Akateeminen 40+ nainen, mistä löysit kivan miehen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Duunareista on monilla huonoja kokemuksia. Duunaria alkaa pian nyppiä naisen koulutus, ja riitaa tulee tämän tästä. Valtataistelua, toisen vähättelyä ja muuta ikävää voi seurata, jos toinen ei pysy toisen jutuista kärryillä. Keskustelu tyrehtyy alkuunsa, seurustelusta ei tule mitään. Kulttuuri voi olla eri: toinen voi hakea emäntää, piikaa ja panopuuta, toinen etsii keskustelukumppania, jonka kanssa voi lähteä teatteriin tai oopperaan.

Hienoa yleistämistä. Akateeminen voi olla todellinen tyhjäpää, kun taas se teidän halveksimanne "amis" voi pyörittää miljoonayritystä. 

Hjallis Harkimo ja Heikki Salmela on käyneet rimaa hipoen peruskoulun,

ja ovat silti elämässään menestyneempiä kuin yksikään palstan akateeminen nainen ikinä. 

Jännä tuo oletus, että miehen pitäisi olla nimenomaan menestynyt. Kyllä moni putkimieskin tienaa enemmän kuin minä itse, se on ihan totta, harkimoista puhumattakaan. Mutta kun se ei olekaan se pointti. Pointti on löytää ihminen, jolla on riittävän samanlaiset arvot ja kiinnostuksen kohteet. Tiedän, että moni ei-akateeminenkin lukee paljon, käy teatterissa ja konserteissa, matkustelee ja puhuu useita kieliä. Mutta ihan fakta on, että todennäköisemmin löydän aktiivisen kirjallisuuden ja teatterin harrastajan akateemisista miehistä. Kuten löysinkin. Ansaitsee omien sanojensa mukaan vähemmän kuin minä.

eri

Ja yleistäminen se vaan jatkuu. Akateemisuus ei tee kenestäkään "parempaa" ihmistä.

Eikä matkusteleminen, kielien opiskelu tai se teatterissa käyntikään ole akateemisuudesta kiinni.

Onnea kuplassa elämiseesi. 

Tuon oletuksen paremmasta ihmisestä teit ihan itse. Minä en missään kohtaa arvottanut, että kulttuuriharrastus olisi parempi kuin jokin muu.

Ja maalitolppien siirtely se vain jatkuu. Onnea akateemiseen kuplaasi. Viisautta se ei näköjään todellakaan takaa. 

Siis mikä sinulle nyt oli ongelma?

Minä etsin itselleni elämänkumppania, joka jakaisi samat mielenkiinnon kohteet kanssani (kulttuuri, etenkin kirjallisuus ja teatteri, ja matkailu). Eihän yksikään palstamies olisi edes kiinnostunut minusta! Mutta jotain pahaa siinä ilmeisesti oli, että ystäväni kautta tapasin akateemisen (humanisti-) miehen, jonka kanssa nyt eletään ja harrastetaan yhdessä. Muutakin harrastetaan kuin kulttuuria, mm. moottoripyöräilyä, telttaretkiä, puutarhanhoitoa ja muuta tylsää ja keski-ikäistä. Mitä minun sinun mielestäsi olisi pitänyt tehdä? Etsiä netistä tai baarista mies, jonka kanssa ei ollut luonnostaan mitään yhteistä?

Mutta kyllä, jos elän kuplassa, niin oikein mielelläni tässä elämistä jatkan.

Ohiksena totean, että kyllähän se just nimenomaan olit sinä joka nosti (yhteiset) kulttuuriharrastukset muita paremmaksi ja tärkeämmäksi tuossa ihan ensimmäisessä viestissäsi. Jos et itse pitäisi kulttuuriharrastusta muita parempana, niin olisit maininnut esimerkkeinä vaikka puutarhanhoidon ja moottoripyöräilyn niistä harrastuksista/kiinnostuksen kohteista, jotka sinulle on/oli merkittäviä itsellesi sopivaa puolisoa etsiessä.

