Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
HS: Synnytyspelkodiagnoosit merkittävässä kasvussa, mutta hoito keskittyy usein edelleen sektion riskien listaamiseen
06.01.2020 |
Sillähän se synnytyspelko sujuvasti lievittyykin, kun kerrotaan kuinka paljon riskejä sisältyy sektioon verrattuna alatiesynnytykseen.
Kommentit (871)
81/871
|
06.01.2020 |
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei kukaan mieti miksi synnytyspelko on "merkittävässä kasvussa"? Jotenkin sopii naisten yleisten ahdistushäiriöiden kasvuun eli naiset lienevät vain liian herkkiä nykyään. Neuroottisempia kuin ennen.
Minustakin olisi mielenkiintoista tietää mistä kasvu johtuu. Pelkoa ja jännitystä on varmasti aina synnytykseen liittyen, edes vähän. Se on tapahtuma, jossa voi käydä kaikenlaista.
Toisaalta, voihan se olla, että nyt pelkoa kysellään ja kuunnellaan enemmän. Voihan olla niinkin, että loppujen lopuksi hyvin harva vauva jää kuitenkaan syntymättä tämän takia.
Tuskin ”pelko” on kasvanut mihinkään, mutta sektion haluavien määrä on kasvanut koulutettujen naisten keskuudessa. Naiset eivät enää usko lääkäreiden höpinöitä niin herkästi, kun heillä itsellään on mahdollisuus lukea ja ymmärtää lääketieteellisiä tutkimuksia ja tilastotietoja.
Sektion saadakseen on Suomessa esitettävä synnytyspelkoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On taas luetun ymmärtäminen hakusessa. Artikkelissa on kyse siitä, kuinka synnytyspelko kohdataan, ei mistään väittelystä eri tapojen eduista. Ja tässä Suomessa olisi parantamisen varaa. Miten pelkäävä tuleva äiti kohdataan, kuinka asioista puhutaan, miten pelon syihin suhtaudutaan.
Kyllä sektion riskeistä kuuluukin puhua, onhan se useimmilla mittareilla riskialttiimpaa kuin perinteinen tapa. Mutta pelkoa ei hoideta pelottelulla vaan tiedolla ja toisaalta empatialla.
Vierailija kirjoitti:
Olisin kyllä valinnut sektion jos olisin tiennyt mitä edessä..onneksi ei jäänyt pysyvää VAMMAA niin kuin joillakin (mm "ihanat" virtsan ja ulosteen pidättämiskyvyn menetykset ym) mutta silti jäi kaameat traumat. Lapsiluku jäi myös yhteen yllätys yllätys...synnytysosasto taitaa olla noita viimeisiä kauhulinnakkeita ja tabuna naisten vammautuminen!
Ei sektiokaan takaa sitä, ettei jäisi tuollaisia vammoja. Joille niitä jää on yleensä kysymys ihan muista asioista kuin esim. repeämistä synnytyksestä. Mm. ylipaino, huono kudostyyppi, ikä, huono kunto.... Siksi noita vammoja ja vaivoja on monilla sektiosynnyttäjilläkin ja jopa veloilla.
Synnytys on vaarallista ja älyttömän kivuliasta. On vain ja ainoastaan tervettä pelätä sitä. Mikään lässytys ei näitä faktoja poista. Ennen tätä ei vaan uskallettu tunnustaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synnytyspelon lisääntyminen johtuu varmaankin siitä, että kaikenlaisia kauhutarinoita synnytyksestä on nykyään helpommin saatavilla.
Itse olin raskaana 90-luvulla ja joskus olen miettinyt, että jos olisi ollut netti ja some saatavilla, olisin varmaan myös ollut vaatimassa sektiota peloissani. Palstallakin on ketjuja kamalista synnytyskokemuksista ja niihin ei pahemmin kirjoittele nämä, joilla synnytys sujui helposti.
Ehkä ennen normaaliin elämään kuuluneet ja ihmisen fyysisyyteen liittyvät asiat ovat tuttuja vain ruudulta? Outoja ovat kyllä tälläkin palstalla nähneeni nuorten luulot emättimen pysyvästä pilalle menosta.
Minäkin luulen, että nykynuoret lukevat netistä kaikki kauhutarinat ja uskovat niitä kritiikittä. Sitten pelätään tyhjää. Suurempi osa synnytyksistä kun kuitenkin menee onnistuneesti ja vammoitta.
