaaratilanteita ja varautua tilanteeseen, jossa monet arjen tutut toiminnot katkeavat. Siihen velvoittaa pelastuslaki, joka edellyttää omatoimista varautumista myös yksityisiltä ihmisiltä." - Puolustusministeriön turvallisuuskomitean julkaisu, Kappale 18, sivu 99https://www.defmin.fi/files/3070/sahkoriippuvuus_modernissa_yhteiskunna…
Laki velvoittaa, mutta ei vahdi tai rankaise. Köyhät ei saa Kelasta tai harkinnanvaraisesta tukea kotivaraan.
Minä olen muuten tuota testannut. Jouduin aikoinaan hakemaan kaupungilta harkinnanvaraista täydennystä toimeentuloon, ns. kodinperustamiskuluihin, ja kirjoitin huonekalujen lisäksi tarvittavien asioiden listalle ihan pokkana kotivaran. Siihen ei myönnetty tukea. Kesti kaksi vuotta että olin saanut pikkuhiljaa ostettua kaiken tarvittavan itse, välillä säästämällä rankasti. Ruokaa, vettä, patteriradio, taskulamppu, vaahtosammutin, ensiapuvälineet, retkikeitin, makuupussit jne..
Sekin on kumma että käteistä suositellaan pidettävän siltä varalta ettei kortit toimi, mutta jos on toimeentulotuen asiakas niin sellaisia varoja ei saisi olla.
Toimeentulotuki arvioidaan kuukausiperusteisena. Suositeltu 3 vuorokauden kotivara siten sisältyy siihen elintarvikkeiden ja muiden perustarpeiden osalta. Tietenkään toimeentulotuella ei ostella radioita, makuupusseja ja tranglioita.
Toimeentulotuki ei ole sama kuin harkinnanvarainen tuki.
Eikö sen koko nimike ole harkinnanvarainen toimeentulotuki?
Harkinnanvaraista ja ennaltaehkäisevää ei saa Kelasta kuten perustoimeentulotukea, vaan sitä haetaan kaupungilta. Kodinperustamiskulut tarkoittaa huonekaluja, astioita ja muita kodin perustavaroiksi määriteltäviä.
Jos laki edellyttää että yksityisillä ihmisillä tulee olla kotivara (ei siis vain sitä ruokavarastoa vaan myös välineitä kuten se pattereilla toimiva radio ja taskulamppu), niin mielestäni nekin kuuluisi turvata jollain tavalla vaikeimmassa tilanteessa oleville.
No, se lakihan ei edellytä, että yksityisillä ihmisillä tulee olla toimiva radio tai taskulamppu, makuupussi, tranglia tms. Palohälytin tulee olla, tosin sekin muuttuu 2026 siten, että velvoitevastuussa on kiinteistön tai asunnon omistaja, ei asukas, kuten vuokralainen.
Se on minusta ongelmallista. Vaaditaan kotivara, mutta ei kerrota mitä siinä pitää suunnilleen tai edes vähintään olla, vain että sillä selviää x ajan. Olisiko asiat toisin jos lakiin kirjattaisiin selkeästi että joka taloudessa tulee olla patteriradio, taskulamppu, joditabletteja ja esim. palosammutin. Köyhille tarvittaessa avustusta niihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä jos joku on preppaaja mutta ei ole tai halua olla survivalisti?
Mitään ei ole pakko olla tai tehdä. Ainoastaan kotivara on virallinen suositus, ei sekään pakko. Kaikki muu siihen päälle on tietysti ekstraa.
Varautumista voisi verrata lentokoneen turvaohjeiden lukemiseen. Suositeltavaa ja jopa järkevää - siltä varalta että JOS jotain tapahtuu - mutta ei ketään pakoteta, ja siksi moni ei sitä teekään, ja jos sitten tapahtuu jotain niin lopputulos on mikä on.
" MYÖS KANSALAINEN VOI VARAUTUA – KOTIVARA AUTTAA KATKON YLI
Laki velvoittaa viranomaisia varautumaan monenlaisiin häiriöihin, esimer-
kiksi sähkökatkoihin. Myös kansalaiset voivat osaltaan ehkäistä onnettomuuksia ja vaaratilanteita ja varautua tilanteeseen, jossa monet arjen tutut toiminnot katkeavat. Siihen velvoittaa pelastuslaki, joka edellyttää omatoimista varautumista myös yksityisiltä ihmisiltä." - Puolustusministeriön turvallisuuskomitean julkaisu, Kappale 18, sivu 99https://www.defmin.fi/files/3070/sahkoriippuvuus_modernissa_yhteiskunna…
Laki velvoittaa, mutta ei vahdi tai rankaise. Köyhät ei saa Kelasta tai harkinnanvaraisesta tukea kotivaraan.
Kyse lienee enemmänkin valtion ja viranomaisten vastuunvapautuksesta. Ei ole järkevää ylläpitää mitään valtion varmuusvarastoa päivittäistavaroista, eikä niiden toimitus kaikille tarvitseville hädänhetkellä olisi mahdollistakaan. Joten jos joku kärsii tai kuolee siksi ettei tällä ole kotivaraa, niin tämän lain avulla se on ns. oma syy, kukaan ei voi haastaa oikeuteen heitteillejätöstä.
Kotivaran tarkoitushan on se, että kotitaloudet pärjäisivät omatoimisesti sen ajan, kun yhteiskunnan tukitoimet voidaan käynnistää. Se ei tarkoita ilmaista yleistä ruokajakelua. Valtiolla ei ole päivittäistavaroiden varmuusvarastoa. Ruokajakelu hoidetaan yhteistyökeittiöiden kautta, mutta koskee ainoastaan ruokajakelun piirissä olevia asiakkaita (kotihoito), sairaaloita ja hoitolaitoksia. Muut ostavat ruokansa edelleen kaupoista sen mukaan onko niillä varaenergiakapasiteettia. Sitä varustelua ei ole kuin parilla sadalla kaupalla koko Suomessa. Muistaakseni muualla kuin Lapissa tulee olla 1 kauppa auki joka 3. päivä 50 kilometrin alueella.
Miksi pitää sanoa sama asia kaksi kertaa? Siis se ettei Suomessa ole mitään hätäruokavarastoja kansalaisille ja siksi kotivara on tärkeä.
Aina ei huomaa toisen sanoneen samaa jos on avannut vastauskentän ennen kuin toinen on sanonut saman.. Ei nyt olla niin kireitä ja pikkumaisia, että joka asiaan takerrutaan.
Tarkoitin siis sitä kun alkuperäinen kommentoija on jo todennut tuon faktan, niin miksi se pitää toistaa jos siinä ei ole mitään korjattavaa (eikä lisättävää). Ei ole pikkumaista ja kireää olettaa että muut keskustelijat edes lukee sen viestin mihin haluavat vastata. Lukihäiriöt ja väärin ymmärrykset on toki asia erikseen.
Sen "faktan" juuri yritin korjata, että kyseessä ei olleenkaan ole "enemmänkin valtion ja viranomaisten vastuunvapautuksesta" (koska sellaista ei ole) vaan siitä, että ihmiset pärjäisivät kunnes apua on saatavilla ja mitä se apu käytännössä on ja miten sellaisessa tilanteessa asiat hoidetaan. Anteeksi jos yritin tuoda keskusteluun turhaa tietoa.
Keskustelu koskee lakipykäliä. Olen melko varma että jos pelastuslakiin ei olisi kirjattu yksittäisten kansalaisten omavastuuta varautumisesta, niin jälkipuinti olisi melkoinen jos valtio ei kriisin hetkellä pystyisi tai edes pyrkisi turvaamaan kansalaisten perustarpeita, jotka on muualla lakikirjassa luvattu. Eli valtio siirtää osan vastuuta kansalaisille, vapauttaen itsensä laillisesti siitä vastuusta (koska sen toteuttaminen olisi vaikeaa, jos ei jopa mahdotonta). Siksi pitää tehdä lakeja poikkeustilanteita varten ja olla tarkka sanavalintojen suhteen.
Musta nyt vahvasti tuntuu, ettet ole koskaan täällä mainittuun lakiin edes tutustunut, etkä lainkaan tiedä mitä se sisältää. Minä olen. Työn puolesta. Säännöllisesti. Käypä tutustumassa sinäkin, niin ymmärrät miksi tuo oletus tai ajatus vastuun siirtämisestä on pitämätön. Sitä se ei ole, eikä se siihen pyri millään tavalla sen enempää kuin palohälytin katossa, joka siis kuuluu siihen kansalaisten lain määrittelemään pelastuslakiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä jos joku on preppaaja mutta ei ole tai halua olla survivalisti?
Mitään ei ole pakko olla tai tehdä. Ainoastaan kotivara on virallinen suositus, ei sekään pakko. Kaikki muu siihen päälle on tietysti ekstraa.
Varautumista voisi verrata lentokoneen turvaohjeiden lukemiseen. Suositeltavaa ja jopa järkevää - siltä varalta että JOS jotain tapahtuu - mutta ei ketään pakoteta, ja siksi moni ei sitä teekään, ja jos sitten tapahtuu jotain niin lopputulos on mikä on.
