Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
HS: Synnytyspelkodiagnoosit merkittävässä kasvussa, mutta hoito keskittyy usein edelleen sektion riskien listaamiseen
06.01.2020 |
Sillähän se synnytyspelko sujuvasti lievittyykin, kun kerrotaan kuinka paljon riskejä sisältyy sektioon verrattuna alatiesynnytykseen.
Kommentit (871)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synnytyspelon lisääntyminen johtuu varmaankin siitä, että kaikenlaisia kauhutarinoita synnytyksestä on nykyään helpommin saatavilla.
Itse olin raskaana 90-luvulla ja joskus olen miettinyt, että jos olisi ollut netti ja some saatavilla, olisin varmaan myös ollut vaatimassa sektiota peloissani. Palstallakin on ketjuja kamalista synnytyskokemuksista ja niihin ei pahemmin kirjoittele nämä, joilla synnytys sujui helposti.
Ehkä ennen normaaliin elämään kuuluneet ja ihmisen fyysisyyteen liittyvät asiat ovat tuttuja vain ruudulta? Outoja ovat kyllä tälläkin palstalla nähneeni nuorten luulot emättimen pysyvästä pilalle menosta.
Minäkin luulen, että nykynuoret lukevat netistä kaikki kauhutarinat ja uskovat niitä kritiikittä. Sitten pelätään tyhjää. Suurempi osa synnytyksistä kun kuitenkin menee onnistuneesti ja vammoitta.
Kaikki tuntemani naiset ovat synnyttäneet sujuvasti ja itselleen sopivaa kivunlievitystä saaden. Itse synnytin sillä mielellä, että pyydän kivunlievitystä sitten, kun olo on mahdoton. No, ei sitä mahdotonta olotilaa tullut koskaan, selvisin loppuun asti.
Kenenkään tuntemani tutun ja kaverin seksielämä tai alapää ei ole mennyt synnytyksessä pilalle. Pimpero on tehty sitä varten, joten hyvin se siitä paranee. Itse asiassa seksi paranee synnytyksen jälkeen, sillä paikat tulevat herkemmiksi.
Ihan turhaan te pelkäätte maailman vanhinta asiaa!
No ei parane synnytyksen jälkeen seksi ja kyllä se pimpero paranee ajan kanssa mutta ei ole enää ikinä sama kuin ennen ja kyllä se pitkä pakarasta pitkälle pimperon sisälle yltävä arpikin kivasti kiriståä. Eli kiristävä arpi pimperossa vai alavatsassa? Ottaiisin viimeisen jos voisi vielä valita.
Ei pimpero ole sama kuin ennen sektionkaan jälkeen. Parisuhdekaan ei ole sama kuin ennen sen jälkeen kun on saanut lapsen. Elämä on jatkuvassa muutoksessa ja siihen kannattaa yrittää suhtautua myönteisesti. Mitä itse suosisin olisi synnytysvalmennuksia ja tarkempaa raskausajan seurantaa. Suurinosahan näistä koko pimperon ja perseen repeämistä johtuu siitä, että iso vauva syntyy poikittain ja se voitaisiin ennakoida nykyistä paremmin. Sitten voitaisiin sektioida tai naisen toiveesta tietenkin revityttää pimperoa. Lisäksi äitiysfysioterapia kaikille alateitse ja sektiolla synnyttäneille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sektioidut lapset ovat ikävä kyllä sairaampia, mutta jos kerran pelko johtaa sektioon, eikä varsinaiset lääketieteelliset syyt, niin mikäs siinä. Oikea tapa olisi varmaankin terapoida se pelko pois. Tai lisätä lääkitystä.
Paras tapa olisi, jos voitaisiin taata täysin varma kivunlievitys synnyttäjille sekä minimoida kaikki riskit. Kyse on varmasti mm. sekä tieteellisen tutkimuksen että käytännön resurssien puutteesta. Anestesialääkäriä ei saada yöllä paikalle, kun tämä on tärkeämmissä tehtävissä. Lisäksi muistetaan aina muistuttaa kivunlievityksen haitoista, "parempi ilman".