Kaikki tuntemani naiset ovat synnyttäneet sujuvasti ja itselleen sopivaa kivunlievitystä saaden. Itse synnytin sillä mielellä, että pyydän kivunlievitystä sitten, kun olo on mahdoton. No, ei sitä mahdotonta olotilaa tullut koskaan, selvisin loppuun asti.
Kenenkään tuntemani tutun ja kaverin seksielämä tai alapää ei ole mennyt synnytyksessä pilalle. Pimpero on tehty sitä varten, joten hyvin se siitä paranee. Itse asiassa seksi paranee synnytyksen jälkeen, sillä paikat tulevat herkemmiksi.
Ihan turhaan te pelkäätte maailman vanhinta asiaa!
Maailman vanhin asia on myös kuoleminen, mutta kummasti sitäkin melkein kaikki pelkää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisiko lisääntynyt synnytyspelosta puhuminen liittyä siihen, että nainen on nykyään tietoisempi oikeuksistaan. Ennen ikään kuin otettiin annettuna alemman luokan kansalaisen rooli, siedettiin härskejä kommentteja ja ahdistelua työpaikan setämiehiltä ja naisvihahuumoria tv-sketseissä sekä hoidettiin mukisematta koti ja lapset, jotta mies saa töistä tullessaan oikaista sohvalle. Nykyajan nuoret naiset ottavat tilaa, vaativat kuulluksi tulemista ja taistelevat misogyniaa vastaan, johon synnytyspakkokin kytkeytyy: naisen kivuilla ja mielipiteillä ei ole perinteisesti ollut väliä.
Vierailija kirjoitti:
Synnytys on vaarallista ja älyttömän kivuliasta. On vain ja ainoastaan tervettä pelätä sitä. Mikään lässytys ei näitä faktoja poista. Ennen tätä ei vaan uskallettu tunnustaa.
Minä ainakin pelkään enemmän sektiosynnytystä kuin alatiesynnytystä. Omalla kohdalla alatiet on onneksi menneet hyvin ja koska istukka on joka kerta kiinnittynyt eteen ja alas on ollut hyvä näin. Siskoni haluaisi synnyttää hypoteettisen vauvansa sektiolla, mikä ei minua rassaa. Tässä artikkelissahan oli pointti se miten synnytyspelkoon suhtaudutaan ja mikä siihen auttaa. Ennenkin varmaan uskallettu tunnustaa, mutta ehkä synnytyspelkoa on ollut vähän vähemmän ennen vauva.fi:tä ja kun sektiot eivät olleet vielä yhtä turvallisia kuin nykyään. Eivät nykyäänkään kyllä yksiselitteisiä alatietä turvallisempia ollenkaan vaan riippuu yksilöstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On taas luetun ymmärtäminen hakusessa. Artikkelissa on kyse siitä, kuinka synnytyspelko kohdataan, ei mistään väittelystä eri tapojen eduista. Ja tässä Suomessa olisi parantamisen varaa. Miten pelkäävä tuleva äiti kohdataan, kuinka asioista puhutaan, miten pelon syihin suhtaudutaan.
Kyllä sektion riskeistä kuuluukin puhua, onhan se useimmilla mittareilla riskialttiimpaa kuin perinteinen tapa. Mutta pelkoa ei hoideta pelottelulla vaan tiedolla ja toisaalta empatialla.
Pelko ei ole sairaus, joka pitäisi hoitaa pois, mutta sen sijaan pitäisi oppia kohtaamaan pelko oikealla tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synnytyspelon lisääntyminen johtuu varmaankin siitä, että kaikenlaisia kauhutarinoita synnytyksestä on nykyään helpommin saatavilla.
Itse olin raskaana 90-luvulla ja joskus olen miettinyt, että jos olisi ollut netti ja some saatavilla, olisin varmaan myös ollut vaatimassa sektiota peloissani. Palstallakin on ketjuja kamalista synnytyskokemuksista ja niihin ei pahemmin kirjoittele nämä, joilla synnytys sujui helposti.
Ehkä ennen normaaliin elämään kuuluneet ja ihmisen fyysisyyteen liittyvät asiat ovat tuttuja vain ruudulta? Outoja ovat kyllä tälläkin palstalla nähneeni nuorten luulot emättimen pysyvästä pilalle menosta.
Minäkin luulen, että nykynuoret lukevat netistä kaikki kauhutarinat ja uskovat niitä kritiikittä. Sitten pelätään tyhjää. Suurempi osa synnytyksistä kun kuitenkin menee onnistuneesti ja vammoitta.
Kaikki tuntemani naiset ovat synnyttäneet sujuvasti ja itselleen sopivaa kivunlievitystä saaden. Itse synnytin sillä mielellä, että pyydän kivunlievitystä sitten, kun olo on mahdoton. No, ei sitä mahdotonta olotilaa tullut koskaan, selvisin loppuun asti.