" MYÖS KANSALAINEN VOI VARAUTUA – KOTIVARA AUTTAA KATKON YLI
Laki velvoittaa viranomaisia varautumaan monenlaisiin häiriöihin, esimer-
kiksi sähkökatkoihin. Myös kansalaiset voivat osaltaan ehkäistä onnettomuuksia ja vaaratilanteita ja varautua tilanteeseen, jossa monet arjen tutut toiminnot katkeavat. Siihen velvoittaa pelastuslaki, joka edellyttää omatoimista varautumista myös yksityisiltä ihmisiltä." - Puolustusministeriön turvallisuuskomitean julkaisu, Kappale 18, sivu 99https://www.defmin.fi/files/3070/sahkoriippuvuus_modernissa_yhteiskunna…
Laki velvoittaa, mutta ei vahdi tai rankaise. Köyhät ei saa Kelasta tai harkinnanvaraisesta tukea kotivaraan.
Kyse lienee enemmänkin valtion ja viranomaisten vastuunvapautuksesta. Ei ole järkevää ylläpitää mitään valtion varmuusvarastoa päivittäistavaroista, eikä niiden toimitus kaikille tarvitseville hädänhetkellä olisi mahdollistakaan. Joten jos joku kärsii tai kuolee siksi ettei tällä ole kotivaraa, niin tämän lain avulla se on ns. oma syy, kukaan ei voi haastaa oikeuteen heitteillejätöstä.
Kotivaran tarkoitushan on se, että kotitaloudet pärjäisivät omatoimisesti sen ajan, kun yhteiskunnan tukitoimet voidaan käynnistää. Se ei tarkoita ilmaista yleistä ruokajakelua. Valtiolla ei ole päivittäistavaroiden varmuusvarastoa. Ruokajakelu hoidetaan yhteistyökeittiöiden kautta, mutta koskee ainoastaan ruokajakelun piirissä olevia asiakkaita (kotihoito), sairaaloita ja hoitolaitoksia. Muut ostavat ruokansa edelleen kaupoista sen mukaan onko niillä varaenergiakapasiteettia. Sitä varustelua ei ole kuin parilla sadalla kaupalla koko Suomessa. Muistaakseni muualla kuin Lapissa tulee olla 1 kauppa auki joka 3. päivä 50 kilometrin alueella.
Miksi pitää sanoa sama asia kaksi kertaa? Siis se ettei Suomessa ole mitään hätäruokavarastoja kansalaisille ja siksi kotivara on tärkeä.
Aina ei huomaa toisen sanoneen samaa jos on avannut vastauskentän ennen kuin toinen on sanonut saman.. Ei nyt olla niin kireitä ja pikkumaisia, että joka asiaan takerrutaan.
Tarkoitin siis sitä kun alkuperäinen kommentoija on jo todennut tuon faktan, niin miksi se pitää toistaa jos siinä ei ole mitään korjattavaa (eikä lisättävää). Ei ole pikkumaista ja kireää olettaa että muut keskustelijat edes lukee sen viestin mihin haluavat vastata. Lukihäiriöt ja väärin ymmärrykset on toki asia erikseen.
Sen "faktan" juuri yritin korjata, että kyseessä ei olleenkaan ole "enemmänkin valtion ja viranomaisten vastuunvapautuksesta" (koska sellaista ei ole) vaan siitä, että ihmiset pärjäisivät kunnes apua on saatavilla ja mitä se apu käytännössä on ja miten sellaisessa tilanteessa asiat hoidetaan. Anteeksi jos yritin tuoda keskusteluun turhaa tietoa.
Keskustelu koskee lakipykäliä. Olen melko varma että jos pelastuslakiin ei olisi kirjattu yksittäisten kansalaisten omavastuuta varautumisesta, niin jälkipuinti olisi melkoinen jos valtio ei kriisin hetkellä pystyisi tai edes pyrkisi turvaamaan kansalaisten perustarpeita, jotka on muualla lakikirjassa luvattu. Eli valtio siirtää osan vastuuta kansalaisille, vapauttaen itsensä laillisesti siitä vastuusta (koska sen toteuttaminen olisi vaikeaa, jos ei jopa mahdotonta). Siksi pitää tehdä lakeja poikkeustilanteita varten ja olla tarkka sanavalintojen suhteen.
Musta nyt vahvasti tuntuu, ettet ole koskaan täällä mainittuun lakiin edes tutustunut, etkä lainkaan tiedä mitä se sisältää. Minä olen. Työn puolesta. Säännöllisesti. Käypä tutustumassa sinäkin, niin ymmärrät miksi tuo oletus tai ajatus vastuun siirtämisestä on pitämätön. Sitä se ei ole, eikä se siihen pyri millään tavalla sen enempää kuin palohälytin katossa, joka siis kuuluu siihen kansalaisten lain määrittelemään pelastuslakiin.
Minusta taas tuntuu että sinä puhut koirista kun minä puhuin kotivarasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä jos joku on preppaaja mutta ei ole tai halua olla survivalisti?
Mitään ei ole pakko olla tai tehdä. Ainoastaan kotivara on virallinen suositus, ei sekään pakko. Kaikki muu siihen päälle on tietysti ekstraa.
Varautumista voisi verrata lentokoneen turvaohjeiden lukemiseen. Suositeltavaa ja jopa järkevää - siltä varalta että JOS jotain tapahtuu - mutta ei ketään pakoteta, ja siksi moni ei sitä teekään, ja jos sitten tapahtuu jotain niin lopputulos on mikä on.
" MYÖS KANSALAINEN VOI VARAUTUA – KOTIVARA AUTTAA KATKON YLI
Laki velvoittaa viranomaisia varautumaan monenlaisiin häiriöihin, esimer-
kiksi sähkökatkoihin. Myös kansalaiset voivat osaltaan ehkäistä onnettomuuksia ja vaaratilanteita ja varautua tilanteeseen, jossa monet arjen tutut toiminnot katkeavat. Siihen velvoittaa pelastuslaki, joka edellyttää omatoimista varautumista myös yksityisiltä ihmisiltä." - Puolustusministeriön turvallisuuskomitean julkaisu, Kappale 18, sivu 99https://www.defmin.fi/files/3070/sahkoriippuvuus_modernissa_yhteiskunna…
Laki velvoittaa, mutta ei vahdi tai rankaise. Köyhät ei saa Kelasta tai harkinnanvaraisesta tukea kotivaraan.
Minä olen muuten tuota testannut. Jouduin aikoinaan hakemaan kaupungilta harkinnanvaraista täydennystä toimeentuloon, ns. kodinperustamiskuluihin, ja kirjoitin huonekalujen lisäksi tarvittavien asioiden listalle ihan pokkana kotivaran. Siihen ei myönnetty tukea. Kesti kaksi vuotta että olin saanut pikkuhiljaa ostettua kaiken tarvittavan itse, välillä säästämällä rankasti. Ruokaa, vettä, patteriradio, taskulamppu, vaahtosammutin, ensiapuvälineet, retkikeitin, makuupussit jne..
Sekin on kumma että käteistä suositellaan pidettävän siltä varalta ettei kortit toimi, mutta jos on toimeentulotuen asiakas niin sellaisia varoja ei saisi olla.
Toimeentulotuki arvioidaan kuukausiperusteisena. Suositeltu 3 vuorokauden kotivara siten sisältyy siihen elintarvikkeiden ja muiden perustarpeiden osalta. Tietenkään toimeentulotuella ei ostella radioita, makuupusseja ja tranglioita.
Toimeentulotuki ei ole sama kuin harkinnanvarainen tuki.
Eikö sen koko nimike ole harkinnanvarainen toimeentulotuki?
Harkinnanvaraista ja ennaltaehkäisevää ei saa Kelasta kuten perustoimeentulotukea, vaan sitä haetaan kaupungilta. Kodinperustamiskulut tarkoittaa huonekaluja, astioita ja muita kodin perustavaroiksi määriteltäviä.
Jos laki edellyttää että yksityisillä ihmisillä tulee olla kotivara (ei siis vain sitä ruokavarastoa vaan myös välineitä kuten se pattereilla toimiva radio ja taskulamppu), niin mielestäni nekin kuuluisi turvata jollain tavalla vaikeimmassa tilanteessa oleville.
No, se lakihan ei edellytä, että yksityisillä ihmisillä tulee olla toimiva radio tai taskulamppu, makuupussi, tranglia tms. Palohälytin tulee olla, tosin sekin muuttuu 2026 siten, että velvoitevastuussa on kiinteistön tai asunnon omistaja, ei asukas, kuten vuokralainen.
Se on minusta ongelmallista. Vaaditaan kotivara, mutta ei kerrota mitä siinä pitää suunnilleen tai edes vähintään olla, vain että sillä selviää x ajan. Olisiko asiat toisin jos lakiin kirjattaisiin selkeästi että joka taloudessa tulee olla patteriradio, taskulamppu, joditabletteja ja esim. palosammutin. Köyhille tarvittaessa avustusta niihin.
Miten niin ei lue? Onpa täällä kummallisia oletuksia. Tietenkin pelastuslaissa lukee tarkalleen miten kansalaisen tulee varautua pelastuslain määrittelemällä tavalla ja lisäksi on olemassa myös viranomaissuosituksia siitä, mitä kotivaran olisi hyvä sisältää. Sotket nyt kaksi eri asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä jos joku on preppaaja mutta ei ole tai halua olla survivalisti?
Mitään ei ole pakko olla tai tehdä. Ainoastaan kotivara on virallinen suositus, ei sekään pakko. Kaikki muu siihen päälle on tietysti ekstraa.
Varautumista voisi verrata lentokoneen turvaohjeiden lukemiseen. Suositeltavaa ja jopa järkevää - siltä varalta että JOS jotain tapahtuu - mutta ei ketään pakoteta, ja siksi moni ei sitä teekään, ja jos sitten tapahtuu jotain niin lopputulos on mikä on.
