Omituisimmat kokemukset kauppareissuilla
Kävin tänään Prismassa ja huomasin, että yksi hyllystä ottamani maitopurkki vuosi. Löysin myyjän, jolle kerroin, että tämä maitopurkki vuotaa, kun en tietenkään halunnut viedä sitä takaisin hyllyyn, josta joku muu olisi sen ottanut.
Tuollainen tilannehan yleensä jatkuu niin, että myyjä ottaa tuotteen ja kiittää vaivannäöstä/pahoittelee tapahtunuttu ja vie tuotteen pois, mutta ei tänään. Myyjä tuijotti koko ajan järkyttyneenä maitopurkkia, eikä sanonut mitään. Ajattelin, että ymmärtääkö hän edes mitä sanoin, ja näytin, että tästä sinetistä tämä vuotaa, tämä on rikki. Myyjä tuijotti vieläkin järkyttynyt ilme kasvoillaan purkkia ja sitten tooooodella hitaasti ojensi kätensä kohti purkkia, aivan kuin ne laiskiaiset siinä lasten Zootropolis-elokuvassa. Hän otti purkin, katse koko ajan tiukasti siinä purkissa ja mutisi, että "no mä voin ottaa sen" ja jäi seisomaan siihen se purkki kädessä ja tuijotti edelleen järkyttyneenä sitä purkkia.
Tuo oli todella hämmentävää, koskaan ei ole vielä käynyt noin. Luultavasti hän kärsi sosiaaliste tilanteiden pelosta, ainakin käytös viittasi siihen, mutta onkohan silloin kaupan ala hyvä idea työpaikaksi? Meni ainakin loppu kauppareissu naureskellen, koska tuo oli oikeasti aika koomista ja se myyjän ilme, en saa sitä pois päästäni.
Mikä on oudointa, mitä teille on sattunut kauppareissuilla?
Kommentit (1640)
Olimme lomalla Fuengirolan liepeillä pari vuotta sitten ja teimme shoppailumatkan Marbellaan. Siinä keskustassa kierrellessä etsien ostoskeskusta päätimme käydä ostamassa tälläsestä keskisuuresta marketista vettä ja limua. Astuin kauppaan sisään ja lähes heti alkaa myyjien huuto ja tottakai pelästyin, kun en saanut siitä mitään selvää, vaikka espanjaa jonkun verran osaankin. Noh, joku mies kassajonosta huomasi minut selvästi turistiksi (blondi ja vaalea), ja viittoi puhuen vähän englantia, ettei reppujen kanssa saa tulla sisään, että ne pitää jättää maksulliseen säilytykseen. Ja tässä siis outoa oli se, että säilytys oli sellaisille vedettäville kärryille niin kuin kaljakärryt ja minulla oli perus reppu selässä.
Ei tämä kovinkaan kummaa kai ole, mutta sattui juuri tänään.
Olin siis S-marketissa juuri kassalla, takana oli pitkä jono ihmisiä. Olin juuri naputtelemassa päätelaitteeseen maskukorttini koodia, niin kassojen ulkopuoltelta (siis sinne päin minne mennään kun on maksettu) tuli yhtäkkiä nainen siihen kassalle, tunki aivan mun viereen ja rupesi kovaan ääneen selittämään jotain omaa juttuansa jostain pullopalautuskuitista kassatyöntekijälle.
Varmaan kaikki siinä jonossa tölläsivät että mistä tuo ämmä siihen tuli. Mua otti päähän, en hirveästi diggaa siitä kun joku tulee häiriköimään keskelle mun maksutapahtumaa.
Huomatin sitten ko. naiselle, että "voisitkos seuraavalla kerralla tulla kassalle asioimaan ihan omalla vuorollasi etkä kesken toisten vuoron."
Nainen pyyteli anteeksi ihmetellen. Mulle jäi se vaikutelma, että hänestä oli aivan okei tulla siihen kassalle milloin vaan kun hänellä juuri nyt sattuu olemaan jotain asiaa, eikä mitään väliä muista asiakkaista. Ehkä olin ensimmäinen joka kehtasi asiasta huomauttaa. Toivottavasti ei traumatisoitunut siitä, että tajusi että maailmassa on muitakin ihmisiä kuin hän.
Vierailija kirjoitti:
Ei tämä kovinkaan kummaa kai ole, mutta sattui juuri tänään.