En harrastanut puutarhanhoitoa enkä moottoripyöräilyä ennen kuin ne tulivat elämääni puolisoni myötä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mainitsin akateemisuuden, koska deittisivustoilla tulee vastaan vain amis-miehiä. Ei heissä varmastikaan ole mitään vikaa, haluaisin vain tavata enemmän omankaltaiseni. Amk-koulutus riittäisi hyvin.

Ja avauksessa halusin kuulla muiden kokemuksia, mistä ovat kultansa löytäneet.

Ap.

Varmasti niitäkin tulee sinulle vastaan mutta ne on ilmeisesti epäkomeita tai pahasti nörttejä, sellaisia joiden ihmissuhdetaidot on niin heikot ettei niitä miellä edes mieheksi.

Jos taas mies on akateeminen, komea sekä sosiaalisesti taitava, niin sen ei tarvitse ottaa mitään semikaunista 40+ vanhaa piikaa, ihan sama vaikka tämä olisi syntynyt yliopistossa tutkinnot molemmissa käsissä.

Akateemisuus jonkinlaisena meriittinä ja ihmisarvon mittarina sitäpaitsi antaa teistä 'akateemisista naisista' (tm) todella ruman ja epämiellyttävän kuvan. Ei mielestäni eroa mitenkään vaikka siitä että miehen pitäisi olla rodullisesti puhdas sinisilmäinen vaaleatukkainen, rikas, tai komea.. tai mitä vaan.

Sinänsä kuitenkin hyvä että naiset jotka vaativat akateemisuutta ymmärtävät omanlaisensa ennakkoluuloisuutensa tuoda näinkin avoimesti ilmi. Deittimaailmassa monet vähän fiksummat yrittävät omaa pinnallisuuttaan peitellä mutta ennenpitkää se tulee rivien välistä ilmi. Vähän niinkuin rasismi..

t. amis

Tämä. Varsinkin kun ikää on jo minusta tuo koulutus ei kerro juuri mitään. Monet ei-akateemiset ovat 40-50 mennessä tehneet hienon uran, ja joku akateeminen lastentarhanope taas jatkanut samassa päiväkodissa jo 20+ vuotta. Itse 50 v nainen löysin nykyisen mieheni netistä. En pitänyt akateemisuutta kriteerinä, samankaltaisuutta kyllä, olemme molemmat uraihmisiä, älykkäitä, huumorintajuisia ja sosiaalisesti taitavia. Mätsi tuli ja onnellinen parisuhde

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Duunareista on monilla huonoja kokemuksia. Duunaria alkaa pian nyppiä naisen koulutus, ja riitaa tulee tämän tästä. Valtataistelua, toisen vähättelyä ja muuta ikävää voi seurata, jos toinen ei pysy toisen jutuista kärryillä. Keskustelu tyrehtyy alkuunsa, seurustelusta ei tule mitään. Kulttuuri voi olla eri: toinen voi hakea emäntää, piikaa ja panopuuta, toinen etsii keskustelukumppania, jonka kanssa voi lähteä teatteriin tai oopperaan.

Hienoa yleistämistä. Akateeminen voi olla todellinen tyhjäpää, kun taas se teidän halveksimanne "amis" voi pyörittää miljoonayritystä. 

Hjallis Harkimo ja Heikki Salmela on käyneet rimaa hipoen peruskoulun,

ja ovat silti elämässään menestyneempiä kuin yksikään palstan akateeminen nainen ikinä. 

Jännä tuo oletus, että miehen pitäisi olla nimenomaan menestynyt. Kyllä moni putkimieskin tienaa enemmän kuin minä itse, se on ihan totta, harkimoista puhumattakaan. Mutta kun se ei olekaan se pointti. Pointti on löytää ihminen, jolla on riittävän samanlaiset arvot ja kiinnostuksen kohteet. Tiedän, että moni ei-akateeminenkin lukee paljon, käy teatterissa ja konserteissa, matkustelee ja puhuu useita kieliä. Mutta ihan fakta on, että todennäköisemmin löydän aktiivisen kirjallisuuden ja teatterin harrastajan akateemisista miehistä. Kuten löysinkin. Ansaitsee omien sanojensa mukaan vähemmän kuin minä.

eri

Ja yleistäminen se vaan jatkuu. Akateemisuus ei tee kenestäkään "parempaa" ihmistä.