Tutkimusten mukaan alatiesynnytys ohjelmoi lapsen geenejä tietyllä tavalla ja samalla se saa sopivan mikrobiston synnytyskanavasta. Siksi sektioiduilla on enemmän tiettyjä sairauksia. Kipu kuuluu osaksi elämää ja sitäkin voi oppia hallitsemaan ilman lääkkeitä. Nukutus on aina riski ja siinä voi lähteä henki, eli on aina suurempi riski kuin synnytyskipu.
Ehkä neuvoloissa pitäisi olla parempi synnytysvalmennus ja tarvittaessa psykoterapiaa.
Missä muussa yhteydessä ihan oikeasti valistetaan, kuinka kipu kuuluu elämään, kuin synnytyksessä ja naisten vaivoissa noin yleisesti?
Tuo om niin totta ja ihminen joka ei pelkää kipua on jotenkin vajaa.
Naisia haukutaan hienohelmoiksi ja kermap.erseiksi ja sitten heidän pitåä keståä sellaista kipua tuosta vaan ettå hyvä ettå tajuissaan pysyy ja lisäksi vanmauttaa siinä itsenså.
Miksi miehiä ei ohjeisteta esim jalkapallopelisså ottaa ihan rennosti vaan kädet pois munien päältå kun mitä haittaa jos pallo siihen osuu kun kipu kuuluu elämään etkå sinä siihen kuole, luonto on tarkoittanut ettå sinua sattuu noinko olet luonnosta vieraantunut. Ja tuo ettå neuvolaan psykoterapiaa eli oltaisiin valniit maksamaan kaikkea muuta mutta ei sitä mitå oikeasti tarvitaan ja että ihminen pelkää kipua on koko elonjäämisen ensimmäinen asia.
Miksi esim sydånleikkauksessa käytetåän nukutuslääkkeitä ja puudutuksia kun sattuuhan se mutta mitä sitten, kipu kuuluu elämään ja ei siihen kuole vaan esim verenvuotoon tai tulehdukseen ja jollakin selkäkipu ja siihen tarvisi särkylääkettä, siihen auttaa kun oppii hallitsemaan kipua ja asentohoidoa ja liikettä, liikettå vaan ja syöpäkipuihin hyvä apu on lämmin kauratyyny ja irti revennyt käsi voidaan ommella kiinni ilman puudutusta niin kuin nainen synnytyksen jälkeen että pidetään vaan nais tai miesvoimin paikallaan kun yksi ompelee, mitå sitä puudetetta tuhlata pyh.
Mutta kun on kyse naisista niin silloin kaiken a ja o on vähättely, ruma ja alentava, halveksiva käytös ja se ettå ei tåhån kuole ja ei.se kauan kestå ja pidetåån tärkeånä niin hullua asiaa kuin se miten tuleva iså pitäisi ottaa huomioon synnytyssalissa ettå tekeekö nyt pahaa ja toimihan sinulla vamasti nyt netti.
Me naiset teemme koko tämän maailman ja meitå ei täällä Suomessakaan pidetä missään arvossa vaikka ilman meitä täällå ei olisi ketåän. Miten joku voi sallia tåmån? Miehet eivät ole mitään, vain me naiset olemme koska me olemme luoja ja siitä huolimatta meitä.vaan sorretaan.
Myös se on hauskaa kuinka sektio maksaisi valtiolle ihan liikaa, mutta psykoterapeutit neuvolaan olisi ilmeisesti valtiolle ilmaisia?😂
Ehkä synnytystalkoiden lisäksi myös terapeuttitalkoot, ilmaista duunia valtion hyväksi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On luonnollista pelätä synnytystä. Aivan outoa jos ei sitä miettisi. Itse olin viikko sitten suunnitellussa sektiossa lääketiteteellisitä syistä ja toivoisin, ettei sektiota kokemattomat romantisoisi sitä täälläkään.
Yhtä helvettiä tämä on ja ei ole todellakaan eka sektio minulle eli kokemusta on.
