Lue keskustelun säännöt.
Miehen omat menot
27.01.2020 |
Olisiko sinusta ok jos puolisollasi olisi vastaavia reissuja kuin minun miehelläni? Tässä olen miettinyt että olenko vain nipo, mutta kun tämä vaan tuntuu niin pirun pahalta ja väärältä minua ja lapsia kohtaan sillä me emme ole käyneet kahdestaan missään 8 vuoteen, perheen kesken kyllä mutta huomattavasti harvemmin kuin mieheni tekee reissuja kavereiden kanssa. Tässä tulevia miesten reissuja:
Huhtikuussa viikko etelässä kavereiden kanssa, siitä kuukauden päästä toisen kaveriporukan kanssa laivalle koko viikonlopuksi, siitä kuukausi eteenpäin ja lähtee jalkapallon Mm-kisoihin, siitä pari viikkoa ja ystäviensä kanssa harrastus reissu joka kestää 4 päivää, siitä pari viikkoa ja jälleen 3pv reissu harrastuksen parissa.
Jos me tehtäisiin enemmän asioita yhdessä niin tämän ehkä vielä sulattaisin mutta nyt tuntuu vaan hemmetin pahalta.
Kommentit (247)
Vierailija kirjoitti:
Nopeasti laskettuna aloittajan mies on kavereiden kanssa reissussa 20 päivää vuodessa. Mitäköhän hän tekee ne loput 345 päivää?
Tekee paljon reissu töitä, saattaa olla esim kuukaudessa 2 viikkoa poissa kotoa. Se on mulle täysin ok, oli mm vasta äsken puoli vuotta ulkomailla töissä. Sepä se sitten onkin, olisi kiva että vapaalla panostettaisiin parisuhteeseen ja perheeseen eikä jatkuvasti omiin harrastuksiin ja kavereihin.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerroit viihtyväsi paremmin kotona. 8 vuotta sitten lopetit matkojen varaamisen. Nyt miehesi pistäisi katsoa kristallipallosta, että oletkin muuttanut mielesi. Et enää viihdykään kotona vaan haluat reissata. Mitäpä jos alkaisit yhdessä miehesi kanssa suunnitella teille vaikkapa kesälomareissua?
Voi kuule olen puhunut, puhunut ja puhunut. En todellakaan odota että miehellä kristallipalloa on, kyllä hän todellakin tietää. Mutta joo, ehkä se sitten on vaan niin että mä olen tässä se paskan ihminen. Ehkä mä sitten alan etsimään itselleni jonkun toisen, jonkun joka pitää minua elämänsä tärkeimpänä asiana. Koska minulle perhe ja parisuhde menee kaiken edelle, ystävät on iso bonus ja tärkeitä hekin, mutta ei ne perheen edelle mene.
-apSiis ymmärsinkö nyt oikein, että kun olet ottanut miehesi kanssa puheeksi vaikkapa kesälomasuunnitelmat, miehesi on aina kieltäytynyt lähtemästä sun kanssasi yhtään mihinkään? Meillä yhteisistä reissuista sovitaan aina yhdessä. Ihan jo senkin vuoksi, että pitää matkaa varatessa varmistaa, että kummallakin on mahdollisuus pitää lomaa juuri silloin. Kouluikäisten lasten kohdalla taas reissut mieluummin koulujen loma-aikoina, jotta lasten ei tarvitse olla reissun vuoksi pois koulusta. Ei meillä kumpikaan voi mennä yksin varaamaan jotain matkaa ja olettaa, että toinen satavarmasti pystyy lähtemään juuri silloin mukaan. Lisäksi on mukavampaa, että matkakohde on valittu yhdessä kuin että vain toinen päättäisi, mihin mennään.
Perheen kesken tehtävät reissut suunnitellaan aina yhdessä. Itse olen joskus yllättänyt mieheni kahden keskisellä reissulla (yhden yön yli kestävä) ja olisihan se kiva itsekin sellainen kokea, tulisi tunne että minusta oikeasti välitetään.
-ap
Eli te siis kuitenkin reissaatte perheenä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerroit viihtyväsi paremmin kotona. 8 vuotta sitten lopetit matkojen varaamisen. Nyt miehesi pistäisi katsoa kristallipallosta, että oletkin muuttanut mielesi. Et enää viihdykään kotona vaan haluat reissata. Mitäpä jos alkaisit yhdessä miehesi kanssa suunnitella teille vaikkapa kesälomareissua?