Olin siis S-marketissa juuri kassalla, takana oli pitkä jono ihmisiä. Olin juuri naputtelemassa päätelaitteeseen maskukorttini koodia, niin kassojen ulkopuoltelta (siis sinne päin minne mennään kun on maksettu) tuli yhtäkkiä nainen siihen kassalle, tunki aivan mun viereen ja rupesi kovaan ääneen selittämään jotain omaa juttuansa jostain pullopalautuskuitista kassatyöntekijälle.
Varmaan kaikki siinä jonossa tölläsivät että mistä tuo ämmä siihen tuli. Mua otti päähän, en hirveästi diggaa siitä kun joku tulee häiriköimään keskelle mun maksutapahtumaa.
Huomatin sitten ko. naiselle, että "voisitkos seuraavalla kerralla tulla kassalle asioimaan ihan omalla vuorollasi etkä kesken toisten vuoron."
Nainen pyyteli anteeksi ihmetellen. Mulle jäi se vaikutelma, että hänestä oli aivan okei tulla siihen kassalle milloin vaan kun hänellä juuri nyt sattuu olemaan jotain asiaa, eikä mitään väliä muista asiakkaista. Ehkä olin ensimmäinen joka kehtasi asiasta huomauttaa. Toivottavasti ei traumatisoitunut siitä, että tajusi että maailmassa on muitakin ihmisiä kuin hän.
No en minäkään olisi enää jonon päähän mennyt seisomaan jos on joku nopea asia enkä tosiaan ostaisi mitään sillä hetkellä (ehkä se oli jo ostanut ja jonottanut silloin), olisin toiminut kuten tuo nainen. Ehkä olisin odottanut että on asiakkaiden väli ja sinä jo maksanut. Toisaalta sitten se seuraava olisi voinut tutista 🙂
Olin kassajonossa ja edelläni oleva oli juuri viimeisiä ostoksiaan laittamassa hihnalle ja minä siinä innoissani jo vuoroani odotin. Sitten viereiseltä kassalta hihkaistiin "tänne voi tulla", mitä en noteerannut koska olihan kuumeisesti odottamani hetki jo muutenkin käsillä. Eiköhän sinne joku takaani siirry, ajattelin. Viereisellä kassalla ei alkanut kuitenkaan tapahtumaan mitään ja sinne vilkaistessani kassaneiti vaan nökötti ja tuijotti minua, eivätkä takanani olevat liikahtaneet. Lopulta jonon perältä joku tuumi että "minäpä voisin sinne tulla". Sanoisinpa, että kohtalaisen omituinen tilanne ja kokemus, mutta emmekös kuulemma olekin sitä jonottajakansaa.
Vierailija kirjoitti:
Itseäni ärsyttää nämä välinpitämättömät, jotka eivät vaivaudu laittamaan omien ostostensa jälkeen kapulaa. Itse en enää laita kapulaa heidän puolestaan. Saavat maksaa ostokseni.
Enemmän minua ärsyttää ne pällit, jotka takanani jo länttäävät sen ostoksia täynnä olevan korinsa siihen tyhjän pinon päälle, kun minä vielä puran koriani hihnalle. Että niin, mihinkäs minä nyt tämän korini sitten laitan, tungenko sen pällin hanuriin?
Omituinen mutta iloinen tapaus eilen Kotkan (vai onko se Karhulaa )Prismassa. Menimme ensin kahville ja sen jälkeen varsinaiseen kauppaan. Kiertelimme siellä ihan kaikessa rauhassa etsien sitä purkissa olevaa currykastiketta kunnes älysin, että kauppakassini olikin jäänyt siihen kahvilan tuolin selkänojalle roikkumaan.
Polvet täristen syöksyin asiakkaita vastavirtaan ja...siellähän se oranssi kassini odotti minua hätääntymättä!
Olipa tallella vielä lompakkoni jossa yrityksemme pankkikortti, ( tilillä ihan mukava summa) oma hlö.koht.korttini ( 12 e) sekä minulle määrättyä tärkeää lääkettä (olin käynyt juuri Prismassa olevassa apteekissa) jota voi käyttää pahimmillaan huumausaine-tarkoituksessa.
Kyllä oli hiki ja kylmä ja nauratti ja itketti yhtaikaa.
