Lue keskustelun säännöt.
Omituisimmat kokemukset kauppareissuilla
Kävin tänään Prismassa ja huomasin, että yksi hyllystä ottamani maitopurkki vuosi. Löysin myyjän, jolle kerroin, että tämä maitopurkki vuotaa, kun en tietenkään halunnut viedä sitä takaisin hyllyyn, josta joku muu olisi sen ottanut.
Tuollainen tilannehan yleensä jatkuu niin, että myyjä ottaa tuotteen ja kiittää vaivannäöstä/pahoittelee tapahtunuttu ja vie tuotteen pois, mutta ei tänään. Myyjä tuijotti koko ajan järkyttyneenä maitopurkkia, eikä sanonut mitään. Ajattelin, että ymmärtääkö hän edes mitä sanoin, ja näytin, että tästä sinetistä tämä vuotaa, tämä on rikki. Myyjä tuijotti vieläkin järkyttynyt ilme kasvoillaan purkkia ja sitten tooooodella hitaasti ojensi kätensä kohti purkkia, aivan kuin ne laiskiaiset siinä lasten Zootropolis-elokuvassa. Hän otti purkin, katse koko ajan tiukasti siinä purkissa ja mutisi, että "no mä voin ottaa sen" ja jäi seisomaan siihen se purkki kädessä ja tuijotti edelleen järkyttyneenä sitä purkkia.
Tuo oli todella hämmentävää, koskaan ei ole vielä käynyt noin. Luultavasti hän kärsi sosiaaliste tilanteiden pelosta, ainakin käytös viittasi siihen, mutta onkohan silloin kaupan ala hyvä idea työpaikaksi? Meni ainakin loppu kauppareissu naureskellen, koska tuo oli oikeasti aika koomista ja se myyjän ilme, en saa sitä pois päästäni.
Mikä on oudointa, mitä teille on sattunut kauppareissuilla?
Kommentit (1611)
Kun humalainen mies ei saanut ostettua kaljaa ja kosti sen viskelemällä ostokseni pitkin lattioita. Toki kauppa korvasi jo maksetut ostokseni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oudoin oli ehkä se kun kassahenkilö ei halunut palvella minua.
Vierailija kirjoitti:
Teillä on niukasti virikkeitä elämässä
Ja niin vain sinäkin saat virikkeesi AV-palstalta. Sääliö.
Kärryt vaihtui jossakin kesken kauppareissun, huomasin kassalla että nämä ei kyllä ole minun tavaroita mutta ostin ne kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teillä on niukasti virikkeitä elämässä
Sääliö
Kiitos tästä, lisään heti sanavarastooni :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mumiseva mummeli koetti heittää kärryihini kahvipaketteja ja seurasi perässä kun vedin kärryjä kauemmas :D En tiedä keneksi luuli minua,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oliko myyjä vai hyllyttäjä? Hyllyttäjät on siellä yleensä vuokrafirman kautta (kumminkin kaupan puvussa), joten ehkä sattui sellainen, jolla oli ensimmäinen päivä menossa eikä oikein tiennyt mitä tehdä. Mutta muuten hieman huvittava tilanne.
Vierailija kirjoitti:
Kärryt vaihtui jossakin kesken kauppareissun, huomasin kassalla että nämä ei kyllä ole minun tavaroita mutta ostin ne kuitenkin.
Kerran kävi niinkin että oli ostoskori vielä tyhjä ja laskin sen siihen lattialle kun punnitsin jotakin vihanneksia tms. niin joku vanha ukko tuli ja sieppasi sen korin ja lähti menemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viime keväänä alkuiltapäivästä kuljettelin ostoskärryjäni automarketin parkkihallia kohti, ohimennen sanoin hymyillen "ei kiitos" feissarille ja asettauduin hissiin. Hissiin tuli myös mies, joka nojaili hetkisen vastapäiseen seinään, katseli minua hetken kulmiensa alta ja sanoi sitten feissareista jotakin epäröivän ympäripyöreää, jota en enää muista. Juttelimme hissimatkan ajan ja vielä autohallissakin niitä näitä, seisoskelimme hetken hämmentyneenä, ja lopulta minä kurvasin nurkan taakse autoani kohti.