Voi kuule olen puhunut, puhunut ja puhunut. En todellakaan odota että miehellä kristallipalloa on, kyllä hän todellakin tietää. Mutta joo, ehkä se sitten on vaan niin että mä olen tässä se paskan ihminen. Ehkä mä sitten alan etsimään itselleni jonkun toisen, jonkun joka pitää minua elämänsä tärkeimpänä asiana. Koska minulle perhe ja parisuhde menee kaiken edelle, ystävät on iso bonus ja tärkeitä hekin, mutta ei ne perheen edelle mene.
-apOliko mies aina tuollainen, vai onko muuttunut?
Ja vastaus tähän, kiitos!
Minulle olisi ihan ok miehen satunnaiset omat menot, varsinkin, kun itseäni ei esimerkiksi matkailu tai miehen kaverien näkeminen yhtään kiinnosta. Mieheni ei ole toistaiseksi tahtonut mitään kisoja lähteä katsomaan ja urheilua ei seuraa, mutta jos ulkomailla olisi joku tapahtuma, jonka hän haluaisi nähdä, niin kyllä jopa kannustaisin menemään yksin tai kaverien/veljen kanssa. Yritän muutenkin kannustaa häntä, että on ihan ok olla vaikka kavereiden kanssa jossakin yö pois kotoa, ei minun tarvitse päästä mukaan eikä minua kiinnostakaan. Hänellä on takana mustasukkainen suhde, ja tuntuu, että hän ei halua lähteä oikein minnekään pidemmälle reissulle, jos minä en lähde. Minä vain en oikein tykkää mennä ja reissata, ja minusta olisi väärin, jos hän ei sen takia voisi tehdä sitä.
Ainoa, mistä itse otan hiukan nokkiini, on se, jos noihin kavereiden kanssa vietettyihin reissuihin sisältyy pään täyteen vetäminen (onneksi hyvin harvoin, ehkä kahdesti vuodessa). En oikein enää yli 30-vuotiaalta mieheltä jaksa katsoa kotonani sitä, että omasta syystään makaa koko päivän sängyssä, haisee pahalta, valittaa ja kitisee, ja laattaa ämpäriin. Ovea tai ikkunaa ei saa avata, valoja ei saa laittaa, ja makkari käryää seuraavana yönäkin niin, että ei siellä voi muut nukkua. Kavereiden luo saa vapaasti jäädä potemaan ja passattavaksi, mutta itse en viitsisi sitä kuunnella/katsoa.
Jos miehesi tekee työkseen jo reisstutöitä+kaikki nuo reissut kaverien kanssa, niin missä välissä te vielä ehditte perheen kanssa reissata? Toki kavereita saa olla ja joskus lähteä reissuun, mutta jos joka kuukausi on menossa kaverien kanssa, niin ei taida perhe-elämä napata (arvelen, että illatkin arkisin menee harrastuksiin). Nyt olisi kyllä paripalaverin paikka. Ap on nyt kyllä piian asemassa, ei se voi mennä niin, että vain toinen huolehtii ns. normiarjesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä ymmärrän, että kaipaat miehesi huomiota. Ja erityisesti sellaista että hän järjestäisi sulle yllätyksenä kahdenkeskisen reissun. Mutta onko sun työsi tosiaan sellaista, että saat milloin tahansa vapaata? Jos miehesi nyt varaisi teille vaikkapa kuukauden päähän pidennetyn viikonlopun Prahaan, pääisistkö varmasti lähtemään? Entä keitä ovat ihmiset, jotka ovat teillä lapsenvahteina? Ovatko he miehellesi niin tuttuja (esim hänen oma äitinsä tai siskonsa), että hänen olisi luontevaa pyytää heitä lapsenvahdiksi? Vai ovatko teidän lapsenvahtinne sun sukulaisia tai ystäviä?
Ilmeisesti on käynyt niin , että kun itse lakkasit järjestämästä kahdenkeskisiä reissuja, miehesi mielestä asia on ihan ok. Hänelle riittää, että reissaatte perheenä. Voisitko nyt toistaiseksi unohtaa sen, että juuri miehen pitäisi vuorostaan järjestää teille kahdenkeskinen lomareissa ja järjestäisit sinä? Ainakin pääsisitte kahdestaan reissuun ja voihan olla, että miehesi taas muistaisi, miten kivaa on olla sun kanssasi kahdestaankin reissussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerroit viihtyväsi paremmin kotona. 8 vuotta sitten lopetit matkojen varaamisen. Nyt miehesi pistäisi katsoa kristallipallosta, että oletkin muuttanut mielesi. Et enää viihdykään kotona vaan haluat reissata. Mitäpä jos alkaisit yhdessä miehesi kanssa suunnitella teille vaikkapa kesälomareissua?
