Mistä rahat hoitajille- tolkuton vaatimus aiheuttaa palkkavihaa! Poliisi ja paloMIES sinnittelevät 2ke palkalla hoitajien kolmea tonnia vastaan!
Ja kyllä poliisin ja palomiehen työt OVAT hoitajan työtä raskaampaa ja vaativampaa työtä. Hoitajien jäjetön palkkavaade tuntuu turhauttavalta monien raskaantyön raatajien ollessa iloisia ja tyytyväisiä huomattavasti näillä ahnehtijoilla jo olevaa palkkaa pienemmällä palkalla.
Nyt haetaan huomiota mutta haluavatko hoitajat todella ajaa kunnat konkurssiin ahneutensa vuoksi, erittäin naisvaltainen ala jolla on suuri uhriutumispotentiaali.
Kommentit (991)
Vierailija kirjoitti:
Että raivostuttaa tää ainainen kitinä näistä palkoista! Kaikki ketkä on lähtenyt opiskelemaan lähihoitajaksi, sairaanhoitajaksi, poliisiksi tai palomieheksi niin on tiennyt että mitä se työ on, mitkä ne työajat on ja sen palkkauksen! Ette opiskele siihen ammattiin jos vituttaa! Opiskelkaa jotain muuta.
Muuten hyvä, mutta harva opiskelija oikeasti tietää mitä se työ on, varsinkaan jos puhutaan työoloista ja työsopimuksista. Ala on myös muuttunut selvästi viimeisen kymmenen vuoden aikana, ei siihen parempaan suuntaan.
Pitäisikö ensi syksynä koulun aloittavien tietää millaiset työolot ovat esim 10v kuluttua? Eihän sitä tiedä kukaan muukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitaja. kirjoitti:
Lähteet poliisin ja palomiehen palkoille kiitos.
Vihaa synnyttää ainoastaan se että naiset ei enää alistu tekemään hoitotyötä “kutsumuksesta”, vaan vaativat työpanoksestaan kunnon korvauksen tai vaihtavat alaa. Sekös kaikenlaisia - etenkin setämiehiä kiukuttaa, kun ei voi enää pakottaa naisia jäämään hoitoalalle leikkimään sisar hento valkoista ja toteuttamaan jotain mystistä “hoivaviettiä”.
Kyllä sosiaali ja tervessektorilla myös kismittää se, että lääkäreille voidaan tuosta vain ohi mennen luvata tonni lisää palkkaa...
Muutamalle kymmenelle HELSINGIN TERVEYSKESKUSlääkärille.
Teitä pillerinkiikuttajia ja kansliassa makaajia on tässä maassa yli 80 000.
Itse asiassa Helsingin kaupungilla työskentelee 400 terveyskeskuslääkäriä. Luulitko, että HKI on jonkun Imatran kokoinen?
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Hoitajapulaan voisi auttaa myös koulutuksen täsmentäminen ja lyhentäminen.
Hoitajan työ poikkeaa merkittävästi esim.TK-lääkärin työstä siinä mielessä, että TK-lääkärin pitää yrittää osata vastata monia eri elinjärjestelmiä ja sairauksia koskeviin kysymyksiin, kun taas hoitaja tyypillisesti on yhdellä tai toisella osastolla tai yksikössä yhden ja saman potilasryhmän kanssa.
Tämä ehkä erottaa myös poliiseja, palomiehiä ja hoitajia; poliisit ja palomiehet eivät voi valita mitä heille oikein tulee vastaan paitsi nousemalla hierarkiassa ja lisäkouluttautumalla tavallisesta kenttätyöstä pois. Voidaan siis otaksua, että palomies, lääkäri tai poliisi potentiaalisesti voi törmätä tilanteisiin, joissa voi joutua käyttämään mitä tahansa tai kaikkea koulutuksessa käytyä tietoa eikä sekään ehkä riitä, kun taas esim.nuorisopsykiatrisella osastolla hoitaja saa keskittyä nuorisopsykiatrisiin kysymyksiin (kuten erikoislääkäri) eikä työ itse asiassa poikkea hirveästi nuoriso-ohjaajan työstä, jonka palkka on kunnalla n.2200e.
Tähän joku voi tietysti sanoa, että toinen on korkeakoulututkinto ja vastuu jne. mutta sairaanhoitajan tutkinnossa käsitellään nuorisopsykiatriaa ehkä yhden tai kahden opintopisteen verran (tai joka tapauksessa pieni hippunen), kun taas nuoriso-ohjaajan tutkinnossa perehdytään enemmän tämän väestöryhmän asioihin ja lääkkeiden jakamisen opettelut ja muut voisi hyvin mennä siinä sivussa lisäpakettina.
Hoitajan työtä on siis monenlaista ja yksi ihminen voi soveltua erinomaisesti yhdenlaiseen hoitajan työhön ja toinen toiseen samalla, kun valtava määrä ihmisiä tulee blokatuiksi monista hommista väärän tutkinnon takia ja siksi, että päästäkseen tehtävään X pitäisi tehdä tutkinto, joka ei juurikaan liity itse työnkuvaan kovin paljon.
Pitäisikö koulutusmarkkinat siis saada jotenkin vastaamaan työelämän todellisia tarpeita vai pitäisikö koulutusmarkkinoiden edelleenkin toimia esteenä työmarkkinoille pääsemiseen ja pitää työnhakijoita kuristusotteessa?