Vierailija kirjoitti:
Olin kassajonossa ja edelläni oleva oli juuri viimeisiä ostoksiaan laittamassa hihnalle ja minä siinä innoissani jo vuoroani odotin. Sitten viereiseltä kassalta hihkaistiin "tänne voi tulla", mitä en noteerannut koska olihan kuumeisesti odottamani hetki jo muutenkin käsillä. Eiköhän sinne joku takaani siirry, ajattelin. Viereisellä kassalla ei alkanut kuitenkaan tapahtumaan mitään ja sinne vilkaistessani kassaneiti vaan nökötti ja tuijotti minua, eivätkä takanani olevat liikahtaneet. Lopulta jonon perältä joku tuumi että "minäpä voisin sinne tulla". Sanoisinpa, että kohtalaisen omituinen tilanne ja kokemus, mutta emmekös kuulemma olekin sitä jonottajakansaa.
Tuli tästä mieleen kun entisessä lähikaupassani oli välillä vastaava tilanne - siellä oli yksi vanhempi kassatäti, joka aina tarkkaan pyöritteli ja kommentoi kaikkien ostokset ja kyseli niistä kaikenlaista, ja muutenkin puhui kuin papupata, eivätkä monet asiakkaat (minä mukaan lukien) tästä pitäneet. Joskus kun yhdellä kassalla oli pitkä jono ja tämä täti tuli viereiselle kassalle huutelemaan, että TÄNNE VOI TULLA, niin kaikki ihmiset jonossa vain kiusaantuneina vilkuilivat sivuille eikä kukaan mennyt hänen kassalleen, vaan kaikki jonottivat mieluummin :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerran yksi ei paikallinen asiakas työnsi ostoksensa minulle niin että otti kapulan pois, sitten uusi kassa ihmetteli kenen ostokset ne on jos ei minun, no sen edessä olevan ne oli jonossa ei ollut muita. Ei ollut kauhean kiva tilanne alkaa selittämään kassalle että tässä on minun ostokset ja nuo on tuon, mutta pakko. Kaupoissa ei voi luottaa enää että maksaisi omat ostokset kun jotkut työntää niiden sekaan omiaan, minähän en toisten ostoksia maksa
Minulle on tehty tuo sama. Laitin kapulan väliin ja mies vihaisesti otti sen pois. Sitten kassatyöntekijä melkein sekoitti minunkin ostokseni mukaan hänen tavaroihinsa ja taas sitä miestä ärsytti. En ymmärrä miksei kapula saanut olla ostostemme välissä.
Ilmeisesti miehellä oli jotain traumaattisia kokemuksia lapsuudesta liittyen noihin kapuloihin. Jospa heillä oli kotona myös kapuloin rajattu asioita mistä hän ei pitänyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseäni ärsyttää nämä välinpitämättömät, jotka eivät vaivaudu laittamaan omien ostostensa jälkeen kapulaa. Itse en enää laita kapulaa heidän puolestaan. Saavat maksaa ostokseni.
Enemmän minua ärsyttää ne pällit, jotka takanani jo länttäävät sen ostoksia täynnä olevan korinsa siihen tyhjän pinon päälle, kun minä vielä puran koriani hihnalle. Että niin, mihinkäs minä nyt tämän korini sitten laitan, tungenko sen pällin hanuriin?
Minä kyllästyin tähän toimintatapaan siinä määrin, että nykyään laitan tyhjän korini siihen seuraavan asiakkaan ostosten päälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika ikävän kuuloista, että aluksi sanot hänen vaikuttaneen siltä että kärsi sosiaalisten tilanteiden pelosta, ja seuraavaksi kerrot kuinka loppukauppareissun naureskelit hänelle. Minä, kun olen yrittänyt todistella itselleni että ei kukaan muista sitä enää kohta, jos käyttäydyn vähän hassusti.
T. Sosiaalisesti kömpelö
Aika pöljältä kyllä tuntuu kun aina hoetaan, että ei muut kiinnitä suhun oikeasti niin paljon huomiota eikä ne muista jos käyttäydyit oudosti. Kyllä ihmiset huomaa sekä muistaa ja monet vieläpä pitävät sua näiden hölmöilyjen johdosta outona henkilönä, jota pitää karttaa.