Sektio ei ole kivuton. Itse olin 2,5 päivää sidottuna kipupumppuun ja siellä ne alateitse synnyttäneet hakivat itse ruokansa ja kävelivät vauvojen kanssa. Olin kateellinen.Missä käytetään sektion jälkeen kipupumppua? Hus on luopunut niistä jo kauan sitten, kuulostaa vähän trollilta.
Ja ihan itse myös sektioäidit hakevat sen ruokansa.
Selvä trolli, eihän missään makuuteta suunnitellun sektion jälkeen tuollaisia aikoja! 2-5 tuntia leikkauksesta ja äidit autetaan ensimmäisen kerran pystyyn ja sen jälkeen suurin osa liikkuu omatoimisesti. Suurin osa sektioäideistä on jo kotiutettukin 2,5 vuorokauden jälkeen.
Valitettavasti en ole trolli ja kotiutus viiden päivän päästä. Aiemmista olen päässyt aiemminkin. Yhdestä komplilaakirioiden vuoksi pidempään.
Ihan turha tulla sitten selittämään, että tuo olisi normaalia sektio synnytyksessä. Kyllä alatiesynnytyksenkin jälkeen voi tarvita kovia lääkkeitä, eikä välttämättä pysty kävelemään pitkään aikaan, mutta ei sekään ole normaalia.
4 sektiota takana eli kokemusta ihan kaikenlaisesta. Kivuton niistä ei ole ollu ainutkaan. Kuka muuta väittää, valehtelee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synnytyspelon lisääntyminen johtuu varmaankin siitä, että kaikenlaisia kauhutarinoita synnytyksestä on nykyään helpommin saatavilla.
Itse olin raskaana 90-luvulla ja joskus olen miettinyt, että jos olisi ollut netti ja some saatavilla, olisin varmaan myös ollut vaatimassa sektiota peloissani. Palstallakin on ketjuja kamalista synnytyskokemuksista ja niihin ei pahemmin kirjoittele nämä, joilla synnytys sujui helposti.
Ehkä ennen normaaliin elämään kuuluneet ja ihmisen fyysisyyteen liittyvät asiat ovat tuttuja vain ruudulta? Outoja ovat kyllä tälläkin palstalla nähneeni nuorten luulot emättimen pysyvästä pilalle menosta.
Minäkin luulen, että nykynuoret lukevat netistä kaikki kauhutarinat ja uskovat niitä kritiikittä. Sitten pelätään tyhjää. Suurempi osa synnytyksistä kun kuitenkin menee onnistuneesti ja vammoitta.
Kaikki tuntemani naiset ovat synnyttäneet sujuvasti ja itselleen sopivaa kivunlievitystä saaden. Itse synnytin sillä mielellä, että pyydän kivunlievitystä sitten, kun olo on mahdoton. No, ei sitä mahdotonta olotilaa tullut koskaan, selvisin loppuun asti.
Kenenkään tuntemani tutun ja kaverin seksielämä tai alapää ei ole mennyt synnytyksessä pilalle. Pimpero on tehty sitä varten, joten hyvin se siitä paranee. Itse asiassa seksi paranee synnytyksen jälkeen, sillä paikat tulevat herkemmiksi.
Ihan turhaan te pelkäätte maailman vanhinta asiaa!
No ei parane synnytyksen jälkeen seksi ja kyllä se pimpero paranee ajan kanssa mutta ei ole enää ikinä sama kuin ennen ja kyllä se pitkä pakarasta pitkälle pimperon sisälle yltävä arpikin kivasti kiriståä. Eli kiristävä arpi pimperossa vai alavatsassa? Ottaiisin viimeisen jos voisi vielä valita.
Ei pimpero ole sama kuin ennen sektionkaan jälkeen. Parisuhdekaan ei ole sama kuin ennen sen jälkeen kun on saanut lapsen. Elämä on jatkuvassa muutoksessa ja siihen kannattaa yrittää suhtautua myönteisesti. Mitä itse suosisin olisi synnytysvalmennuksia ja tarkempaa raskausajan seurantaa. Suurinosahan näistä koko pimperon ja perseen repeämistä johtuu siitä, että iso vauva syntyy poikittain ja se voitaisiin ennakoida nykyistä paremmin. Sitten voitaisiin sektioida tai naisen toiveesta tietenkin revityttää pimperoa. Lisäksi äitiysfysioterapia kaikille alateitse ja sektiolla synnyttäneille.
