Lue keskustelun säännöt.
Miehen omat menot
27.01.2020 |
Olisiko sinusta ok jos puolisollasi olisi vastaavia reissuja kuin minun miehelläni? Tässä olen miettinyt että olenko vain nipo, mutta kun tämä vaan tuntuu niin pirun pahalta ja väärältä minua ja lapsia kohtaan sillä me emme ole käyneet kahdestaan missään 8 vuoteen, perheen kesken kyllä mutta huomattavasti harvemmin kuin mieheni tekee reissuja kavereiden kanssa. Tässä tulevia miesten reissuja:
Huhtikuussa viikko etelässä kavereiden kanssa, siitä kuukauden päästä toisen kaveriporukan kanssa laivalle koko viikonlopuksi, siitä kuukausi eteenpäin ja lähtee jalkapallon Mm-kisoihin, siitä pari viikkoa ja ystäviensä kanssa harrastus reissu joka kestää 4 päivää, siitä pari viikkoa ja jälleen 3pv reissu harrastuksen parissa.
Jos me tehtäisiin enemmän asioita yhdessä niin tämän ehkä vielä sulattaisin mutta nyt tuntuu vaan hemmetin pahalta.
Kommentit (247)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ymmärrän, että kaipaat miehesi huomiota. Ja erityisesti sellaista että hän järjestäisi sulle yllätyksenä kahdenkeskisen reissun. Mutta onko sun työsi tosiaan sellaista, että saat milloin tahansa vapaata? Jos miehesi nyt varaisi teille vaikkapa kuukauden päähän pidennetyn viikonlopun Prahaan, pääisistkö varmasti lähtemään? Entä keitä ovat ihmiset, jotka ovat teillä lapsenvahteina? Ovatko he miehellesi niin tuttuja (esim hänen oma äitinsä tai siskonsa), että hänen olisi luontevaa pyytää heitä lapsenvahdiksi? Vai ovatko teidän lapsenvahtinne sun sukulaisia tai ystäviä?
Ilmeisesti on käynyt niin , että kun itse lakkasit järjestämästä kahdenkeskisiä reissuja, miehesi mielestä asia on ihan ok. Hänelle riittää, että reissaatte perheenä. Voisitko nyt toistaiseksi unohtaa sen, että juuri miehen pitäisi vuorostaan järjestää teille kahdenkeskinen lomareissa ja järjestäisit sinä? Ainakin pääsisitte kahdestaan reissuun ja voihan olla, että miehesi taas muistaisi, miten kivaa on olla sun kanssasi kahdestaankin reissussa.
Mulla on työ jossa aina viikonloput vapaata joten ei tuottane ongelmia miettiä pääsenkö lähtemään vai en. Enkä odota todellakaan mitään ulkomaan reissuja, mulle riittää oikein hyvin yhden yön reissu hotelliin tai vaikka viikonloppu mökillä. Lapsen vahdit on olleet minun sekä mieheni vanhemmat joten ei pitäisi olla ongelma ettei kehtaa kysyä.
Mä olen miehelleni sanonut että olisi kiva jos aloite tulisi sinulta, että lähdetäänkö yhdessä jonnekin. Ja aina kun tästä puhun niin mies on ihan että ok, sopii hänelle mutta sitten ei kuitenkaan mitään tapahdu. Ehkä mun täytyy vaan nöyrtyä ja järjestää itse.
-ap
Mä puhuin edellisessä pidennetystä viikonlopusta. Siis esim lähtö torstaina illalla ja paluu sunnuntaina illalla. Tai lähtö perjantaina illalla ja paluu maanantaina illalla. Eli onnistuisiko sulla tuollainen? Aloituksessa kerroit mm kolmen ja neljän päivän reissuista harrastusporukan kanssa. Onnistuisiko sulta kolmen tai neljän päivän reissut?