Eikä matkusteleminen, kielien opiskelu tai se teatterissa käyntikään ole akateemisuudesta kiinni.

Onnea kuplassa elämiseesi. 

Tuon oletuksen paremmasta ihmisestä teit ihan itse. Minä en missään kohtaa arvottanut, että kulttuuriharrastus olisi parempi kuin jokin muu.

Ja maalitolppien siirtely se vain jatkuu. Onnea akateemiseen kuplaasi. Viisautta se ei näköjään todellakaan takaa. 

Siis mikä sinulle nyt oli ongelma?

Minä etsin itselleni elämänkumppania, joka jakaisi samat mielenkiinnon kohteet kanssani (kulttuuri, etenkin kirjallisuus ja teatteri, ja matkailu). Eihän yksikään palstamies olisi edes kiinnostunut minusta! Mutta jotain pahaa siinä ilmeisesti oli, että ystäväni kautta tapasin akateemisen (humanisti-) miehen, jonka kanssa nyt eletään ja harrastetaan yhdessä. Muutakin harrastetaan kuin kulttuuria, mm. moottoripyöräilyä, telttaretkiä, puutarhanhoitoa ja muuta tylsää ja keski-ikäistä. Mitä minun sinun mielestäsi olisi pitänyt tehdä? Etsiä netistä tai baarista mies, jonka kanssa ei ollut luonnostaan mitään yhteistä?

Mutta kyllä, jos elän kuplassa, niin oikein mielelläni tässä elämistä jatkan.

Ohiksena totean, että kyllähän se just nimenomaan olit sinä joka nosti (yhteiset) kulttuuriharrastukset muita paremmaksi ja tärkeämmäksi tuossa ihan ensimmäisessä viestissäsi. Jos et itse pitäisi kulttuuriharrastusta muita parempana, niin olisit maininnut esimerkkeinä vaikka puutarhanhoidon ja moottoripyöräilyn niistä harrastuksista/kiinnostuksen kohteista, jotka sinulle on/oli merkittäviä itsellesi sopivaa puolisoa etsiessä.

Se kulttuuriharrastus voi monelle olla elämän henkireikä ja sisältö, jolla jaksaa sitä muuta pskaa. Siksi se myös mainitaan ensimmäisenä, koska joillekin se on hyvin tärkeää. Vaikka jollekin toiselle siinä voi olla eliittileima. Kulttuuria on ihan kaikenlaista, tv-sarjoista ja elokuvista ja pop-musiikista oopperaan, sarjakuvista taidegallerioihin. Onko pianonsoitto sinusta hienompi harrastus kuin kitaransoitto? Tylsää, että kaikkea kulttuuriksi laskettavaa arvotetaan automaattisesti tai pidetään elitistisenä, ja sen harrastaminen tuomitaan heti, pidetään snobbailuna tmv. Lippu oopperaan maksaa kuitenkin vähemmän kuin lippu suositun poptähden konserttiin.

Löysin kivan, saman arvomaailman omaavan, akateemisesti kouluttautuneen ja itseni ikäisen miehen Tinderistä.

Intercontinental woman kirjoitti:

HJK:n fudismatsin katsomosta löysin oman "levyseppähitsarini". Hänen kanssaan ei tarvitse keskustella filosofiasta eikä minun tarvitse odottaa että hän tarjoaa minulle aina kaiken kun palkkani on kolminkertainen hänen palkkaansa verrattuna. Mutta kaikin puolin hyvä ja turvallinen perusmies, joka ei vähästä hätkähdä maailmaa kiertäessämekään.

Entäs jos palkan suhteen asia olisi toisinpäin?