Oma juttunsa on sekin, että pitkät koulutukset ja erilaiset termeillä kikkailut kuten korkea sitä ja korkea tätä ovat osasyy tai eräänlainen lyömäase, jota käytetään näissä palkkavaatimuksissa; tietysti työntekijän intressissä on antaa sellainen kuva, että koko koulutus pakkoruotseineen kaikkineen on hyvin tarpeellinen työssä pärjäämisen kannalta, koska koulutuksen pituutta käytetään perusteena erilaisille vaatimuksille ja sama intressi on tietenkin myös oppilaitoksilla, joiden leivissä oleva työntekijäarmeija tarvitsee opiskelijoita.
AMK:n käyneet hoitajat ovat kuitenkin varsin hyvässä asemassa moniin muihin AMK:n käyneiden hyvinvointialan ihmisiin, että he voivat valita saman työpaikan kuin esim.sosionomi, mutta ei päinvastoin, vaikka sosionomi tms. sopisi työhön paremmin henkilökohtaisten ansioiden puolesta. Jos täsmäkoulutusta lisättäisiin, se voisi auttaa myös siten, että palkkavaatimusten ja katkeruuden sijaan moni vaihtaisi nopeasti johonkin toiseen työhön ja päinvastoin, koska alanvaihtaminen ei vaatisi sen suurempia ponnistuksia kuin mitä tosiasialliseen työpaikkaosaamiseen liittyy.
Ei todellakaan voida valita yleisesti ottaen samoja työpaikkoja kuin sosionomit.
Vertaatko sinä todellakin keskenään lääkäriä, ja jotain palomiestä tai poliisia:D? Versus sairaanhoitaja, jonka ei muka tarvitse käyttää kuin pientä osaa osaamisestaan ja esimerkkinä joku marginaaliala kuten nuorisopsykiatria?
Tämäkin jaaritus kertoi taas jälleen kerran tässä ketjussa sen miten kaikki muut kuin hoitajat tietävät paremmin mitä heidän työhönsä kuuluu ja mitä koulutukseen tulisi kuulua. Ja tässä tapauksessa myös sen mitä poliisit ja palomiehet osaavat. Muutama sivu sitten olisin avannut millä osaamisella keskussairaala pyörii ja mitä kaikkea, ainakin myös uutta ja yllättävää täytyy nopealla aikataululla hallita. Mutta ei helmiä sioille.
Ei siellä syöpätautien osastolla tai leikkaussalilla tarvitse osata lastenpsykiatriaa tai tehdä samaa kuin SPR:n verenluovutuspisteessä (esimerkkinä työpaikasta, johon hoitaja kyllä pääsee mutta sosiaalialan ihminen välttämättä ei). Jokaisella on oma pieni työnkuvansa. Jos tämä ei pitäisi paikkaansa, joku voisi kyllä varmaan dokumentein osoittaa sen olevan niin.
Jos haluat esim.kriisikeskukselle edes työharjoitteluun juttelemaan ihmisten kanssa, sinne kyllä pääsee hoitajaharjoittelijana, mutta yhteiskunta- ja kasvatusalan henkilönä ei pääse, vaikka olisi monta vuotta tehnyt jo samanlaisia hommia ja käynyt myös terveyspuolen juttuja.
Koska työpaikat ovat niin erilaisia, pitäisi täsmentää mistä työstä tarkalleen puhutaan. Hoitajat ovat kovin erilaisia kuten vaikka pallonpelaajat (golf vs. pingis) ja vain ensihoitajille on tietääkseni kuntotestit. Moni hoitaja on tupakoiva ja ylipainoinen, mikä tietysti vaikuttaa stressin ja kiireen tuntuun osassa työpaikoista.
Jos nyt aivan yllätyksenä tulee, niin sairaanhoitajat suuntautuvat kyllä opinnoissaan. Mutta tietyt teoriat ja käytännöntaidot on kaikkien opiskeltava. Sen jälkeen tulevat suuntautuvat ja niiden harjoittelut. Esim tuo mainitsemasi lastenpsykiatria ei todellakaan ole kaikkien perusopinnoissa, vaikka psykiatrian perusteita onkin. Kas kun harjoitteluja tehdään useassa eri paikassa, eikä sinnekään täysin kylmiltään voi mennä. Eikä niitä harjoitteluja muuten päätetä siten, että "minä haluan tuonne". Harjoittelupaikat on tiukassa, pahimpina vuosina osa opiskelijoista on meinannut jäädä ilman jotain harjoittelupaikkaa. Ei siellä valikoida rusinoita pullasta.
En tiedä kuvitteletko, että opiskelija voisi päättää mille pienelle alueelle haluaa työskentelemään, ja sitten lukea vain siitä. Esimerkiksi psykiatrialle haluava voisi jättää kaikki kliiniset taidot opiskelematta. Sillä saataisiin täysi kaaos pystyyn, koska jos tuo hoitaja ei syystä tai toisesta pääsisi psykiatrian puolelle, hän olisi täysin hyödytön tutkintoineen sekä itselleen että työnantajille. eri
Sinä tässä nyt kuvailet nykykäytäntöjä deskriptiivisesti ja osin asenteellisesti myös. Minä kritisoin niitä käytäntöjä yrittäen osoittaa, että tätä pitkää tutkintorumbaa ei tarvittaisi jos poliittinen tahto löytyisi.
Et voi perustella tätä nykysysteemiä vain yksinkertaisesti kuvailemalla sitä minulle uudelleen. Terveysalaa AMK:ssa opiskelleena tiedän ne asiat jo.