Mä vähän luulen, että kun sinä 8 vuotta sitten lakkasit järjestämästä teille yhteisiä reissuja, mies alkoi reissata enemmän kavereidensa kanssa. Rahaahan tähän riitti, koska ette enää reissanneet kahdestaan etkä sinä myöskään reissaa ilman miestäsi. 8 vuotta on pitkä aika, jossa ehtii varsin hyvin ajautua erilaiseen tilanteeseen kuin mitä oli aikaisemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osu joskus sattumalta samaan laskettelukeskukseen tai risteilylaivaan kuin miehesi ja tsekkaa meininki...
Jos mies olisi poissa 6 kk kerrallaan ja viettäisi toisesta puolikkaastakin enenevissä määrin poissa, niin alkaisin itse epäillä kahden perheen pyörittämistä :D
Kyllä on taas naarassudet liikkeellä kaluamassa lajikumppaniaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ymmärrän, että kaipaat miehesi huomiota. Ja erityisesti sellaista että hän järjestäisi sulle yllätyksenä kahdenkeskisen reissun. Mutta onko sun työsi tosiaan sellaista, että saat milloin tahansa vapaata? Jos miehesi nyt varaisi teille vaikkapa kuukauden päähän pidennetyn viikonlopun Prahaan, pääisistkö varmasti lähtemään? Entä keitä ovat ihmiset, jotka ovat teillä lapsenvahteina? Ovatko he miehellesi niin tuttuja (esim hänen oma äitinsä tai siskonsa), että hänen olisi luontevaa pyytää heitä lapsenvahdiksi? Vai ovatko teidän lapsenvahtinne sun sukulaisia tai ystäviä?
Ilmeisesti on käynyt niin , että kun itse lakkasit järjestämästä kahdenkeskisiä reissuja, miehesi mielestä asia on ihan ok. Hänelle riittää, että reissaatte perheenä. Voisitko nyt toistaiseksi unohtaa sen, että juuri miehen pitäisi vuorostaan järjestää teille kahdenkeskinen lomareissa ja järjestäisit sinä? Ainakin pääsisitte kahdestaan reissuun ja voihan olla, että miehesi taas muistaisi, miten kivaa on olla sun kanssasi kahdestaankin reissussa.
Mulla on työ jossa aina viikonloput vapaata joten ei tuottane ongelmia miettiä pääsenkö lähtemään vai en. Enkä odota todellakaan mitään ulkomaan reissuja, mulle riittää oikein hyvin yhden yön reissu hotelliin tai vaikka viikonloppu mökillä. Lapsen vahdit on olleet minun sekä mieheni vanhemmat joten ei pitäisi olla ongelma ettei kehtaa kysyä.
Mä olen miehelleni sanonut että olisi kiva jos aloite tulisi sinulta, että lähdetäänkö yhdessä jonnekin. Ja aina kun tästä puhun niin mies on ihan että ok, sopii hänelle mutta sitten ei kuitenkaan mitään tapahdu. Ehkä mun täytyy vaan nöyrtyä ja järjestää itse.
-apMiten nuo kavereiden reissut järjestyy? Onko mies niissä aloitteellinen ja innoissaan järjestää ja suunnittelee? Vai lähteekö hän vain mukaan valmiiksi järjestettyyn ja suunniteltuun reissuun?
Yleensä hän on se joka järjestelee käytännön asiat kun on kavereiden reissuista kyse. Olen tästäkin hänelle sanonut että minusta on omituista että miesten reissuja järjestää oikein mielellään mutta kahden keskisiä reissuja ei.
-ap
Oletko tullut ajatelleeksi, että miehellesi kaverireissujen sisältö matkakohteineen voi olla innostavampi kuin seura, jonka kanssa reissun tekee? Ja sen vuoksi järjestää näitä reissuja ihan mielellään. Ehkä hänelle ei olekaan niin väliä, onko reissussa harrastusporukasta mukana Seppo, Matti ja Pekka vaan lähtisi ihan yhtä mielellään reissuun, vaikka mukaan lähtisi Mikko, Jukka ja Kari. Eli se, minne ollaan menossa ja mitä tekemään, olisikin tärkeämpää kuin kenen kanssa sinne menee?