Opin jo nuorena, että akateemisuus on negatiivinen asia josta kannattaa pitää turpa kiinni. Kun pääsin yliooistoon, silloinen poikaystäväni alkoi halveksia ja hoki 'mitä sääkin luulet olevas'. Olin vihdoin päässyt opiskelemaan alaa, josta olin aina ollut kiinnostunut ja olin todella kovasti tehnyt töitä pääsykokeisiin lukiessani. Ekan syyslukukauden jaksoin sitä lyttäämistä ja jätin sen. Se tulkitsi sen niin että yliopisto oli noussut hattuun...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mainitsin akateemisuuden, koska deittisivustoilla tulee vastaan vain amis-miehiä. Ei heissä varmastikaan ole mitään vikaa, haluaisin vain tavata enemmän omankaltaiseni. Amk-koulutus riittäisi hyvin.

Ja avauksessa halusin kuulla muiden kokemuksia, mistä ovat kultansa löytäneet.

Ap.

Varmasti niitäkin tulee sinulle vastaan mutta ne on ilmeisesti epäkomeita tai pahasti nörttejä, sellaisia joiden ihmissuhdetaidot on niin heikot ettei niitä miellä edes mieheksi.

Jos taas mies on akateeminen, komea sekä sosiaalisesti taitava, niin sen ei tarvitse ottaa mitään semikaunista 40+ vanhaa piikaa, ihan sama vaikka tämä olisi syntynyt yliopistossa tutkinnot molemmissa käsissä.

Akateemisuus jonkinlaisena meriittinä ja ihmisarvon mittarina sitäpaitsi antaa teistä 'akateemisista naisista' (tm) todella ruman ja epämiellyttävän kuvan. Ei mielestäni eroa mitenkään vaikka siitä että miehen pitäisi olla rodullisesti puhdas sinisilmäinen vaaleatukkainen, rikas, tai komea.. tai mitä vaan.

Sinänsä kuitenkin hyvä että naiset jotka vaativat akateemisuutta ymmärtävät omanlaisensa ennakkoluuloisuutensa tuoda näinkin avoimesti ilmi. Deittimaailmassa monet vähän fiksummat yrittävät omaa pinnallisuuttaan peitellä mutta ennenpitkää se tulee rivien välistä ilmi. Vähän niinkuin rasismi..

t. amis

Tämä. Varsinkin kun ikää on jo minusta tuo koulutus ei kerro juuri mitään. Monet ei-akateemiset ovat 40-50 mennessä tehneet hienon uran, ja joku akateeminen lastentarhanope taas jatkanut samassa päiväkodissa jo 20+ vuotta. Itse 50 v nainen löysin nykyisen mieheni netistä. En pitänyt akateemisuutta kriteerinä, samankaltaisuutta kyllä, olemme molemmat uraihmisiä, älykkäitä, huumorintajuisia ja sosiaalisesti taitavia. Mätsi tuli ja onnellinen parisuhde

Jatkan vielä, molemmat olemme eronneet pitkistä liitoista, ja tuosta taju parisuhteen realiteeteista. Emme oletakaan, että kaikki sama kiinnostaisi (minä käyn teatterissa naisporukassa, mies metsästysretkillä omien kavereidensa kanssa). Emme muutenkaan lataa kaikkia odotuksia toistemme niskaan, vastaamme kumpikin itse onnellisuudestamme. Silti suhde on läheinen, olemme rakkaussuhteen lisäksi toistemme parhaat ystävät. Kannattaa miettiä mikä suhteessa tärkeintä, kaveri kulttuuririentoihin vai elämän jakaja yleisemmin.

Tinderissähän niitä on tuhansia, fiksuja mukavia koulutettuja miehiä, mutta kun se ulkonäkö ei täytä top 5% kriteeriä niin eivät saa ainuttakaan mätsiä koskaan.

Vierailija kirjoitti:

Pata kattilaa kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi joku ei saisi haluta akateemista miestä? Kouluttautuminen kertoo paljon arvoista, arvosta se ei tietenkään kerro.