Kouluja ja koulutuspaikkoja lisätään, vähennetään, aloitetaan ja lopetetaan osittain jo nykyään. Joillakin aloilla sovelletaan oppisopimusta ja työvoimakoulutusta ja toisilla ei. Monen mielestä oppisopimus yms. pitäisi saada myös korkeakoulupuolelle sikäli, kun tämä hallinnollinen korkeakouluilu edes on nykypäivää. Jos jossain tarvitaan esim.leikkaushoitajia, heitä voitaisi sinne saada ainakin kahdella muullakin tavalla kuin 3,5 AMK:n kautta jos haluttaisiin ja monessa muussa paikassa taas voitaisiin paljon enemmän katsoa aiempaa osaamista ja koulutusta ja pikakouluttaa ihminen työpaikalla tehtävään, johon nykyisellään vaaditaan joku tietty tutkinto, jonka hankkiminen ei ole kovin kätevää.
Tiedätkö sinä käytännössä yhtikäs mitään tuosta koulutuksesta? Vai leikitkö vain asiantuntijaa? Kun jotakin pitäisi tietää etukäteen, edes köykäisiä raameja, ennen kuin esittää omasta mielestään fiksuja parannusehdotuksia.
Yritä nyt käsittää edes se, että alalta pakenee työntekijöitä muille aloille. Eivät ne etukäteen ilmoita, että montako lähtee päivystyksestä ja montako leikkaussalista. Huvittavaa että otit tuon perioperatiivisen esille, on nimittäin niitä vaativimpia suuntautumisvaihtoehtoja, vaikkei se kenties alasta mitään tietämättömästä siltä tunnu. Jos jo nyt sijaisia on vaikea saada, niin tällainen liukuhihnakoulutus ei totisesti ratkaise sitä ongelmaa.
Kenen sä kuvittelet niitä oppisopimuksella koulutettavia käytännössä opettavan? Niiden sairaanhoitajienko muiden töiden ohella? Niiden, jotka jo nyt muiden töiden ohella ohjaavat harjoittelijoita? Koulutus kestää 3,5v. Siitä noin vuosi on harjoitteluja. Teoriaopintoja ei korvata millään oppisopimuksella, koska tietyt teoriat ja taidot on osattava. Yliopistosairaalaan varsinkaan ei voi laittaa mitään puupäätä keskelle leikkaussalia oppimaan mikä on kanyyli, tai millaista aseptiikkaa siellä tulee noudattaa. Se on jo suuntautuneelle opiskelijalle haastava paikka, koska koulussa opitaan vasta perusteet. Yliopistosairaalan anestesiahoitaja käy tuon 3,5v koulutuksen LISÄKSI n.7kk perehdytyksen työhönsä. Kuvitteletko tosiaan, että tuo kaikki kuitataan jollain oppisopimuskoulutuksella?
Hoitajia opettaa jo vanhastaan koulussa terveystieteen maisterit ja vastaavat.
Koulutukset on laadittu heikoimman aineksen ehdoilla; lahjakkaammat voisivat käydä ne paljon nopeammin ja/tai voitaisi keskittyä enemmän hoitotaitoihin kuin vaikka äidinkieleen, mutta nykyisellään tutkinnoissa on paljon ilmaa tai asiaa, joka on käyty jo lukiossa. Kukaan ei oikein tiedä mikä on tarpeellista ja mikä täytettä, mutta sen tiedetään, että aikanaan koulutuksia haluttiin yhdistää tiettyihin eurooppalaisiin pituuskriteereihin ja hallintokriteereihin ja koulutuksia on sitten venytetty vaikka ilmaa sisään pumppaamalla.
Koulutus ylipäänsä on puoliksi huijausta ja bisnestä niin Suomessa kuin muuallakin. "Pätevyys" on yksi väärinkäytetyimpiä sanoja ja nuoria ja aikuisia pakotetaan kirskuttelemaan hampaitaan hirveän pitkään ennen kuin ovat "päteviä".
En suoraan sanottuna viitsi enää hakata päätäni seinään. Joku muu saa jatkaa jos haluaa. Tunnut lähtökohtaisesti olevan täysin pihalla koko alasta ja koulutuksen sisällöstä, vaikka leikit asiantuntijaa. On toki ollut tapanasi aiemminkin tällä palstalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkäreitä lukuun ottamatta kaikki naisvaltaiset, korkeakoulutusta vaativat alat ovat huonosti palkattuja. Toisin kuin monista muista, hoitajista on pulaa, joten palkalla pitää jo houkutella hoitajia hommiin, joista nyt livetään vaikka miesvaltaisille duunarialoille paremman palkan perässä.
Miksi roskakuski tai ahtaaja ansaitsee yhtä paljon tai enemmän kuin hoitaja putkimiehestä ja sähkömiehestä puhumattakaan?
Korkeakoulutettujen palkat ovat ennätyksellisen alhaalla Suomessa, missään muualla Euroopassa ei saada akateemista töihin siivoojan parin tonnin palkalla. Miten jatkossa käy 3000€/kk ansaitseville duunareille, jos alan osaajat ovat jatkossa korkeakoulutuksen hankkineita ja helpompaan työhön vaihtaneita naisia? Aivan turha inistä siitä, että vain ammattikoulun käyneet pojat voisivat osata nämä hommat. Pääsääntöisesti amikseen menevät heikommin suoriutuvat oppilaat, joilla voi olla elämänhallinnassakin ongelmia.
Teoriaopinnoista jauhava insinööri voi pyyhkiä sillä teorialla pyllynsä, koska DI:n tai minkä tahansa akateemisen alan teoriaosuus menee heittämällä yli omien opintojen teoriasta. AMK-inssi on nimenomaan käytäntöön valmistava koulutus, teorian hallitsemista vaaditaan DI:ltä ja luonnontieteilijöiltä. Teorian osaamisesta ei sitä paitsi makseta Suomessa mitään, asian voi helposti tarkistaa akateemisten palkkakuiteista. AMK-inssi ansaitsee hyvin (usein yhtä hyvin tai paremmin kuin yliopiston käynyt fyysikko/kemisti/matemaatikko, joiden 5 vuoden ja 300 op opinnot ovat matemaattisesti huomattavasti vaativampia) siitä syystä, että hänen työnsä rinnastetaan näihin munalisää nauttiviin duunarialoihin, joissa muutaman vuoden koulutuksella päästään helposti akateemisten ansioihin tai hieman niiden yli.