Kyllä muuten harmitti jälkeenpäin, kun ymmärsin, että kysymyksessä oli ainakin viiteentoista vuoteen ensimmäinen mies, joka on osoittanut minkäänlaista mielenkiintoa minun kanssani juttelemiseen. Vielä enemmän harmitti, kun älysin, mitä olin puhunut: "No, työtäänhän nuo myyjät vain tekevät. Ei ole kivaa joutua sanomaan, että ei kiinnosta yhtään, mutta kai sisältään pitää osata kaivaa esille se kiero ihminen, jolla on kanttia kieltäytyä."
Sattuuko kukaan tuntemaan tuota juttuseuraa vailla ollutta miestä? Tuntomerkit: ihan tavallinen viisikymppinen suomalaismies. Juu, ei tunnisteta, ei. :(
Vierailija kirjoitti:
Oliko myyjä vai hyllyttäjä? Hyllyttäjät on siellä yleensä vuokrafirman kautta (kumminkin kaupan puvussa), joten ehkä sattui sellainen, jolla oli ensimmäinen päivä menossa eikä oikein tiennyt mitä tehdä. Mutta muuten hieman huvittava tilanne.
Mistä tämän eron mahtaa huomata? En kyllä tiedä, saattoi kyllä olla vaan hyllyttäjäkin, jotenkin olen ajatellut, että kaupan puvuissa olevat ovat kaupassa töissä, ei ole tullut mieleen että voi olla jostain muualta silti. Ihan mahdollista että oli ensimmäinen päivä ja hämmentyi, mutta oli se kyllä aika koominen tilanne. Toivottavasti hänelle ei jälkikäteen tullut mitään valtavaa häpeää tmv.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei liity kauppaan mut tänään pizzeriassa turkkilainen n 30 vuotias mies flirttaili ihan täysillä, tarjosi ilmaisen juoman ja kyseli kaikkea, asunko yksin, saako numeron jne, en viitsinyt sanoa että et saa, kun tyrkkäs puhelimensa ja siihen kirjoitin numeroni... Ahdisti, sano vielä et voi tuoda illalla pizzan sanoin että ei kiitos kun aikaiset aamuvuorot menen nukkumaan aikaisin... Naama venähti kun sanoin et juu poikaystävä on, sen jälkeen oli aika nuiva mua kohtaan:D
En käy enää ikinä siellä eikä onneks oo laitellut mitään, (Heh just sen poikaystävän takia varmana)
Hauskinta tässä on se et monta kertaa oon käynyt siellä syömässä ja ollut ihan peruskohtelias niinkuin asiakkaille monesti ollaan
Ahdisti siksi koska yhden ainoan kerran elämäni aikana mies on osoittanut kiinnostusta ja sekin vitsillä, olen 30 eli miesten mittapuussa liian "vanha" enkä ollut itse flirttaileva eikä kiinnostanut, ois pitänyt sanoa suoraan vaan että ei kiitos
Vierailija kirjoitti:
Skjsjs kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerran lähikaupassa ihan siisitin näköinen nuorehko nainen (ehkä n. 25 - 32-v.) tuli hedelmäosastolla sanomaan minulle että jumalalla on minulle erikoistehtävä. Olen itse siis 40-vuotias nainen. Hämmästyneenä sain vain sanottua että jaahas, kiitos ilmoituksesta. Varmaan oli hänellä jotain mt-ongelmaa, mutta tämä on oudointa mitä mulle on kaupassa tapahtunut.