Tietysti saa. Aivan kuten mies saa toivoa naisen kauneutta ja nuoruutta. Jostain syystä tämä on naisten keskuudessa yhtä epätoivottavaa kuin koulutuksen ja aseman toivominen miesten mielestä.

Ei se ole millään tavalla epätoivottavaa. Sanon aina ja sukupuoleen katsomatta, ettei kenenkään pidä tyytyä vähempään kuin ihmiseen, johon ihastuu tai jopa hullaantuu.

Olen itse joskus näissä keskusteluissa kertonut itsestäni, harrastuksistani, kiinnostuksen kohteistani ja arvomaailmastani. Olen saanut vastauksia tyyliin "ei ketään miestä kiinnosta tuollainen nainen" tai "ei ketään miestä kiinnosta lähteä jonnekin teatteriin ja konsertteihin" tms. Eli palstan miehet eivät olisi minua edes missään vaiheessa halunneet. Jos sitten kuitenkin olisin kertonut hakeneeni akateemista miestä (koska oletukseni oli, että heissä on enemmän em. asioiden harrastajia) niin siitä olisi kuitenkin noussut kauhea meteli. Miksi ihmeessä? Miten se on teiltä pois, että me naiset, jotka emme teille edes kelpaisi "snobeine harrastuksinemme" etsimme miehiä, joilla on samanlaiset kiinnostuksen kohteet ja elämäntapa?

Järjellä ajatellen mitä sanot on totta. Ramanttisesti ajatellen on taas surullista kun sosiaaliluokka on este suhteelle. Luokkaerosta tässä on nimenomaan kyse.

Vierailija kirjoitti:

Pata kattilaa kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi joku ei saisi haluta akateemista miestä? Kouluttautuminen kertoo paljon arvoista, arvosta se ei tietenkään kerro.

Tietysti saa. Aivan kuten mies saa toivoa naisen kauneutta ja nuoruutta. Jostain syystä tämä on naisten keskuudessa yhtä epätoivottavaa kuin koulutuksen ja aseman toivominen miesten mielestä.

Ei se ole millään tavalla epätoivottavaa. Sanon aina ja sukupuoleen katsomatta, ettei kenenkään pidä tyytyä vähempään kuin ihmiseen, johon ihastuu tai jopa hullaantuu.

Olen itse joskus näissä keskusteluissa kertonut itsestäni, harrastuksistani, kiinnostuksen kohteistani ja arvomaailmastani. Olen saanut vastauksia tyyliin "ei ketään miestä kiinnosta tuollainen nainen" tai "ei ketään miestä kiinnosta lähteä jonnekin teatteriin ja konsertteihin" tms. Eli palstan miehet eivät olisi minua edes missään vaiheessa halunneet. Jos sitten kuitenkin olisin kertonut hakeneeni akateemista miestä (koska oletukseni oli, että heissä on enemmän em. asioiden harrastajia) niin siitä olisi kuitenkin noussut kauhea meteli. Miksi ihmeessä? Miten se on teiltä pois, että me naiset, jotka emme teille edes kelpaisi "snobeine harrastuksinemme" etsimme miehiä, joilla on samanlaiset kiinnostuksen kohteet ja elämäntapa?

Naisena vastaan, ei keneltäkään mitään pois. Mutta kysyn: miksi näitä ketjuja jatkuvasti tehtaillaan? Tuskin täältä palstalta niitä unelmamiehiä löytyy. Useimmille pariutuminen nyt ei ole noin hankalaa, varsin monet löytävät itselleen sopivan kumppanin ja elävät elämäänsä onnellisena - paitsi nämä ketjujen rustailijat?

Minä löysin 40+ vastoin kaikkia todennäköisyyksiä baarin baaritiskiltä saman ikäisen todella komean miehen, joka on varsinainen unelma kaikin puolin. Menin itse juttelemaan hänelle eli tein aloitteen.

