Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Omituisimmat kokemukset kauppareissuilla
Kävin tänään Prismassa ja huomasin, että yksi hyllystä ottamani maitopurkki vuosi. Löysin myyjän, jolle kerroin, että tämä maitopurkki vuotaa, kun en tietenkään halunnut viedä sitä takaisin hyllyyn, josta joku muu olisi sen ottanut.
Tuollainen tilannehan yleensä jatkuu niin, että myyjä ottaa tuotteen ja kiittää vaivannäöstä/pahoittelee tapahtunuttu ja vie tuotteen pois, mutta ei tänään. Myyjä tuijotti koko ajan järkyttyneenä maitopurkkia, eikä sanonut mitään. Ajattelin, että ymmärtääkö hän edes mitä sanoin, ja näytin, että tästä sinetistä tämä vuotaa, tämä on rikki. Myyjä tuijotti vieläkin järkyttynyt ilme kasvoillaan purkkia ja sitten tooooodella hitaasti ojensi kätensä kohti purkkia, aivan kuin ne laiskiaiset siinä lasten Zootropolis-elokuvassa. Hän otti purkin, katse koko ajan tiukasti siinä purkissa ja mutisi, että "no mä voin ottaa sen" ja jäi seisomaan siihen se purkki kädessä ja tuijotti edelleen järkyttyneenä sitä purkkia.
Tuo oli todella hämmentävää, koskaan ei ole vielä käynyt noin. Luultavasti hän kärsi sosiaaliste tilanteiden pelosta, ainakin käytös viittasi siihen, mutta onkohan silloin kaupan ala hyvä idea työpaikaksi? Meni ainakin loppu kauppareissu naureskellen, koska tuo oli oikeasti aika koomista ja se myyjän ilme, en saa sitä pois päästäni.
Mikä on oudointa, mitä teille on sattunut kauppareissuilla?
Kommentit (1640)
Kerran joku vanhempi rouva onnitteli minua lapsistani (silloin mukana oli puolivuotias ja kohta kolmevuotias). Tuntui ihan mukavalta, joskin oudolta. Sanoi siis että onnea lapsista.
Toisaalta onnittelu tuli hyvään kohtaan, kun kauppaan lähtiessä kotona kolmivuotias oli huutoraivonnut niin, että hiukset piti kuivata ennen kuin voitiin lähteä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin ruokakaupassa ja joku mies rupesi pätemään ”Vain vasemmalta saa ohittaa” tms. Siis ihan tosissaan, oli muutoin ihan täysjärkisen oloinen keski-ikäinen mies, ei mikään mt-potilas. Olin siis ohittanut hänet kaupan käytävällä ”väärältä” puolelta. Tuo taisi vieläpä olla tilanne, jossa en olisi päässyt ohi muuta kautta.
Mainitkaa nyt vielä pari kertaa kimchi, niin se voi alkaa saada jo raikkaiden voileipien ja häämakaronilaatikon kaltaista mainetta..
Vierailija kirjoitti:
Mainitkaa nyt vielä pari kertaa kimchi, niin se voi alkaa saada jo raikkaiden voileipien ja häämakaronilaatikon kaltaista mainetta..
Uusi meemi on syntynyt! Äläkös nyt vain kaalista.
Näin kaupassa kun mies valitsi ja vaihteli kananmunia kananmunakennopaketteihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap:n tekstissä pisti silmään kommentti: onkohan kaupan ala hyvä idea työpaikaksi, jos kärsii sosiaalisten tilanteiden pelosta.
Tämä yhteiskunta valitettavasti toimii niin, että työ on itseisarvo ja sinun on sitä tehtävä, vaikka kuinka et olisi sopiva kyseiseen työhön. Itse kärsin edellä mainitusta vaivasta, mutta sopivia töitä ei täällä vain ole ja minua painostetaan töihin joissa olen täysin hukassa. Esim. juuri kaupan alalle, vanhustenhoitoon tai lähihoitajaopintoihin. Ei helpota ongelmaani, ei. Koulutustani vastaavaa työtä ei koskaan ole edes ehdotettu, vaikka kokemustakin olisi. Itse pitää ne paikat tonkia.
Sitä paitsi joku kaupan hyllyttäjä lienee yksi vähiten sosiaalisesti kuormittavista ammateista johon pääsee ilman koulutustakin. Tehtaita ei kaikilla paikkakunnilla ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika ikävän kuuloista, että aluksi sanot hänen vaikuttaneen siltä että kärsi sosiaalisten tilanteiden pelosta, ja seuraavaksi kerrot kuinka loppukauppareissun naureskelit hänelle. Minä, kun olen yrittänyt todistella itselleni että ei kukaan muista sitä enää kohta, jos käyttäydyn vähän hassusti.
T. Sosiaalisesti kömpelö
Aika pöljältä kyllä tuntuu kun aina hoetaan, että ei muut kiinnitä suhun oikeasti niin paljon huomiota eikä ne muista jos käyttäydyit oudosti. Kyllä ihmiset huomaa sekä muistaa ja monet vieläpä pitävät sua näiden hölmöilyjen johdosta outona henkilönä, jota pitää karttaa.
Ja jos eivät muuten muista, tallentavat töppäyksen tänne kaiken kansan naureskeltavaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tästä on aikaa, muistaakseni tämä tapahtui muinaisen Anttilan ruokapuolella.