" MYÖS KANSALAINEN VOI VARAUTUA – KOTIVARA AUTTAA KATKON YLI
Laki velvoittaa viranomaisia varautumaan monenlaisiin häiriöihin, esimer-
kiksi sähkökatkoihin. Myös kansalaiset voivat osaltaan ehkäistä onnettomuuksia ja vaaratilanteita ja varautua tilanteeseen, jossa monet arjen tutut toiminnot katkeavat. Siihen velvoittaa pelastuslaki, joka edellyttää omatoimista varautumista myös yksityisiltä ihmisiltä." - Puolustusministeriön turvallisuuskomitean julkaisu, Kappale 18, sivu 99https://www.defmin.fi/files/3070/sahkoriippuvuus_modernissa_yhteiskunna…
Laki velvoittaa, mutta ei vahdi tai rankaise. Köyhät ei saa Kelasta tai harkinnanvaraisesta tukea kotivaraan.
Kyse lienee enemmänkin valtion ja viranomaisten vastuunvapautuksesta. Ei ole järkevää ylläpitää mitään valtion varmuusvarastoa päivittäistavaroista, eikä niiden toimitus kaikille tarvitseville hädänhetkellä olisi mahdollistakaan. Joten jos joku kärsii tai kuolee siksi ettei tällä ole kotivaraa, niin tämän lain avulla se on ns. oma syy, kukaan ei voi haastaa oikeuteen heitteillejätöstä.
Kotivaran tarkoitushan on se, että kotitaloudet pärjäisivät omatoimisesti sen ajan, kun yhteiskunnan tukitoimet voidaan käynnistää. Se ei tarkoita ilmaista yleistä ruokajakelua. Valtiolla ei ole päivittäistavaroiden varmuusvarastoa. Ruokajakelu hoidetaan yhteistyökeittiöiden kautta, mutta koskee ainoastaan ruokajakelun piirissä olevia asiakkaita (kotihoito), sairaaloita ja hoitolaitoksia. Muut ostavat ruokansa edelleen kaupoista sen mukaan onko niillä varaenergiakapasiteettia. Sitä varustelua ei ole kuin parilla sadalla kaupalla koko Suomessa. Muistaakseni muualla kuin Lapissa tulee olla 1 kauppa auki joka 3. päivä 50 kilometrin alueella.
Miksi pitää sanoa sama asia kaksi kertaa? Siis se ettei Suomessa ole mitään hätäruokavarastoja kansalaisille ja siksi kotivara on tärkeä.
Aina ei huomaa toisen sanoneen samaa jos on avannut vastauskentän ennen kuin toinen on sanonut saman.. Ei nyt olla niin kireitä ja pikkumaisia, että joka asiaan takerrutaan.
Tarkoitin siis sitä kun alkuperäinen kommentoija on jo todennut tuon faktan, niin miksi se pitää toistaa jos siinä ei ole mitään korjattavaa (eikä lisättävää). Ei ole pikkumaista ja kireää olettaa että muut keskustelijat edes lukee sen viestin mihin haluavat vastata. Lukihäiriöt ja väärin ymmärrykset on toki asia erikseen.
Sen "faktan" juuri yritin korjata, että kyseessä ei olleenkaan ole "enemmänkin valtion ja viranomaisten vastuunvapautuksesta" (koska sellaista ei ole) vaan siitä, että ihmiset pärjäisivät kunnes apua on saatavilla ja mitä se apu käytännössä on ja miten sellaisessa tilanteessa asiat hoidetaan. Anteeksi jos yritin tuoda keskusteluun turhaa tietoa.
Keskustelu koskee lakipykäliä. Olen melko varma että jos pelastuslakiin ei olisi kirjattu yksittäisten kansalaisten omavastuuta varautumisesta, niin jälkipuinti olisi melkoinen jos valtio ei kriisin hetkellä pystyisi tai edes pyrkisi turvaamaan kansalaisten perustarpeita, jotka on muualla lakikirjassa luvattu. Eli valtio siirtää osan vastuuta kansalaisille, vapauttaen itsensä laillisesti siitä vastuusta (koska sen toteuttaminen olisi vaikeaa, jos ei jopa mahdotonta). Siksi pitää tehdä lakeja poikkeustilanteita varten ja olla tarkka sanavalintojen suhteen.
Musta nyt vahvasti tuntuu, ettet ole koskaan täällä mainittuun lakiin edes tutustunut, etkä lainkaan tiedä mitä se sisältää. Minä olen. Työn puolesta. Säännöllisesti. Käypä tutustumassa sinäkin, niin ymmärrät miksi tuo oletus tai ajatus vastuun siirtämisestä on pitämätön. Sitä se ei ole, eikä se siihen pyri millään tavalla sen enempää kuin palohälytin katossa, joka siis kuuluu siihen kansalaisten lain määrittelemään pelastuslakiin.
No mitä laki sitten sanoo niistä poikkeustiloista? Lupaako valtio pitää huolen että yksittäisten kansalaisten arki jatkuu normaalina, samalla kun toisella kädellä keskittyvät ratkaisemaan kriisin? Enpä usko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä jos joku on preppaaja mutta ei ole tai halua olla survivalisti?
Mitään ei ole pakko olla tai tehdä. Ainoastaan kotivara on virallinen suositus, ei sekään pakko. Kaikki muu siihen päälle on tietysti ekstraa.
Varautumista voisi verrata lentokoneen turvaohjeiden lukemiseen. Suositeltavaa ja jopa järkevää - siltä varalta että JOS jotain tapahtuu - mutta ei ketään pakoteta, ja siksi moni ei sitä teekään, ja jos sitten tapahtuu jotain niin lopputulos on mikä on.
" MYÖS KANSALAINEN VOI VARAUTUA – KOTIVARA AUTTAA KATKON YLI
Laki velvoittaa viranomaisia varautumaan monenlaisiin häiriöihin, esimer-
kiksi sähkökatkoihin. Myös kansalaiset voivat osaltaan ehkäistä onnettomuuksia ja vaaratilanteita ja varautua tilanteeseen, jossa monet arjen tutut toiminnot katkeavat. Siihen velvoittaa pelastuslaki, joka edellyttää omatoimista varautumista myös yksityisiltä ihmisiltä." - Puolustusministeriön turvallisuuskomitean julkaisu, Kappale 18, sivu 99https://www.defmin.fi/files/3070/sahkoriippuvuus_modernissa_yhteiskunna…
Laki velvoittaa, mutta ei vahdi tai rankaise. Köyhät ei saa Kelasta tai harkinnanvaraisesta tukea kotivaraan.
Kyse lienee enemmänkin valtion ja viranomaisten vastuunvapautuksesta. Ei ole järkevää ylläpitää mitään valtion varmuusvarastoa päivittäistavaroista, eikä niiden toimitus kaikille tarvitseville hädänhetkellä olisi mahdollistakaan. Joten jos joku kärsii tai kuolee siksi ettei tällä ole kotivaraa, niin tämän lain avulla se on ns. oma syy, kukaan ei voi haastaa oikeuteen heitteillejätöstä.
Kotivaran tarkoitushan on se, että kotitaloudet pärjäisivät omatoimisesti sen ajan, kun yhteiskunnan tukitoimet voidaan käynnistää. Se ei tarkoita ilmaista yleistä ruokajakelua. Valtiolla ei ole päivittäistavaroiden varmuusvarastoa. Ruokajakelu hoidetaan yhteistyökeittiöiden kautta, mutta koskee ainoastaan ruokajakelun piirissä olevia asiakkaita (kotihoito), sairaaloita ja hoitolaitoksia. Muut ostavat ruokansa edelleen kaupoista sen mukaan onko niillä varaenergiakapasiteettia. Sitä varustelua ei ole kuin parilla sadalla kaupalla koko Suomessa. Muistaakseni muualla kuin Lapissa tulee olla 1 kauppa auki joka 3. päivä 50 kilometrin alueella.
Miksi pitää sanoa sama asia kaksi kertaa? Siis se ettei Suomessa ole mitään hätäruokavarastoja kansalaisille ja siksi kotivara on tärkeä.
Aina ei huomaa toisen sanoneen samaa jos on avannut vastauskentän ennen kuin toinen on sanonut saman.. Ei nyt olla niin kireitä ja pikkumaisia, että joka asiaan takerrutaan.
Tarkoitin siis sitä kun alkuperäinen kommentoija on jo todennut tuon faktan, niin miksi se pitää toistaa jos siinä ei ole mitään korjattavaa (eikä lisättävää). Ei ole pikkumaista ja kireää olettaa että muut keskustelijat edes lukee sen viestin mihin haluavat vastata. Lukihäiriöt ja väärin ymmärrykset on toki asia erikseen.
Sen "faktan" juuri yritin korjata, että kyseessä ei olleenkaan ole "enemmänkin valtion ja viranomaisten vastuunvapautuksesta" (koska sellaista ei ole) vaan siitä, että ihmiset pärjäisivät kunnes apua on saatavilla ja mitä se apu käytännössä on ja miten sellaisessa tilanteessa asiat hoidetaan. Anteeksi jos yritin tuoda keskusteluun turhaa tietoa.