Mulle kun itselleni matkakohde ja matkan tarkoitus on aina paljon tärkeämpi kuin se, kenet otan/saan matkaseuraksi. Menen haluamaani paikkaan vaikka yksin, jos kukaan ei lähde seurakseni.
Oletko ap ehdottanut miehelle esimerkiksi viikon rantalomareissua? Vai onko sinun suunnitelmat vain hotelliöitä ja mökkireissuja? Jos ongelma on nyt jotain sellaista, että mies ajattelee, ettet kuitenkaan halua lähteä pidemmille reissuille ja hän taas ei pidä noista hotelliöistä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei näissä ole mitään absoluuttista oikeaa tai väärää. Jos miehesi reissut tuntuvat sinusta pahalta, on sinulla oikeus tunteisiisi ja niiden esille tuomiseen. Et kuitenkaan voi pakottaa tai estää aikuista ihmistä. Jos miehesi valitsee olla välittämättä pahasta olostasi tai tarve yksinmatkailuun on hänelle niin suuri, ettei hän ole siitä mistään hinnasta valmis luopumaan, sinun täytyy miettiä oletko valmis elämään tämän "vian" kanssa vai et. Jos olet, niin sinun on syytä opetella aidosti hyväksymään asia ja olla syyllistämästä miestä. Keksi vaikka itsellesi jotain ekstrakivaa aina kun mies on reissussa. Jos tämä on sinulle kynnyskysymys josta et pääse yli, eikä mies tule yhtään vastaan, niin ainut vaihtoehto on ero. Sen sijaan sillä miten moni palstalainen huutoäänestää sinun tai puolisosi puolesta ei ole tässä asiassa yhtään mitään merkitystä.
Minä en olisi tuollaisessa suhteessa, mutta minä olenkin minä. Ei se tee miehesi toiminnasta mitenkään väärää. Minä en vain sopisi yhteen miehen kanssa joka toimii noin, haluttaisiin elämältä liian eri juttuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi et järjestä niitä yhteisiä menoja? varaat ja maksat hotelliviikonlopun tms. Miksi odotat, että mies järjestää sinulle kaikenlaista kivaa?
Minä järjestäisin itselleni kaikenlaista kivaa sen kuukauden verran mitä mies reissaa kavereiden kanssa. Ehkä myös niiden työmatkohen verran. Mies saisi olla kotivastaava yksin. Tämä tietenkin vaatii kalenterinkäyttöä, että toinen vanhempi on kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ymmärrän, että kaipaat miehesi huomiota. Ja erityisesti sellaista että hän järjestäisi sulle yllätyksenä kahdenkeskisen reissun. Mutta onko sun työsi tosiaan sellaista, että saat milloin tahansa vapaata? Jos miehesi nyt varaisi teille vaikkapa kuukauden päähän pidennetyn viikonlopun Prahaan, pääisistkö varmasti lähtemään? Entä keitä ovat ihmiset, jotka ovat teillä lapsenvahteina? Ovatko he miehellesi niin tuttuja (esim hänen oma äitinsä tai siskonsa), että hänen olisi luontevaa pyytää heitä lapsenvahdiksi? Vai ovatko teidän lapsenvahtinne sun sukulaisia tai ystäviä?
Ilmeisesti on käynyt niin , että kun itse lakkasit järjestämästä kahdenkeskisiä reissuja, miehesi mielestä asia on ihan ok. Hänelle riittää, että reissaatte perheenä. Voisitko nyt toistaiseksi unohtaa sen, että juuri miehen pitäisi vuorostaan järjestää teille kahdenkeskinen lomareissa ja järjestäisit sinä? Ainakin pääsisitte kahdestaan reissuun ja voihan olla, että miehesi taas muistaisi, miten kivaa on olla sun kanssasi kahdestaankin reissussa.