Lisään tähän vielä, että meillä ainakin seksi parani alatiesynnytysten myötä enkä ole yhtään löysä sieltä. Tietysti asia voisi olla toisin jos olisin synnyttänyt lihavan vauvan poikittain, mutta onneksi minulla oli melko tarkka tieto vauvan koosta ja tulokulmasta ennakkoon.
Mä häippäsen än yy tee. Sektio uskovaiset kertoilevat juttujaan ja väittävät, ettei riskejä ole, ei kipuja ole eikä mitään muutakaan. Epäilen, ettei monella ole kokemusta sektiosta.
Kyllä ne riskit on ihan oikeita vai miten luulette, että ne on laskettu? Pienellä googlauksella selviää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minut nukutettiin kiireellisessä sektiossa koska puudute ei toiminut (ts. erikoistuva anestesialääkäri ei osannut laittaa puudutetta selkäytimeen useasta kivuliasta yrityksestä ja voimasanoistaan huolimatta). Tunsin siis koko ajan terävää kipua, kun minua leikattiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On luonnollista pelätä synnytystä. Aivan outoa jos ei sitä miettisi. Itse olin viikko sitten suunnitellussa sektiossa lääketiteteellisitä syistä ja toivoisin, ettei sektiota kokemattomat romantisoisi sitä täälläkään.
Yhtä helvettiä tämä on ja ei ole todellakaan eka sektio minulle eli kokemusta on.
Sektio ei ole kivuton. Itse olin 2,5 päivää sidottuna kipupumppuun ja siellä ne alateitse synnyttäneet hakivat itse ruokansa ja kävelivät vauvojen kanssa. Olin kateellinen.Missä käytetään sektion jälkeen kipupumppua? Hus on luopunut niistä jo kauan sitten, kuulostaa vähän trollilta.
Ja ihan itse myös sektioäidit hakevat sen ruokansa.
Selvä trolli, eihän missään makuuteta suunnitellun sektion jälkeen tuollaisia aikoja! 2-5 tuntia leikkauksesta ja äidit autetaan ensimmäisen kerran pystyyn ja sen jälkeen suurin osa liikkuu omatoimisesti. Suurin osa sektioäideistä on jo kotiutettukin 2,5 vuorokauden jälkeen.
Valitettavasti en ole trolli ja kotiutus viiden päivän päästä. Aiemmista olen päässyt aiemminkin. Yhdestä komplilaakirioiden vuoksi pidempään.
Ihan turha tulla sitten selittämään, että tuo olisi normaalia sektio synnytyksessä. Kyllä alatiesynnytyksenkin jälkeen voi tarvita kovia lääkkeitä, eikä välttämättä pysty kävelemään pitkään aikaan, mutta ei sekään ole normaalia.
Kyllä kipupumppu ja kovat kivut on täysin normaalia sektion jälkeen. Mulla oli kipupumppu 1vrk ja kun kätilö otti sen pois ja katsoi montako kertaa olin nappia painellut, hän tokaisi "et näköjään paljoa tarvinnut", vaikka useita kertoja nappia painoin. Normaalia olisi painella vielä enemmän.
Lisäksi menetin 1,5l verta, joten mitään ruokia oli turha hakea itse. Vauvaa uskalsin kantaa 3vrk ikäisenä, sen verran hutera olo oli.
Kyllä olin kateellinen alateitse synnyttäneille. Mulle se ei ollut mahdollista, kun sikiö oli poikittain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä häippäsen än yy tee. Sektio uskovaiset kertoilevat juttujaan ja väittävät, ettei riskejä ole, ei kipuja ole eikä mitään muutakaan. Epäilen, ettei monella ole kokemusta sektiosta.
Kyllä ne riskit on ihan oikeita vai miten luulette, että ne on laskettu? Pienellä googlauksella selviää.
