Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Omituisimmat kokemukset kauppareissuilla
Kävin tänään Prismassa ja huomasin, että yksi hyllystä ottamani maitopurkki vuosi. Löysin myyjän, jolle kerroin, että tämä maitopurkki vuotaa, kun en tietenkään halunnut viedä sitä takaisin hyllyyn, josta joku muu olisi sen ottanut.
Tuollainen tilannehan yleensä jatkuu niin, että myyjä ottaa tuotteen ja kiittää vaivannäöstä/pahoittelee tapahtunuttu ja vie tuotteen pois, mutta ei tänään. Myyjä tuijotti koko ajan järkyttyneenä maitopurkkia, eikä sanonut mitään. Ajattelin, että ymmärtääkö hän edes mitä sanoin, ja näytin, että tästä sinetistä tämä vuotaa, tämä on rikki. Myyjä tuijotti vieläkin järkyttynyt ilme kasvoillaan purkkia ja sitten tooooodella hitaasti ojensi kätensä kohti purkkia, aivan kuin ne laiskiaiset siinä lasten Zootropolis-elokuvassa. Hän otti purkin, katse koko ajan tiukasti siinä purkissa ja mutisi, että "no mä voin ottaa sen" ja jäi seisomaan siihen se purkki kädessä ja tuijotti edelleen järkyttyneenä sitä purkkia.
Tuo oli todella hämmentävää, koskaan ei ole vielä käynyt noin. Luultavasti hän kärsi sosiaaliste tilanteiden pelosta, ainakin käytös viittasi siihen, mutta onkohan silloin kaupan ala hyvä idea työpaikaksi? Meni ainakin loppu kauppareissu naureskellen, koska tuo oli oikeasti aika koomista ja se myyjän ilme, en saa sitä pois päästäni.
Mikä on oudointa, mitä teille on sattunut kauppareissuilla?
Kommentit (1727)
No mun omituinen kauppareissut on että lyhyenä saa aina väistellä muita ihmisiä (alle 160 cm) muuten osa kirjaimellisesti tulis päälle kun eivät välitä tuon taivaallista jos kärryineen tuuppivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kauppareissulla tapahtui aikoinaan seuraavanlainen juttu. Ostin tupakkiaskin ja myymälän ulkopuolella avain sen, koiranleukana tarjosin askista vastaantulevalle arviolta n. 5-6-vuotiaalle pojalle... olipa naurussa pitelemistä kuultuani vastauksen. "Ei kiitos, olen tupakkilakossa.." On monesti hymyilyttänyt jälkeenpäin tuo kohtaaminen.
Vierailija kirjoitti:
Kauppareissulla tapahtui aikoinaan seuraavanlainen juttu. Ostin tupakkiaskin ja myymälän ulkopuolella avain sen, koiranleukana tarjosin askista vastaantulevalle arviolta n. 5-6-vuotiaalle pojalle... olipa naurussa pitelemistä kuultuani vastauksen. "Ei kiitos, olen tupakkilakossa.." On monesti hymyilyttänyt jälkeenpäin tuo kohtaaminen.
Siinä oli pikkujannulla sana hallussa. Oli olevinaan isoa miestä ja käyttäytyi sen mukaan. Vastaavan jutun kuulin, kun suunnilleen samanikäinen poika oli äitinsä kanssa jossakin ravintolassa ja tarjoilija sattui olemaan kohtelias molemmille. Poika arveli, että luulikohan tuo tarjoilija häntä sinun aviomieheksesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olimme eräässä kyläkaupassa Lapissa. Samaan aikaan kassalle sattui lierihattu päässä lihava, epäsiisti, kuselle ja paskalle haiseva, humalainen noin 70-vuotias mies. Hän osti olutta. Kassa mietti, myydäkö, mutta myi kuitenkin. Mies ilahtui ja alkoi laulaa: *Tämä taivas, tämä maa, siinä arvoa on pysyvää. . .* Ääni oli mahtava ja seurassani ollut musiikki-ihminen sanoi hänen laulaneen puhtaasti. En tunnistanut, oliko joku ammattilainen, olisi voinut olla.
