Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
HS: Synnytyspelkodiagnoosit merkittävässä kasvussa, mutta hoito keskittyy usein edelleen sektion riskien listaamiseen
06.01.2020 |
Sillähän se synnytyspelko sujuvasti lievittyykin, kun kerrotaan kuinka paljon riskejä sisältyy sektioon verrattuna alatiesynnytykseen.
Kommentit (871)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisiä nukutetaan milloin missäkin toimenpiteissä hampaaanpaikkauksista lähtien. Tuttavani syöpälapsi nukutetaan viikoittain syöpähoitojen vuoksi eikä siitä ole mitään haittaa, joten nukutus ei nyt kovin kummoinen riski ole nykyään.
Vastasyntyneelle nukutuslääkkeet eivät ole hyväksi.
Sektiota ei tehdä nukutuksessa paitsi hätäsektio.
Kuten jo aiemmin totesin, minulle on tehty suunniteltu sektio nukutuksessa. Ei saatu vasenta puolta puutumaan.
Useimmille se sektio tehdään puudutuksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Synnytin esikoisen alateitse ja siitä jäi trauma. Hän syntyi kuolleena. Seuraavat kolme syntyivät elävinä sektiolla synnytyspelon vuoksi.
Esikoisen ponnistusvaiheeseen (65 min) ei annettu mitään kivunlievitystä.
Vuonna 2008 minulta leikattiin sairaalassa jalasta mätäpatti ilman puudutuksia. En voinut uskoa sellaista tapahtuvan Suomessa sairaalassa nykyaikana. Jos joudun vastaavaan joskus, varaan kossupullon mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iänkaikkisesti keskustelu jatkuu. Kumma, ettei tuossa jutussa taas kerran vieläkin voimakkaammin syyllistetty naisia siitä, että he haluavat päättää itse sen, millaisia riskejä ottavat elämässään.
Joka tapauksessa kiitos naisia halventavan nykykäytäntöntömme, täällä yksi kokonaan lapsettomaksi jäänyt nelikymppinen. Vähintäänkin omalla kustannuksella pitäisi olla mahdollista valita synnytystapansa.
Suomessa laki estää monissakin asioissa sen että henkilö ei saa päättää itse millaisia riskejä ottaa: työsuojelulaki esimerkiksi kieltää kiipeilemästä liian korkealla katolla ilman turvavarusteita vaikka itse haluaisi riskin työntekijä ottaakin, jopa kotona on kielletty tekemästä vaikka mitä lain säädännöllä, et saa edes asentaa itsellesi sähköpistorasiaa itse vaikka katsoisit tarkat ohjeetkin ja tuohan on varsin yksinkertainen ja helppo homma. Puhumattakaan kiukaan asentamisesta. Et saa edes ajaa autollasi yksin moottoritiellä niin kovaa kuin haluat vaikka tiellä ei liikkuisi ketään muuta ja vaikka samanlaisella tiellä Saksassa saat ajaa ruuhkaisessa liikenteessä 250km/h kuten muutkin. Lääketieteellisiin toimenpiteisiin etenkin leikkauksiin liittyy paitsi henkilön itse sietämä riski myös lääkärin etiikka ja vieläpä jos riski koskee sekä naista itseään että syntyvää lasta niin ei sitä voida jättää yksin maallikon oman harkinnan valtaan ja etenkin kun se sektio maksetaan vielä julkisista rahoista, ei turhiin leikkauksiin ole varaa ja leikkausjonoissa on ihmisiä odottamassa oikeasti tarpeellisiakin leikkauksia.
Alatiesynnytys voidaan toteuttaa täysin kivuttomasti kunhan kivunlievitystä toteutetaan kunnolla anestesiologia toimesta, epiduraali riittävän vahvana, voidaanhan epiduraalissa vaikka tehdä keinonivelleikkaus ja sahata luuta ilman että potilas tuntee yhtään mitään.
Niin voitaisiin, mutta Suomessa ei niin tehdä. Aivan viimeistään ponnistusvaiheessa pitää olla ilman epiduraalia tai spinaalia. Pudendaalipuudutuksen voi saada, mutta se on hyvin tehoton. Myös tikkaus tehdään poikkeuksetta paikallispuudutuksessa, joka ei yhtään mitään auta.