Kyllä sulle on elämänkoulussa varmasti annettu oikeaa tietoa, ole huoleti...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä häippäsen än yy tee. Sektio uskovaiset kertoilevat juttujaan ja väittävät, ettei riskejä ole, ei kipuja ole eikä mitään muutakaan. Epäilen, ettei monella ole kokemusta sektiosta.
Kyllä ne riskit on ihan oikeita vai miten luulette, että ne on laskettu? Pienellä googlauksella selviää.
Kyllä sulle on elämänkoulussa varmasti annettu oikeaa tietoa, ole huoleti...
Se on kuule elämämkoulu ja aika moni av:n alatievastainen on juuri sieltä. Synnytystapa tulee valita yksilökohtaisten lähtökohtien perusteella eikä äänestää av:ssa ylivoimaisesti parasta.
/eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synnytyspelon lisääntyminen johtuu varmaankin siitä, että kaikenlaisia kauhutarinoita synnytyksestä on nykyään helpommin saatavilla.
Itse olin raskaana 90-luvulla ja joskus olen miettinyt, että jos olisi ollut netti ja some saatavilla, olisin varmaan myös ollut vaatimassa sektiota peloissani. Palstallakin on ketjuja kamalista synnytyskokemuksista ja niihin ei pahemmin kirjoittele nämä, joilla synnytys sujui helposti.
Ehkä ennen normaaliin elämään kuuluneet ja ihmisen fyysisyyteen liittyvät asiat ovat tuttuja vain ruudulta? Outoja ovat kyllä tälläkin palstalla nähneeni nuorten luulot emättimen pysyvästä pilalle menosta.
Minäkin luulen, että nykynuoret lukevat netistä kaikki kauhutarinat ja uskovat niitä kritiikittä. Sitten pelätään tyhjää. Suurempi osa synnytyksistä kun kuitenkin menee onnistuneesti ja vammoitta.
Kaikki tuntemani naiset ovat synnyttäneet sujuvasti ja itselleen sopivaa kivunlievitystä saaden. Itse synnytin sillä mielellä, että pyydän kivunlievitystä sitten, kun olo on mahdoton. No, ei sitä mahdotonta olotilaa tullut koskaan, selvisin loppuun asti.
Kenenkään tuntemani tutun ja kaverin seksielämä tai alapää ei ole mennyt synnytyksessä pilalle. Pimpero on tehty sitä varten, joten hyvin se siitä paranee. Itse asiassa seksi paranee synnytyksen jälkeen, sillä paikat tulevat herkemmiksi.
Ihan turhaan te pelkäätte maailman vanhinta asiaa!
No ei parane synnytyksen jälkeen seksi ja kyllä se pimpero paranee ajan kanssa mutta ei ole enää ikinä sama kuin ennen ja kyllä se pitkä pakarasta pitkälle pimperon sisälle yltävä arpikin kivasti kiriståä. Eli kiristävä arpi pimperossa vai alavatsassa? Ottaiisin viimeisen jos voisi vielä valita.
Ei pimpero ole sama kuin ennen sektionkaan jälkeen. Parisuhdekaan ei ole sama kuin ennen sen jälkeen kun on saanut lapsen. Elämä on jatkuvassa muutoksessa ja siihen kannattaa yrittää suhtautua myönteisesti. Mitä itse suosisin olisi synnytysvalmennuksia ja tarkempaa raskausajan seurantaa. Suurinosahan näistä koko pimperon ja perseen repeämistä johtuu siitä, että iso vauva syntyy poikittain ja se voitaisiin ennakoida nykyistä paremmin. Sitten voitaisiin sektioida tai naisen toiveesta tietenkin revityttää pimperoa. Lisäksi äitiysfysioterapia kaikille alateitse ja sektiolla synnyttäneille.
Lisään tähän vielä, että meillä ainakin seksi parani alatiesynnytysten myötä enkä ole yhtään löysä sieltä. Tietysti asia voisi olla toisin jos olisin synnyttänyt lihavan vauvan poikittain, mutta onneksi minulla oli melko tarkka tieto vauvan koosta ja tulokulmasta ennakkoon.