Kylläpäs nyt katsellaan taas tiettyjen lasien lävitse. Menee kovin yksityiset ja kunnalliset palkat sekaisin jos alat vertaamaan noin. Ihmeellistä että naiset eivät vieläkään siirry näihin munalisää nauttiville aloille. Itse olen kouluttautunut pienipalkkaiselle alalle, mutta ei tulisi pieneen mieleenikään alkaa nyt purnaamaan palkasta. Miks kouluttaudutte sellaisille aloille missä palkka ei vastaa sitä mitä tahdotte? Perustakaa yritys kun olette niin hyviä että ansaitsette enemmän. Ilmapiiristä sen verran, että olisko työ kevyempää ja palkitsevampaa jos työilmapiiri olisi painostavan kyräilyn sijasta kevyt ja avoin? Se tekee työstä tekemisen arvoista. Ei ole linkkiä, mutta tutkimuksien perusteella raha on hyvä mitivaattori vain hetkellisesti, pitkässä juoksussa työntekijä palaa siihen samaan tuottavuuden tilaan, missä oli ennen saamaansa palkankorotusta. Lopuksi vielä totean, että KUKAAN ei saa täällä omasta mielestään ansaitsemaansa arvostusta, tätä sopisi miettiä myös hoitoalalla.
Eihän se nyt terveydenhuoltoalan kriisiä ratkaise jos kaikki hoitajat vaihtaisivat alaa. Kuka ne sairaat hoitaisi, ne miljoona inssiäkö?
Kun ei alkeellisimmatkaan loogisen ajattelun perusteet näy olevan hallinnassa. Palkka ei ole vakio, sitä voi yrittää nostaa. Kyllä palkka vaikuttaa psykologisesti työn mielekkyyteen vaikka ei kaikkea merkitsekään. Että tehokkuuden pitäisi vielä tästä nousta per hoitaja jos palkka nousee? Tota noin, ei täydy. Tehdään jo nyt äärirajoilla.En ole huomannut hoitoalalla mitenkään erityisen huonoa ilmapiiriä muihin aloihin verrattuna. En suoraan sanoen edes ehdi kiinnittää tällaiseen huomiota. Yksi ongelmista on liian tiukat henkilöstömitoitukset mistä taas voi seurata stressiä, väsymistä ja muuta ilmapiiriin epäsuorasti vaikuttavaa.
Ihan viime aikoina on uutisoitu paljon esim. HUSin huonosta työilmapiiristä.
Sitä ennen uutisoitiin samaa TAYSista. Ollut vuosia ongelma sielläkin. eri
Veroprosentti nousee jos palkkakin nousee. Suomessa verotus pitää huolen, ettei pieni palkankorotus tunnu käteen jäävässä määrässä juuri mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä niitä donitsinsyöjiä näkyy koulutukseen tarpeeksi riittävän nykypalkoillakin.
Palomiehiä siis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja arvaapa, miksi saikkuja on paljon? Koska henkilönostureillekin on painorajat mitä ne saavat nostaa, hoitajille ei. Joudut pahimmillaan yksin pyörittelemään 200-kiloisia, aggressiivisia muistisairaita mummeleita ja pappoja. Noin niinkuin esimerkkinä. Ei sitä kenelläkään selkä kestä.
Niin kuin joku tuossa jo tämän väsyneen (mutta arvattavissa olleen) tekosyysi jo kumosi, niin et sinä mitään "200 kiloisia agressiivisia muistisairaita" todellakaan siellä pyörittele tai nostele. Yritys hyvä kyllä, mutta tarvitset parempia tekosyitä. Mitä muuten luulet, jos katsotaan vaikka nykyisiä työssä olevia lähihoitajia tai perushoitajia ja paino taitaa tyypillisesti näillä olla siinä 100+kg luokkaa nykyään ja liikunta luokkaa jääkaapille ja takaisin, niin olisikohan tällä ja muutenkin kyseenalaisella työmotivaatiolla hieman enemmän tekemistä tuon saikutuksen kanssa, kuin milllään ergonomiatekosyyllä.
Kylläpä vaan kuule yksin pyörittelen, kun kolmella hoitajalla tehdään kuuden työt (kolme oli poissa). Olen 180 cm 70 kg aktiivisesti urheileva ex kilpaurheilija, jolla tokikin pitkä selkä, heikko kohtani. Mutta elintavoistani ei reistailevaa selkääni voi nyt syyttää. Päin vastoin, ilman urheilua se olisi vielä huonompi.
Työnantaja valittaa kun sijaisia ei saa eikä uusiin ergonomisiin työvälineisiin ole rahaa. Mutta tämähän on teidän mukaan se, mikä ammattia valitessa piti tietää ja siihen ikuisesti tyytyä, vai mitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkäreitä lukuun ottamatta kaikki naisvaltaiset, korkeakoulutusta vaativat alat ovat huonosti palkattuja. Toisin kuin monista muista, hoitajista on pulaa, joten palkalla pitää jo houkutella hoitajia hommiin, joista nyt livetään vaikka miesvaltaisille duunarialoille paremman palkan perässä.
Miksi roskakuski tai ahtaaja ansaitsee yhtä paljon tai enemmän kuin hoitaja putkimiehestä ja sähkömiehestä puhumattakaan?