No meillä ainakin ihan tavallisessa maakuntakeskussairaalassa vaimo sai sellaisen epiduraalin että ei tuntenut yhtään mitään ponnistusvaiheessa, ei tuntenut supistuksia eikä voinut niistä katsoa milloin pitää ponnistaa vaan katsoi supistukset monitorista, jolla seurataan supistuksia ja sikiön sykettä. Vaimon oli tätä toki itse helppo katsoa kun on lääkäri itsekin kuten minäkin, ei meillä ainakaan anestesiologi lääkärikollegalleen kehdannut laittaa liian vähäistä epiduraalia kun toinen kollega puolisona vielä mukana synnytyksessä, tiesi varmaan että jos mitään kipua ilmenisi niin anestesiologia pyydettäisiin heti paikalle uudestaan korjaamaan tilanne. Episiotomia tarvittiin, vauva ulos siististi ilman mitään repeämiä tms. ja siistit tikit ilman kipua mukavan ja ammattitaitoisen kätilön toimesta, onneksi kätilö vaihtui jossain kohden vuoron vaihtuessa, edellinen oli varsin m.ulkun oloinen, vaikka vaimosta se oli ok, minulle kävi rutisemaan kun tsekkasin vaimon papereita siinä olisiko siellä mitään huomionarvoista joka olisi mennyt arvon kätilöillä ohi, lääkäriä ei synnytyksessä tarvittu, paitsi olinhan minä siinä lääkärinä, mutta en töissä, toki itse synnyttäjänä oleva lääkäri omalta osaltaan osasi seurata että synnytys etenee hyvin, ongelmitta ja kivutta kuten minäkin ja näin menikin, toki halusin vaimoni sairauskertomuksesta silti tarkastaa että siellä ei ole mitään erityistä mikä pitäisi ottaa huomioon ja tietenkin minulla tähän vaimon lupa on, ei siellä mitään yllätysklamydioita ollut odotettavissakaan. Alatiesynnytys voidaan toteuttaa kivutta, toki muistan jo synnytysosastojaksolta kandina että ei siihen yleensä pyritä jostain syystä, mutta eivätpä synnyttäjät sitä erityisemmin pyydäkään, ehkä eivät osaa pyytää ja eihän sitä erikseen tietysti tarvitse potilaan pyytää vaikka polven tähystykseenkään että tunto poistetaan kokonaan. Mutta ei sen kivun poistamiseksi tarvita sektiota vaan anestesiologi riittää. Ilmeisesti synnytyskipua pidetään hyödyllisenä kipuna siten että synnytys etenee varmemmin ja nopeammin kivun kanssa luonnostaan.
Minulla ensimmäisessä synnytyksessä pantattiin epiduraalia siinä pelossa, että se hidastaisi avautumista. Sain sen kuitenkin heti kun kerroin, etten enää kestä kipua, näin oli neuvottu. Seuraavissa kolmessa synnytyksessä kätilöt ovat itse ehdottaneet spinaalia vaikken sitä olisi erityisesti vielä kaivannut, mutta kun kohdallani on nopeuttanut avautumista niin olisi kai tyhmää olla ottamatta. Ja kun liikkuminenkin on onnistunut jotenkin puudutteista huolimatta. Joku kun sinulle kommentoi, että täytyy olla lääkärimies paikalla, jotta puudutetaan niin taitaa riippua kovasti muistakin asioista se. Myös ilman vaurioita eikä mitään pissankarkailu- tai messuhallivaivoja. En ole kyllä yhtään kaivannut synnytyskeskusteluja av:ssa, halveksiva asenne on nimenomaan alatiesynnyttäneitä kohtaan eikä synnytyspelkoisia. Sitä paitsi kuka muka ei pelkäisi synnytystä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisiä nukutetaan milloin missäkin toimenpiteissä hampaaanpaikkauksista lähtien. Tuttavani syöpälapsi nukutetaan viikoittain syöpähoitojen vuoksi eikä siitä ole mitään haittaa, joten nukutus ei nyt kovin kummoinen riski ole nykyään.
Vastasyntyneelle nukutuslääkkeet eivät ole hyväksi.
Sektiota ei tehdä nukutuksessa paitsi hätäsektio.
Kuten jo aiemmin totesin, minulle on tehty suunniteltu sektio nukutuksessa. Ei saatu vasenta puolta puutumaan.
Useimmille se sektio tehdään puudutuksessa.
Niin minullekin kaksi seuraavaa mutta täällä joku väittää faktana, ettei nukuteta muulloin kuin hätäsektiossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On luonnollista pelätä synnytystä. Aivan outoa jos ei sitä miettisi. Itse olin viikko sitten suunnitellussa sektiossa lääketiteteellisitä syistä ja toivoisin, ettei sektiota kokemattomat romantisoisi sitä täälläkään.