Niinhän te naiset luulette, miehet on vähän eriå mieltä.
Ja eihän sen pimperon pitånyt mennä alatiesynnytyksestä pilalle ollenkaan niin mitå väliä sillä vauvan koolla on sitten? Sehän on ihan sivuseikka kerran pimpero palautuu ja paranee aina?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä häippäsen än yy tee. Sektio uskovaiset kertoilevat juttujaan ja väittävät, ettei riskejä ole, ei kipuja ole eikä mitään muutakaan. Epäilen, ettei monella ole kokemusta sektiosta.
Kyllä ne riskit on ihan oikeita vai miten luulette, että ne on laskettu? Pienellä googlauksella selviää.
Kyllä sulle on elämänkoulussa varmasti annettu oikeaa tietoa, ole huoleti...
Se on kuule elämämkoulu ja aika moni av:n alatievastainen on juuri sieltä. Synnytystapa tulee valita yksilökohtaisten lähtökohtien perusteella eikä äänestää av:ssa ylivoimaisesti parasta.
/eri
Ok, en tiennyt. Itse valmistuin Helsingin Yliopistosta 2004.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synnytyspelon lisääntyminen johtuu varmaankin siitä, että kaikenlaisia kauhutarinoita synnytyksestä on nykyään helpommin saatavilla.
Itse olin raskaana 90-luvulla ja joskus olen miettinyt, että jos olisi ollut netti ja some saatavilla, olisin varmaan myös ollut vaatimassa sektiota peloissani. Palstallakin on ketjuja kamalista synnytyskokemuksista ja niihin ei pahemmin kirjoittele nämä, joilla synnytys sujui helposti.
Ehkä ennen normaaliin elämään kuuluneet ja ihmisen fyysisyyteen liittyvät asiat ovat tuttuja vain ruudulta? Outoja ovat kyllä tälläkin palstalla nähneeni nuorten luulot emättimen pysyvästä pilalle menosta.
Minäkin luulen, että nykynuoret lukevat netistä kaikki kauhutarinat ja uskovat niitä kritiikittä. Sitten pelätään tyhjää. Suurempi osa synnytyksistä kun kuitenkin menee onnistuneesti ja vammoitta.
Kaikki tuntemani naiset ovat synnyttäneet sujuvasti ja itselleen sopivaa kivunlievitystä saaden. Itse synnytin sillä mielellä, että pyydän kivunlievitystä sitten, kun olo on mahdoton. No, ei sitä mahdotonta olotilaa tullut koskaan, selvisin loppuun asti.
Kenenkään tuntemani tutun ja kaverin seksielämä tai alapää ei ole mennyt synnytyksessä pilalle. Pimpero on tehty sitä varten, joten hyvin se siitä paranee. Itse asiassa seksi paranee synnytyksen jälkeen, sillä paikat tulevat herkemmiksi.
Ihan turhaan te pelkäätte maailman vanhinta asiaa!
No ei parane synnytyksen jälkeen seksi ja kyllä se pimpero paranee ajan kanssa mutta ei ole enää ikinä sama kuin ennen ja kyllä se pitkä pakarasta pitkälle pimperon sisälle yltävä arpikin kivasti kiriståä. Eli kiristävä arpi pimperossa vai alavatsassa? Ottaiisin viimeisen jos voisi vielä valita.
Ei pimpero ole sama kuin ennen sektionkaan jälkeen. Parisuhdekaan ei ole sama kuin ennen sen jälkeen kun on saanut lapsen. Elämä on jatkuvassa muutoksessa ja siihen kannattaa yrittää suhtautua myönteisesti. Mitä itse suosisin olisi synnytysvalmennuksia ja tarkempaa raskausajan seurantaa. Suurinosahan näistä koko pimperon ja perseen repeämistä johtuu siitä, että iso vauva syntyy poikittain ja se voitaisiin ennakoida nykyistä paremmin. Sitten voitaisiin sektioida tai naisen toiveesta tietenkin revityttää pimperoa. Lisäksi äitiysfysioterapia kaikille alateitse ja sektiolla synnyttäneille.