Kenenkään tuntemani tutun ja kaverin seksielämä tai alapää ei ole mennyt synnytyksessä pilalle. Pimpero on tehty sitä varten, joten hyvin se siitä paranee. Itse asiassa seksi paranee synnytyksen jälkeen, sillä paikat tulevat herkemmiksi.
Ihan turhaan te pelkäätte maailman vanhinta asiaa!
Maailman vanhin asia on myös kuoleminen, mutta kummasti sitäkin melkein kaikki pelkää.
Itse asiassa: kumpaakaan ei voi itse hallita ja päättää.
Kaikkea ei voi eikä tarvitse elämässä hallita, pitäisi osata päästää irti ja antaa tilanteen viedä vaan! Mutta tuntuu siltä, että kovin monelle se rento laissez-faire on nykyään mahdotonta. Miksi? Johtuuko se siitä, että lapsesta lähtien on joku ohjannut kaikessa, eikä mitään uskalleta? Ehkäpä hypnoosi tai joku päätohtori olisi tässä angstissa avuksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On luonnollista pelätä synnytystä. Aivan outoa jos ei sitä miettisi. Itse olin viikko sitten suunnitellussa sektiossa lääketiteteellisitä syistä ja toivoisin, ettei sektiota kokemattomat romantisoisi sitä täälläkään.
Yhtä helvettiä tämä on ja ei ole todellakaan eka sektio minulle eli kokemusta on.
Sektio ei ole kivuton. Itse olin 2,5 päivää sidottuna kipupumppuun ja siellä ne alateitse synnyttäneet hakivat itse ruokansa ja kävelivät vauvojen kanssa. Olin kateellinen.
Vierailija kirjoitti:
On luonnollista pelätä synnytystä. Aivan outoa jos ei sitä miettisi. Itse olin viikko sitten suunnitellussa sektiossa lääketiteteellisitä syistä ja toivoisin, ettei sektiota kokemattomat romantisoisi sitä täälläkään.
Yhtä helvettiä tämä on ja ei ole todellakaan eka sektio minulle eli kokemusta on.
Sektio ei ole kivuton. Itse olin 2,5 päivää sidottuna kipupumppuun ja siellä ne alateitse synnyttäneet hakivat itse ruokansa ja kävelivät vauvojen kanssa. Olin kateellinen.
Missä käytetään sektion jälkeen kipupumppua? Hus on luopunut niistä jo kauan sitten, kuulostaa vähän trollilta.
Ja ihan itse myös sektioäidit hakevat sen ruokansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Synnytys on vaarallista ja älyttömän kivuliasta. On vain ja ainoastaan tervettä pelätä sitä. Mikään lässytys ei näitä faktoja poista. Ennen tätä ei vaan uskallettu tunnustaa.
Hei mitäpä luulet, synnyttäisitkö mieluummin
A) Savusaunassa tai kotisi peräkammarissa paikallisen lapsenpäästäjän ja jonkun kaverisi kanssa, viina kivunlievityksenä ja rukoukset apuna.
vai
B) 2000-luvun modernissa synnytyssairaalassa, jossa saat kaiken asiantuntija-avun - jopa mahdolliset (harvinaiset) hätätilanteet ennakoiden. On kirurgiaa, sektioita, happikaappeja ja puudutuksia.
Mitä ihmeen pelättävää meillä nykynaisilla on? Suomi, maailman modernein maa lääketieteessä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On luonnollista pelätä synnytystä. Aivan outoa jos ei sitä miettisi. Itse olin viikko sitten suunnitellussa sektiossa lääketiteteellisitä syistä ja toivoisin, ettei sektiota kokemattomat romantisoisi sitä täälläkään.
Yhtä helvettiä tämä on ja ei ole todellakaan eka sektio minulle eli kokemusta on.
Sektio ei ole kivuton. Itse olin 2,5 päivää sidottuna kipupumppuun ja siellä ne alateitse synnyttäneet hakivat itse ruokansa ja kävelivät vauvojen kanssa. Olin kateellinen.Missä käytetään sektion jälkeen kipupumppua? Hus on luopunut niistä jo kauan sitten, kuulostaa vähän trollilta.
Ja ihan itse myös sektioäidit hakevat sen ruokansa.