Yhtä helvettiä tämä on ja ei ole todellakaan eka sektio minulle eli kokemusta on.
Sektio ei ole kivuton. Itse olin 2,5 päivää sidottuna kipupumppuun ja siellä ne alateitse synnyttäneet hakivat itse ruokansa ja kävelivät vauvojen kanssa. Olin kateellinen.Missä käytetään sektion jälkeen kipupumppua? Hus on luopunut niistä jo kauan sitten, kuulostaa vähän trollilta.
Ja ihan itse myös sektioäidit hakevat sen ruokansa.
Selvä trolli, eihän missään makuuteta suunnitellun sektion jälkeen tuollaisia aikoja! 2-5 tuntia leikkauksesta ja äidit autetaan ensimmäisen kerran pystyyn ja sen jälkeen suurin osa liikkuu omatoimisesti. Suurin osa sektioäideistä on jo kotiutettukin 2,5 vuorokauden jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisiä nukutetaan milloin missäkin toimenpiteissä hampaaanpaikkauksista lähtien. Tuttavani syöpälapsi nukutetaan viikoittain syöpähoitojen vuoksi eikä siitä ole mitään haittaa, joten nukutus ei nyt kovin kummoinen riski ole nykyään.
Vastasyntyneelle nukutuslääkkeet eivät ole hyväksi.
Sektiota ei tehdä nukutuksessa paitsi hätäsektio.
Kuten jo aiemmin totesin, minulle on tehty suunniteltu sektio nukutuksessa. Ei saatu vasenta puolta puutumaan.
Useimmille se sektio tehdään puudutuksessa.
Niin minullekin kaksi seuraavaa mutta täällä joku väittää faktana, ettei nukuteta muulloin kuin hätäsektiossa.
Pääsääntöisesti ei nukuteta. Poikkeustapaukset asia erikseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synnytyspelon lisääntyminen johtuu varmaankin siitä, että kaikenlaisia kauhutarinoita synnytyksestä on nykyään helpommin saatavilla.
Itse olin raskaana 90-luvulla ja joskus olen miettinyt, että jos olisi ollut netti ja some saatavilla, olisin varmaan myös ollut vaatimassa sektiota peloissani. Palstallakin on ketjuja kamalista synnytyskokemuksista ja niihin ei pahemmin kirjoittele nämä, joilla synnytys sujui helposti.
Ehkä ennen normaaliin elämään kuuluneet ja ihmisen fyysisyyteen liittyvät asiat ovat tuttuja vain ruudulta? Outoja ovat kyllä tälläkin palstalla nähneeni nuorten luulot emättimen pysyvästä pilalle menosta.
Kyllä se massiivinen ja särkevä arpi aika pysyvä haitta on.
Itselle tehty kolme pelkosektiota, mutta minulla ei ole yhden yhtäkään särkevää arpea. Missä siis vika? Jokainen arpi vaatinut kaksi päivää Buranaa ja sen jälkeen ei ole ollut lääkitystä vaativaa kipua yhdessäkään sektioarvessa.
Mihin perustat väitteesi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä on kaikkein hulluinta, ettei kuolleen vauvan synnyttämiseen saa kunnon kipuläkkeitä. Vauvaan ei silloin mikään aine enää vaikuta mitenkään, mutta äidin trauma pahenee valtavasti. Igan kuin henkinen tuska ei olisi tarpeeksi kun pitää fyysisestikin kärsiä mahdollisimman paljon. Kätilöt on usein hirviöitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iänkaikkisesti keskustelu jatkuu. Kumma, ettei tuossa jutussa taas kerran vieläkin voimakkaammin syyllistetty naisia siitä, että he haluavat päättää itse sen, millaisia riskejä ottavat elämässään.
Joka tapauksessa kiitos naisia halventavan nykykäytäntöntömme, täällä yksi kokonaan lapsettomaksi jäänyt nelikymppinen. Vähintäänkin omalla kustannuksella pitäisi olla mahdollista valita synnytystapansa.