Lisään tähän vielä, että meillä ainakin seksi parani alatiesynnytysten myötä enkä ole yhtään löysä sieltä. Tietysti asia voisi olla toisin jos olisin synnyttänyt lihavan vauvan poikittain, mutta onneksi minulla oli melko tarkka tieto vauvan koosta ja tulokulmasta ennakkoon.
Niinhän te naiset luulette, miehet on vähän eriå mieltä.
Ja eihän sen pimperon pitånyt mennä alatiesynnytyksestä pilalle ollenkaan niin mitå väliä sillä vauvan koolla on sitten? Sehän on ihan sivuseikka kerran pimpero palautuu ja paranee aina?
Idioottimaista väittää, että vain mieheni voisi tunnistaa eron pimppini kunnossa enkä minä itse. Jotkut naiset ovat harrastaneet myös itsetyydytystä ennen lapsia, ei siitä kasva karvoja kämmenselkiin.
Ja kyllähän se on ihan yleistä tietoa, että naisen kudosten tyyppi ja kunto (kunto, ikä, paino...), vauvan mitat ja tarjonta, ponnistusasento ja ponnistusvaiheen pituus vaikuttavat vakavien repeämien todennäköisyyteen. Niiltä voitaisiin usein välttyä ja ison riskin synnyttäjät ovat usein etukäteen tiedossa. Jotkut kuitenkin haluavat synnyttää ison perätilavauvan puoli-istuvana ja repeävät pahasti. Sama todennäköisyys ei koske normaalikokoisen, optimaalisessa asennossa syntyvän vauvan normaalissa ajassa esim. kylkimakuulla tai kontillaan synnyttäviä naisia.
Kai synnytyksiin perehtyneet sektiouskovaiset sentään sen tietävät? Kuten senkin, että omaan palautumiseen voi vaikuttaa n. tuhannella tavalla?
Nyt tulee rajua tekstiä: se nainen joka vielä tänä päivänä synnyttää, on.... yksinkertainen.
Naisen koko elämä menee pilalle ja näistä asioista on puhuttu jo kauan! Koko kroppa menee rikki, imetys kestää pahimmillaan monta vuotta, mies liki poikkeuksetta pettää ja jättää, lapsista tulee kiittämättömiä, suku painostaa, yhteiskunta kyttää ja tekee lasuja mitä pienimmistä asioista... Samaten se, että lapsesta kasvaisi hyvin koulutettu aikuinen, ei takaa hänelle taloudellisesti turvattua elämää. Vakituisia työpaikkoja ei tulevaisuudessa enää ole. Minäkin olin omien porukoideni elätettävänä 27-vuotiaaksi asti, en saanut millään töitä. Minä, KTM ja kohta KTT.
En ymmärrä miksi kukaan 2020-luvun nainen vapaaehtoisesti tekisi lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla se pelottelutapaaminen kyllä vain vahvisti sektiopäätöstä. Kerrottiin mm. että ensisynnyttäjä repeää alatiesynnytyksessä lähes varmasti, ja myös kivunlievitystoiveeni paljastuivat epärealistisiksi. Ja tämän käynnin tarkoitus oli siis pelotella pois sektiotoiveesta - millaistakohan tietoa olisi annettu, jos tavoite olisi ollut antaa mahdollisimman puolueetonta tietoa eri menetelmistä?
Musta on niin ihmeellistä, millaisia nössöjä länsimaiset naiset nykyään on.
Jos katsoo tätä maailmaa ja kuinka paljon täällä on ihmisiä, niin ei se synnyttäminen nyt NIIIN ihmeellistä voi olla. Ja jos katsoo ympärillä olevia naisia, erityisesti äitejä, niin näyttääkö että joka toinen on täysin tolaltaan ja lopullisesti tuhoutunut alatiesynnytyksen takia?
Vähän realismia peliin. Ei ole niin vaikeaa synnyttää, ja jos on, niin voi jäädä lapsettomaksi. Toki siis oikeat syyt erikseen, pehmoperseen synnytyspelko ei ole mikään oikea syy.