Korkeakoulutettujen palkat ovat ennätyksellisen alhaalla Suomessa, missään muualla Euroopassa ei saada akateemista töihin siivoojan parin tonnin palkalla. Miten jatkossa käy 3000€/kk ansaitseville duunareille, jos alan osaajat ovat jatkossa korkeakoulutuksen hankkineita ja helpompaan työhön vaihtaneita naisia? Aivan turha inistä siitä, että vain ammattikoulun käyneet pojat voisivat osata nämä hommat. Pääsääntöisesti amikseen menevät heikommin suoriutuvat oppilaat, joilla voi olla elämänhallinnassakin ongelmia.
Teoriaopinnoista jauhava insinööri voi pyyhkiä sillä teorialla pyllynsä, koska DI:n tai minkä tahansa akateemisen alan teoriaosuus menee heittämällä yli omien opintojen teoriasta. AMK-inssi on nimenomaan käytäntöön valmistava koulutus, teorian hallitsemista vaaditaan DI:ltä ja luonnontieteilijöiltä. Teorian osaamisesta ei sitä paitsi makseta Suomessa mitään, asian voi helposti tarkistaa akateemisten palkkakuiteista. AMK-inssi ansaitsee hyvin (usein yhtä hyvin tai paremmin kuin yliopiston käynyt fyysikko/kemisti/matemaatikko, joiden 5 vuoden ja 300 op opinnot ovat matemaattisesti huomattavasti vaativampia) siitä syystä, että hänen työnsä rinnastetaan näihin munalisää nauttiviin duunarialoihin, joissa muutaman vuoden koulutuksella päästään helposti akateemisten ansioihin tai hieman niiden yli.
Kylläpäs nyt katsellaan taas tiettyjen lasien lävitse. Menee kovin yksityiset ja kunnalliset palkat sekaisin jos alat vertaamaan noin. Ihmeellistä että naiset eivät vieläkään siirry näihin munalisää nauttiville aloille. Itse olen kouluttautunut pienipalkkaiselle alalle, mutta ei tulisi pieneen mieleenikään alkaa nyt purnaamaan palkasta. Miks kouluttaudutte sellaisille aloille missä palkka ei vastaa sitä mitä tahdotte? Perustakaa yritys kun olette niin hyviä että ansaitsette enemmän. Ilmapiiristä sen verran, että olisko työ kevyempää ja palkitsevampaa jos työilmapiiri olisi painostavan kyräilyn sijasta kevyt ja avoin? Se tekee työstä tekemisen arvoista. Ei ole linkkiä, mutta tutkimuksien perusteella raha on hyvä mitivaattori vain hetkellisesti, pitkässä juoksussa työntekijä palaa siihen samaan tuottavuuden tilaan, missä oli ennen saamaansa palkankorotusta. Lopuksi vielä totean, että KUKAAN ei saa täällä omasta mielestään ansaitsemaansa arvostusta, tätä sopisi miettiä myös hoitoalalla.
Mene lässyttämään tuota lääkäreille ja ehdottamaan heille palkankorotusten sijaan työilmapiirin muuttamista kevyeksi ja avoimemmaksi painostavan kyräilyn sijaan. Ihme selittämistä ja paremmin tietämistä, vaikka jo alanvaihtajien lukumäärän luulisi kertovan mistä on kyse.
Fakta on, että Suomessa pyritään siirtämään lääkärintöitä hoitajien niskoille, ja että täällä lääkäreitä houkutellaan lisäpalkalla töihin, mutta hoitajien pitäisi aina vaan venyä ja paukkua ja syyttää matalasta palkkatasosta alanvalintaa. Fakta on myös se, että suomalaisella sh-tutkinolla voi tehdä työtä myös maissa, joissa hoitajille maksetaan enemmän palkkaa kuin täällä. Jäisitkö itse Suomeen tekemään mitä tahansa työtä jatkuvalla alimitoituksella ja pienellä palkalla, vai muuttaisitko Ruotsiin, jossa palkka voi olla lähes kaksinkertainen ja sen eteen tehtävä työmääräkin pienempi?
No sinne Ruotsiin sitten vaan, kun siellä kaikki toiveet täyttyvät. Uutisoinninkin mukaan Ruotsi on nykyisin mitä rauhallisin lintukoto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeesti :D Voihan palomiehet ja poliisit ajaa omia palkankorotuksiaan ihan yhtälailla kuin hoitajatkin. Oma häpeänsä, jos eivät aja. Poliisin bruttopalkka lisineen kuitenkin taitaa olla 3500/kk vähintään. Palomiehistä en tiedä.
Kaveri on poliisilla töissä. Joutuu tekemään siellä poliisien töitä kun varsinaisen työn tekijät eivät osaa (esimies myöntänyt tämän). Siistiä sisätyötä heillä, siis näillä poliiseilla.
Taitaa kaverisi sepittää omiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palkka olisi ok, jos omat työt saisi tehdä huolella ja jokaiseen asiakkaaseen/potilaaseen perehtyen työajan puitteissa. Lääkäreillä on sama ongelma ja siksi he karkaavat pois perusterveydenhuollosta.
Isoin ongelma on se, että yhden hoitajan pitäisi pystyä tekemään 2-3 hoitajan työ. Pitäisi olla tehokkaampi, mutta todellusuudessa hoitaja työskentelee jatkuvasti "puolivaloilla".
Johtaminen on ihan retuperällä "virastotasolla" missä siistissä sisätyössä istuvat asiantuntijat vaan mielivaltaisesti vaativat lisää tehokkuutta ja vähemmän virheitä pienemmältä henkilöstömäärältä. Hoitajia ei lisäkouluteta riittävästi ja liian paljon on sen varassa, että työvuorossa olevat hoitajat osaavat organisoida työnsä ja jakaa työtehtävät. Kirjaaminen on täysin tehotonta ja raportteihin kuluu liikaa aikaa.