Suomessa laki estää monissakin asioissa sen että henkilö ei saa päättää itse millaisia riskejä ottaa: työsuojelulaki esimerkiksi kieltää kiipeilemästä liian korkealla katolla ilman turvavarusteita vaikka itse haluaisi riskin työntekijä ottaakin, jopa kotona on kielletty tekemästä vaikka mitä lain säädännöllä, et saa edes asentaa itsellesi sähköpistorasiaa itse vaikka katsoisit tarkat ohjeetkin ja tuohan on varsin yksinkertainen ja helppo homma. Puhumattakaan kiukaan asentamisesta. Et saa edes ajaa autollasi yksin moottoritiellä niin kovaa kuin haluat vaikka tiellä ei liikkuisi ketään muuta ja vaikka samanlaisella tiellä Saksassa saat ajaa ruuhkaisessa liikenteessä 250km/h kuten muutkin. Lääketieteellisiin toimenpiteisiin etenkin leikkauksiin liittyy paitsi henkilön itse sietämä riski myös lääkärin etiikka ja vieläpä jos riski koskee sekä naista itseään että syntyvää lasta niin ei sitä voida jättää yksin maallikon oman harkinnan valtaan ja etenkin kun se sektio maksetaan vielä julkisista rahoista, ei turhiin leikkauksiin ole varaa ja leikkausjonoissa on ihmisiä odottamassa oikeasti tarpeellisiakin leikkauksia.
Alatiesynnytys voidaan toteuttaa täysin kivuttomasti kunhan kivunlievitystä toteutetaan kunnolla anestesiologia toimesta, epiduraali riittävän vahvana, voidaanhan epiduraalissa vaikka tehdä keinonivelleikkaus ja sahata luuta ilman että potilas tuntee yhtään mitään.
Niin voitaisiin, mutta Suomessa ei niin tehdä. Aivan viimeistään ponnistusvaiheessa pitää olla ilman epiduraalia tai spinaalia. Pudendaalipuudutuksen voi saada, mutta se on hyvin tehoton. Myös tikkaus tehdään poikkeuksetta paikallispuudutuksessa, joka ei yhtään mitään auta.
No meillä ainakin ihan tavallisessa maakuntakeskussairaalassa vaimo sai sellaisen epiduraalin että ei tuntenut yhtään mitään ponnistusvaiheessa, ei tuntenut supistuksia eikä voinut niistä katsoa milloin pitää ponnistaa vaan katsoi supistukset monitorista, jolla seurataan supistuksia ja sikiön sykettä. Vaimon oli tätä toki itse helppo katsoa kun on lääkäri itsekin kuten minäkin, ei meillä ainakaan anestesiologi lääkärikollegalleen kehdannut laittaa liian vähäistä epiduraalia kun toinen kollega puolisona vielä mukana synnytyksessä, tiesi varmaan että jos mitään kipua ilmenisi niin anestesiologia pyydettäisiin heti paikalle uudestaan korjaamaan tilanne. Episiotomia tarvittiin, vauva ulos siististi ilman mitään repeämiä tms. ja siistit tikit ilman kipua mukavan ja ammattitaitoisen kätilön toimesta, onneksi kätilö vaihtui jossain kohden vuoron vaihtuessa, edellinen oli varsin m.ulkun oloinen, vaikka vaimosta se oli ok, minulle kävi rutisemaan kun tsekkasin vaimon papereita siinä olisiko siellä mitään huomionarvoista joka olisi mennyt arvon kätilöillä ohi, lääkäriä ei synnytyksessä tarvittu, paitsi olinhan minä siinä lääkärinä, mutta en töissä, toki itse synnyttäjänä oleva lääkäri omalta osaltaan osasi seurata että synnytys etenee hyvin, ongelmitta ja kivutta kuten minäkin ja näin menikin, toki halusin vaimoni sairauskertomuksesta silti tarkastaa että siellä ei ole mitään erityistä mikä pitäisi ottaa huomioon ja tietenkin minulla tähän vaimon lupa on, ei siellä mitään yllätysklamydioita ollut odotettavissakaan. Alatiesynnytys voidaan toteuttaa kivutta, toki muistan jo synnytysosastojaksolta kandina että ei siihen yleensä pyritä jostain syystä, mutta eivätpä synnyttäjät sitä erityisemmin pyydäkään, ehkä eivät osaa pyytää ja eihän sitä erikseen tietysti tarvitse potilaan pyytää vaikka polven tähystykseenkään että tunto poistetaan kokonaan. Mutta ei sen kivun poistamiseksi tarvita sektiota vaan anestesiologi riittää. Ilmeisesti synnytyskipua pidetään hyödyllisenä kipuna siten että synnytys etenee varmemmin ja nopeammin kivun kanssa luonnostaan.