Voi kuule olen puhunut, puhunut ja puhunut. En todellakaan odota että miehellä kristallipalloa on, kyllä hän todellakin tietää. Mutta joo, ehkä se sitten on vaan niin että mä olen tässä se paskan ihminen. Ehkä mä sitten alan etsimään itselleni jonkun toisen, jonkun joka pitää minua elämänsä tärkeimpänä asiana. Koska minulle perhe ja parisuhde menee kaiken edelle, ystävät on iso bonus ja tärkeitä hekin, mutta ei ne perheen edelle mene.
-apOliko mies aina tuollainen, vai onko muuttunut?
Ja vastaus tähän, kiitos!
On hänellä aina ollut omia menoja, tietenkin enkä koskaan ole odottanutkaan että olisi aina vain meidän kanssa. Viime vuosina nämä menot on vaan lisääntynyt entisestään.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miestäsi ei kiinnosta viettää aikaa kansasi/matkustaa perheen kesken. Kiva kun kotona pyörähtäessä on puhdasta, ruokaa valmiina ja lapsiakin jaksaa sen hetken verran, ennen kun taas matkustettava töihin/kavereiden kanssa.
Teillä ei ole minkäänlaista parisuhdetta, sinä olet lähes yh ja mies "sinkkuna" nauttii perheestään rusinat pullasta tyylillä.
Otan osaa.
Vierailija kirjoitti:
Parisuhteessa pitää olla jotain omaakin.
toki omaakin pitää olla,mutta jos kaverit on tärkeempiä,kun vaimo ja lapset!!!!!Ei ole silloin kypsä avioliittoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä ymmärrän, että kaipaat miehesi huomiota. Ja erityisesti sellaista että hän järjestäisi sulle yllätyksenä kahdenkeskisen reissun. Mutta onko sun työsi tosiaan sellaista, että saat milloin tahansa vapaata? Jos miehesi nyt varaisi teille vaikkapa kuukauden päähän pidennetyn viikonlopun Prahaan, pääisistkö varmasti lähtemään? Entä keitä ovat ihmiset, jotka ovat teillä lapsenvahteina? Ovatko he miehellesi niin tuttuja (esim hänen oma äitinsä tai siskonsa), että hänen olisi luontevaa pyytää heitä lapsenvahdiksi? Vai ovatko teidän lapsenvahtinne sun sukulaisia tai ystäviä?
Ilmeisesti on käynyt niin , että kun itse lakkasit järjestämästä kahdenkeskisiä reissuja, miehesi mielestä asia on ihan ok. Hänelle riittää, että reissaatte perheenä. Voisitko nyt toistaiseksi unohtaa sen, että juuri miehen pitäisi vuorostaan järjestää teille kahdenkeskinen lomareissa ja järjestäisit sinä? Ainakin pääsisitte kahdestaan reissuun ja voihan olla, että miehesi taas muistaisi, miten kivaa on olla sun kanssasi kahdestaankin reissussa.
Mulla on työ jossa aina viikonloput vapaata joten ei tuottane ongelmia miettiä pääsenkö lähtemään vai en. Enkä odota todellakaan mitään ulkomaan reissuja, mulle riittää oikein hyvin yhden yön reissu hotelliin tai vaikka viikonloppu mökillä. Lapsen vahdit on olleet minun sekä mieheni vanhemmat joten ei pitäisi olla ongelma ettei kehtaa kysyä.
Mä olen miehelleni sanonut että olisi kiva jos aloite tulisi sinulta, että lähdetäänkö yhdessä jonnekin. Ja aina kun tästä puhun niin mies on ihan että ok, sopii hänelle mutta sitten ei kuitenkaan mitään tapahdu. Ehkä mun täytyy vaan nöyrtyä ja järjestää itse.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Miestäsi ei kiinnosta viettää aikaa kansasi/matkustaa perheen kesken. Kiva kun kotona pyörähtäessä on puhdasta, ruokaa valmiina ja lapsiakin jaksaa sen hetken verran, ennen kun taas matkustettava töihin/kavereiden kanssa.
Teillä ei ole minkäänlaista parisuhdetta, sinä olet lähes yh ja mies "sinkkuna" nauttii perheestään rusinat pullasta tyylillä.