Vesku
Ei tuossa ole juuri mitään, verrattuna mun kokemaan... mutta se tapahtui paikassa, jossa myydään alkoholiannoksia. Paikka HUlipumba, vähäosaisten kantapaikka pohjolassa. Oli karaoke käynnissä ja kuulutus kuului, "seuraavana vuorossa sitten Matu.. missä Matu???" joku löysi Matun pöydän alta ,mies juovuksissa, kuin emakko.. Mutta kun oli saanut itsensä raahattua avustuksella mikin ääreen.. hämmästys oli valtava, kun hänen laulelonsa oli ammattiluokkaa, niin virheetöntä, että kylmät väreet..
Rovaniemellä, nykyinen onko Arin baari?
Jaha, onko se nykyään Arin baari? Jokatapauksessa kerrotaan Matti Nykäsen myös käyneen usein kosteilla rymyreissuillansa ko paikassa. Liekkö sieltä lähtöisin hänen mieltymyksensä karaokemaailmaan....?
Itse asiassa tunnen Matin hovitaksikuskin Rovaniemeltä.
Minä en. En ole koskaan käynyt Rovaniemellä.
En ole koskaan astunut jalallanikaan koko Lapin maaperälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olimme eräässä kyläkaupassa Lapissa. Samaan aikaan kassalle sattui lierihattu päässä lihava, epäsiisti, kuselle ja paskalle haiseva, humalainen noin 70-vuotias mies. Hän osti olutta. Kassa mietti, myydäkö, mutta myi kuitenkin. Mies ilahtui ja alkoi laulaa: *Tämä taivas, tämä maa, siinä arvoa on pysyvää. . .* Ääni oli mahtava ja seurassani ollut musiikki-ihminen sanoi hänen laulaneen puhtaasti. En tunnistanut, oliko joku ammattilainen, olisi voinut olla.
Vesku
Ei tuossa ole juuri mitään, verrattuna mun kokemaan... mutta se tapahtui paikassa, jossa myydään alkoholiannoksia. Paikka HUlipumba, vähäosaisten kantapaikka pohjolassa. Oli karaoke käynnissä ja kuulutus kuului, "seuraavana vuorossa sitten Matu.. missä Matu???" joku löysi Matun pöydän alta ,mies juovuksissa, kuin emakko.. Mutta kun oli saanut itsensä raahattua avustuksella mikin ääreen.. hämmästys oli valtava, kun hänen laulelonsa oli ammattiluokkaa, niin virheetöntä, että kylmät väreet..
Rovaniemellä, nykyinen onko Arin baari?
Jaha, onko se nykyään Arin baari? Jokatapauksessa kerrotaan Matti Nykäsen myös käyneen usein kosteilla rymyreissuillansa ko paikassa. Liekkö sieltä lähtöisin hänen mieltymyksensä karaokemaailmaan....?
Itse asiassa tunnen Matin hovitaksikuskin Rovaniemeltä.
Minä en. En ole koskaan käynyt Rovaniemellä.
En ole koskaan astunut jalallanikaan koko Lapin maaperälle.
Eräänlaista junttiutta tuokin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos vaan jollekin nuorelle naiselle yllätys reaktionopeustestistä, pudotti jäätelon lattialle juuri siihen kohti mihin olin kävellessä astumassa, jotenkin onnistuin väistämään etten liiskannut sitä jalallani ja sotkenut kenkiä ja kaikkea muutakin. Mulla on kumminkin ikää 51v joten ei ole enää "kirkossa kuulutettua" että refleksit kerkeää aina toimia ajoissa vielä näillä kymmenillä...
Jalankulkuväylän pientarella nurmikon puolella retkotti varsin isokokoisen näköinen p1mpp1housunsuoja siivet selällään, ihan puhtaan näköinen vieläpä xD
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerran kävin lähikaupassa, perjantaina ja otin muutaman kaljan koriin. Siinä osastolla oli myös joku mies joka vaan pysähty ja jäi tuijottaan mua, siis todella oudosti. Yritin olla kiinnittämättä huomioo ja hidastella kassalle menoo kun huomasin et se olis mun edessä mut sit se taas pysähtyy ja jää tuijottaa mua sellasella tyhjällä ja psykoottisella katseella (saattio olla esim peukun käyttjäj) ja alko mumiseen jotain ihme demonikieltä oudolla äänellä, en tiiä miksksä se mua luuli mut vähän pelotti, katottiin tutun kassan kanssa toisiamme että mitä ihmettä. Sit huoamisn et kun maksoin ostoksiani ja se oli jo ehtinyt ulos nii katteli sieltä kaupan ikkunan takaa ja näytteli nyrkkiä, ilmeisesti huusikin jotain ja tuijotti yhä mua sillä katseella :D hidastelin sillä kertaa ja menin eri reittiä kotiin varmuuden vuoks. Oli huono päivä ja meinasin sanoo jotain muka nasevaa mut onneks en kun olisin saattanu kuolla, niin hullulta se vaikutti. Onneks olin vaan hiljaa ja yritin kattoo sitä mahd neutraalisti.