Jessus miten tyhmiä te lääkärit olette. Kai ymmärrät, että saitte erikoispalvelua, koska jostain syystä olitte tuoneet ammattinne esille synnytyksessä? Ei muut synnyttäjät saa tuollaisia puudutteita, tämä tehdään esim. pelkopolilla hyvin selväksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On luonnollista pelätä synnytystä. Aivan outoa jos ei sitä miettisi. Itse olin viikko sitten suunnitellussa sektiossa lääketiteteellisitä syistä ja toivoisin, ettei sektiota kokemattomat romantisoisi sitä täälläkään.
Yhtä helvettiä tämä on ja ei ole todellakaan eka sektio minulle eli kokemusta on.
Sektio ei ole kivuton. Itse olin 2,5 päivää sidottuna kipupumppuun ja siellä ne alateitse synnyttäneet hakivat itse ruokansa ja kävelivät vauvojen kanssa. Olin kateellinen.Missä käytetään sektion jälkeen kipupumppua? Hus on luopunut niistä jo kauan sitten, kuulostaa vähän trollilta.
Ja ihan itse myös sektioäidit hakevat sen ruokansa.
Selvä trolli, eihän missään makuuteta suunnitellun sektion jälkeen tuollaisia aikoja! 2-5 tuntia leikkauksesta ja äidit autetaan ensimmäisen kerran pystyyn ja sen jälkeen suurin osa liikkuu omatoimisesti. Suurin osa sektioäideistä on jo kotiutettukin 2,5 vuorokauden jälkeen.
Valitettavasti en ole trolli ja kotiutus viiden päivän päästä. Aiemmista olen päässyt aiemminkin. Yhdestä komplilaakirioiden vuoksi pidempään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synnytyspelon lisääntyminen johtuu varmaankin siitä, että kaikenlaisia kauhutarinoita synnytyksestä on nykyään helpommin saatavilla.
Itse olin raskaana 90-luvulla ja joskus olen miettinyt, että jos olisi ollut netti ja some saatavilla, olisin varmaan myös ollut vaatimassa sektiota peloissani. Palstallakin on ketjuja kamalista synnytyskokemuksista ja niihin ei pahemmin kirjoittele nämä, joilla synnytys sujui helposti.
Ehkä ennen normaaliin elämään kuuluneet ja ihmisen fyysisyyteen liittyvät asiat ovat tuttuja vain ruudulta? Outoja ovat kyllä tälläkin palstalla nähneeni nuorten luulot emättimen pysyvästä pilalle menosta.
Kyllä se massiivinen ja särkevä arpi aika pysyvä haitta on.
Itselle tehty kolme pelkosektiota, mutta minulla ei ole yhden yhtäkään särkevää arpea. Missä siis vika? Jokainen arpi vaatinut kaksi päivää Buranaa ja sen jälkeen ei ole ollut lääkitystä vaativaa kipua yhdessäkään sektioarvessa.
Mihin perustat väitteesi?
Olen eri. Minulla taas eituntoa alavatsassa. Kipeät raskaudet sektioiden jälkeen ja ilmeisesti keskenmenot johtuivat kohdun kunnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synnytyspelon lisääntyminen johtuu varmaankin siitä, että kaikenlaisia kauhutarinoita synnytyksestä on nykyään helpommin saatavilla.
Itse olin raskaana 90-luvulla ja joskus olen miettinyt, että jos olisi ollut netti ja some saatavilla, olisin varmaan myös ollut vaatimassa sektiota peloissani. Palstallakin on ketjuja kamalista synnytyskokemuksista ja niihin ei pahemmin kirjoittele nämä, joilla synnytys sujui helposti.
Ehkä ennen normaaliin elämään kuuluneet ja ihmisen fyysisyyteen liittyvät asiat ovat tuttuja vain ruudulta? Outoja ovat kyllä tälläkin palstalla nähneeni nuorten luulot emättimen pysyvästä pilalle menosta.
Kyllä se massiivinen ja särkevä arpi aika pysyvä haitta on.
Itselle tehty kolme pelkosektiota, mutta minulla ei ole yhden yhtäkään särkevää arpea. Missä siis vika? Jokainen arpi vaatinut kaksi päivää Buranaa ja sen jälkeen ei ole ollut lääkitystä vaativaa kipua yhdessäkään sektioarvessa.
Mihin perustat väitteesi?