Keskustelu koskee lakipykäliä. Olen melko varma että jos pelastuslakiin ei olisi kirjattu yksittäisten kansalaisten omavastuuta varautumisesta, niin jälkipuinti olisi melkoinen jos valtio ei kriisin hetkellä pystyisi tai edes pyrkisi turvaamaan kansalaisten perustarpeita, jotka on muualla lakikirjassa luvattu. Eli valtio siirtää osan vastuuta kansalaisille, vapauttaen itsensä laillisesti siitä vastuusta (koska sen toteuttaminen olisi vaikeaa, jos ei jopa mahdotonta). Siksi pitää tehdä lakeja poikkeustilanteita varten ja olla tarkka sanavalintojen suhteen.
Musta nyt vahvasti tuntuu, ettet ole koskaan täällä mainittuun lakiin edes tutustunut, etkä lainkaan tiedä mitä se sisältää. Minä olen. Työn puolesta. Säännöllisesti. Käypä tutustumassa sinäkin, niin ymmärrät miksi tuo oletus tai ajatus vastuun siirtämisestä on pitämätön. Sitä se ei ole, eikä se siihen pyri millään tavalla sen enempää kuin palohälytin katossa, joka siis kuuluu siihen kansalaisten lain määrittelemään pelastuslakiin.
Minusta taas tuntuu että sinä puhut koirista kun minä puhuin kotivarasta.
Puhun mainitusta pelastuslaista, johon itse viittasit ja joka velvoittaa kansalaisen varautumaan pelastuslain määrittelemällä tavalla. Se ei sisällä elintarvikekotivaraa, ainoastaan pelastamisen kannalta määriteltyjä toimia ja varusteita. Kannattaisiko tutustua aiheeseen vänkäämisen sijaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä jos joku on preppaaja mutta ei ole tai halua olla survivalisti?
Mitään ei ole pakko olla tai tehdä. Ainoastaan kotivara on virallinen suositus, ei sekään pakko. Kaikki muu siihen päälle on tietysti ekstraa.
Varautumista voisi verrata lentokoneen turvaohjeiden lukemiseen. Suositeltavaa ja jopa järkevää - siltä varalta että JOS jotain tapahtuu - mutta ei ketään pakoteta, ja siksi moni ei sitä teekään, ja jos sitten tapahtuu jotain niin lopputulos on mikä on.
" MYÖS KANSALAINEN VOI VARAUTUA – KOTIVARA AUTTAA KATKON YLI
Laki velvoittaa viranomaisia varautumaan monenlaisiin häiriöihin, esimer-
kiksi sähkökatkoihin. Myös kansalaiset voivat osaltaan ehkäistä onnettomuuksia ja vaaratilanteita ja varautua tilanteeseen, jossa monet arjen tutut toiminnot katkeavat. Siihen velvoittaa pelastuslaki, joka edellyttää omatoimista varautumista myös yksityisiltä ihmisiltä." - Puolustusministeriön turvallisuuskomitean julkaisu, Kappale 18, sivu 99https://www.defmin.fi/files/3070/sahkoriippuvuus_modernissa_yhteiskunna…
Laki velvoittaa, mutta ei vahdi tai rankaise. Köyhät ei saa Kelasta tai harkinnanvaraisesta tukea kotivaraan.
Minä olen muuten tuota testannut. Jouduin aikoinaan hakemaan kaupungilta harkinnanvaraista täydennystä toimeentuloon, ns. kodinperustamiskuluihin, ja kirjoitin huonekalujen lisäksi tarvittavien asioiden listalle ihan pokkana kotivaran. Siihen ei myönnetty tukea. Kesti kaksi vuotta että olin saanut pikkuhiljaa ostettua kaiken tarvittavan itse, välillä säästämällä rankasti. Ruokaa, vettä, patteriradio, taskulamppu, vaahtosammutin, ensiapuvälineet, retkikeitin, makuupussit jne..
Sekin on kumma että käteistä suositellaan pidettävän siltä varalta ettei kortit toimi, mutta jos on toimeentulotuen asiakas niin sellaisia varoja ei saisi olla.
Toimeentulotuki arvioidaan kuukausiperusteisena. Suositeltu 3 vuorokauden kotivara siten sisältyy siihen elintarvikkeiden ja muiden perustarpeiden osalta. Tietenkään toimeentulotuella ei ostella radioita, makuupusseja ja tranglioita.
Toimeentulotuki ei ole sama kuin harkinnanvarainen tuki.
Eikö sen koko nimike ole harkinnanvarainen toimeentulotuki?
Harkinnanvaraista ja ennaltaehkäisevää ei saa Kelasta kuten perustoimeentulotukea, vaan sitä haetaan kaupungilta. Kodinperustamiskulut tarkoittaa huonekaluja, astioita ja muita kodin perustavaroiksi määriteltäviä.
Jos laki edellyttää että yksityisillä ihmisillä tulee olla kotivara (ei siis vain sitä ruokavarastoa vaan myös välineitä kuten se pattereilla toimiva radio ja taskulamppu), niin mielestäni nekin kuuluisi turvata jollain tavalla vaikeimmassa tilanteessa oleville.
No, se lakihan ei edellytä, että yksityisillä ihmisillä tulee olla toimiva radio tai taskulamppu, makuupussi, tranglia tms. Palohälytin tulee olla, tosin sekin muuttuu 2026 siten, että velvoitevastuussa on kiinteistön tai asunnon omistaja, ei asukas, kuten vuokralainen.
Se on minusta ongelmallista. Vaaditaan kotivara, mutta ei kerrota mitä siinä pitää suunnilleen tai edes vähintään olla, vain että sillä selviää x ajan. Olisiko asiat toisin jos lakiin kirjattaisiin selkeästi että joka taloudessa tulee olla patteriradio, taskulamppu, joditabletteja ja esim. palosammutin. Köyhille tarvittaessa avustusta niihin.
Miten niin ei lue? Onpa täällä kummallisia oletuksia. Tietenkin pelastuslaissa lukee tarkalleen miten kansalaisen tulee varautua pelastuslain määrittelemällä tavalla ja lisäksi on olemassa myös viranomaissuosituksia siitä, mitä kotivaran olisi hyvä sisältää. Sotket nyt kaksi eri asiaa.
Aijaa. En itse löytänyt lakipykälää jossa listataan että jokaisessa kotitaloudessa tulee olla esim. taskulamppu. Löydätkö sinä? Virallisissa suosituksissa se kyllä mainitaan, mutta ei lakikirjassa. Sinä taidat sotkea nämä kaksi asiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä jos joku on preppaaja mutta ei ole tai halua olla survivalisti?
Mitään ei ole pakko olla tai tehdä. Ainoastaan kotivara on virallinen suositus, ei sekään pakko. Kaikki muu siihen päälle on tietysti ekstraa.
Varautumista voisi verrata lentokoneen turvaohjeiden lukemiseen. Suositeltavaa ja jopa järkevää - siltä varalta että JOS jotain tapahtuu - mutta ei ketään pakoteta, ja siksi moni ei sitä teekään, ja jos sitten tapahtuu jotain niin lopputulos on mikä on.
" MYÖS KANSALAINEN VOI VARAUTUA – KOTIVARA AUTTAA KATKON YLI
Laki velvoittaa viranomaisia varautumaan monenlaisiin häiriöihin, esimer-
kiksi sähkökatkoihin. Myös kansalaiset voivat osaltaan ehkäistä onnettomuuksia ja vaaratilanteita ja varautua tilanteeseen, jossa monet arjen tutut toiminnot katkeavat. Siihen velvoittaa pelastuslaki, joka edellyttää omatoimista varautumista myös yksityisiltä ihmisiltä." - Puolustusministeriön turvallisuuskomitean julkaisu, Kappale 18, sivu 99https://www.defmin.fi/files/3070/sahkoriippuvuus_modernissa_yhteiskunna…
Laki velvoittaa, mutta ei vahdi tai rankaise. Köyhät ei saa Kelasta tai harkinnanvaraisesta tukea kotivaraan.
Kyse lienee enemmänkin valtion ja viranomaisten vastuunvapautuksesta. Ei ole järkevää ylläpitää mitään valtion varmuusvarastoa päivittäistavaroista, eikä niiden toimitus kaikille tarvitseville hädänhetkellä olisi mahdollistakaan. Joten jos joku kärsii tai kuolee siksi ettei tällä ole kotivaraa, niin tämän lain avulla se on ns. oma syy, kukaan ei voi haastaa oikeuteen heitteillejätöstä.
Kotivaran tarkoitushan on se, että kotitaloudet pärjäisivät omatoimisesti sen ajan, kun yhteiskunnan tukitoimet voidaan käynnistää. Se ei tarkoita ilmaista yleistä ruokajakelua. Valtiolla ei ole päivittäistavaroiden varmuusvarastoa. Ruokajakelu hoidetaan yhteistyökeittiöiden kautta, mutta koskee ainoastaan ruokajakelun piirissä olevia asiakkaita (kotihoito), sairaaloita ja hoitolaitoksia. Muut ostavat ruokansa edelleen kaupoista sen mukaan onko niillä varaenergiakapasiteettia. Sitä varustelua ei ole kuin parilla sadalla kaupalla koko Suomessa. Muistaakseni muualla kuin Lapissa tulee olla 1 kauppa auki joka 3. päivä 50 kilometrin alueella.
Miksi pitää sanoa sama asia kaksi kertaa? Siis se ettei Suomessa ole mitään hätäruokavarastoja kansalaisille ja siksi kotivara on tärkeä.
Aina ei huomaa toisen sanoneen samaa jos on avannut vastauskentän ennen kuin toinen on sanonut saman.. Ei nyt olla niin kireitä ja pikkumaisia, että joka asiaan takerrutaan.