Toinen täs ihan vähän aika sit olin yhellä ns. nistimarketilla tai siis ainakin sellaiset oudommat käy siellä usein minkä takia välttelen paikkaa (mut se on ky halvin täs lähellä) niin olin tosiaan jonossa ja joku nainen siinä mussutti munkkia, sekin pysähty tuijtotaa mua sama tyhjä ilme naamalla kun lastasin omia tavroita hihnalle, vihdoin kun tajus siirtyä eteenpäin nii se vaan ohitti kassan mussuttaen sitä munkkia oikein avosuin ja mä ja kassantäti taa kateltiin että mitä hittoa nyt tapahtu..no se sai mennä maksamatta, en tiiä ottiko vartijat kiinni sit lopulta
Menin ostamaan jääkaapin. Merkki, malli ja sijainti oli tiedossa samassa liikkeessä edellispäivän katselukierrokselta. Myyjiä ei mailla halmein. Odottelin aikani ja kas kummaa: myyjätär asteli näkyville ja sanoi päivää. Samalla joku miekkonen loikkasi myyjän eteen. Heillä synkkäsi heti. Jääkaappia oli mieskin paitsi. Kuuntelin kotvan seikkaperäistä myyntineuvonpitoa. Sanoin sitten myyjättären olan yli, että tulen ehkä toiste turinoille. Hän kääntyy puoleeni ja ärähtää: Ettekö näe, että minulla on tässä Asiakas. No, mitäpä siihen sitten, onhan niitä jääkaappeja tässä maassa tarjouksiin asti.
Vastaava löytyi toisesta kaupasta, säästö35%
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kävimme ostoksilla supermarketissa. Kassalla maksamisen jälkeen sovimme, että poikamme 15v veisi ostoskärryt parkkihalliin ja lastaisi autoon. Me vanhemmat toimitimme vielä pari muuta asiaa. Poikamme kertoi, että kaksi olutkoria kärryissä oli kerännyt paheksuvia katseita :D
Vierailija kirjoitti:
Kävimme ostoksilla supermarketissa. Kassalla maksamisen jälkeen sovimme, että poikamme 15v veisi ostoskärryt parkkihalliin ja lastaisi autoon. Me vanhemmat toimitimme vielä pari muuta asiaa. Poikamme kertoi, että kaksi olutkoria kärryissä oli kerännyt paheksuvia katseita :D
Ei tainnu olla Itis - siellä aina "ystävät".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuossahan joku kävi ostamassa nahkapiiskaa alan kaupasta, asiakas pyysi myyjää antamaan pakaroille läimäytyksiä, jotta tietäisi, toimiiko piiska :D No, asiakas sai myös patukkaa perään, ja oikeusjuttuhan siitä tuli. Kaikenlaista! :D
Vierailija kirjoitti:
Menin ostamaan jääkaapin. Merkki, malli ja sijainti oli tiedossa samassa liikkeessä edellispäivän katselukierrokselta. Myyjiä ei mailla halmein. Odottelin aikani ja kas kummaa: myyjätär asteli näkyville ja sanoi päivää. Samalla joku miekkonen loikkasi myyjän eteen. Heillä synkkäsi heti. Jääkaappia oli mieskin paitsi. Kuuntelin kotvan seikkaperäistä myyntineuvonpitoa. Sanoin sitten myyjättären olan yli, että tulen ehkä toiste turinoille. Hän kääntyy puoleeni ja ärähtää: Ettekö näe, että minulla on tässä Asiakas. No, mitäpä siihen sitten, onhan niitä jääkaappeja tässä maassa tarjouksiin asti.