Lue mihin tässä on vastattu. Särkevä arpi on siis repeämästä ja tikkejä tuli varmasti enemmän kuin sektiossa. Limakavolla olevat arvet särkevät ja kiristelevät ihan eri tavalla kuin ihossa olevat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen sairaaloissa olisi kaikki mahdollisuudet hoitaa synnytykset kivuttomasti, mutta tahtoa ei useinkaan löydy. Sadismi vallitsee. Siksi sektio tai ei yhtään lasta. Tämä on päätökseni, jota mikään tai kukaan ei horjuta.
Ja sama sadismi koskee kaikkea muutakin toimenpiteitä. Olin paksusuolen tähystyksessä pari kuukautta sitten ja huusin siellä kivusta. Olisivat voineet antaa pikku humautuksen niin olisi lääkärille sekä minulle ollut toimenpide paljon helpompi mutta suomessa halutaan kiduttaa ihmisiä.
Nämä on kyllä oikeasti aivan sairaita juttuja. Näihin kun liittyy vielä hyvin vahvasti tuo psykologinen puoli, mihin tuo kipu kohdistuu. Kiva olla jo alasti siinä muiden armoilla, kun kipu kohdistuu herkimpiin alueisiin ja sitten sitä vähätellään ja tuhahdellaan ettei tää mitään, ommellaan väkivaltaisen tuntuisesti alapää tai tungetaan letku vaan syvemmälle suolistoon. Ei ole nöyryyttävää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On luonnollista pelätä synnytystä. Aivan outoa jos ei sitä miettisi. Itse olin viikko sitten suunnitellussa sektiossa lääketiteteellisitä syistä ja toivoisin, ettei sektiota kokemattomat romantisoisi sitä täälläkään.
Yhtä helvettiä tämä on ja ei ole todellakaan eka sektio minulle eli kokemusta on.
Sektio ei ole kivuton. Itse olin 2,5 päivää sidottuna kipupumppuun ja siellä ne alateitse synnyttäneet hakivat itse ruokansa ja kävelivät vauvojen kanssa. Olin kateellinen.Missä käytetään sektion jälkeen kipupumppua? Hus on luopunut niistä jo kauan sitten, kuulostaa vähän trollilta.
Ja ihan itse myös sektioäidit hakevat sen ruokansa.
Selvä trolli, eihän missään makuuteta suunnitellun sektion jälkeen tuollaisia aikoja! 2-5 tuntia leikkauksesta ja äidit autetaan ensimmäisen kerran pystyyn ja sen jälkeen suurin osa liikkuu omatoimisesti. Suurin osa sektioäideistä on jo kotiutettukin 2,5 vuorokauden jälkeen.
Valitettavasti en ole trolli ja kotiutus viiden päivän päästä. Aiemmista olen päässyt aiemminkin. Yhdestä komplilaakirioiden vuoksi pidempään.
Ihan turha tulla sitten selittämään, että tuo olisi normaalia sektio synnytyksessä. Kyllä alatiesynnytyksenkin jälkeen voi tarvita kovia lääkkeitä, eikä välttämättä pysty kävelemään pitkään aikaan, mutta ei sekään ole normaalia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synnytyspelon lisääntyminen johtuu varmaankin siitä, että kaikenlaisia kauhutarinoita synnytyksestä on nykyään helpommin saatavilla.
Itse olin raskaana 90-luvulla ja joskus olen miettinyt, että jos olisi ollut netti ja some saatavilla, olisin varmaan myös ollut vaatimassa sektiota peloissani. Palstallakin on ketjuja kamalista synnytyskokemuksista ja niihin ei pahemmin kirjoittele nämä, joilla synnytys sujui helposti.
Ehkä ennen normaaliin elämään kuuluneet ja ihmisen fyysisyyteen liittyvät asiat ovat tuttuja vain ruudulta? Outoja ovat kyllä tälläkin palstalla nähneeni nuorten luulot emättimen pysyvästä pilalle menosta.
Minäkin luulen, että nykynuoret lukevat netistä kaikki kauhutarinat ja uskovat niitä kritiikittä. Sitten pelätään tyhjää. Suurempi osa synnytyksistä kun kuitenkin menee onnistuneesti ja vammoitta.
Kaikki tuntemani naiset ovat synnyttäneet sujuvasti ja itselleen sopivaa kivunlievitystä saaden. Itse synnytin sillä mielellä, että pyydän kivunlievitystä sitten, kun olo on mahdoton. No, ei sitä mahdotonta olotilaa tullut koskaan, selvisin loppuun asti.