Ettekö te naiset voisi ratkaista tätä järkevästi? :(
Alapääsynnyttely kuuluu navettaan. Onhan ne lehmät söpöjä, mutta joillekin meistä ihmisarvo on arvoista luovuttamattomin. Myös lapsen oikeus on syntyä toivottuna toivotulla tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Nyt tulee rajua tekstiä: se nainen joka vielä tänä päivänä synnyttää, on.... yksinkertainen.
Naisen koko elämä menee pilalle ja näistä asioista on puhuttu jo kauan! Koko kroppa menee rikki, imetys kestää pahimmillaan monta vuotta, mies liki poikkeuksetta pettää ja jättää, lapsista tulee kiittämättömiä, suku painostaa, yhteiskunta kyttää ja tekee lasuja mitä pienimmistä asioista... Samaten se, että lapsesta kasvaisi hyvin koulutettu aikuinen, ei takaa hänelle taloudellisesti turvattua elämää. Vakituisia työpaikkoja ei tulevaisuudessa enää ole. Minäkin olin omien porukoideni elätettävänä 27-vuotiaaksi asti, en saanut millään töitä. Minä, KTM ja kohta KTT.
En ymmärrä miksi kukaan 2020-luvun nainen vapaaehtoisesti tekisi lapsia.
Koska kaikki ei ole yhtä vauhkoja kuin sinä. Ihan kuin SINÄ tietäisit vanhemmuudesta ja äitiydestä yhtään mitään, salli mun nauraa.
Mutta hyvä vaan ettei kaltaisesi lisäännykään, maailma ainakaan ei menetä yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Alapääsynnyttely kuuluu navettaan. Onhan ne lehmät söpöjä, mutta joillekin meistä ihmisarvo on arvoista luovuttamattomin. Myös lapsen oikeus on syntyä toivottuna toivotulla tavalla.
Kuinka moni lapsi on laitellut synnytystapatoivetta tulemaan? Mutta jos saisi, niin varmaan ottaisi sen, jolla tutkitusti on parhaat terveysvaikutukset, eli alatiesynnytyksen.
Siat muuten teurastetaan avaamalla maha veitsellä, sopii sektiomammoille moinen.
Vierailija kirjoitti:
Nyt tulee rajua tekstiä: se nainen joka vielä tänä päivänä synnyttää, on.... yksinkertainen.
Naisen koko elämä menee pilalle ja näistä asioista on puhuttu jo kauan! Koko kroppa menee rikki, imetys kestää pahimmillaan monta vuotta, mies liki poikkeuksetta pettää ja jättää, lapsista tulee kiittämättömiä, suku painostaa, yhteiskunta kyttää ja tekee lasuja mitä pienimmistä asioista... Samaten se, että lapsesta kasvaisi hyvin koulutettu aikuinen, ei takaa hänelle taloudellisesti turvattua elämää. Vakituisia työpaikkoja ei tulevaisuudessa enää ole. Minäkin olin omien porukoideni elätettävänä 27-vuotiaaksi asti, en saanut millään töitä. Minä, KTM ja kohta KTT.
En ymmärrä miksi kukaan 2020-luvun nainen vapaaehtoisesti tekisi lapsia.
Totta joka sana!!
Minä olin tyhmä ja lisäännyin. Miksi vtussa tein 4 lasta!!! Mies jätti kolmannen kohdalla, neljäs tuli yhden illan jutusta. Kroppa on vieläkin sekaisin vaikka kuopus muutti kotoa jo vuosia sitten. Koko elämä on ollut pelkkää rahahuolissa rämpimistä ja yksinäisyyttä.
Alue: Aihe vapaa
Luin. Limakalvoista ei kukaan yllä kirjoittele.
Sektioarven kivuilla yleensä pelotellaan. Itsellä ei sellaisia tullut mistään sektiosta. Sen haluan aina uudelleen mainita, samoin kuin sen että kotiutus tapahtui kussakin tapauksessa 2vrk sektion jälkeen.