Hän ei ole akateeminen kuten minä, mutta on yhtä fiksu kyllä, ei vaan ole opiskelu niin kiinnostanut. Hän on myös melko köyhä ja meillä on erilliset rahat avioliitossakin siksi ja vähän eri harrastuksetkin. Mutta paras ja seksikkäin mies kaikin puolin, parempi kuin yksikään nuorena tapaamani. Meillä on kemiaa ja se on tosi harvinaista eli ihmeellinen tuuri kävi.

DI kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mainitsin akateemisuuden, koska deittisivustoilla tulee vastaan vain amis-miehiä. Ei heissä varmastikaan ole mitään vikaa, haluaisin vain tavata enemmän omankaltaiseni. Amk-koulutus riittäisi hyvin.

Ja avauksessa halusin kuulla muiden kokemuksia, mistä ovat kultansa löytäneet.

Ap.

Itse en arvosta naisessa akateemisuutta, ellei se ole joltain tekniseltä tai luonnontieteelliseltä alalta. Deittimarkinat pullistelevat "akateemisia" naistutkimustohtoreita, joiden akateemisuus näkyy lähinnä akateemisuuden korostamisena. Mitään ei oikeasti osata tai olla mistään syvällisemmin kiinnostuneita.

Toisekseen koulutus on vain pieni välivaihe elämässä, todellinen osaaminen ja asioiden ymmärtäminen tulee vasta vuosien jatkuvalla itseopiskelulla.

Allekirjoitan täysin yllä olevan.

T. M60   (työkokemus +28v yliopistolla tekn. asiantuntijana ja lisäksi konsultointia  kv. yrityksessä)

OKCupid, Tinder, City, jopa Suomi24. Kyllä siellä akateemisiakin pyörii.

Akateemiset viihtyvät toisten akateemisten kanssa koska he ovat useimmiten samalla aaltopituudella.

Ihan loogista.

Vierailija kirjoitti:

Minä löysin 40+ vastoin kaikkia todennäköisyyksiä baarin baaritiskiltä saman ikäisen todella komean miehen, joka on varsinainen unelma kaikin puolin. Menin itse juttelemaan hänelle eli tein aloitteen.

Hän ei ole akateeminen kuten minä, mutta on yhtä fiksu kyllä, ei vaan ole opiskelu niin kiinnostanut. Hän on myös melko köyhä ja meillä on erilliset rahat avioliitossakin siksi ja vähän eri harrastuksetkin. Mutta paras ja seksikkäin mies kaikin puolin, parempi kuin yksikään nuorena tapaamani. Meillä on kemiaa ja se on tosi harvinaista eli ihmeellinen tuuri kävi.

Luin nyt vasta muita kommentteja ja huomasin ihmeellistä akateemisuuden haukkumista.

Tämä ei-akateeminen mieheni itseasiassa pääsi yliopistoon nuorena, muttei vaan viitsinytkään ottaa paikkaa vastaan vaan lähti muihin hommiin. Hän lukee paljon ja on hyvä yleissivistys ja käy mielellään kulttuuritapahtumissa. Eli ehkä hänet lasketaan semi-akateemiseksi sitten ;) Meillä on myös hyvin samanlainen arvomaailma.

Sen kyllä huomaa, että on paljon naisia, jotka arvostavat aivan älyttömästi uralla edennyttä ja menestynyttä, varsinkin komeaa akateemista miestä. Niillä on valinnanvaraa naisissa. Tunnen sellaisia miehiä useita ja heidän (alkuperäiset ja osalla uusio)vaimonsa oikein roikkuvat heissä kiinni. Miesten some on täynnä näiden vaimojen/seurustelukumppanien päivityksiä ihanasta miehestään, täggäävät miehet siis niihin julkaisuihin. Osasta niistä miehistä olen saanut kuvan työelämässä, etteivät välttämättä ole uskollisimmasta päästä. Ovat siis flirttailleet minullekin ja monille muille kollegoilleni.