Otan osaa.
Hyvin tiivistetty, näinhän se juurikin on, ikävä kyllä... Kyllä tässä väkisinkin alkaa miettimään että miksi ihmeessä mä olen vielä tässä avioliitossa..
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ymmärrän, että kaipaat miehesi huomiota. Ja erityisesti sellaista että hän järjestäisi sulle yllätyksenä kahdenkeskisen reissun. Mutta onko sun työsi tosiaan sellaista, että saat milloin tahansa vapaata? Jos miehesi nyt varaisi teille vaikkapa kuukauden päähän pidennetyn viikonlopun Prahaan, pääisistkö varmasti lähtemään? Entä keitä ovat ihmiset, jotka ovat teillä lapsenvahteina? Ovatko he miehellesi niin tuttuja (esim hänen oma äitinsä tai siskonsa), että hänen olisi luontevaa pyytää heitä lapsenvahdiksi? Vai ovatko teidän lapsenvahtinne sun sukulaisia tai ystäviä?
Ilmeisesti on käynyt niin , että kun itse lakkasit järjestämästä kahdenkeskisiä reissuja, miehesi mielestä asia on ihan ok. Hänelle riittää, että reissaatte perheenä. Voisitko nyt toistaiseksi unohtaa sen, että juuri miehen pitäisi vuorostaan järjestää teille kahdenkeskinen lomareissa ja järjestäisit sinä? Ainakin pääsisitte kahdestaan reissuun ja voihan olla, että miehesi taas muistaisi, miten kivaa on olla sun kanssasi kahdestaankin reissussa.
Mulla on työ jossa aina viikonloput vapaata joten ei tuottane ongelmia miettiä pääsenkö lähtemään vai en. Enkä odota todellakaan mitään ulkomaan reissuja, mulle riittää oikein hyvin yhden yön reissu hotelliin tai vaikka viikonloppu mökillä. Lapsen vahdit on olleet minun sekä mieheni vanhemmat joten ei pitäisi olla ongelma ettei kehtaa kysyä.
Mä olen miehelleni sanonut että olisi kiva jos aloite tulisi sinulta, että lähdetäänkö yhdessä jonnekin. Ja aina kun tästä puhun niin mies on ihan että ok, sopii hänelle mutta sitten ei kuitenkaan mitään tapahdu. Ehkä mun täytyy vaan nöyrtyä ja järjestää itse.
-ap
Kahdeksan vuoden itsepäisyytesi ei ole tuonut sulle mitään hyvää. Koetpa sitten itsepäisyydestäsi luopumisen nöyrtymisenä tai et, niin mikäli haluat miehesi kanssa kahdestaan jonnekin, ala taas järjestää reissuja itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parisuhteessa pitää olla jotain omaakin.
toki omaakin pitää olla,mutta jos kaverit on tärkeempiä,kun vaimo ja lapset!!!!!Ei ole silloin kypsä avioliittoon.
onko se nyt jo enemmän kavereiden kanssa kuin perheen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli mies tekee reissuhommia ja viettää ne vähäiset vapaansa kavereiden kanssa eikä perheensä? Tuota noin... Ehkä kannattaisi ap alkaa miettiä elämää ilman tuollaista miestä... Hän ei jostain syystä halua olla perheensä/vaimonsa kanssa. Syyn tietää vain mies itse. Joko hän on ihan totaalisen kyllästynyt perhe-elämään ja vaimoonsa tai sitten hänellä on jotain muita virityksiä jossain muualla... Kyllä normaali rakastava kumppani haluaa reissutyön vastapainoksi olla perheensä kanssa.
Tottakai ihmisillä saa/kuuluu olla omia menoja myöskin, mutta tuollaisessa tilanteessa pitäisi se arvojärjestys olla selvä... Me miehen kanssa reissataan yhdessä ja erikseen eikä ole kuitenkaan kummallekaan epäselvää mikä on se numero 1 elämässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ymmärrän, että kaipaat miehesi huomiota. Ja erityisesti sellaista että hän järjestäisi sulle yllätyksenä kahdenkeskisen reissun. Mutta onko sun työsi tosiaan sellaista, että saat milloin tahansa vapaata? Jos miehesi nyt varaisi teille vaikkapa kuukauden päähän pidennetyn viikonlopun Prahaan, pääisistkö varmasti lähtemään? Entä keitä ovat ihmiset, jotka ovat teillä lapsenvahteina? Ovatko he miehellesi niin tuttuja (esim hänen oma äitinsä tai siskonsa), että hänen olisi luontevaa pyytää heitä lapsenvahdiksi? Vai ovatko teidän lapsenvahtinne sun sukulaisia tai ystäviä?