Kyllä varmasti muistaa, etenkin pienemmällä paikkakunnalla. Suuressa kaupungissa ehkä saattaisi unohtua, vielä jos ei aivan samoissa vaatteissakaan joka päivä kulje.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teillä on niukasti virikkeitä elämässä
Sääliö
Kiitos tästä, lisään heti sanavarastooni :D
Suosikkisanojani! Säälittävä ääliö = sääliö. :D
ohis
Mun käyttämä jo vuosia on kännisääliö!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin kassajonossa ja edelläni oleva oli juuri viimeisiä ostoksiaan laittamassa hihnalle ja minä siinä innoissani jo vuoroani odotin. Sitten viereiseltä kassalta hihkaistiin "tänne voi tulla", mitä en noteerannut koska olihan kuumeisesti odottamani hetki jo muutenkin käsillä. Eiköhän sinne joku takaani siirry, ajattelin. Viereisellä kassalla ei alkanut kuitenkaan tapahtumaan mitään ja sinne vilkaistessani kassaneiti vaan nökötti ja tuijotti minua, eivätkä takanani olevat liikahtaneet. Lopulta jonon perältä joku tuumi että "minäpä voisin sinne tulla". Sanoisinpa, että kohtalaisen omituinen tilanne ja kokemus, mutta emmekös kuulemma olekin sitä jonottajakansaa.
Tuli tästä mieleen kun entisessä lähikaupassani oli välillä vastaava tilanne - siellä oli yksi vanhempi kassatäti, joka aina tarkkaan pyöritteli ja kommentoi kaikkien ostokset ja kyseli niistä kaikenlaista, ja muutenkin puhui kuin papupata, eivätkä monet asiakkaat (minä mukaan lukien) tästä pitäneet. Joskus kun yhdellä kassalla oli pitkä jono ja tämä täti tuli viereiselle kassalle huutelemaan, että TÄNNE VOI TULLA, niin kaikki ihmiset jonossa vain kiusaantuneina vilkuilivat sivuille eikä kukaan mennyt hänen kassalleen, vaan kaikki jonottivat mieluummin :D
En kuitenkaan omassa tapauksessani usko, että kyse oli mitenkään kassaneidin epämiellyttävästä olemuksesta, vaan oletettavasti takanani olevat kohteliaasti odottelivat että minä siinä jonossa pisimpään odottaneena siirtyisin ensin, eivätkä kehdanneet "etuilla". Itselläni kylläkin on vastaavassa tilanteessa tapana ohittaa moinen etikettipykälä, mikäli havaitsen että edelläni oleva jonottelija ei osoita siirtymän merkkejä ja härskisti siirryn toiselle kassalle hänen ohitseen.
Vierailija kirjoitti:
Se että liki joka kerralla kaupan edessä on kiinni jonkun asiakkaan koira. Miksi koira otetaan mukaan kauppareissulle? Onko siihen muuta syytä kuin omistajan laiskuus, ettei viitsi käydä erikseen kaupassa ja erikseen koiran kanssa lenkillä?
Laiskuutta kai sekin on, etten rivarin päädystä viitsi lähteä viemään biojätteitä siinä astiassa katokseen erikseen, koska hieno biopussi ei pidä liemiä sisällään vaan heitän pahamuovisen biopussin samalla lähtiessäni käymään jossain muualla.
Vierailija kirjoitti:
Kärryt vaihtui jossakin kesken kauppareissun, huomasin kassalla että nämä ei kyllä ole minun tavaroita mutta ostin ne kuitenkin.
Tämä oli hauska! "Öö tässä kärrissä on Eero Avenin parhaat-cd-levy, 48 nr:n kalastussaappaat, kajakki, kymmenen pakettia hiivaa, yksi Jonaglod-omena, paketti suolatonta voita ja jatkojohtoa kelalla. Ostanpa nämä kuitenkin ", tuumasi 20-vuotias gootti-henkinen nainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tämä kovinkaan kummaa kai ole, mutta sattui juuri tänään.
Olin siis S-marketissa juuri kassalla, takana oli pitkä jono ihmisiä. Olin juuri naputtelemassa päätelaitteeseen maskukorttini koodia, niin kassojen ulkopuoltelta (siis sinne päin minne mennään kun on maksettu) tuli yhtäkkiä nainen siihen kassalle, tunki aivan mun viereen ja rupesi kovaan ääneen selittämään jotain omaa juttuansa jostain pullopalautuskuitista kassatyöntekijälle.