Voi tulispa joku uskova mullekin sanomaan noin, haluan löytää jeesuksen/Jumalan
Kysymys ei ole mt ongelmasta, ihmiset jotka ei usko Jumalaan on itsellään mt ongelmia, olet typerä yhtä typerä kuin muutkin jotka ei tajua ett raamatun ennustukset toteutuu niinkuin raamattu sanoo sen näkee jo maailmasta joka on tuhoutumassa ihmisten syntien tähden
Sulla ei ole varaa puhua typeryydestä.
Pitäiskö muka olla yhtä törkeä kuin muutkin ihmiset, ryypätä viikonloppuisin ja tapella
Itse uskon Jumalaan ja se ei oo typeryyttä, jos joku mulle niin sanoo niin tervemenoa helvettiin vain siellä ne tuskat ja kivut on minä tahdon ainakin pelastua ja päästä taivaaseen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerran ulkomailla asuessani näin hedelmäosastolla kun äiti ja lapsi söivät viinirypäleitä suoraan laatikosta ja siitä sitten sanoinkin heille, että ne pitäisi vähän niin kun maksaa eka. Äiti suutahti ja mitään sanomatta lähti lapsensa kanssa niskojaan nakellen tiehensä. Eli vähän niin, että miten kehtasin häiritä heidän maisteluaan.
Kerran näin miehen syövän keksejä suoraan hyllystä käytävällä, jossa ei ollut ketään muita kuin minä. Kun mies näki minut, niin hän laittoi paketin äkkiä takaisin hyllyyn ja lähti menemään.
Suututtaa tuollaiset varkaat. En kyllä enää sano mitään kenellekään enkä ole kyllä enää kiinnittänyt huomiota hyllystä syöjiin.
Tämä tapahtui, kun veljeni kävi nuorena kotimme pienehkössä lähikaupassa. Asuimme aika levottomassa lähiössä, jossa oli työttömyyttä, köyhyyttä, päihdeongelmia yms. ja niiden lieveilmiöitä. No, veli oli jonottanut kassalla erään naapuruston vanhemman alkoholistipariskunnan perässä.
Heillä oli hihnalla ihan peruselintarvikkeita ja tietysti sitä kaljaa myös. Ostosten summa ylitti pariskunnan budjetin, jolloin mies totesi lyhyesti ja ytimekkäästi: "Juusto pois." Nainen aloitti mutta-sanalla, jonka mies painokkaasti keskeytti toistamalla: " Juusto pois!"
Ei ehkä näin kirjoitettuna toimi yhtä hyvin, koska veljeni osasi tosi hauskasti matkia miestä. Kaljojen hinta olisi kattanut juuston hinnan. Tietysti tuo oli hieman surullistakin, mutta näin lähiön lapsena sitä repi huumoria joskus rankoistakin jutuista.
Vierailija kirjoitti:
Teillä on niukasti virikkeitä elämässä
Tämäpä vasta omituinen kauppareissu!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teillä on niukasti virikkeitä elämässä
Sääliö
Kiitos tästä, lisään heti sanavarastooni :D
Suosikkisanojani! Säälittävä ääliö = sääliö. :D
ohis
Aika ikävän kuuloista, että aluksi sanot hänen vaikuttaneen siltä että kärsi sosiaalisten tilanteiden pelosta, ja seuraavaksi kerrot kuinka loppukauppareissun naureskelit hänelle. Minä, kun olen yrittänyt todistella itselleni että ei kukaan muista sitä enää kohta, jos käyttäydyn vähän hassusti.
T. Sosiaalisesti kömpelö
Kerran nätti kassaneiti hymyili ystävällisesti minulle. Yleensä ne ei siis hymyile, tuijottavat silmät seljällään vaan.
Kerran olin lähikaupassa liikkeellä ostoskärrien kanssa ihan normaalisti. Jostain ilmestyi nainen, joka kärreillään törmäsi minuun rajusti ja toistuvasti tahallaan verenhimoinen kiilto silmissään.
En tuntenut, enkä ollut ikinä nähnyt. Olin mustelmilla viikkoja.