Ilmeisesti on käynyt niin , että kun itse lakkasit järjestämästä kahdenkeskisiä reissuja, miehesi mielestä asia on ihan ok. Hänelle riittää, että reissaatte perheenä. Voisitko nyt toistaiseksi unohtaa sen, että juuri miehen pitäisi vuorostaan järjestää teille kahdenkeskinen lomareissa ja järjestäisit sinä? Ainakin pääsisitte kahdestaan reissuun ja voihan olla, että miehesi taas muistaisi, miten kivaa on olla sun kanssasi kahdestaankin reissussa.
Mulla on työ jossa aina viikonloput vapaata joten ei tuottane ongelmia miettiä pääsenkö lähtemään vai en. Enkä odota todellakaan mitään ulkomaan reissuja, mulle riittää oikein hyvin yhden yön reissu hotelliin tai vaikka viikonloppu mökillä. Lapsen vahdit on olleet minun sekä mieheni vanhemmat joten ei pitäisi olla ongelma ettei kehtaa kysyä.
Mä olen miehelleni sanonut että olisi kiva jos aloite tulisi sinulta, että lähdetäänkö yhdessä jonnekin. Ja aina kun tästä puhun niin mies on ihan että ok, sopii hänelle mutta sitten ei kuitenkaan mitään tapahdu. Ehkä mun täytyy vaan nöyrtyä ja järjestää itse.
-ap
Niin mies ei halua mitään yhden yön hotellireissuja tai mökkeilyä, vaan haluaa tehdä jotain enemmän?
Vierailija kirjoitti:
Eli mies tekee reissuhommia ja viettää ne vähäiset vapaansa kavereiden kanssa eikä perheensä? Tuota noin... Ehkä kannattaisi ap alkaa miettiä elämää ilman tuollaista miestä... Hän ei jostain syystä halua olla perheensä/vaimonsa kanssa. Syyn tietää vain mies itse. Joko hän on ihan totaalisen kyllästynyt perhe-elämään ja vaimoonsa tai sitten hänellä on jotain muita virityksiä jossain muualla... Kyllä normaali rakastava kumppani haluaa reissutyön vastapainoksi olla perheensä kanssa.
Tottakai ihmisillä saa/kuuluu olla omia menoja myöskin, mutta tuollaisessa tilanteessa pitäisi se arvojärjestys olla selvä... Me miehen kanssa reissataan yhdessä ja erikseen eikä ole kuitenkaan kummallekaan epäselvää mikä on se numero 1 elämässä.
Mies ei järjestä kahdenkeskisiä reissuja. Lähtee kyllä vaimonsa mukaan, jos vaimo järjestää. En siis sanoisi, että on kyllästynyt vaimoonsa. Ap nyt vaan on ollut 8 vuotta itsepäinen eikä ole suostunut järjestämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ymmärrän, että kaipaat miehesi huomiota. Ja erityisesti sellaista että hän järjestäisi sulle yllätyksenä kahdenkeskisen reissun. Mutta onko sun työsi tosiaan sellaista, että saat milloin tahansa vapaata? Jos miehesi nyt varaisi teille vaikkapa kuukauden päähän pidennetyn viikonlopun Prahaan, pääisistkö varmasti lähtemään? Entä keitä ovat ihmiset, jotka ovat teillä lapsenvahteina? Ovatko he miehellesi niin tuttuja (esim hänen oma äitinsä tai siskonsa), että hänen olisi luontevaa pyytää heitä lapsenvahdiksi? Vai ovatko teidän lapsenvahtinne sun sukulaisia tai ystäviä?
Ilmeisesti on käynyt niin , että kun itse lakkasit järjestämästä kahdenkeskisiä reissuja, miehesi mielestä asia on ihan ok. Hänelle riittää, että reissaatte perheenä. Voisitko nyt toistaiseksi unohtaa sen, että juuri miehen pitäisi vuorostaan järjestää teille kahdenkeskinen lomareissa ja järjestäisit sinä? Ainakin pääsisitte kahdestaan reissuun ja voihan olla, että miehesi taas muistaisi, miten kivaa on olla sun kanssasi kahdestaankin reissussa.