Tarkoitin siis sitä kun alkuperäinen kommentoija on jo todennut tuon faktan, niin miksi se pitää toistaa jos siinä ei ole mitään korjattavaa (eikä lisättävää). Ei ole pikkumaista ja kireää olettaa että muut keskustelijat edes lukee sen viestin mihin haluavat vastata. Lukihäiriöt ja väärin ymmärrykset on toki asia erikseen.
Sen "faktan" juuri yritin korjata, että kyseessä ei olleenkaan ole "enemmänkin valtion ja viranomaisten vastuunvapautuksesta" (koska sellaista ei ole) vaan siitä, että ihmiset pärjäisivät kunnes apua on saatavilla ja mitä se apu käytännössä on ja miten sellaisessa tilanteessa asiat hoidetaan. Anteeksi jos yritin tuoda keskusteluun turhaa tietoa.
Keskustelu koskee lakipykäliä. Olen melko varma että jos pelastuslakiin ei olisi kirjattu yksittäisten kansalaisten omavastuuta varautumisesta, niin jälkipuinti olisi melkoinen jos valtio ei kriisin hetkellä pystyisi tai edes pyrkisi turvaamaan kansalaisten perustarpeita, jotka on muualla lakikirjassa luvattu. Eli valtio siirtää osan vastuuta kansalaisille, vapauttaen itsensä laillisesti siitä vastuusta (koska sen toteuttaminen olisi vaikeaa, jos ei jopa mahdotonta). Siksi pitää tehdä lakeja poikkeustilanteita varten ja olla tarkka sanavalintojen suhteen.
Musta nyt vahvasti tuntuu, ettet ole koskaan täällä mainittuun lakiin edes tutustunut, etkä lainkaan tiedä mitä se sisältää. Minä olen. Työn puolesta. Säännöllisesti. Käypä tutustumassa sinäkin, niin ymmärrät miksi tuo oletus tai ajatus vastuun siirtämisestä on pitämätön. Sitä se ei ole, eikä se siihen pyri millään tavalla sen enempää kuin palohälytin katossa, joka siis kuuluu siihen kansalaisten lain määrittelemään pelastuslakiin.
Minusta taas tuntuu että sinä puhut koirista kun minä puhuin kotivarasta.
Puhun mainitusta pelastuslaista, johon itse viittasit ja joka velvoittaa kansalaisen varautumaan pelastuslain määrittelemällä tavalla. Se ei sisällä elintarvikekotivaraa, ainoastaan pelastamisen kannalta määriteltyjä toimia ja varusteita. Kannattaisiko tutustua aiheeseen vänkäämisen sijaan?
Kaksi autistia vänkäämässä, kun toinen puhuu ihan eri aiheesta kuin toinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä jos joku on preppaaja mutta ei ole tai halua olla survivalisti?
Mitään ei ole pakko olla tai tehdä. Ainoastaan kotivara on virallinen suositus, ei sekään pakko. Kaikki muu siihen päälle on tietysti ekstraa.
Varautumista voisi verrata lentokoneen turvaohjeiden lukemiseen. Suositeltavaa ja jopa järkevää - siltä varalta että JOS jotain tapahtuu - mutta ei ketään pakoteta, ja siksi moni ei sitä teekään, ja jos sitten tapahtuu jotain niin lopputulos on mikä on.
" MYÖS KANSALAINEN VOI VARAUTUA – KOTIVARA AUTTAA KATKON YLI
Laki velvoittaa viranomaisia varautumaan monenlaisiin häiriöihin, esimer-
kiksi sähkökatkoihin. Myös kansalaiset voivat osaltaan ehkäistä onnettomuuksia ja vaaratilanteita ja varautua tilanteeseen, jossa monet arjen tutut toiminnot katkeavat. Siihen velvoittaa pelastuslaki, joka edellyttää omatoimista varautumista myös yksityisiltä ihmisiltä." - Puolustusministeriön turvallisuuskomitean julkaisu, Kappale 18, sivu 99https://www.defmin.fi/files/3070/sahkoriippuvuus_modernissa_yhteiskunna…
Laki velvoittaa, mutta ei vahdi tai rankaise. Köyhät ei saa Kelasta tai harkinnanvaraisesta tukea kotivaraan.
Kyse lienee enemmänkin valtion ja viranomaisten vastuunvapautuksesta. Ei ole järkevää ylläpitää mitään valtion varmuusvarastoa päivittäistavaroista, eikä niiden toimitus kaikille tarvitseville hädänhetkellä olisi mahdollistakaan. Joten jos joku kärsii tai kuolee siksi ettei tällä ole kotivaraa, niin tämän lain avulla se on ns. oma syy, kukaan ei voi haastaa oikeuteen heitteillejätöstä.
Kotivaran tarkoitushan on se, että kotitaloudet pärjäisivät omatoimisesti sen ajan, kun yhteiskunnan tukitoimet voidaan käynnistää. Se ei tarkoita ilmaista yleistä ruokajakelua. Valtiolla ei ole päivittäistavaroiden varmuusvarastoa. Ruokajakelu hoidetaan yhteistyökeittiöiden kautta, mutta koskee ainoastaan ruokajakelun piirissä olevia asiakkaita (kotihoito), sairaaloita ja hoitolaitoksia. Muut ostavat ruokansa edelleen kaupoista sen mukaan onko niillä varaenergiakapasiteettia. Sitä varustelua ei ole kuin parilla sadalla kaupalla koko Suomessa. Muistaakseni muualla kuin Lapissa tulee olla 1 kauppa auki joka 3. päivä 50 kilometrin alueella.
Miksi pitää sanoa sama asia kaksi kertaa? Siis se ettei Suomessa ole mitään hätäruokavarastoja kansalaisille ja siksi kotivara on tärkeä.
Aina ei huomaa toisen sanoneen samaa jos on avannut vastauskentän ennen kuin toinen on sanonut saman.. Ei nyt olla niin kireitä ja pikkumaisia, että joka asiaan takerrutaan.
Tarkoitin siis sitä kun alkuperäinen kommentoija on jo todennut tuon faktan, niin miksi se pitää toistaa jos siinä ei ole mitään korjattavaa (eikä lisättävää). Ei ole pikkumaista ja kireää olettaa että muut keskustelijat edes lukee sen viestin mihin haluavat vastata. Lukihäiriöt ja väärin ymmärrykset on toki asia erikseen.
Sen "faktan" juuri yritin korjata, että kyseessä ei olleenkaan ole "enemmänkin valtion ja viranomaisten vastuunvapautuksesta" (koska sellaista ei ole) vaan siitä, että ihmiset pärjäisivät kunnes apua on saatavilla ja mitä se apu käytännössä on ja miten sellaisessa tilanteessa asiat hoidetaan. Anteeksi jos yritin tuoda keskusteluun turhaa tietoa.
Keskustelu koskee lakipykäliä. Olen melko varma että jos pelastuslakiin ei olisi kirjattu yksittäisten kansalaisten omavastuuta varautumisesta, niin jälkipuinti olisi melkoinen jos valtio ei kriisin hetkellä pystyisi tai edes pyrkisi turvaamaan kansalaisten perustarpeita, jotka on muualla lakikirjassa luvattu. Eli valtio siirtää osan vastuuta kansalaisille, vapauttaen itsensä laillisesti siitä vastuusta (koska sen toteuttaminen olisi vaikeaa, jos ei jopa mahdotonta). Siksi pitää tehdä lakeja poikkeustilanteita varten ja olla tarkka sanavalintojen suhteen.
Musta nyt vahvasti tuntuu, ettet ole koskaan täällä mainittuun lakiin edes tutustunut, etkä lainkaan tiedä mitä se sisältää. Minä olen. Työn puolesta. Säännöllisesti. Käypä tutustumassa sinäkin, niin ymmärrät miksi tuo oletus tai ajatus vastuun siirtämisestä on pitämätön. Sitä se ei ole, eikä se siihen pyri millään tavalla sen enempää kuin palohälytin katossa, joka siis kuuluu siihen kansalaisten lain määrittelemään pelastuslakiin.
No mitä laki sitten sanoo niistä poikkeustiloista? Lupaako valtio pitää huolen että yksittäisten kansalaisten arki jatkuu normaalina, samalla kun toisella kädellä keskittyvät ratkaisemaan kriisin? Enpä usko.
Ei todellakaan lupaa. Tuossa pari sivua sitten oli jo linkki. Ole omatoiminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä jos joku on preppaaja mutta ei ole tai halua olla survivalisti?
Mitään ei ole pakko olla tai tehdä. Ainoastaan kotivara on virallinen suositus, ei sekään pakko. Kaikki muu siihen päälle on tietysti ekstraa.
Varautumista voisi verrata lentokoneen turvaohjeiden lukemiseen. Suositeltavaa ja jopa järkevää - siltä varalta että JOS jotain tapahtuu - mutta ei ketään pakoteta, ja siksi moni ei sitä teekään, ja jos sitten tapahtuu jotain niin lopputulos on mikä on.
" MYÖS KANSALAINEN VOI VARAUTUA – KOTIVARA AUTTAA KATKON YLI
Laki velvoittaa viranomaisia varautumaan monenlaisiin häiriöihin, esimer-
kiksi sähkökatkoihin. Myös kansalaiset voivat osaltaan ehkäistä onnettomuuksia ja vaaratilanteita ja varautua tilanteeseen, jossa monet arjen tutut toiminnot katkeavat. Siihen velvoittaa pelastuslaki, joka edellyttää omatoimista varautumista myös yksityisiltä ihmisiltä." - Puolustusministeriön turvallisuuskomitean julkaisu, Kappale 18, sivu 99https://www.defmin.fi/files/3070/sahkoriippuvuus_modernissa_yhteiskunna…
Laki velvoittaa, mutta ei vahdi tai rankaise. Köyhät ei saa Kelasta tai harkinnanvaraisesta tukea kotivaraan.
