Mikä laulu saa sinut aina liikuttumaan?

Täällä Pohjantähden alla, Petri Laaksosen laulamana. Syvintä suomalaisuutta.

Myös Leif Wagerin Romanssi. Ehkä kaunein rakkauslaulu, niin puhdas ja aito.

Sturm und Drang - Miseria ja Million nights

Varsinkin tuota ensimmäistä kuuntelin paljon, kun minua kiusattiin ja kuvasi täysin sitä elämää silloin ja niitä ajatuksia myös yksiäisyyteen liittyen.

Juha Tapio - Kaunis ihminen

Lana Del Ray - The Blackest day

Terveet Kädet: Pissaa ja paskaa saa silmäni vuotamaan kuin Koitelin kosket onneksi viisu on lyhyt, niin en kuole nestehukkaan.

Samae Koskinen - Hän, jolla on kaikki

Leevi and the Leavings - Pimeä tie, mukavaa matkaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maan korvessa kulkevi lapsosen tie.

Ok Tää on jopa parempi kuin eye of the tiger.

Kuka sinä olet sanomaan mikä kappale ketäkin liikuttaa? Et voi tietää tapahtumia jotka kappaleisiin liittyy.

XDDD nolo ihminen olet ihan tyhäm itkupilli kakara.

Olette tosi vammaisia kaikki!

Lohikäärme Puff

Tämä ei ole vitsi. Se kohta ”Lohikäärmeet lentää, mutta pojat varttuvat, leikin aika loppuu, työhön pojat tarttuvat” ja vollotan joka kerta! Jo tätä kirjoitaessa tuli itku! Jotenkin se ajatus siitä kuinka lyhyt lapsuuden taikamaailma onkaan ja miten pian aikuisuus kaikille alkaa.

Albatrossi

Sinuun minä jään

Eilen kun mä tiennyt en

Nocturne

Aina liikuttanut, mutta yksi muisto erityisesti itkettää - Olin kirkossa nyt jo edesmenneen muistisairaan äitini kanssa ja kuoro lauloi tämän. Kyyneleet valui pitkin poskiani, kun laulussa tuli kohta "Edessäni hämäräinen tie, tuntemattomahan tupaan vie."

Johanna Kurkela, Prinsessalle

Jean Sibelius, Finlandia-hymni

Johanna Kurkelan "Ihoton".

Tyttäreni oli koulukiusattu. Lähes vuosikymmen meni terpapiassa ja jos itkemämme kyyneleet olisi voinut kerätä niistä olisi tullut vuolas virta.  Me vanhemmat kannattelimme häntä terapian ollessa isona tukena. Lukemattomat kerrat mietin jaksaako hän? Tänä päivänä hän upea nuori nainen, joka selvisi. Kantaa ikuisia arpia sielussaan, mutta selvisi.

-Äiti

Foo Fighters: I should have known 💔

Linkin Park

”One more light”

Elton John - Candle in the wind

Vierailija kirjoitti:

Johanna Kurkelan "Ihoton".

Tyttäreni oli koulukiusattu. Lähes vuosikymmen meni terpapiassa ja jos itkemämme kyyneleet olisi voinut kerätä niistä olisi tullut vuolas virta.  Me vanhemmat kannattelimme häntä terapian ollessa isona tukena. Lukemattomat kerrat mietin jaksaako hän? Tänä päivänä hän upea nuori nainen, joka selvisi. Kantaa ikuisia arpia sielussaan, mutta selvisi.

-Äiti

En tiedä näetkö tätä viestiä, mutta tahdon sanoa sinulle, että onneksi tyttärelläsi on tuollaiset vanhemmat, jotka auttoivat vaikeina aikoina. Se on iso asia ja varmasti auttanut paljon tytärtäsi. Siitä kiitos teille ja olette hyviä esimerkkejä vanhemmista, jotka pysyvät lastensa tukena.  Tärkeää oli myös, että saitte hänelle terapiaa. Tietenkin ihminen tekee itse sen työn, että toipuu kokemastaan, mutta kyllä se tuki ja kannastus sekä välittäminen on todella tärkeää. Itselle nämä ovat niin vaikeita asioita, kun itseäni kiusattiin kauan ja nyt kun miettii jälkeen päin se kaikki oli todella julmaa ja oikeastaan täytti jo vainoamisen merkit lopulta ja laajeni koulunkin ulkopuolelle. Kohtasin todella ilkeitä ihmisiä ja ikinä en itse ole tehnyt mitään, että olisin ansainnut tämän kaiken vaan yritin aina olla muiden kanssa hyvissä väleissä ja silti jouduin sen kaiken keskelle. Joskus välillä mietin, ettei siinä ollut mitään järkeä. Itse jäin myös yksin asian kanssa ja en saanut vanhemmilta apua oikeastaan yhtään. Jäin jo silloin ihan omilleni ja olin muutenkin yksinäinen nuori. Sen takia, kun luin viestisi niin mietin vaan, että olette toimineet todella hyvin ikävässä tilanteessa ja auttaneet. Itsekin vaan toivoisin, että vanhemmat olisivat ymmärtäneet ja että heille olisi voinut edes asiasta puhua. Minullakin muuten ihan tavallinen koti, mutta silti jäin ihan omilleni.

Olen myös iloinen, että tyttäresi selvisi kaikesta. Itse en voi vieläkään kovin hyvin ja kiusaaminen on jättänyt niin ison varjon elämään, että en tiedä tuleeko minusta ihan "normaalia" koskaan. Ehkä siinä heijastuu myös se vaikutus, kun en saanut tukea vanhemmilta. Ymmärrän tietenkin sen, että itse on se työ tehtävä, mutta kyllä niistä vuosista on jäänyt pelkoja, jännitystä, ahdistusta sekä sellainen ilo hävinnyt elämästä ja pitkän aikaa sitten. Minulle on jäänyt myös siitä kaikesta jonkinlainen stressi päälle. Tietenkin tämä ketju käsittelee eri aiheita, mutta olen itsekin tänne jo biisejä laittanut ja niitä on todellakin paljon, jotka tuovat nämäkin kokemukset mieleen ja kun niitä muistelee niin samantien tietää, että se on surullinen aihe. Toisaalta monet biisit myös tuovat lapsuuden mieleen ja sen ajan kun kaikki oli vielä paremmin. Kuten tämäkin seuraava biisi, joka oli suosikkini, kun olin alakoulussa ja juuri kouluni aloittanut:  Ronan Keating - Life Is A Rollercoaster.  En paljon voi  tätä kuunnella, kun muistan sen kuinka onnellinen silloin olin ja en tiennyt vielä mitä elämä tuo eteen. 

Hurriganes: An awful Crime