Kenenkään tuntemani tutun ja kaverin seksielämä tai alapää ei ole mennyt synnytyksessä pilalle. Pimpero on tehty sitä varten, joten hyvin se siitä paranee. Itse asiassa seksi paranee synnytyksen jälkeen, sillä paikat tulevat herkemmiksi.
Ihan turhaan te pelkäätte maailman vanhinta asiaa!
No ei parane synnytyksen jälkeen seksi ja kyllä se pimpero paranee ajan kanssa mutta ei ole enää ikinä sama kuin ennen ja kyllä se pitkä pakarasta pitkälle pimperon sisälle yltävä arpikin kivasti kiriståä. Eli kiristävä arpi pimperossa vai alavatsassa? Ottaiisin viimeisen jos voisi vielä valita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synnytyspelon lisääntyminen johtuu varmaankin siitä, että kaikenlaisia kauhutarinoita synnytyksestä on nykyään helpommin saatavilla.
Itse olin raskaana 90-luvulla ja joskus olen miettinyt, että jos olisi ollut netti ja some saatavilla, olisin varmaan myös ollut vaatimassa sektiota peloissani. Palstallakin on ketjuja kamalista synnytyskokemuksista ja niihin ei pahemmin kirjoittele nämä, joilla synnytys sujui helposti.
Ehkä ennen normaaliin elämään kuuluneet ja ihmisen fyysisyyteen liittyvät asiat ovat tuttuja vain ruudulta? Outoja ovat kyllä tälläkin palstalla nähneeni nuorten luulot emättimen pysyvästä pilalle menosta.
Kyllä se massiivinen ja särkevä arpi aika pysyvä haitta on.
Itselle tehty kolme pelkosektiota, mutta minulla ei ole yhden yhtäkään särkevää arpea. Missä siis vika? Jokainen arpi vaatinut kaksi päivää Buranaa ja sen jälkeen ei ole ollut lääkitystä vaativaa kipua yhdessäkään sektioarvessa.
Mihin perustat väitteesi?
Lue mihin tässä on vastattu. Särkevä arpi on siis repeämästä ja tikkejä tuli varmasti enemmän kuin sektiossa. Limakavolla olevat arvet särkevät ja kiristelevät ihan eri tavalla kuin ihossa olevat.
Limakalvo paranee kyllä paremmin kuin vatsan iho ja sektiossa mennään aina monen kerroksen läpi. Tietenkin kamalaa jos synnytyksesi on ollut katastrofi. Tilastollisesti kyllä niin päin, että sektiosta saa isommat vauriot kuin alatiesynnytyksestä. Ja seuraavaksi "alatiesynnytysten vaurioita ei tilastoida, sektiosta tilastoidaan kaikki...." Kumma, että naiset ovat silti keskimäärin tyytyväisempiä elämänlaatuunsa alatiesynnytyksen kuin sektion jälkeen. :o
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synnytyspelon lisääntyminen johtuu varmaankin siitä, että kaikenlaisia kauhutarinoita synnytyksestä on nykyään helpommin saatavilla.
Itse olin raskaana 90-luvulla ja joskus olen miettinyt, että jos olisi ollut netti ja some saatavilla, olisin varmaan myös ollut vaatimassa sektiota peloissani. Palstallakin on ketjuja kamalista synnytyskokemuksista ja niihin ei pahemmin kirjoittele nämä, joilla synnytys sujui helposti.
Ehkä ennen normaaliin elämään kuuluneet ja ihmisen fyysisyyteen liittyvät asiat ovat tuttuja vain ruudulta? Outoja ovat kyllä tälläkin palstalla nähneeni nuorten luulot emättimen pysyvästä pilalle menosta.
Kyllä se massiivinen ja särkevä arpi aika pysyvä haitta on.
Oletpa turhamainen. Minulla on koko olkavarren peittävä arpi. Kolmannen asteen palovamma, joka saatu jo lapsena. Ei millään tavalla haittaa elämääni. Pientä kiristelyä välillä ihossa muttei haittaa minua. Arvet ovat minulle ainoastaan jälkiä eletystä elämästä.
Pidät varmaan rumina myös tyhjiin imettyjä rintoja?
Turhamainen? Millähän perusteella? Ei kukaan paitsi mies ja gyne edes ikinä näe sitä. Ne elämää haittavat jatkuvat kivut ovat se ongelma, eikä siinä ole turhamaista, että haluaisi esim. juosta, hiihtää tai pyöräillä.