Kyse lienee enemmänkin valtion ja viranomaisten vastuunvapautuksesta. Ei ole järkevää ylläpitää mitään valtion varmuusvarastoa päivittäistavaroista, eikä niiden toimitus kaikille tarvitseville hädänhetkellä olisi mahdollistakaan. Joten jos joku kärsii tai kuolee siksi ettei tällä ole kotivaraa, niin tämän lain avulla se on ns. oma syy, kukaan ei voi haastaa oikeuteen heitteillejätöstä.
Kotivaran tarkoitushan on se, että kotitaloudet pärjäisivät omatoimisesti sen ajan, kun yhteiskunnan tukitoimet voidaan käynnistää. Se ei tarkoita ilmaista yleistä ruokajakelua. Valtiolla ei ole päivittäistavaroiden varmuusvarastoa. Ruokajakelu hoidetaan yhteistyökeittiöiden kautta, mutta koskee ainoastaan ruokajakelun piirissä olevia asiakkaita (kotihoito), sairaaloita ja hoitolaitoksia. Muut ostavat ruokansa edelleen kaupoista sen mukaan onko niillä varaenergiakapasiteettia. Sitä varustelua ei ole kuin parilla sadalla kaupalla koko Suomessa. Muistaakseni muualla kuin Lapissa tulee olla 1 kauppa auki joka 3. päivä 50 kilometrin alueella.
Miksi pitää sanoa sama asia kaksi kertaa? Siis se ettei Suomessa ole mitään hätäruokavarastoja kansalaisille ja siksi kotivara on tärkeä.
Aina ei huomaa toisen sanoneen samaa jos on avannut vastauskentän ennen kuin toinen on sanonut saman.. Ei nyt olla niin kireitä ja pikkumaisia, että joka asiaan takerrutaan.
Tarkoitin siis sitä kun alkuperäinen kommentoija on jo todennut tuon faktan, niin miksi se pitää toistaa jos siinä ei ole mitään korjattavaa (eikä lisättävää). Ei ole pikkumaista ja kireää olettaa että muut keskustelijat edes lukee sen viestin mihin haluavat vastata. Lukihäiriöt ja väärin ymmärrykset on toki asia erikseen.
Sen "faktan" juuri yritin korjata, että kyseessä ei olleenkaan ole "enemmänkin valtion ja viranomaisten vastuunvapautuksesta" (koska sellaista ei ole) vaan siitä, että ihmiset pärjäisivät kunnes apua on saatavilla ja mitä se apu käytännössä on ja miten sellaisessa tilanteessa asiat hoidetaan. Anteeksi jos yritin tuoda keskusteluun turhaa tietoa.
Keskustelu koskee lakipykäliä. Olen melko varma että jos pelastuslakiin ei olisi kirjattu yksittäisten kansalaisten omavastuuta varautumisesta, niin jälkipuinti olisi melkoinen jos valtio ei kriisin hetkellä pystyisi tai edes pyrkisi turvaamaan kansalaisten perustarpeita, jotka on muualla lakikirjassa luvattu. Eli valtio siirtää osan vastuuta kansalaisille, vapauttaen itsensä laillisesti siitä vastuusta (koska sen toteuttaminen olisi vaikeaa, jos ei jopa mahdotonta). Siksi pitää tehdä lakeja poikkeustilanteita varten ja olla tarkka sanavalintojen suhteen.
Musta nyt vahvasti tuntuu, ettet ole koskaan täällä mainittuun lakiin edes tutustunut, etkä lainkaan tiedä mitä se sisältää. Minä olen. Työn puolesta. Säännöllisesti. Käypä tutustumassa sinäkin, niin ymmärrät miksi tuo oletus tai ajatus vastuun siirtämisestä on pitämätön. Sitä se ei ole, eikä se siihen pyri millään tavalla sen enempää kuin palohälytin katossa, joka siis kuuluu siihen kansalaisten lain määrittelemään pelastuslakiin.
No mitä laki sitten sanoo niistä poikkeustiloista? Lupaako valtio pitää huolen että yksittäisten kansalaisten arki jatkuu normaalina, samalla kun toisella kädellä keskittyvät ratkaisemaan kriisin? Enpä usko.
Ei todellakaan lupaa. Tuossa pari sivua sitten oli jo linkki. Ole omatoiminen.
Niin. Eli ei siellä sellaista sanottu, joten on turha väittää muuta.
No voi nyt hemmetti. Minä täällä pohdin josko olisi hyvä luoda selkeä kotivaralaki suositusten sijaan. Ja saan aikaan nahistelun jossa (oikein työn puolesta) tullaan kertomaan että se on jo laki, mutta ei kuitenkaan vaan se olikin pelastuslaki, ja suositukset sitä ja tätä, and what about palovaroitin.
Jääkää te vääntämään, minä menen pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä jos joku on preppaaja mutta ei ole tai halua olla survivalisti?
Mitään ei ole pakko olla tai tehdä. Ainoastaan kotivara on virallinen suositus, ei sekään pakko. Kaikki muu siihen päälle on tietysti ekstraa.
Varautumista voisi verrata lentokoneen turvaohjeiden lukemiseen. Suositeltavaa ja jopa järkevää - siltä varalta että JOS jotain tapahtuu - mutta ei ketään pakoteta, ja siksi moni ei sitä teekään, ja jos sitten tapahtuu jotain niin lopputulos on mikä on.
" MYÖS KANSALAINEN VOI VARAUTUA – KOTIVARA AUTTAA KATKON YLI
Laki velvoittaa viranomaisia varautumaan monenlaisiin häiriöihin, esimer-
kiksi sähkökatkoihin. Myös kansalaiset voivat osaltaan ehkäistä onnettomuuksia ja vaaratilanteita ja varautua tilanteeseen, jossa monet arjen tutut toiminnot katkeavat. Siihen velvoittaa pelastuslaki, joka edellyttää omatoimista varautumista myös yksityisiltä ihmisiltä." - Puolustusministeriön turvallisuuskomitean julkaisu, Kappale 18, sivu 99https://www.defmin.fi/files/3070/sahkoriippuvuus_modernissa_yhteiskunna…
Laki velvoittaa, mutta ei vahdi tai rankaise. Köyhät ei saa Kelasta tai harkinnanvaraisesta tukea kotivaraan.
Kyse lienee enemmänkin valtion ja viranomaisten vastuunvapautuksesta. Ei ole järkevää ylläpitää mitään valtion varmuusvarastoa päivittäistavaroista, eikä niiden toimitus kaikille tarvitseville hädänhetkellä olisi mahdollistakaan. Joten jos joku kärsii tai kuolee siksi ettei tällä ole kotivaraa, niin tämän lain avulla se on ns. oma syy, kukaan ei voi haastaa oikeuteen heitteillejätöstä.
Kotivaran tarkoitushan on se, että kotitaloudet pärjäisivät omatoimisesti sen ajan, kun yhteiskunnan tukitoimet voidaan käynnistää. Se ei tarkoita ilmaista yleistä ruokajakelua. Valtiolla ei ole päivittäistavaroiden varmuusvarastoa. Ruokajakelu hoidetaan yhteistyökeittiöiden kautta, mutta koskee ainoastaan ruokajakelun piirissä olevia asiakkaita (kotihoito), sairaaloita ja hoitolaitoksia. Muut ostavat ruokansa edelleen kaupoista sen mukaan onko niillä varaenergiakapasiteettia. Sitä varustelua ei ole kuin parilla sadalla kaupalla koko Suomessa. Muistaakseni muualla kuin Lapissa tulee olla 1 kauppa auki joka 3. päivä 50 kilometrin alueella.
Miksi pitää sanoa sama asia kaksi kertaa? Siis se ettei Suomessa ole mitään hätäruokavarastoja kansalaisille ja siksi kotivara on tärkeä.
Aina ei huomaa toisen sanoneen samaa jos on avannut vastauskentän ennen kuin toinen on sanonut saman.. Ei nyt olla niin kireitä ja pikkumaisia, että joka asiaan takerrutaan.
Tarkoitin siis sitä kun alkuperäinen kommentoija on jo todennut tuon faktan, niin miksi se pitää toistaa jos siinä ei ole mitään korjattavaa (eikä lisättävää). Ei ole pikkumaista ja kireää olettaa että muut keskustelijat edes lukee sen viestin mihin haluavat vastata. Lukihäiriöt ja väärin ymmärrykset on toki asia erikseen.
Sen "faktan" juuri yritin korjata, että kyseessä ei olleenkaan ole "enemmänkin valtion ja viranomaisten vastuunvapautuksesta" (koska sellaista ei ole) vaan siitä, että ihmiset pärjäisivät kunnes apua on saatavilla ja mitä se apu käytännössä on ja miten sellaisessa tilanteessa asiat hoidetaan. Anteeksi jos yritin tuoda keskusteluun turhaa tietoa.