T. Alan vaihtoa suunnitteleva sh
"Isoin ongelma on se, että yhden hoitajan pitäisi pystyä tekemään 2-3 hoitajan työ. Pitäisi olla tehokkaampi, mutta todellusuudessa hoitaja työskentelee jatkuvasti "puolivaloilla"."
Ei millään pahalla, mutta varsinkin tuo viimeinen kahteen kertaan lainaamani tekstisi on ihan silkkaa pa*kaa ja uhriutumista, jota hoitajilta usein kyllä kuulee, mutta todellisuuteen se ei perustu. Todellisuudessa julkisella puolella tehdyt työtunnit ovat vähäisiä verrokkimaihin verratessa. Todellisuudessa hoitajat pitävät pitkät lomat ja sen päälle vaatimattomat 20-30 päivää "sairauslomia" henkilöä kohti vuodessa. Vähemmän yllättäen tuottavuus ei ole julkisella sektorilla kasvanut lainkaan 2000-luvulla vaan *HEIKENTYNYT* jopa entisestään samaan aikaan kun palkkoihin (mukaanlukien hoitajat) on kaadettu miljardeja lisää. Väännetään rautalangasta tyhmemmillekin: maksamme miljardeja enemmän siitä, että ei tehdä sitä vähääkään mitä ennen, ja se siitä "kyllä me sankarihoitajat tehdään 2-3 henkilön työt!" soopasta. Kylmä matemaattinen fakta on, että hoitajat tai koko julkinen puoli ei ansaitsisi senttiäkään lisää rahaa vaan jo aiemmin tehtyjä korotuksia pitäisi katsoa hyvin hyvin kriittisesti.
Melko yksisilmäistä vouhkata tuottavuuden laskusta vaikka 20v takaiseen. Tästä ei voida syyttää hoitohenkilöstöä.
Ensinnäkin väestön ikäjakauma muuttunut, väestö vanhenee jatkuvasti. Jo parissakymmenessä vuodessa lääketiede on kehittynyt niin, että entistä vanhempia ja sairaampia pystytään pitämään hengissä (elämänlaadusta riippumatta). Sama tietty marginaali väestöstä kuluttaa eniten sotepalveluita, nimittäin vanhat ja monisairaat.
Kaupunkien talous on ollut jo vuosia kuralla, eikä tämä johdu vain terveydenhuollosta. Säästöjä yritetään tehdä kuitenkin leikkaamalla terveydenhuollon resursseista, joka on johtanut palvelujen ruuhkautumiseen ja ylikuormittumiseen. Kun terveyskeskukset ovat ruuhkautuneet, eikä potilaita "hoideta loppuun" terveysongelmat ehtivät komplisoitua. Komplisoituessaan potilaat siirtyvät kuormittamaan erikoissairaanhoitoa, joka tulee kunnalle todella kalliiksi. Samoin vanhusten määrän lisääntyessä ja eläessä yhä vanhemmiksi ja huonokuntoisemmiksi, paine lisätä vanhuspalveluita on lisääntynyt. Kunnalla ei ole varaa pysytellä hoitokoteja kuin sieniä sateella, joten ongelma on ratkaistu lisäämällä vain hoitokotien vuodepaikkoja. Tätä vuodepaikkojen lisäystä ja asukasmateriaalin huonokuntoistumista ei ole otettu huomioon henkilöstömitoituksessa. Kyllähän se työn kuormitukseen vaikuttaa.
Opintojeni alussa vanhainkodissa oli vaikeasti muistisairaiden osastolla 10 paikkaa ja asukkaista vain 1 oli kahden hoitajan avustettava. Kun ennen valmistumista heitin keikan, oli potilas määrä kasvanut ja noin puolet olivat kahden, tai jopa kolmen hoitajan avustettavia.
On totta, että terveyspalveluihin syydetään tukuittain rahaa, mutta toisin kuin vaikutat kuvittelevan isoin menoerä ei ole ahneen hoitohenkilöstön palkat. Lääkinnälliset laitteet ovat hinnoissaan, leikkaussali- ja tehohoitoaika äärimmäisen kallista. Kehtaan väittää, että erikoissairaanhoidossa tehdään myös paljon turhia todella kalliita toimenpiteitä , potilasmateriaalille , joka ei kalliista hoidosta oikeasti pitkällä juoksulla hyödy. Tarkoitan näillä nyt todella iäkkäille ja monisairaille ihmisille tehtyjä isoja leikkauksia ja tehohoitojaksoja. Tarvitseeko 85-vuotias kymmenien tuhansien eurojen lonkkaproteeseja, vai voisiko nivelrikon kipuja lievittää joillain muilla keinoin? Hyötyykö lähes 90- vuotias verihyytymän poistosta aivoista ja tehohoitojaksosta , vai ostetaanko kalliilla toimenpiteillä hänelle vain vuosi lisäaikaa? Ja niin edelleen. Hoidon rajaaminen on vaan ongelmallista, koska asiasta tulee ihmisoikeuskysymys. Terveydenhuollon tuottavuutta voitaisiin silti parantaa, jos potilaan hyötymistä hoidoista arvioitaisiin kriittisemmin.