Mulla on työ jossa aina viikonloput vapaata joten ei tuottane ongelmia miettiä pääsenkö lähtemään vai en. Enkä odota todellakaan mitään ulkomaan reissuja, mulle riittää oikein hyvin yhden yön reissu hotelliin tai vaikka viikonloppu mökillä. Lapsen vahdit on olleet minun sekä mieheni vanhemmat joten ei pitäisi olla ongelma ettei kehtaa kysyä.
Mä olen miehelleni sanonut että olisi kiva jos aloite tulisi sinulta, että lähdetäänkö yhdessä jonnekin. Ja aina kun tästä puhun niin mies on ihan että ok, sopii hänelle mutta sitten ei kuitenkaan mitään tapahdu. Ehkä mun täytyy vaan nöyrtyä ja järjestää itse.
-apMiten nuo kavereiden reissut järjestyy? Onko mies niissä aloitteellinen ja innoissaan järjestää ja suunnittelee? Vai lähteekö hän vain mukaan valmiiksi järjestettyyn ja suunniteltuun reissuun?
Yleensä hän on se joka järjestelee käytännön asiat kun on kavereiden reissuista kyse. Olen tästäkin hänelle sanonut että minusta on omituista että miesten reissuja järjestää oikein mielellään mutta kahden keskisiä reissuja ei.
-apOletko tullut ajatelleeksi, että miehellesi kaverireissujen sisältö matkakohteineen voi olla innostavampi kuin seura, jonka kanssa reissun tekee? Ja sen vuoksi järjestää näitä reissuja ihan mielellään. Ehkä hänelle ei olekaan niin väliä, onko reissussa harrastusporukasta mukana Seppo, Matti ja Pekka vaan lähtisi ihan yhtä mielellään reissuun, vaikka mukaan lähtisi Mikko, Jukka ja Kari. Eli se, minne ollaan menossa ja mitä tekemään, olisikin tärkeämpää kuin kenen kanssa sinne menee?
Mulle kun itselleni matkakohde ja matkan tarkoitus on aina paljon tärkeämpi kuin se, kenet otan/saan matkaseuraksi. Menen haluamaani paikkaan vaikka yksin, jos kukaan ei lähde seurakseni.
Näissä poikien retkissä asia tuskin on näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parisuhteessa pitää olla jotain omaakin.
toki omaakin pitää olla,mutta jos kaverit on tärkeempiä,kun vaimo ja lapset!!!!!Ei ole silloin kypsä avioliittoon.
Ap mies on tainut kypsyä avioliittoon kun menot ovat alkaneet vasta lähivuosina :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja naisenko se pitää AINA olla se joka järjestää yhteistä tekemistä? Mä olin vuosi kausia se joka aina järjesti kahden keskiset reissut, minä selvittelin kuka hoitaa lapset ja kuiskasin lapset mummolaan ja hain heidät myös sieltä (molemmat mummolat kaukana), sillä välin mieheni oli omien harrastusten parissa. 8 vuotta sitten mittani täyttyi ja totesin miehelleni että nyt riittää, minäkin haluan joskus päästä helpolla ja tulla jopa yllätetyksi. Että nyt on välillä sinun vuorosi järjestää yhteinen reissu ja tässä ollaan, 8 vuoteen ei olla käyty missään. Miestä ei selvästikään kiinnosta, mutta mitä tulee kavereiden kanssa tehtyihin reissuihin, niitä on aina innolla järjestämässä.
Ja kyllä, maksan oman osuuteni matkoistamme. Joskus puolet matkan kustannuksista, joskus vain osan, riippuen paljon rahallisesta tilanteestani.