Keskustelu koskee lakipykäliä. Olen melko varma että jos pelastuslakiin ei olisi kirjattu yksittäisten kansalaisten omavastuuta varautumisesta, niin jälkipuinti olisi melkoinen jos valtio ei kriisin hetkellä pystyisi tai edes pyrkisi turvaamaan kansalaisten perustarpeita, jotka on muualla lakikirjassa luvattu. Eli valtio siirtää osan vastuuta kansalaisille, vapauttaen itsensä laillisesti siitä vastuusta (koska sen toteuttaminen olisi vaikeaa, jos ei jopa mahdotonta). Siksi pitää tehdä lakeja poikkeustilanteita varten ja olla tarkka sanavalintojen suhteen.
Musta nyt vahvasti tuntuu, ettet ole koskaan täällä mainittuun lakiin edes tutustunut, etkä lainkaan tiedä mitä se sisältää. Minä olen. Työn puolesta. Säännöllisesti. Käypä tutustumassa sinäkin, niin ymmärrät miksi tuo oletus tai ajatus vastuun siirtämisestä on pitämätön. Sitä se ei ole, eikä se siihen pyri millään tavalla sen enempää kuin palohälytin katossa, joka siis kuuluu siihen kansalaisten lain määrittelemään pelastuslakiin.
No mitä laki sitten sanoo niistä poikkeustiloista? Lupaako valtio pitää huolen että yksittäisten kansalaisten arki jatkuu normaalina, samalla kun toisella kädellä keskittyvät ratkaisemaan kriisin? Enpä usko.
Ei todellakaan lupaa. Tuossa pari sivua sitten oli jo linkki. Ole omatoiminen.
Niin. Eli ei siellä sellaista sanottu, joten on turha väittää muuta.
Eihän ap niin väittänytkään! Lanka alkoi siitä, kun joku sanoi ettei ole mitään pakollista varautumista. Kirjaimellisesti sanoi "Mitään ei ole pakko olla tai tehdä." Ap laittoi viranomaislinkin ja lainauksen, mistä käy ilmi. että jotain varautumista on kyllä laissakin määritelty. Sitten muut alkoivat tehdä vääriä oletuksia ja juttu lähti laukalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä jos joku on preppaaja mutta ei ole tai halua olla survivalisti?
Mitään ei ole pakko olla tai tehdä. Ainoastaan kotivara on virallinen suositus, ei sekään pakko. Kaikki muu siihen päälle on tietysti ekstraa.
Varautumista voisi verrata lentokoneen turvaohjeiden lukemiseen. Suositeltavaa ja jopa järkevää - siltä varalta että JOS jotain tapahtuu - mutta ei ketään pakoteta, ja siksi moni ei sitä teekään, ja jos sitten tapahtuu jotain niin lopputulos on mikä on.
" MYÖS KANSALAINEN VOI VARAUTUA – KOTIVARA AUTTAA KATKON YLI
Laki velvoittaa viranomaisia varautumaan monenlaisiin häiriöihin, esimer-
kiksi sähkökatkoihin. Myös kansalaiset voivat osaltaan ehkäistä onnettomuuksia ja vaaratilanteita ja varautua tilanteeseen, jossa monet arjen tutut toiminnot katkeavat. Siihen velvoittaa pelastuslaki, joka edellyttää omatoimista varautumista myös yksityisiltä ihmisiltä." - Puolustusministeriön turvallisuuskomitean julkaisu, Kappale 18, sivu 99https://www.defmin.fi/files/3070/sahkoriippuvuus_modernissa_yhteiskunna…
Laki velvoittaa, mutta ei vahdi tai rankaise. Köyhät ei saa Kelasta tai harkinnanvaraisesta tukea kotivaraan.
Minä olen muuten tuota testannut. Jouduin aikoinaan hakemaan kaupungilta harkinnanvaraista täydennystä toimeentuloon, ns. kodinperustamiskuluihin, ja kirjoitin huonekalujen lisäksi tarvittavien asioiden listalle ihan pokkana kotivaran. Siihen ei myönnetty tukea. Kesti kaksi vuotta että olin saanut pikkuhiljaa ostettua kaiken tarvittavan itse, välillä säästämällä rankasti. Ruokaa, vettä, patteriradio, taskulamppu, vaahtosammutin, ensiapuvälineet, retkikeitin, makuupussit jne..
Sekin on kumma että käteistä suositellaan pidettävän siltä varalta ettei kortit toimi, mutta jos on toimeentulotuen asiakas niin sellaisia varoja ei saisi olla.
Toimeentulotuki arvioidaan kuukausiperusteisena. Suositeltu 3 vuorokauden kotivara siten sisältyy siihen elintarvikkeiden ja muiden perustarpeiden osalta. Tietenkään toimeentulotuella ei ostella radioita, makuupusseja ja tranglioita.
Toimeentulotuki ei ole sama kuin harkinnanvarainen tuki.
Eikö sen koko nimike ole harkinnanvarainen toimeentulotuki?
Harkinnanvaraista ja ennaltaehkäisevää ei saa Kelasta kuten perustoimeentulotukea, vaan sitä haetaan kaupungilta. Kodinperustamiskulut tarkoittaa huonekaluja, astioita ja muita kodin perustavaroiksi määriteltäviä.
Jos laki edellyttää että yksityisillä ihmisillä tulee olla kotivara (ei siis vain sitä ruokavarastoa vaan myös välineitä kuten se pattereilla toimiva radio ja taskulamppu), niin mielestäni nekin kuuluisi turvata jollain tavalla vaikeimmassa tilanteessa oleville.
No, se lakihan ei edellytä, että yksityisillä ihmisillä tulee olla toimiva radio tai taskulamppu, makuupussi, tranglia tms. Palohälytin tulee olla, tosin sekin muuttuu 2026 siten, että velvoitevastuussa on kiinteistön tai asunnon omistaja, ei asukas, kuten vuokralainen.
Se on minusta ongelmallista. Vaaditaan kotivara, mutta ei kerrota mitä siinä pitää suunnilleen tai edes vähintään olla, vain että sillä selviää x ajan. Olisiko asiat toisin jos lakiin kirjattaisiin selkeästi että joka taloudessa tulee olla patteriradio, taskulamppu, joditabletteja ja esim. palosammutin. Köyhille tarvittaessa avustusta niihin.
Miten niin ei lue? Onpa täällä kummallisia oletuksia. Tietenkin pelastuslaissa lukee tarkalleen miten kansalaisen tulee varautua pelastuslain määrittelemällä tavalla ja lisäksi on olemassa myös viranomaissuosituksia siitä, mitä kotivaran olisi hyvä sisältää. Sotket nyt kaksi eri asiaa.
Aijaa. En itse löytänyt lakipykälää jossa listataan että jokaisessa kotitaloudessa tulee olla esim. taskulamppu. Löydätkö sinä? Virallisissa suosituksissa se kyllä mainitaan, mutta ei lakikirjassa. Sinä taidat sotkea nämä kaksi asiaa.
Voi luoja! Ei kai sellaista voi löytää, kun sellaista ei siinä laissa ole. Ainoa, joka niin väittää on tämä, jonka mielestä valtion pitäisi ostaa kaikille köyhille taskulamppu, kun laki niin vaatii, vaikka on yritetty sanoa, että ei vaadi taskulamppua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä jos joku on preppaaja mutta ei ole tai halua olla survivalisti?
Mitään ei ole pakko olla tai tehdä. Ainoastaan kotivara on virallinen suositus, ei sekään pakko. Kaikki muu siihen päälle on tietysti ekstraa.
Varautumista voisi verrata lentokoneen turvaohjeiden lukemiseen. Suositeltavaa ja jopa järkevää - siltä varalta että JOS jotain tapahtuu - mutta ei ketään pakoteta, ja siksi moni ei sitä teekään, ja jos sitten tapahtuu jotain niin lopputulos on mikä on.
" MYÖS KANSALAINEN VOI VARAUTUA – KOTIVARA AUTTAA KATKON YLI
Laki velvoittaa viranomaisia varautumaan monenlaisiin häiriöihin, esimer-
kiksi sähkökatkoihin. Myös kansalaiset voivat osaltaan ehkäistä onnettomuuksia ja vaaratilanteita ja varautua tilanteeseen, jossa monet arjen tutut toiminnot katkeavat. Siihen velvoittaa pelastuslaki, joka edellyttää omatoimista varautumista myös yksityisiltä ihmisiltä." - Puolustusministeriön turvallisuuskomitean julkaisu, Kappale 18, sivu 99https://www.defmin.fi/files/3070/sahkoriippuvuus_modernissa_yhteiskunna…
Laki velvoittaa, mutta ei vahdi tai rankaise. Köyhät ei saa Kelasta tai harkinnanvaraisesta tukea kotivaraan.
Minä olen muuten tuota testannut. Jouduin aikoinaan hakemaan kaupungilta harkinnanvaraista täydennystä toimeentuloon, ns. kodinperustamiskuluihin, ja kirjoitin huonekalujen lisäksi tarvittavien asioiden listalle ihan pokkana kotivaran. Siihen ei myönnetty tukea. Kesti kaksi vuotta että olin saanut pikkuhiljaa ostettua kaiken tarvittavan itse, välillä säästämällä rankasti. Ruokaa, vettä, patteriradio, taskulamppu, vaahtosammutin, ensiapuvälineet, retkikeitin, makuupussit jne..
Sekin on kumma että käteistä suositellaan pidettävän siltä varalta ettei kortit toimi, mutta jos on toimeentulotuen asiakas niin sellaisia varoja ei saisi olla.
Toimeentulotuki arvioidaan kuukausiperusteisena. Suositeltu 3 vuorokauden kotivara siten sisältyy siihen elintarvikkeiden ja muiden perustarpeiden osalta. Tietenkään toimeentulotuella ei ostella radioita, makuupusseja ja tranglioita.