Omasta mielestäni palkka ei ole varsinaisesti huono, mutta Suomessa eläminen on naurettavan kallista, joten ostovoima jää huonoksi. Työtahti taas on naurettava ja potilasmateriaali muuttuu kokoajan haastavammaksi. Palkkojen nostaminen voisi nostaa alan vetovoimaisuutta työmarkkinoilla, mutta toisaalta kunnat eivät palkkaa lisää työvoimaa kuitenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedätköhän miten vähän palomiehen työvuoroon kuuluu oikeastaan töitä...omassa lähipiirissäni näitä on ja myös parin kanssa seurustellut. Suurin osa työvuoroista on keikan odottamista ja keikkoja harvoin tulee, riippuen vähän paikkakunnasta. Useat vuorot ovat tasoa yksi tai kaksi keikkas, loppuaika nukutaan ja katsellaan telkkaria. Itse olen opettaja mutta kyllä hoitajille kunnon palkan olen valmis suomaan.
Itsekin tunnen palomiehiä. Jotkut pyörittävät omaa firmaa päätyön ohella lähes täysipäiväisesti. Palomiesten työvuorojen vuoksi vapaita kertyy paljon ja tällöin jaksavat ja ehtivät ilmeisesti tehdä toista työtä täysipainoisesti. Ei siis ihme että eivät jaksa valittaa palkasta (joka ON suurempi kuin sairaanhoitajilla).
Poliiseilla sama. Suurimman osan ajasta ei tarvitse tehdä oikeastaan mitään työtä.
Hah hah. Yksi ylityöllistetyimmistä ammateista Suomessa. Mutta provohan tämä olikin.
Sairaaloissa on melkein puolet täysin kouluttamattomia työntekijöitä,heilläkin on hoitajan suojavaatteet päällään. On toimistoapulaisia ja laitosapulaisia , kylvettäjiä, kehittäjiä, sanelunpurkajia, erilaisia kiineistöalan huoltohenkilöitä ym. Lisäksi tekniikan kouluteut fyysikot , sairaalainsinöörit, kuvantamisen asiantuntijat, säteilyn ja isotooppitietäjät. Eivät varmaan varasta kynttilöitä, vaan joku käymäläinen.
https://www.stat.fi/til/ksp/2018/ksp_2018_2019-05-02_tie_001_fi.html
"Sairaanhoitajien peruspalkan keskiarvo oli 2 483 euroa kuukaudessa. Säännöllisten lisien kanssa keskiansiot olivat 3 047 euroa. Säännöllisiin lisiin lasketaan henkilökohtaiset lisät, työaikalisät, luontoisedut sekä euromääräiset vuosisidonnaiset lisät. Sairaanhoitajien keskimääräiset kokonaisansiot olivat 3 118 euroa, eli lisien osuus kokonaisansioista oli sairaanhoitajilla 20 prosenttia, 635 euroa. Kokonaisansioihin lasketaan mukaan yli- ja lisätyöajalta maksettu palkka sekä osin myös varallaolo-, hälytys- ja päivystyskorvaukset, muttei kertaluonteisia eriä, kuten lomarahaa ja tulospalkkioita.
Kun tarkastellaan sairaanhoitajien matalimmin palkatun kymmenyksen (1.desiilin) ansioita, olivat ansiot 2 576 euroa säännölliseltä työajalta, kun taas ylimmin palkattu kymmenys (9.desiili) ansaitsi 3 613 euroa kuukaudessa. Erot johtuvat pitkälti erilaisista lisistä, koska lähes kaikki sairaanhoitajat kuuluvat samaan palkkaluokkaan."
Vierailija kirjoitti:
Miksi puhutaan taas kerran poliisien palkoista tässä yhteydessä? Poliisit tienaa oikeassa elämässä hyvin. Nuorikin poliisi kiskoo sen yli 40 000 Euroa vuodessa, johon harva vastavalmistuut hoitsu pääsee. Iäkkäämmät peruspoliisit saa järjestäin noin 50 000 Euroa tai yli vuodessa. Ei hoitajat, iäkkäät, tommoisiin pääse.
Poliisien palkka oli joskus aikanaan pieni, se on valtion muiden palkkojen mukana hilattu jo aika kivaksi. Sanoisin, että poliisi saa miltei tonnin enemmän kuussa kuin sairaanhoitaja tällä hetkellä.
Jos asia kiinnostaa, niin verotoimistoon voi mennä katsomaan tuttujen poliisien palkkatietoja. Saatatte yllättyä, ei todellakaan ole samassa sarjassa sairaanhoitajien kanssa.
Totta turiset. Olen ollut 20v poliisina, edelleen kuitenkin vanhempana konstaapelina, ja lisillä ja ylitöillä höystettynä palkkani oli viime vuonna 53k. Ylitöitä tuli tosiaan paiskittua jonkin verran, mutta en valita. Kukapa meistä ei ottaisi lisää palkkaa, mutta pärjään tällä kyllä ihan passelisti nytkin.
Naurettavaa edes verrata hoitajien raskasta työtaakkaa palomiehiin. Palolaitoksilla on niin vähän töitä ja joutilaita palomiehiä vuorossa että on uskomatonta miten sellaista tyhjäkäyntiä sallitaan vuodesta toiseen. Pääosa vähistä töistä on vielä automaattisia palohälytyksiä jotka vaativat max pari ukkoa painamaan nappulaa muiden palomiesten ollessa asemalla. Toki hyvä että paloja ja suuronnettomuuksia on harvoin ja arvostan palomiesten panosta todellisissa hätätilanteissa. Tässä taloustilanteessa säästöjä pitäisi kuitenkin pystyä hakemaan myös pelastuspuolelta. Nykyisellään palomiehen palkka on jopa yläkanttiin työmäärän vähäisyyteen nähden. Uskallan väittää että JOS kyse olisi NAISVALTAISESTA alasta, palomiehille olisi lykätty luppoajaksi ties mitä lisätehtäviä kotihoitajasta sentraalisantraan!