-apKyllä! Se järjestää joka haluaa! Sinä haluat, sinä järjestät. Te ette halua samoja asioita nyt. Sinä haluaisit että mies haluaa samaa, mutta se ei halua
Se hoitaa lapsia, joka haluaa? Se siivoa kodin, joka haluaa? Se käy kaupassa, joka haluaa? Se tekee ruokaa, joka haluaa? Se huomioi toisen, joka haluaa? Kuulostaapa mukavalta elämältä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En sulattaisi. Sinä jäät jatkuvasti yksinhuoltajan asemaan kun mies heiluu menoissaan. Ja syöhän tuo älyttömästi rahaakin perheeltä..
Ensin pitäsi tietää miten raha-asiat on perheessä jaettu?
Miksi pitäisi? Eikö perheessä ole yksi ja sama elintaso pääsääntöisesti?
Ainakin pitäisi olla.Oma tili, omat rahat ja oma taloudellinen vastuu ollut sitten 60-luvun myös naisilla.
Ja vastuu lapsista. Silloin ei voi reissaulla mielihalujen mukaan. Ja vastuu kotitöistä joka päivä.
Tähän ap ei ole suostunut vastaamaan mikä on miehen rooli muuten siellä kotona. Miten ottaa vastuuta kotitöistä ja lapsista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja naisenko se pitää AINA olla se joka järjestää yhteistä tekemistä? Mä olin vuosi kausia se joka aina järjesti kahden keskiset reissut, minä selvittelin kuka hoitaa lapset ja kuiskasin lapset mummolaan ja hain heidät myös sieltä (molemmat mummolat kaukana), sillä välin mieheni oli omien harrastusten parissa. 8 vuotta sitten mittani täyttyi ja totesin miehelleni että nyt riittää, minäkin haluan joskus päästä helpolla ja tulla jopa yllätetyksi. Että nyt on välillä sinun vuorosi järjestää yhteinen reissu ja tässä ollaan, 8 vuoteen ei olla käyty missään. Miestä ei selvästikään kiinnosta, mutta mitä tulee kavereiden kanssa tehtyihin reissuihin, niitä on aina innolla järjestämässä.
Ja kyllä, maksan oman osuuteni matkoistamme. Joskus puolet matkan kustannuksista, joskus vain osan, riippuen paljon rahallisesta tilanteestani.
-apKyllä! Se järjestää joka haluaa! Sinä haluat, sinä järjestät. Te ette halua samoja asioita nyt. Sinä haluaisit että mies haluaa samaa, mutta se ei halua
Se hoitaa lapsia, joka haluaa? Se siivoa kodin, joka haluaa? Se käy kaupassa, joka haluaa? Se tekee ruokaa, joka haluaa? Se huomioi toisen, joka haluaa? Kuulostaapa mukavalta elämältä.
Reissut, yms ei kuulu perusarvoihin ja se hoitaa joka haluaa näitä korkeampia arvoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja naisenko se pitää AINA olla se joka järjestää yhteistä tekemistä? Mä olin vuosi kausia se joka aina järjesti kahden keskiset reissut, minä selvittelin kuka hoitaa lapset ja kuiskasin lapset mummolaan ja hain heidät myös sieltä (molemmat mummolat kaukana), sillä välin mieheni oli omien harrastusten parissa. 8 vuotta sitten mittani täyttyi ja totesin miehelleni että nyt riittää, minäkin haluan joskus päästä helpolla ja tulla jopa yllätetyksi. Että nyt on välillä sinun vuorosi järjestää yhteinen reissu ja tässä ollaan, 8 vuoteen ei olla käyty missään. Miestä ei selvästikään kiinnosta, mutta mitä tulee kavereiden kanssa tehtyihin reissuihin, niitä on aina innolla järjestämässä.
Ja kyllä, maksan oman osuuteni matkoistamme. Joskus puolet matkan kustannuksista, joskus vain osan, riippuen paljon rahallisesta tilanteestani.
