Akateeminen 40+ nainen, mistä löysit kivan miehen?

Vierailija kirjoitti:

Mainitsin akateemisuuden, koska deittisivustoilla tulee vastaan vain amis-miehiä. Ei heissä varmastikaan ole mitään vikaa, haluaisin vain tavata enemmän omankaltaiseni. Amk-koulutus riittäisi hyvin.

Ja avauksessa halusin kuulla muiden kokemuksia, mistä ovat kultansa löytäneet.

Ap.

Itse en arvosta naisessa akateemisuutta, ellei se ole joltain tekniseltä tai luonnontieteelliseltä alalta. Deittimarkinat pullistelevat "akateemisia" naistutkimustohtoreita, joiden akateemisuus näkyy lähinnä akateemisuuden korostamisena. Mitään ei oikeasti osata tai olla mistään syvällisemmin kiinnostuneita.

Toisekseen koulutus on vain pieni välivaihe elämässä, todellinen osaaminen ja asioiden ymmärtäminen tulee vasta vuosien jatkuvalla itseopiskelulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Duunareista on monilla huonoja kokemuksia. Duunaria alkaa pian nyppiä naisen koulutus, ja riitaa tulee tämän tästä. Valtataistelua, toisen vähättelyä ja muuta ikävää voi seurata, jos toinen ei pysy toisen jutuista kärryillä. Keskustelu tyrehtyy alkuunsa, seurustelusta ei tule mitään. Kulttuuri voi olla eri: toinen voi hakea emäntää, piikaa ja panopuuta, toinen etsii keskustelukumppania, jonka kanssa voi lähteä teatteriin tai oopperaan.

Hienoa yleistämistä. Akateeminen voi olla todellinen tyhjäpää, kun taas se teidän halveksimanne "amis" voi pyörittää miljoonayritystä. 

Hjallis Harkimo ja Heikki Salmela on käyneet rimaa hipoen peruskoulun,

ja ovat silti elämässään menestyneempiä kuin yksikään palstan akateeminen nainen ikinä. 

Jännä tuo oletus, että miehen pitäisi olla nimenomaan menestynyt. Kyllä moni putkimieskin tienaa enemmän kuin minä itse, se on ihan totta, harkimoista puhumattakaan. Mutta kun se ei olekaan se pointti. Pointti on löytää ihminen, jolla on riittävän samanlaiset arvot ja kiinnostuksen kohteet. Tiedän, että moni ei-akateeminenkin lukee paljon, käy teatterissa ja konserteissa, matkustelee ja puhuu useita kieliä. Mutta ihan fakta on, että todennäköisemmin löydän aktiivisen kirjallisuuden ja teatterin harrastajan akateemisista miehistä. Kuten löysinkin. Ansaitsee omien sanojensa mukaan vähemmän kuin minä.

eri

Ja yleistäminen se vaan jatkuu. Akateemisuus ei tee kenestäkään "parempaa" ihmistä.

Eikä matkusteleminen, kielien opiskelu tai se teatterissa käyntikään ole akateemisuudesta kiinni.

Onnea kuplassa elämiseesi. 

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa keskustelijoista ei ole vastannut kysymykseen. Valitettavasti en voi siihen itsekään vastata, koska en ole etsinyt miestä nelikymppisenä. Sen sijaan ihmettelen, miksi naisten kriteerit kumppanille herättävät AINA ärtymystä etenkin miehissä. Jos miehille on tärkeää, että nainen on nuori ja hoikka, nämä ovat ok kriteerejä. Sen sijaan jos nainen toivoo henkistä yhteensopivuutta etsimällä esim. samanlaisen koulutustaustan hankkinutta miestä, se ei käy lainkaan ja kertoo vain naisen pinnallisuudesta. Eli miesten kriteerit naisille ovat hyväksyttäviä ja normaaleja mutta naisten kriteerit miehille epäreiluja ja tyhmiä. Haloo.