Palomieheksi pääsee 1,5 v koulutuksella jos kunto riittää. Työpäivien aikana ehditään harjoitella sammutustehtäviä kun taas hoitajat joutuvat opiskelemaan omalla ajalla.
Vierailija kirjoitti:
Naurettavaa edes verrata hoitajien raskasta työtaakkaa palomiehiin. Palolaitoksilla on niin vähän töitä ja joutilaita palomiehiä vuorossa että on uskomatonta miten sellaista tyhjäkäyntiä sallitaan vuodesta toiseen. Pääosa vähistä töistä on vielä automaattisia palohälytyksiä jotka vaativat max pari ukkoa painamaan nappulaa muiden palomiesten ollessa asemalla. Toki hyvä että paloja ja suuronnettomuuksia on harvoin ja arvostan palomiesten panosta todellisissa hätätilanteissa. Tässä taloustilanteessa säästöjä pitäisi kuitenkin pystyä hakemaan myös pelastuspuolelta. Nykyisellään palomiehen palkka on jopa yläkanttiin työmäärän vähäisyyteen nähden. Uskallan väittää että JOS kyse olisi NAISVALTAISESTA alasta, palomiehille olisi lykätty luppoajaksi ties mitä lisätehtäviä kotihoitajasta sentraalisantraan!
Palomieheksi pääsee 1,5 v koulutuksella jos kunto riittää. Työpäivien aikana ehditään harjoitella sammutustehtäviä kun taas hoitajat joutuvat opiskelemaan omalla ajalla.
No hae sitten sinne palomieheksi, että saat tehdä "helppoa työtä". Ai niin. Sinne ei ole ihan helppoa päästä.
Vierailija kirjoitti:
Naurettavaa edes verrata hoitajien raskasta työtaakkaa palomiehiin. Palolaitoksilla on niin vähän töitä
Palomiehet alapeukuttaa :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja arvaapa, miksi saikkuja on paljon? Koska henkilönostureillekin on painorajat mitä ne saavat nostaa, hoitajille ei. Joudut pahimmillaan yksin pyörittelemään 200-kiloisia, aggressiivisia muistisairaita mummeleita ja pappoja. Noin niinkuin esimerkkinä. Ei sitä kenelläkään selkä kestä.
Niin kuin joku tuossa jo tämän väsyneen (mutta arvattavissa olleen) tekosyysi jo kumosi, niin et sinä mitään "200 kiloisia agressiivisia muistisairaita" todellakaan siellä pyörittele tai nostele. Yritys hyvä kyllä, mutta tarvitset parempia tekosyitä. Mitä muuten luulet, jos katsotaan vaikka nykyisiä työssä olevia lähihoitajia tai perushoitajia ja paino taitaa tyypillisesti näillä olla siinä 100+kg luokkaa nykyään ja liikunta luokkaa jääkaapille ja takaisin, niin olisikohan tällä ja muutenkin kyseenalaisella työmotivaatiolla hieman enemmän tekemistä tuon saikutuksen kanssa, kuin milllään ergonomiatekosyyllä.
Kylläpä vaan kuule yksin pyörittelen, kun kolmella hoitajalla tehdään kuuden työt (kolme oli poissa). Olen 180 cm 70 kg aktiivisesti urheileva ex kilpaurheilija, jolla tokikin pitkä selkä, heikko kohtani. Mutta elintavoistani ei reistailevaa selkääni voi nyt syyttää. Päin vastoin, ilman urheilua se olisi vielä huonompi.
Työnantaja valittaa kun sijaisia ei saa eikä uusiin ergonomisiin työvälineisiin ole rahaa. Mutta tämähän on teidän mukaan se, mikä ammattia valitessa piti tietää ja siihen ikuisesti tyytyä, vai mitä?
Sun laiset työntekijät on niitä joiden takia joissain paikoissa vielä pyöritellään yksin. Ei asiat muutu jos hoitajat ei pidä puoliaan. Luulis vähän ajattelevan itseäänkin eikä uhriutuvan. Mä olen ollut monessa paikassa ja kasvavassa määrin paikoissa alkaa olla itsestään selvää, että ketään ei pyöritellä yksin vaikka hoitajapula oliskin. Sen sijaan että tyydyt osaasi ja teet yksin kropastasi välittämättä vuodepesut voisit etsiä itsekin tilanteeseen ratkaisua. Loppujen lopuksi se että yksin tehdään vuodepesuja ei juurikaan edes nopeuta työtä. Kaksi yhteen pelaavaa hoitajaa hoitaa usein vuodepesut huomattavasti yksittäistä hoitajaa nopeammin.
Kotihoidossa esim isokokoisen asiakkaan vuodepesut meni helposti 15min käynnillä kirjauksineen vaikka vatsa ois toiminut. Parhaimmillaan tehtiin kuivitus 8 minuuttiin vaikka ei pidetty erityisesti kiirettä. Kun taas joskus poikkeus tilanteessa oli pakko mennä yksin venyi työ yleensä yli 30 minuuttiseksi ja ergonomia kärsi heti.
Kaikkia sairaalassa töissä olevia vihaava on saanut itselleen oikein oman ketjun ja ulina on sen mukaista. Komentelee olemaan hiljaa sairaanhoitajat. Olisiko tuo jo ihan vihapuhetta. Tämä on se sama setämies, jonka se vanhan ajan sairaanhoitaja silloin 80-luvulla jätti kylmästi. Otti sitten se jykeväleukaisen ja paksulompakkoisen ja komean lääkärin ja nyt heillä on jo 3 teini-ikäistä lasta. Vihreä katkeruudesata vieläkin. Naisviha jatkuu täällä.
Ihan viime aikoina on uutisoitu paljon esim. HUSin huonosta työilmapiiristä.