-apKyllä! Se järjestää joka haluaa! Sinä haluat, sinä järjestät. Te ette halua samoja asioita nyt. Sinä haluaisit että mies haluaa samaa, mutta se ei halua
Se hoitaa lapsia, joka haluaa? Se siivoa kodin, joka haluaa? Se käy kaupassa, joka haluaa? Se tekee ruokaa, joka haluaa? Se huomioi toisen, joka haluaa? Kuulostaapa mukavalta elämältä.
Periaatteessa joo..ap on se joka perhekeskeinen, jota hänen miehensä ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En sulattaisi. Sinä jäät jatkuvasti yksinhuoltajan asemaan kun mies heiluu menoissaan. Ja syöhän tuo älyttömästi rahaakin perheeltä..
Ensin pitäsi tietää miten raha-asiat on perheessä jaettu?
Miksi pitäisi? Eikö perheessä ole yksi ja sama elintaso pääsääntöisesti?
Ainakin pitäisi olla.Oma tili, omat rahat ja oma taloudellinen vastuu ollut sitten 60-luvun myös naisilla.
Ja vastuu lapsista. Silloin ei voi reissaulla mielihalujen mukaan. Ja vastuu kotitöistä joka päivä.
Tähän ap ei ole suostunut vastaamaan mikä on miehen rooli muuten siellä kotona. Miten ottaa vastuuta kotitöistä ja lapsista?
Onhan se selvä, että ap hoitaa lapset työmatkojen ajan ja nämä reissut täysin yksin. Eli yli puoli vuotta vuodesta. Silloin ei kai tuo "taloudellinen vastuu sitten 60-luvun" toimi.
Sehän poistaa tuon vastuun toisen puolen. Taloudellunen vastuu - perheestä ja kodista huolehtiminen arjessa. Ei voi saada kaikkea, sekä vapautta elätyksestä että vapautta kotivastuusta.
Vierailija kirjoitti:
Oletko ap ehdottanut miehelle esimerkiksi viikon rantalomareissua? Vai onko sinun suunnitelmat vain hotelliöitä ja mökkireissuja? Jos ongelma on nyt jotain sellaista, että mies ajattelee, ettet kuitenkaan halua lähteä pidemmille reissuille ja hän taas ei pidä noista hotelliöistä?
Näinpä. Minäkään en pidä mistään Suomen hotelliöistä, vaan mieluummin lähden sitten jonnekin ihan toiseen maahan. Jos minulla olisi kumppani, joka ei haluaisi lähteä kanssani vaikka viikoksi Kroatiaan tai pariksi viikoksi Aasiaan, niin lähtisin sinne sitten jonkun ystävän kanssa/itsekseni, jos en kumppanista saa seuraa. Minä nautin suuresti matkailusta, auringosta ja lämmöstä ja haluan silloin tällöin tehdä sellaista. Mieltäni ei lämmitä mikään yhden yön reissu Tampereelle Tornihotelliin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En sulattaisi. Sinä jäät jatkuvasti yksinhuoltajan asemaan kun mies heiluu menoissaan. Ja syöhän tuo älyttömästi rahaakin perheeltä..
Ensin pitäsi tietää miten raha-asiat on perheessä jaettu?
Miksi pitäisi? Eikö perheessä ole yksi ja sama elintaso pääsääntöisesti?
Ainakin pitäisi olla.Oma tili, omat rahat ja oma taloudellinen vastuu ollut sitten 60-luvun myös naisilla.
Ja vastuu lapsista. Silloin ei voi reissaulla mielihalujen mukaan. Ja vastuu kotitöistä joka päivä.
Tähän ap ei ole suostunut vastaamaan mikä on miehen rooli muuten siellä kotona. Miten ottaa vastuuta kotitöistä ja lapsista?