Mulla on työ jossa aina viikonloput vapaata joten ei tuottane ongelmia miettiä pääsenkö lähtemään vai en. Enkä odota todellakaan mitään ulkomaan reissuja, mulle riittää oikein hyvin yhden yön reissu hotelliin tai vaikka viikonloppu mökillä. Lapsen vahdit on olleet minun sekä mieheni vanhemmat joten ei pitäisi olla ongelma ettei kehtaa kysyä.
Mä olen miehelleni sanonut että olisi kiva jos aloite tulisi sinulta, että lähdetäänkö yhdessä jonnekin. Ja aina kun tästä puhun niin mies on ihan että ok, sopii hänelle mutta sitten ei kuitenkaan mitään tapahdu. Ehkä mun täytyy vaan nöyrtyä ja järjestää itse.
-ap
Miten nuo kavereiden reissut järjestyy? Onko mies niissä aloitteellinen ja innoissaan järjestää ja suunnittelee? Vai lähteekö hän vain mukaan valmiiksi järjestettyyn ja suunniteltuun reissuun?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ymmärrän, että kaipaat miehesi huomiota. Ja erityisesti sellaista että hän järjestäisi sulle yllätyksenä kahdenkeskisen reissun. Mutta onko sun työsi tosiaan sellaista, että saat milloin tahansa vapaata? Jos miehesi nyt varaisi teille vaikkapa kuukauden päähän pidennetyn viikonlopun Prahaan, pääisistkö varmasti lähtemään? Entä keitä ovat ihmiset, jotka ovat teillä lapsenvahteina? Ovatko he miehellesi niin tuttuja (esim hänen oma äitinsä tai siskonsa), että hänen olisi luontevaa pyytää heitä lapsenvahdiksi? Vai ovatko teidän lapsenvahtinne sun sukulaisia tai ystäviä?
Ilmeisesti on käynyt niin , että kun itse lakkasit järjestämästä kahdenkeskisiä reissuja, miehesi mielestä asia on ihan ok. Hänelle riittää, että reissaatte perheenä. Voisitko nyt toistaiseksi unohtaa sen, että juuri miehen pitäisi vuorostaan järjestää teille kahdenkeskinen lomareissa ja järjestäisit sinä? Ainakin pääsisitte kahdestaan reissuun ja voihan olla, että miehesi taas muistaisi, miten kivaa on olla sun kanssasi kahdestaankin reissussa.
Mulla on työ jossa aina viikonloput vapaata joten ei tuottane ongelmia miettiä pääsenkö lähtemään vai en. Enkä odota todellakaan mitään ulkomaan reissuja, mulle riittää oikein hyvin yhden yön reissu hotelliin tai vaikka viikonloppu mökillä. Lapsen vahdit on olleet minun sekä mieheni vanhemmat joten ei pitäisi olla ongelma ettei kehtaa kysyä.
Mä olen miehelleni sanonut että olisi kiva jos aloite tulisi sinulta, että lähdetäänkö yhdessä jonnekin. Ja aina kun tästä puhun niin mies on ihan että ok, sopii hänelle mutta sitten ei kuitenkaan mitään tapahdu. Ehkä mun täytyy vaan nöyrtyä ja järjestää itse.
-apMiten nuo kavereiden reissut järjestyy? Onko mies niissä aloitteellinen ja innoissaan järjestää ja suunnittelee? Vai lähteekö hän vain mukaan valmiiksi järjestettyyn ja suunniteltuun reissuun?
Yleensä hän on se joka järjestelee käytännön asiat kun on kavereiden reissuista kyse. Olen tästäkin hänelle sanonut että minusta on omituista että miesten reissuja järjestää oikein mielellään mutta kahden keskisiä reissuja ei.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En sulattaisi. Sinä jäät jatkuvasti yksinhuoltajan asemaan kun mies heiluu menoissaan. Ja syöhän tuo älyttömästi rahaakin perheeltä..
Ensin pitäsi tietää miten raha-asiat on perheessä jaettu?
Miksi pitäisi? Eikö perheessä ole yksi ja sama elintaso pääsääntöisesti?
Ainakin pitäisi olla.Oma tili, omat rahat ja oma taloudellinen vastuu ollut sitten 60-luvun myös naisilla.
Ja vastuu lapsista. Silloin ei voi reissaulla mielihalujen mukaan. Ja vastuu kotitöistä joka päivä.
Tulisin hulluksi, jos miehelläni ei olisi omaa elämää perheen ulkopuolelta