Vastaava löytyi toisesta kaupasta, säästö35%
Aika pikkumaista loukkaantua moisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menin ostamaan jääkaapin. Merkki, malli ja sijainti oli tiedossa samassa liikkeessä edellispäivän katselukierrokselta. Myyjiä ei mailla halmein. Odottelin aikani ja kas kummaa: myyjätär asteli näkyville ja sanoi päivää. Samalla joku miekkonen loikkasi myyjän eteen. Heillä synkkäsi heti. Jääkaappia oli mieskin paitsi. Kuuntelin kotvan seikkaperäistä myyntineuvonpitoa. Sanoin sitten myyjättären olan yli, että tulen ehkä toiste turinoille. Hän kääntyy puoleeni ja ärähtää: Ettekö näe, että minulla on tässä Asiakas. No, mitäpä siihen sitten, onhan niitä jääkaappeja tässä maassa tarjouksiin asti.
Vastaava löytyi toisesta kaupasta, säästö35%
Aika pikkumaista loukkaantua moisesta.
Niin. Mutta kun en loukkaantunut. Sori siitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kassa arvosteli pukeutumistani . Jos olisin kassa, pitäisin turpani kiinni ja antaisin liukuhihnan soida.
Monet kassat ei sano ääneen mutta katsoo tosi arvostelevasti ja moittien. En ymmärrä tätäkään, noinko asiakkaat saadaan tulemaan takaisin kauppaan?
Oletko ihan varma että katsovat arvostelevasti ja moittien? Jollet nyt kovin poikkeava ole ulkonäöltäsi niin aika harva toisten ulkonäköön juuri kiinnittää huomiota. Kassatyö taitaa olla kuitenkin 99% ihan rutiinia, voihan se olla että tuo on ihan perus duuni-ilme.
Minä olen hyvinkin poikkeava ulkonäöltäni pukeutumisen takia, mutta silti ei koskaan yksikään kassa ole tuijottanut. En väitä etteikö noin voisi käydä, ihmisiä kun ne kassatkin on, mutta en usko, että on yleistä.
Sen sijaan kun olin parikymppinen ja asioin Kelassa, virkailija tuijotti koko asioinnin ajan tissejäni. En osannut sen ikäisenä oikein reagoida varsinkaan, kun virkailijan puhe ja muu toiminta oli ihan normaalia ja asiallista. Todella surrealistinen tilanne. Olisi kyllä pitänyt laittaa vähintään jälkeenpäin palautetta, koska kyllähän tuo oli tosi ahdistavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menin ostamaan jääkaapin. Merkki, malli ja sijainti oli tiedossa samassa liikkeessä edellispäivän katselukierrokselta. Myyjiä ei mailla halmein. Odottelin aikani ja kas kummaa: myyjätär asteli näkyville ja sanoi päivää. Samalla joku miekkonen loikkasi myyjän eteen. Heillä synkkäsi heti. Jääkaappia oli mieskin paitsi. Kuuntelin kotvan seikkaperäistä myyntineuvonpitoa. Sanoin sitten myyjättären olan yli, että tulen ehkä toiste turinoille. Hän kääntyy puoleeni ja ärähtää: Ettekö näe, että minulla on tässä Asiakas. No, mitäpä siihen sitten, onhan niitä jääkaappeja tässä maassa tarjouksiin asti.
Vastaava löytyi toisesta kaupasta, säästö35%
Aika pikkumaista loukkaantua moisesta.
Niin. Mutta kun en loukkaantunut. Sori siitä.
Ei se ole loukkaantumista, jos ostaa jääkaapin muualta, missä palvellaan kaikkia.
K-Citymarketin vihannesosaston kylmä ilma tuntui sormenpäissä, sellaisena pienenä pistelynä, joka muistuttaa siitä, että kaupan valaistus on aina hieman liian kirkas ja aina vähän väärän värinen. Olin ottamassa pussia porkkanoita — niitä tavallisia, hieman mutkaisia, sellaisia jotka näyttävät siltä kuin ne olisivat kasvaneet vastahakoisesti — kun huomasin vieressä seisovan miehen.