Kyllähän mieheni kotonakin on, tuntimäärällisesti toki enemmän kuin kavereiden. Siitä iso osa kuitenkin menee siihen että hän makaa sohvalla ja räpeltää puhelintaan, on siis lähellä mutta ei läsnä. Kotitöistä astianpesukone ja pyykkihuolto onnistuu ilman pyyntöä, muut kotityöt tekee jos pyydän. Hänen perustelunsa siihen on se että hän ei huomaa mitä meillä pitää tehdä. Lasten ollessa alle kouluikäisiä se olin minä joka pääosin hoidin lapset, hän hoiti vain jos minä pyysin.
-ap
Olen 53- vuotias äiti ja elänyt reissutyötä tekevän miehen kanssa 24 vuotta. Mies on muuten aina kotona ja on houtanut puollet kotitöistä ja lapsusta. Joskus ylikin. Meillä on yhteiset rahat, johtuu näistä ulkomaankomennuksista, joilla perhe-elämämme alkoi. Silloin en tienannut mitään. Nykyään tienaan enemmän kuin mieheni.
Reissuja oli jopa puoli vuotta vuodesta. Ei se mitään, kun meillä oli isot koululaiset ja minulla päivätyö. Se vaan, että mies ei halunnut muita matkoja ja minä olisin halunnut. Niinpä aloin tehdä yksin matkoja (vaikka pitkä viikonloppu kavereiden kanssa). Hän ei näistä tykännyt. Kesälomat meni ahdistuksessa, kun mies ei sanonut juura tai jaata matksuunnitelmiin ja minä ahdistuin. Näin meni vuosia.
Kunnes päätin, että varaan matkan ja kysyn haluaako mukaan. Ellei halua, menen yksin tai lasten kanssa. Aina halusi mukaan. Nykyään tilanne on toinen. Ei reissutöitä ja jopa mies varailee matkoja. Koko matka tai ei matkaa ahdistus on poissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko ap ehdottanut miehelle esimerkiksi viikon rantalomareissua? Vai onko sinun suunnitelmat vain hotelliöitä ja mökkireissuja? Jos ongelma on nyt jotain sellaista, että mies ajattelee, ettet kuitenkaan halua lähteä pidemmille reissuille ja hän taas ei pidä noista hotelliöistä?
Näinpä. Minäkään en pidä mistään Suomen hotelliöistä, vaan mieluummin lähden sitten jonnekin ihan toiseen maahan. Jos minulla olisi kumppani, joka ei haluaisi lähteä kanssani vaikka viikoksi Kroatiaan tai pariksi viikoksi Aasiaan, niin lähtisin sinne sitten jonkun ystävän kanssa/itsekseni, jos en kumppanista saa seuraa. Minä nautin suuresti matkailusta, auringosta ja lämmöstä ja haluan silloin tällöin tehdä sellaista. Mieltäni ei lämmitä mikään yhden yön reissu Tampereelle Tornihotelliin.
Tosin, jos kyse on perheestä, jossa on monta pikkulasta, niin ei tuollaiset pidemmät reissut välttämättä onnistukaan ihan tuosta vaan ja tämän pitää kumpikin osapuoli ymmärtää. Ei se ihan niin mene, että 3 pikkumuksua mummulle hoitoon ja vanhemmat 2 viikoksi Thaimaahan.
Hän siis tykkää reissata kavereiden kanssa enemmän, kuin sinun. Outoa se on kyllä, ellei teillä sitten satu olemaan täysin erilaiset odotukset lomilta ja reissuilta. Minä kirjoitin tähän ketjuun jo aiemmin siitä, että mieheni vihaa rantalomia ja haluaa ennemmin lähteä katsomaan, vaikka jalkapalloa ja näin ollen lähden rantalomille naisporukalla ja nautitaan auringosta ja lämmöstä täysillä ja mieheni lähtee taas nauttimaan hyvästä jalkapallosta miesten kesken ja tämä on meille kummallekin täysin toimiva ja sopiva ratkaisu. Eipä silti tarvitse miettiä, että missä sijalla sitä on miehen elämässä.