Toimeentulotuki ei ole sama kuin harkinnanvarainen tuki.
Eikö sen koko nimike ole harkinnanvarainen toimeentulotuki?
Harkinnanvaraista ja ennaltaehkäisevää ei saa Kelasta kuten perustoimeentulotukea, vaan sitä haetaan kaupungilta. Kodinperustamiskulut tarkoittaa huonekaluja, astioita ja muita kodin perustavaroiksi määriteltäviä.
Jos laki edellyttää että yksityisillä ihmisillä tulee olla kotivara (ei siis vain sitä ruokavarastoa vaan myös välineitä kuten se pattereilla toimiva radio ja taskulamppu), niin mielestäni nekin kuuluisi turvata jollain tavalla vaikeimmassa tilanteessa oleville.
No, se lakihan ei edellytä, että yksityisillä ihmisillä tulee olla toimiva radio tai taskulamppu, makuupussi, tranglia tms. Palohälytin tulee olla, tosin sekin muuttuu 2026 siten, että velvoitevastuussa on kiinteistön tai asunnon omistaja, ei asukas, kuten vuokralainen.
Se on minusta ongelmallista. Vaaditaan kotivara, mutta ei kerrota mitä siinä pitää suunnilleen tai edes vähintään olla, vain että sillä selviää x ajan. Olisiko asiat toisin jos lakiin kirjattaisiin selkeästi että joka taloudessa tulee olla patteriradio, taskulamppu, joditabletteja ja esim. palosammutin. Köyhille tarvittaessa avustusta niihin.
Miten niin ei lue? Onpa täällä kummallisia oletuksia. Tietenkin pelastuslaissa lukee tarkalleen miten kansalaisen tulee varautua pelastuslain määrittelemällä tavalla ja lisäksi on olemassa myös viranomaissuosituksia siitä, mitä kotivaran olisi hyvä sisältää. Sotket nyt kaksi eri asiaa.
Aijaa. En itse löytänyt lakipykälää jossa listataan että jokaisessa kotitaloudessa tulee olla esim. taskulamppu. Löydätkö sinä? Virallisissa suosituksissa se kyllä mainitaan, mutta ei lakikirjassa. Sinä taidat sotkea nämä kaksi asiaa.
Voi luoja! Ei kai sellaista voi löytää, kun sellaista ei siinä laissa ole. Ainoa, joka niin väittää on tämä, jonka mielestä valtion pitäisi ostaa kaikille köyhille taskulamppu, kun laki niin vaatii, vaikka on yritetty sanoa, että ei vaadi taskulamppua.
Ihan kuule jokainen osaltaan täällä kärsii luetunymmärtämisen vaikeuksista näköjään. Jos joku sanoo että asian PITÄISI heidän mielestään olla eritavalla, niin mikä järki siihen on tulla vääntämään siitä miten asiat tällä hetkellä on.
Laki ei tunne sanaa kotivara. FAKTA
Tulisiko sen olla lakikirjassa, tästä voidaan keskustella.
Painukaa hiiteen lakivääntöinenne.
Tämä on yksi syy miksi yksittäiset kansalaiset eivät varaudu edes sillä kotivaralla. Tavallaan aihetta lähestytään laissa, mutta ei selkeästi kotivaralakina, tai että sitä vahdittaisiin, joten se jää käytännössä suosituksen tasolle. Siihen päälle vielä paskantärkeät viranomaiset sössöttämään jargonia pelastuslaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä jos joku on preppaaja mutta ei ole tai halua olla survivalisti?
Mitään ei ole pakko olla tai tehdä. Ainoastaan kotivara on virallinen suositus, ei sekään pakko. Kaikki muu siihen päälle on tietysti ekstraa.
Varautumista voisi verrata lentokoneen turvaohjeiden lukemiseen. Suositeltavaa ja jopa järkevää - siltä varalta että JOS jotain tapahtuu - mutta ei ketään pakoteta, ja siksi moni ei sitä teekään, ja jos sitten tapahtuu jotain niin lopputulos on mikä on.
" MYÖS KANSALAINEN VOI VARAUTUA – KOTIVARA AUTTAA KATKON YLI
Laki velvoittaa viranomaisia varautumaan monenlaisiin häiriöihin, esimer-
kiksi sähkökatkoihin. Myös kansalaiset voivat osaltaan ehkäistä onnettomuuksia ja vaaratilanteita ja varautua tilanteeseen, jossa monet arjen tutut toiminnot katkeavat. Siihen velvoittaa pelastuslaki, joka edellyttää omatoimista varautumista myös yksityisiltä ihmisiltä." - Puolustusministeriön turvallisuuskomitean julkaisu, Kappale 18, sivu 99https://www.defmin.fi/files/3070/sahkoriippuvuus_modernissa_yhteiskunna…
Laki velvoittaa, mutta ei vahdi tai rankaise. Köyhät ei saa Kelasta tai harkinnanvaraisesta tukea kotivaraan.
Minä olen muuten tuota testannut. Jouduin aikoinaan hakemaan kaupungilta harkinnanvaraista täydennystä toimeentuloon, ns. kodinperustamiskuluihin, ja kirjoitin huonekalujen lisäksi tarvittavien asioiden listalle ihan pokkana kotivaran. Siihen ei myönnetty tukea. Kesti kaksi vuotta että olin saanut pikkuhiljaa ostettua kaiken tarvittavan itse, välillä säästämällä rankasti. Ruokaa, vettä, patteriradio, taskulamppu, vaahtosammutin, ensiapuvälineet, retkikeitin, makuupussit jne..
Sekin on kumma että käteistä suositellaan pidettävän siltä varalta ettei kortit toimi, mutta jos on toimeentulotuen asiakas niin sellaisia varoja ei saisi olla.
Toimeentulotuki arvioidaan kuukausiperusteisena. Suositeltu 3 vuorokauden kotivara siten sisältyy siihen elintarvikkeiden ja muiden perustarpeiden osalta. Tietenkään toimeentulotuella ei ostella radioita, makuupusseja ja tranglioita.
Toimeentulotuki ei ole sama kuin harkinnanvarainen tuki.
Eikö sen koko nimike ole harkinnanvarainen toimeentulotuki?
Harkinnanvaraista ja ennaltaehkäisevää ei saa Kelasta kuten perustoimeentulotukea, vaan sitä haetaan kaupungilta. Kodinperustamiskulut tarkoittaa huonekaluja, astioita ja muita kodin perustavaroiksi määriteltäviä.
Jos laki edellyttää että yksityisillä ihmisillä tulee olla kotivara (ei siis vain sitä ruokavarastoa vaan myös välineitä kuten se pattereilla toimiva radio ja taskulamppu), niin mielestäni nekin kuuluisi turvata jollain tavalla vaikeimmassa tilanteessa oleville.
No, se lakihan ei edellytä, että yksityisillä ihmisillä tulee olla toimiva radio tai taskulamppu, makuupussi, tranglia tms. Palohälytin tulee olla, tosin sekin muuttuu 2026 siten, että velvoitevastuussa on kiinteistön tai asunnon omistaja, ei asukas, kuten vuokralainen.
Se on minusta ongelmallista. Vaaditaan kotivara, mutta ei kerrota mitä siinä pitää suunnilleen tai edes vähintään olla, vain että sillä selviää x ajan. Olisiko asiat toisin jos lakiin kirjattaisiin selkeästi että joka taloudessa tulee olla patteriradio, taskulamppu, joditabletteja ja esim. palosammutin. Köyhille tarvittaessa avustusta niihin.
Tässä ei olisi mitään järkeä, koska sitä pykälää pitäisi muuttaa koko ajan esimerkiksi tekniikan kehittyessä. Yhteen aikaan kotivara-luettelossa mainittiin, että on syytä huolehtia siitä, että on olemassa perinteinen (kiekollinen) lankapuhelin, jotta se varmasti toimii sähkökatkon yhteydessä. Niin. Lankapuhelin.
Asetustasolla sitten voisi olla mahdollista, että määriteltäisiin, että esimerkiksi palo- ja pelastusviranomaiset antavat alueelliset määräykset kotivaran sisällöstä. Lakitasolle tällaista ei missään tapauksessa ole järkevää viedä.
(Suomen lainsäädäntöjärjestelmässä on siis laki, jossa annetaan tärkeimmät määräykset, ja lain perusteella voidaan antaa asetuksia, joissa on tarkemmat, yksityiskohtaiset vaatimukset; ja näiden säätämisjärjestyksessä on hieman eroa - ja tämähän juuri olikin ongelmana korona-aikana, kun kaikki säädökset olivat lakitasolla, koska esimerkiksi ihmisen vapaata liikkumista ei voida säädellä asetustasolla; toiminta oli hyvin hidasta ja byrokraattista)
Keskustelu koskee lakipykäliä. Olen melko varma että jos pelastuslakiin ei olisi kirjattu yksittäisten kansalaisten omavastuuta varautumisesta, niin jälkipuinti olisi melkoinen jos valtio ei kriisin hetkellä pystyisi tai edes pyrkisi turvaamaan kansalaisten perustarpeita, jotka on muualla lakikirjassa luvattu. Eli valtio siirtää osan vastuuta kansalaisille, vapauttaen itsensä laillisesti siitä vastuusta (koska sen toteuttaminen olisi vaikeaa, jos ei jopa mahdotonta). Siksi pitää tehdä lakeja poikkeustilanteita varten ja olla tarkka sanavalintojen suhteen.