Varmaan kaikki siinä jonossa tölläsivät että mistä tuo ämmä siihen tuli. Mua otti päähän, en hirveästi diggaa siitä kun joku tulee häiriköimään keskelle mun maksutapahtumaa.
Huomatin sitten ko. naiselle, että "voisitkos seuraavalla kerralla tulla kassalle asioimaan ihan omalla vuorollasi etkä kesken toisten vuoron."
Nainen pyyteli anteeksi ihmetellen. Mulle jäi se vaikutelma, että hänestä oli aivan okei tulla siihen kassalle milloin vaan kun hänellä juuri nyt sattuu olemaan jotain asiaa, eikä mitään väliä muista asiakkaista. Ehkä olin ensimmäinen joka kehtasi asiasta huomauttaa. Toivottavasti ei traumatisoitunut siitä, että tajusi että maailmassa on muitakin ihmisiä kuin hän.
No en minäkään olisi enää jonon päähän mennyt seisomaan jos on joku nopea asia enkä tosiaan ostaisi mitään sillä hetkellä (ehkä se oli jo ostanut ja jonottanut silloin), olisin toiminut kuten tuo nainen. Ehkä olisin odottanut että on asiakkaiden väli ja sinä jo maksanut. Toisaalta sitten se seuraava olisi voinut tutista 🙂
Mä en huomioi jonon väliin punkevia millään lailla. Joskus noita yrittäjiä on, mutta palvelen asiakkaat jonojärjestyksessä.
Vierailija kirjoitti:
Omituinen mutta iloinen tapaus eilen Kotkan (vai onko se Karhulaa )Prismassa. Menimme ensin kahville ja sen jälkeen varsinaiseen kauppaan. Kiertelimme siellä ihan kaikessa rauhassa etsien sitä purkissa olevaa currykastiketta kunnes älysin, että kauppakassini olikin jäänyt siihen kahvilan tuolin selkänojalle roikkumaan.
Polvet täristen syöksyin asiakkaita vastavirtaan ja...siellähän se oranssi kassini odotti minua hätääntymättä!
Olipa tallella vielä lompakkoni jossa yrityksemme pankkikortti, ( tilillä ihan mukava summa) oma hlö.koht.korttini ( 12 e) sekä minulle määrättyä tärkeää lääkettä (olin käynyt juuri Prismassa olevassa apteekissa) jota voi käyttää pahimmillaan huumausaine-tarkoituksessa.
Kyllä oli hiki ja kylmä ja nauratti ja itketti yhtaikaa.
Onko näppäimistösi rikki?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se että liki joka kerralla kaupan edessä on kiinni jonkun asiakkaan koira. Miksi koira otetaan mukaan kauppareissulle? Onko siihen muuta syytä kuin omistajan laiskuus, ettei viitsi käydä erikseen kaupassa ja erikseen koiran kanssa lenkillä?
Laiskuutta kai sekin on, etten rivarin päädystä viitsi lähteä viemään biojätteitä siinä astiassa katokseen erikseen, koska hieno biopussi ei pidä liemiä sisällään vaan heitän pahamuovisen biopussin samalla lähtiessäni käymään jossain muualla.
Miten ihmeessä tämä liittyy aiheeseen??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se että liki joka kerralla kaupan edessä on kiinni jonkun asiakkaan koira. Miksi koira otetaan mukaan kauppareissulle? Onko siihen muuta syytä kuin omistajan laiskuus, ettei viitsi käydä erikseen kaupassa ja erikseen koiran kanssa lenkillä?
Laiskuutta kai sekin on, etten rivarin päädystä viitsi lähteä viemään biojätteitä siinä astiassa katokseen erikseen, koska hieno biopussi ei pidä liemiä sisällään vaan heitän pahamuovisen biopussin samalla lähtiessäni käymään jossain muualla.
Miten ihmeessä tämä liittyy aiheeseen??
No siten, että kaikessa tällaisessa on kyseessä ilmiselvästikin laiskuus. Paitsi tuossa roskisvertauksessa ehkä menisi niin, että ottaisi sen biopöntön mukaan sinne kauppaan ja jättäisi sen siihen ulos kun ei jaksa erikseen käydä viemässä.
up