Ainakin minun ystäväni käveli ensimmäisen kerran hakemaan lehden vasta 2 kk sektion jälkeen. Oli suunniteltu sektio. Tiedän kyllä useamman naisen, joka on palautunut sektiosta paljon helpommin ja ilman pahempia komplikaatioita, mutta kyllä av:ssa romantisoidaan suunniteltua sektiota. Lisäksi yksi sektiotrolli multipeukuttaa kommentteja ja manipuloi keskusteluja aina, voi tulla vaikka 20 peukkua minuutissa joskus...
eri (en mikään sektionvastustaja ja naisten sortaja ole vaikka noin sanoinkin)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On luonnollista pelätä synnytystä. Aivan outoa jos ei sitä miettisi. Itse olin viikko sitten suunnitellussa sektiossa lääketiteteellisitä syistä ja toivoisin, ettei sektiota kokemattomat romantisoisi sitä täälläkään.
Yhtä helvettiä tämä on ja ei ole todellakaan eka sektio minulle eli kokemusta on.
Sektio ei ole kivuton. Itse olin 2,5 päivää sidottuna kipupumppuun ja siellä ne alateitse synnyttäneet hakivat itse ruokansa ja kävelivät vauvojen kanssa. Olin kateellinen.Missä käytetään sektion jälkeen kipupumppua? Hus on luopunut niistä jo kauan sitten, kuulostaa vähän trollilta.
Ja ihan itse myös sektioäidit hakevat sen ruokansa.
Kys. En pystynyt hakemaan koska katetri ja kipupumppu.
En ole trolli. Heti kun ei ole mieluista tietoa niin herjataan trolliksi. Tää on niin tätä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sektioidut lapset ovat ikävä kyllä sairaampia, mutta jos kerran pelko johtaa sektioon, eikä varsinaiset lääketieteelliset syyt, niin mikäs siinä. Oikea tapa olisi varmaankin terapoida se pelko pois. Tai lisätä lääkitystä.
Paras tapa olisi, jos voitaisiin taata täysin varma kivunlievitys synnyttäjille sekä minimoida kaikki riskit. Kyse on varmasti mm. sekä tieteellisen tutkimuksen että käytännön resurssien puutteesta. Anestesialääkäriä ei saada yöllä paikalle, kun tämä on tärkeämmissä tehtävissä. Lisäksi muistetaan aina muistuttaa kivunlievityksen haitoista, "parempi ilman".
Tutkimusten mukaan alatiesynnytys ohjelmoi lapsen geenejä tietyllä tavalla ja samalla se saa sopivan mikrobiston synnytyskanavasta. Siksi sektioiduilla on enemmän tiettyjä sairauksia. Kipu kuuluu osaksi elämää ja sitäkin voi oppia hallitsemaan ilman lääkkeitä. Nukutus on aina riski ja siinä voi lähteä henki, eli on aina suurempi riski kuin synnytyskipu.
Ehkä neuvoloissa pitäisi olla parempi synnytysvalmennus ja tarvittaessa psykoterapiaa.
Sektio tehdään puudutuksessa eikä nukutuksessa, paitsi hätäsektio.
Kyllä mulle tehtiin suunniteltu sektio nukutuksessa kun vasenta puolta ei saatu puutumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On luonnollista pelätä synnytystä. Aivan outoa jos ei sitä miettisi. Itse olin viikko sitten suunnitellussa sektiossa lääketiteteellisitä syistä ja toivoisin, ettei sektiota kokemattomat romantisoisi sitä täälläkään.
Yhtä helvettiä tämä on ja ei ole todellakaan eka sektio minulle eli kokemusta on.
Sektio ei ole kivuton. Itse olin 2,5 päivää sidottuna kipupumppuun ja siellä ne alateitse synnyttäneet hakivat itse ruokansa ja kävelivät vauvojen kanssa. Olin kateellinen.Missä käytetään sektion jälkeen kipupumppua? Hus on luopunut niistä jo kauan sitten, kuulostaa vähän trollilta.
Ja ihan itse myös sektioäidit hakevat sen ruokansa.
No ihan Kuopion yliopistollinen sairaala.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sektioidut lapset ovat ikävä kyllä sairaampia, mutta jos kerran pelko johtaa sektioon, eikä varsinaiset lääketieteelliset syyt, niin mikäs siinä. Oikea tapa olisi varmaankin terapoida se pelko pois. Tai lisätä lääkitystä.
Paras tapa olisi, jos voitaisiin taata täysin varma kivunlievitys synnyttäjille sekä minimoida kaikki riskit. Kyse on varmasti mm. sekä tieteellisen tutkimuksen että käytännön resurssien puutteesta. Anestesialääkäriä ei saada yöllä paikalle, kun tämä on tärkeämmissä tehtävissä. Lisäksi muistetaan aina muistuttaa kivunlievityksen haitoista, "parempi ilman".