Mieluummin siis vähemmän menestynyt kunnollinen mies kuin tuollainen ns huippu, joka yleensä tietää itsekin olevansa huippu ja joka kokee siksi ansaitsevansa vähän enemmän kuin vaimonsa. (Osa niistä huipuista on kyllä kunnollisia, sukulaisissani on niitä eli eivät ne kaikki huippumiehet ole k-päitä tietenkään)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä löysin 40+ vastoin kaikkia todennäköisyyksiä baarin baaritiskiltä saman ikäisen todella komean miehen, joka on varsinainen unelma kaikin puolin. Menin itse juttelemaan hänelle eli tein aloitteen.

Hän ei ole akateeminen kuten minä, mutta on yhtä fiksu kyllä, ei vaan ole opiskelu niin kiinnostanut. Hän on myös melko köyhä ja meillä on erilliset rahat avioliitossakin siksi ja vähän eri harrastuksetkin. Mutta paras ja seksikkäin mies kaikin puolin, parempi kuin yksikään nuorena tapaamani. Meillä on kemiaa ja se on tosi harvinaista eli ihmeellinen tuuri kävi.

Luin nyt vasta muita kommentteja ja huomasin ihmeellistä akateemisuuden haukkumista.

Tämä ei-akateeminen mieheni itseasiassa pääsi yliopistoon nuorena, muttei vaan viitsinytkään ottaa paikkaa vastaan vaan lähti muihin hommiin. Hän lukee paljon ja on hyvä yleissivistys ja käy mielellään kulttuuritapahtumissa. Eli ehkä hänet lasketaan semi-akateemiseksi sitten ;) Meillä on myös hyvin samanlainen arvomaailma.

Sen kyllä huomaa, että on paljon naisia, jotka arvostavat aivan älyttömästi uralla edennyttä ja menestynyttä, varsinkin komeaa akateemista miestä. Niillä on valinnanvaraa naisissa. Tunnen sellaisia miehiä useita ja heidän (alkuperäiset ja osalla uusio)vaimonsa oikein roikkuvat heissä kiinni. Miesten some on täynnä näiden vaimojen/seurustelukumppanien päivityksiä ihanasta miehestään, täggäävät miehet siis niihin julkaisuihin. Osasta niistä miehistä olen saanut kuvan työelämässä, etteivät välttämättä ole uskollisimmasta päästä. Ovat siis flirttailleet minullekin ja monille muille kollegoilleni.

Mieluummin siis vähemmän menestynyt kunnollinen mies kuin tuollainen ns huippu, joka yleensä tietää itsekin olevansa huippu ja joka kokee siksi ansaitsevansa vähän enemmän kuin vaimonsa. (Osa niistä huipuista on kyllä kunnollisia, sukulaisissani on niitä eli eivät ne kaikki huippumiehet ole k-päitä tietenkään)

Tämä oli taas sarjassamme yksi hupaisimpia viestejä aikoihin. Että oikein tägäävät puolisonsa kuviin ja ne puolisot eivät ole uskollisimmasta päästä :-DDD Jep jep.

Netistä löysin. Ja tosissani etsin puoli vuotta. Kolmea miestä piti kokeilla (useat treffit), kuudes vasta osui ja upposi.

Vinkkinä sanon, että tee lyhyt hyvä profiili, jossa kerrot itsestäsi ja millaista mieskaveria etsit. Silloin juuri sinua etsivä mies osaa laittaa sulle viestin. Kuvalla ei ole väliä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Duunareista on monilla huonoja kokemuksia. Duunaria alkaa pian nyppiä naisen koulutus, ja riitaa tulee tämän tästä. Valtataistelua, toisen vähättelyä ja muuta ikävää voi seurata, jos toinen ei pysy toisen jutuista kärryillä. Keskustelu tyrehtyy alkuunsa, seurustelusta ei tule mitään. Kulttuuri voi olla eri: toinen voi hakea emäntää, piikaa ja panopuuta, toinen etsii keskustelukumppania, jonka kanssa voi lähteä teatteriin tai oopperaan.

Hienoa yleistämistä. Akateeminen voi olla todellinen tyhjäpää, kun taas se teidän halveksimanne "amis" voi pyörittää miljoonayritystä. 