Samahan se on toisinpäinkin. Kun mies kertoo yhdeksi kriteerikseen itseä miellyttävän ulkonäön ja se on hoikka/normipaino niin justiinsa alkaa kamala mekastus kuinka mies saa hakata jatkossakin hanskaansa koska kenenkään naisen ei tarvitse miellyttää miehen silmää.

Naiset ja miehet arvostaa sinänsä aika samoja asioita/piirteitä vastakkaisessa sukupuolessa mutta erilaisilla painotuksilla, mutta sen sijaan se yhdistää kumpaakin sukupuolta, että nämä omaan sukupuoleen kohdistuvat vaatimukset on täysin vääriä ja tyhmiä.

Ja ei, kenenkään ei pidä miellyttää ketään jos ei itse halua, mutta silloin on enemmän kuin typerää (ihan siitä akateemisuudestakin huolimatta) vinkua ja kitistä kuinka kukaan itseä kiinnostava ei kiinnostu takaisin eikä sopivaa puolisoa tunnu löytyvän. Se syy kun ei pelkästään ole muissa eikä korjaannu vastakkaista sukupuolta mollaamalla vaan katse kannattaisi kohdistaa, ainakin kuvaannollisesti, peiliin. Itsellä pitää olla sellaista tarjottavaa jolle on kysyntää ja sitä kysyntää ei voi toisen sukupuolen puolesta päättää sen paremmin naiset kuin miehetkään.

N43

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa keskustelijoista ei ole vastannut kysymykseen. Valitettavasti en voi siihen itsekään vastata, koska en ole etsinyt miestä nelikymppisenä. Sen sijaan ihmettelen, miksi naisten kriteerit kumppanille herättävät AINA ärtymystä etenkin miehissä. Jos miehille on tärkeää, että nainen on nuori ja hoikka, nämä ovat ok kriteerejä. Sen sijaan jos nainen toivoo henkistä yhteensopivuutta etsimällä esim. samanlaisen koulutustaustan hankkinutta miestä, se ei käy lainkaan ja kertoo vain naisen pinnallisuudesta. Eli miesten kriteerit naisille ovat hyväksyttäviä ja normaaleja mutta naisten kriteerit miehille epäreiluja ja tyhmiä. Haloo.

väitätkö ettei naisia ärsytä jos mies etsii 20 vuotta nuorempaa hoikkaa ja kaunista naista?

Kuka mies? Mistä minä edes tiedän, mitä joku minulle täysin tuntematon mies etsii?

eri

Siitä, että ne nuoret ja kauniit naiset vievät miesenemmistön huomion. Sitten ihmetellään, kun niiden miesten huomio ei kohdustukaan ihmetteilijään itseensä.

Keiden miesten?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Duunareista on monilla huonoja kokemuksia. Duunaria alkaa pian nyppiä naisen koulutus, ja riitaa tulee tämän tästä. Valtataistelua, toisen vähättelyä ja muuta ikävää voi seurata, jos toinen ei pysy toisen jutuista kärryillä. Keskustelu tyrehtyy alkuunsa, seurustelusta ei tule mitään. Kulttuuri voi olla eri: toinen voi hakea emäntää, piikaa ja panopuuta, toinen etsii keskustelukumppania, jonka kanssa voi lähteä teatteriin tai oopperaan.

Hienoa yleistämistä. Akateeminen voi olla todellinen tyhjäpää, kun taas se teidän halveksimanne "amis" voi pyörittää miljoonayritystä. 

Hjallis Harkimo ja Heikki Salmela on käyneet rimaa hipoen peruskoulun,

ja ovat silti elämässään menestyneempiä kuin yksikään palstan akateeminen nainen ikinä. 