Tutkimusten mukaan alatiesynnytys ohjelmoi lapsen geenejä tietyllä tavalla ja samalla se saa sopivan mikrobiston synnytyskanavasta. Siksi sektioiduilla on enemmän tiettyjä sairauksia. Kipu kuuluu osaksi elämää ja sitäkin voi oppia hallitsemaan ilman lääkkeitä. Nukutus on aina riski ja siinä voi lähteä henki, eli on aina suurempi riski kuin synnytyskipu.
Ehkä neuvoloissa pitäisi olla parempi synnytysvalmennus ja tarvittaessa psykoterapiaa.
Missä muussa yhteydessä ihan oikeasti valistetaan, kuinka kipu kuuluu elämään, kuin synnytyksessä ja naisten vaivoissa noin yleisesti?
Tuo om niin totta ja ihminen joka ei pelkää kipua on jotenkin vajaa.
Naisia haukutaan hienohelmoiksi ja kermap.erseiksi ja sitten heidän pitåä keståä sellaista kipua tuosta vaan ettå hyvä ettå tajuissaan pysyy ja lisäksi vanmauttaa siinä itsenså.
Miksi miehiä ei ohjeisteta esim jalkapallopelisså ottaa ihan rennosti vaan kädet pois munien päältå kun mitä haittaa jos pallo siihen osuu kun kipu kuuluu elämään etkå sinä siihen kuole, luonto on tarkoittanut ettå sinua sattuu noinko olet luonnosta vieraantunut. Ja tuo ettå neuvolaan psykoterapiaa eli oltaisiin valniit maksamaan kaikkea muuta mutta ei sitä mitå oikeasti tarvitaan ja että ihminen pelkää kipua on koko elonjäämisen ensimmäinen asia.
Miksi esim sydånleikkauksessa käytetåän nukutuslääkkeitä ja puudutuksia kun sattuuhan se mutta mitä sitten, kipu kuuluu elämään ja ei siihen kuole vaan esim verenvuotoon tai tulehdukseen ja jollakin selkäkipu ja siihen tarvisi särkylääkettä, siihen auttaa kun oppii hallitsemaan kipua ja asentohoidoa ja liikettä, liikettå vaan ja syöpäkipuihin hyvä apu on lämmin kauratyyny ja irti revennyt käsi voidaan ommella kiinni ilman puudutusta niin kuin nainen synnytyksen jälkeen että pidetään vaan nais tai miesvoimin paikallaan kun yksi ompelee, mitå sitä puudetetta tuhlata pyh.
Mutta kun on kyse naisista niin silloin kaiken a ja o on vähättely, ruma ja alentava, halveksiva käytös ja se ettå ei tåhån kuole ja ei.se kauan kestå ja pidetåån tärkeånä niin hullua asiaa kuin se miten tuleva iså pitäisi ottaa huomioon synnytyssalissa ettå tekeekö nyt pahaa ja toimihan sinulla vamasti nyt netti.
Me naiset teemme koko tämän maailman ja meitå ei täällä Suomessakaan pidetä missään arvossa vaikka ilman meitä täällå ei olisi ketåän. Miten joku voi sallia tåmån? Miehet eivät ole mitään, vain me naiset olemme koska me olemme luoja ja siitä huolimatta meitä.vaan sorretaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On luonnollista pelätä synnytystä. Aivan outoa jos ei sitä miettisi. Itse olin viikko sitten suunnitellussa sektiossa lääketiteteellisitä syistä ja toivoisin, ettei sektiota kokemattomat romantisoisi sitä täälläkään.
Yhtä helvettiä tämä on ja ei ole todellakaan eka sektio minulle eli kokemusta on.
Sektio ei ole kivuton. Itse olin 2,5 päivää sidottuna kipupumppuun ja siellä ne alateitse synnyttäneet hakivat itse ruokansa ja kävelivät vauvojen kanssa. Olin kateellinen.Missä käytetään sektion jälkeen kipupumppua? Hus on luopunut niistä jo kauan sitten, kuulostaa vähän trollilta.
Ja ihan itse myös sektioäidit hakevat sen ruokansa.
Ihan mielenkiinnosta kysyn, että onko sinulle tehty sektio? Itselleni tehty neljä.
Niin. Kyllä ne ihan todelliset riskit pitää myös huomioida, ei pelkkää pelkoa. Pelko on vain tunne, leikkauksessa on aina todellinen riski.
Alue: Aihe vapaa