Selvästi anorektinen nuori nainen, pelkkää luuta ja nahkaa, hypisteli heviosastolla appelsiineja luisilla sormillaan. Välillä salaa vilkaisin omien heviostosteni lomassa, eikä tyttö ollut koskaan tehnyt ostopäätöstä minkä appelsiinin uskaltaisi ostaa.
En tiedä yhtään kauanko se oli siinä ollut, ennen kuin kiinnitin huomioni, ja sinne se poloinen vielä jäi appelsiinien eteen pää kumarassa kun poistuin muiden ruokien pariin.
Sääliksi kävi.
Joo kun sen appelsiinin pitää olla juuri tietyn kokoinen. Samoin omenan. Tämä on tyypillistä käytöstä anorektikolle. Anoreksia on helvettiä. Ruoan ostaminen ja varsinkin syöminen on äärettömän vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Olin ruokakaupassa ja joku mies rupesi pätemään ”Vain vasemmalta saa ohittaa” tms. Siis ihan tosissaan, oli muutoin ihan täysjärkisen oloinen keski-ikäinen mies, ei mikään mt-potilas. Olin siis ohittanut hänet kaupan käytävällä ”väärältä” puolelta. Tuo taisi vieläpä olla tilanne, jossa en olisi päässyt ohi muuta kautta.
Enpä ole tästä "säännöstä" kuullutkaan. Kaupassahan on hyllyt ja tuotteet molemmin puolin käytävää. Jos joku on vasemmanpuoleiselta hyllyltä jotain kaivamassa, pakkohan se on oikealta ohittaa. Höh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin menossa lähikauppaani,. kun joku mies lähestyi minua. "Maksan 200 euroa, jos saan kosketella sun rintojasi" hän sanoi. Olisi pitänyt ottaa rahat ja juosta nauraen pois, koska olen lauta.
Vierailija kirjoitti:
Kerran kun ostin tupakkaa, joku vanhempi ukko takanani topakasti mylväisi: "Lopeta jo sinäkin!", mumisin vain jotain takaisin, että "En minä poltakaan, pari kertaa vuodessa vaan..mumimumi", helvettiäkö sille aloin selitellä ostoksiani.. keski-ikäinen nainen.
Mun isä, 72v tekee tuota jos kuulee edellä olevan asiakkaan ostavan tupakkaa. Ja isäni on todella kova ääninen. Ihan yhtäkkiä tuntemattomalle sanoo juurikin, että lopeta jo sinäkin polttaminen tai hänen lempparinsa hyi, tupakka on pahaa, ei kannata ostaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suurehkossa ruokakaupassa humalassa oleva mies suuttui, kun kassa ei myynyt hänelle olutta. Mesosi kassalla aikansa, ja kun lopulta lähti, veti housunsa alas ja ulosti vauhdilla isot pökäleet siihen heti kassojen jälkeen. Vartijat soitettiin paikalle, veivät miehen ja kaipa sitten joku siivooja hälytettiin, en jäänyt katsomaan. Ällöttävä kokemus, mutta jotenkin myös huvittava: ihmisten tyrmistys, kun tapahtui jotakin tällaista odottamatta. Osa meni ihan hiljaiseksi, loput olivat, että hyi helv.
JS87 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valintamyymälässä oli nuorehko pariskunta, molemmat järkyttävän lihavia. Mies ehdotti, että ostetaan noita pullia tuosta. Nainen sanoi, että miksi me niitä ostetaan, kun minähän leivon tänään pullaa. Mies sanoi, että niin mutta siinähän menee aikaa ja me keitetään kahvit kuitenkin ennen kuin ne pullat on valmiit niin otetaan tästä pullat kahvin kanssa. Nainen sanoi, että No niin joo. Otetaan vaan niitä pullia. Ostivat neljä munkkipossua.
Ei se nyt niin jännää ollut, mutta jäi piinaamaan ajatus niitten kaikkien pullien syömisestä. Toisaalta jotenkin leppoista.
Jumalauta että voi risoa! Se on possumunkki, ei munkkipossu! Munkkipossu on sellainen sika, joka syö munkkeja, possumunkki on se neljällä korvalla varustettu leivonnainen.
Kielitoimiston mukaan se on munkkipossu: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Itseäni ärsyttää nämä välinpitämättömät, jotka eivät vaivaudu laittamaan omien ostostensa jälkeen kapulaa. Itse en enää laita kapulaa heidän puolestaan. Saavat maksaa ostokseni.
Vierailija kirjoitti:
Itseäni ärsyttää nämä välinpitämättömät, jotka eivät vaivaudu laittamaan omien ostostensa jälkeen kapulaa. Itse en enää laita kapulaa heidän puolestaan. Saavat maksaa ostokseni.
Onko kuin moni maksanut?
Toisekseen, jos mä maksan jotain? Niin sitten se on mun!
Alue: Aihe vapaa
Tästä on aikaa, muistaakseni tämä tapahtui muinaisen Anttilan ruokapuolella.
Selvästi anorektinen nuori nainen, pelkkää luuta ja nahkaa, hypisteli heviosastolla appelsiineja luisilla sormillaan. Välillä salaa vilkaisin omien heviostosteni lomassa, eikä tyttö ollut koskaan tehnyt ostopäätöstä minkä appelsiinin uskaltaisi ostaa.
En tiedä yhtään kauanko se oli siinä ollut, ennen kuin kiinnitin huomioni, ja sinne se poloinen vielä jäi appelsiinien eteen pää kumarassa kun poistuin muiden ruokien pariin.
Sääliksi kävi.