Hän piteli kädessään yksittäistä porkkanaa, aivan kuin se olisi ollut jokin esine, joka ansaitsi hiljaisen kunnioituksen. Hänen hiuksensa olivat harmaat, mutta eivät tasaisesti; niissä oli tummempia raitoja, jotka näyttivät siltä kuin ne olisivat jääneet sinne muistoksi jostakin ajasta, jota hän ei enää ajatellut. Hiukset olivat hieman liian pitkät korvien päältä, ja ne kaartuvat alas tavalla, joka saisi ne näyttämään kauniilta, jos ne olisi värjätty syvänharmaiksi tai hopeisiksi. Sellaisiksi, jotka eivät yritä peittää mitään, vaan korostavat sitä, mikä on jo totta.
Hänen ilmeessään oli jotain pysähtynyttä. Ei surua, ei varsinaisesti — enemmänkin sellaista hiljaista hyväksyntää, joka syntyy, kun ihminen muistaa jotakin, mitä ei ole ajatellut vuosiin. Kulmat olivat hieman koholla, mutta vain sen verran, että näytti siltä kuin hän olisi kuunnellut jotakin sisäistä ääntä, joka puhui hyvin hiljaa.
Jalkojen asento oli epätavallisen tarkka: vasen jalka oli suorana, kantapää tiukasti lattiaa vasten, mutta oikea jalka oli kevyesti kääntynyt sisäänpäin, aivan kuin hän olisi unohtanut, miten päin kuuluu seistä, kun ajatus vie muualle. Se oli sellainen asento, joka paljastaa, että ihminen ei ole läsnä siinä hetkessä, vaikka seisoo keskellä kauppaa.
Hän pyöritteli porkkanaa kädessään, hitaasti, peukaloa pitkin, aivan kuin olisi tunnustellut sen pintaa muistaakseen jotakin. Ehkä jonkun toisen kädet, jotka olivat joskus tehneet saman liikkeen. Ehkä jonkin keittiön, jossa valo oli lämpimämpi kuin tämä kylmä loisteputkivalo. Ehkä jonkin äänen, joka ei enää kuulu.
Kun hän lopulta laski porkkanan takaisin laatikkoon, hän teki sen niin varovasti, että se näytti melkein hyvästiltä. Sitten hän suoristi selkänsä, siirsi painon toiselle jalalle ja lähti kävelemään pois — hiukset heilahtivat kevyesti, ja hetken ajan ne näyttivät siltä kuin ne olisivat kantaneet mukanaan jotakin, mitä hän ei enää jaksanut kantaa itse.
Minä otin oman pussini porkkanoita, mutta koko loppupäivän mietin, mitä hän oli nähnyt siinä yhdessä, pienessä, porkkanassa.
Mua kerran hävetti kun kävin kaupassa jossa on alko ja sit ihan se kauppaosasto erikseen, no "fiksuna" kävin eka kaupassa enkä alkossa kun tarkoitus oli ostaa juhlajuomia ja kaupastakin ostin halvemmalla joitain mietoja, joita sit sattu oleen myös siellä alkossa myynnissä...No en tietenkää ottanu kuittia ja kun kävin alkossa ne luuli mun varastaneen ne sieltä, hävetti hitosti seistä siinä sivussa kun ihmiset tuijotti ja vartija oli vieressä, no saatiin sit selvitettyä sen kaupan kassan kanssa että tosiaan ostin ne sieltä. Mutta joo nykyää mietin tosi tarkkaan mihin menen jos tarvis viinia ja miedompia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on kyllä kumma kun kukaan ei osaa selittää miksi ne kiinalaiset ostivat sitä kaalia niin suuren määrän. Voisiko joku kertoa
Ravintolaan
Oon nähnyt ählämipaikoissa ettå ne tuo kaupasta pakastepizzoja:D hölmöjä k u s e t e t a a n:D
En tiiä onko tähän jo vastattu mutta itse ravintolassa ja pezzeriassa työskennellynä voin sanoa että se on ihan eri asia laittaa joku atrian pizza uuniin ja lämmittää, sillon kun niitä tehtiin niin oli tarkat ajat jolloin piti kääntää pizzaa yms, ja tosiaan tossa kaalijutussa ei oo mitään outoa. Mutkin on lähetetty ostaan jotain raaka-ainetta kaupasta kesken työpäivän kun ne sattu oleen loppu ja tukulla on omat aikansa. Ja aasialaiset ravintolat usein tarvii sitä eri ruokiin
Alue: Aihe vapaa
Mitä sait tästä