Vierailija kirjoitti:
Hallelujaa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synnytys on vaarallista ja älyttömän kivuliasta. On vain ja ainoastaan tervettä pelätä sitä. Mikään lässytys ei näitä faktoja poista. Ennen tätä ei vaan uskallettu tunnustaa.
Hei mitäpä luulet, synnyttäisitkö mieluummin
A) Savusaunassa tai kotisi peräkammarissa paikallisen lapsenpäästäjän ja jonkun kaverisi kanssa, viina kivunlievityksenä ja rukoukset apuna.
vai
B) 2000-luvun modernissa synnytyssairaalassa, jossa saat kaiken asiantuntija-avun - jopa mahdolliset (harvinaiset) hätätilanteet ennakoiden. On kirurgiaa, sektioita, happikaappeja ja puudutuksia.
Mitä ihmeen pelättävää meillä nykynaisilla on? Suomi, maailman modernein maa lääketieteessä!
Se on pelättåvää ettå apuun sairaalassa ei voi luottaa eli vaikka on kaikki tieto ja taito työntekijöillä ja kipulääkkeet ja synnytysjakkarat ja ammeet ja sektio niin niitä ei saa vaikka lääkärit sanovat että kipulääkettä ja puudutteita pitåä antaa heti kun synnyttäjä niitå pyytää niin niin niitä vaan pantataan ja oikein mielellään venytellåän ja vemytellään ettå ei ehdi kuitenkaan antaa ja esim itseltåni välilihakin leikattiin auki puuduttamatta eikä ollut kiire.
Eli me nykynaiset pelkäämme yhä edelleen synnytystä niin kuin ne entisajan saunasynnyttåjätkin koska me kärsimme yhä edelleen ne samat kivut ja tuskat, avut on vain puheissa ja lisäksi tympeä käytös siihen päälle. Mitä tämä kaikki kertoo arvostuksesta meitä naisia kohtaan?
Minäkin salaliittoteoriamaisesti vähän uskon, että noita välillä pantataan ihan tietoisesti, joko nopeuttamaan synnytystä kätilön mieliksi, tai mitä näitä nyt on. Joku kertoi jutun, jossa hoitaja ei halunnut enää antaa mitään lääkitystä, että vauva ehtisi syntyä sopivasti hänen vuorollaan, että "luomuna vaan!"
Ei hoitohenkilökunta tietenkään välttämättä (toivottavasti) tuota tahallaan tee nimenomaan kidutusmieli mielessään, mutta luulen että heillä on hankala asettua siihen synnyttäjän asemaan, koska tuo puuha on heille ARKEA. He ovat tottuneet kivuliaisiin naisiin siellä, eikä se sitten varmaan tunnu enää paljon missään, vaan mielessä on asiat miten itselle voisi hommat tehdä helpommiksi. Henkilökunta nyt kuitenkin on paikalla nimenomaan niitä synnyttäjiä varten, joten heidän pitäisi muistaa, että vaikka se on osa heidän omaa normaalia arkeaan, ei se todellakaan sille synnyttäjälle sitä ole ja hänen kokemuksensa omasta näkökulmastaan on aivan erilainen, kuin hoitohenkilökunnan.
Vierailija kirjoitti:
Siis vastasyntyneillekin tehdään leikkauksia nukutuksessa ilman ongelmaa
Luetaan: anestesiaan pelkästään voi kuolla, mutta onneksi suurin osa ei kuole.
Alue: Aihe vapaa
Minä en pelkää kipua vaan sitä, että jokin menee peruuttamattomasti rikki.
Lääkärinä varmasti olet perehtynyt sisemmän sulkijalihaksen vaurioihin. Niitä ei tänäkään päivänä osata tunnistaa ja siten korjauskin ei ole mahdollista.
Hieno juttu, että vaimollasi meno kaikki putkeen. Uusi tieto tuskin on kenellekään se, että suurin osa synnytyksistä sujuu ilman isompia vaurioita mutta käsi sydämellä, olisitko miehenä valmis ottamaan pientäkään riskiä siitä, että peniksesi vaurioituisi peruuttamattomalla tavalla eikä seksi enää sujuisi? Tai että menettäisit edes osin virtsan- ja ulosteenpidätyskykysi? Etkö yhtään edes harkitsisi sektiota, jossa em. riskit suljettaisiin pois?