Hjallis Harkimo ja Heikki Salmela on käyneet rimaa hipoen peruskoulun,

ja ovat silti elämässään menestyneempiä kuin yksikään palstan akateeminen nainen ikinä. 

Jännä tuo oletus, että miehen pitäisi olla nimenomaan menestynyt. Kyllä moni putkimieskin tienaa enemmän kuin minä itse, se on ihan totta, harkimoista puhumattakaan. Mutta kun se ei olekaan se pointti. Pointti on löytää ihminen, jolla on riittävän samanlaiset arvot ja kiinnostuksen kohteet. Tiedän, että moni ei-akateeminenkin lukee paljon, käy teatterissa ja konserteissa, matkustelee ja puhuu useita kieliä. Mutta ihan fakta on, että todennäköisemmin löydän aktiivisen kirjallisuuden ja teatterin harrastajan akateemisista miehistä. Kuten löysinkin. Ansaitsee omien sanojensa mukaan vähemmän kuin minä.

eri

Ja yleistäminen se vaan jatkuu. Akateemisuus ei tee kenestäkään "parempaa" ihmistä.

Eikä matkusteleminen, kielien opiskelu tai se teatterissa käyntikään ole akateemisuudesta kiinni.

Onnea kuplassa elämiseesi. 

Tuon oletuksen paremmasta ihmisestä teit ihan itse. Minä en missään kohtaa arvottanut, että kulttuuriharrastus olisi parempi kuin jokin muu.

Ja maalitolppien siirtely se vain jatkuu. Onnea akateemiseen kuplaasi. Viisautta se ei näköjään todellakaan takaa. 

Siis mikä sinulle nyt oli ongelma?

Minä etsin itselleni elämänkumppania, joka jakaisi samat mielenkiinnon kohteet kanssani (kulttuuri, etenkin kirjallisuus ja teatteri, ja matkailu). Eihän yksikään palstamies olisi edes kiinnostunut minusta! Mutta jotain pahaa siinä ilmeisesti oli, että ystäväni kautta tapasin akateemisen (humanisti-) miehen, jonka kanssa nyt eletään ja harrastetaan yhdessä. Muutakin harrastetaan kuin kulttuuria, mm. moottoripyöräilyä, telttaretkiä, puutarhanhoitoa ja muuta tylsää ja keski-ikäistä. Mitä minun sinun mielestäsi olisi pitänyt tehdä? Etsiä netistä tai baarista mies, jonka kanssa ei ollut luonnostaan mitään yhteistä?

Mutta kyllä, jos elän kuplassa, niin oikein mielelläni tässä elämistä jatkan.

Ohiksena totean, että kyllähän se just nimenomaan olit sinä joka nosti (yhteiset) kulttuuriharrastukset muita paremmaksi ja tärkeämmäksi tuossa ihan ensimmäisessä viestissäsi. Jos et itse pitäisi kulttuuriharrastusta muita parempana, niin olisit maininnut esimerkkeinä vaikka puutarhanhoidon ja moottoripyöräilyn niistä harrastuksista/kiinnostuksen kohteista, jotka sinulle on/oli merkittäviä itsellesi sopivaa puolisoa etsiessä.

Tottakai ihminen pitää parhaimpana sitä harrastusta, josta on itse kiinnostunut.

Hienoa yleistämistä. Akateeminen voi olla todellinen tyhjäpää, kun taas se teidän halveksimanne "amis" voi pyörittää miljoonayritystä. 

Hjallis Harkimo ja Heikki Salmela on käyneet rimaa hipoen peruskoulun,

ja ovat silti elämässään menestyneempiä kuin yksikään palstan akateeminen nainen ikinä. [/quote]

Hjallis on koulutukseltaan ekonomi, Hankenin käynyt.

Yliopistolta löysin, n. 20 vuotta sitten.

Vierailija kirjoitti:

Missä niitä fiksuja, vapaita keski-ikäisiä, koulutettuja miehiä on. Ei missään, kyllä ne joku vie, jos vapaana on

Juuri näin.