Jännä tuo oletus, että miehen pitäisi olla nimenomaan menestynyt. Kyllä moni putkimieskin tienaa enemmän kuin minä itse, se on ihan totta, harkimoista puhumattakaan. Mutta kun se ei olekaan se pointti. Pointti on löytää ihminen, jolla on riittävän samanlaiset arvot ja kiinnostuksen kohteet. Tiedän, että moni ei-akateeminenkin lukee paljon, käy teatterissa ja konserteissa, matkustelee ja puhuu useita kieliä. Mutta ihan fakta on, että todennäköisemmin löydän aktiivisen kirjallisuuden ja teatterin harrastajan akateemisista miehistä. Kuten löysinkin. Ansaitsee omien sanojensa mukaan vähemmän kuin minä.

eri

Ja yleistäminen se vaan jatkuu. Akateemisuus ei tee kenestäkään "parempaa" ihmistä.

Eikä matkusteleminen, kielien opiskelu tai se teatterissa käyntikään ole akateemisuudesta kiinni.

Onnea kuplassa elämiseesi. 

Tuon oletuksen paremmasta ihmisestä teit ihan itse. Minä en missään kohtaa arvottanut, että kulttuuriharrastus olisi parempi kuin jokin muu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpas naisen akateemisuus myrkyllinen juttu monille! Pelkkä mainitseminen saa näkemään punaista. Aikamoista.. miksi siis akateeminen nainen haluaisi sellaista miestä, jolle naisen akateemisuus on noin kauhea paikka että pitää alkaa solvata?

Ei vika ole akateemisuudessa vaan sen nouseminen hattuun. Se on yhtä surkuhupaisaa kuin miehen röyhentely hienolla autolla.

Röyhentely jollain autolla on ihan eri juttu kuin samanhenkisen kumppanin hakeminen. Analogista olisi, jos autoista innostunut mies hakisi autoista kiinnostunutta naista.

Vierailija kirjoitti:

Ulkomaalainen ja vanhempi.

Rantalomalla Norsunluurannikkon Assinie Mafiassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Duunareista on monilla huonoja kokemuksia. Duunaria alkaa pian nyppiä naisen koulutus, ja riitaa tulee tämän tästä. Valtataistelua, toisen vähättelyä ja muuta ikävää voi seurata, jos toinen ei pysy toisen jutuista kärryillä. Keskustelu tyrehtyy alkuunsa, seurustelusta ei tule mitään. Kulttuuri voi olla eri: toinen voi hakea emäntää, piikaa ja panopuuta, toinen etsii keskustelukumppania, jonka kanssa voi lähteä teatteriin tai oopperaan.

Hienoa yleistämistä. Akateeminen voi olla todellinen tyhjäpää, kun taas se teidän halveksimanne "amis" voi pyörittää miljoonayritystä. 

Hjallis Harkimo ja Heikki Salmela on käyneet rimaa hipoen peruskoulun,

ja ovat silti elämässään menestyneempiä kuin yksikään palstan akateeminen nainen ikinä. 

Jännä tuo oletus, että miehen pitäisi olla nimenomaan menestynyt. Kyllä moni putkimieskin tienaa enemmän kuin minä itse, se on ihan totta, harkimoista puhumattakaan. Mutta kun se ei olekaan se pointti. Pointti on löytää ihminen, jolla on riittävän samanlaiset arvot ja kiinnostuksen kohteet. Tiedän, että moni ei-akateeminenkin lukee paljon, käy teatterissa ja konserteissa, matkustelee ja puhuu useita kieliä. Mutta ihan fakta on, että todennäköisemmin löydän aktiivisen kirjallisuuden ja teatterin harrastajan akateemisista miehistä. Kuten löysinkin. Ansaitsee omien sanojensa mukaan vähemmän kuin minä.

eri

Ja yleistäminen se vaan jatkuu. Akateemisuus ei tee kenestäkään "parempaa" ihmistä.

Eikä matkusteleminen, kielien opiskelu tai se teatterissa käyntikään ole akateemisuudesta kiinni.

Onnea kuplassa elämiseesi. 

Tuon oletuksen paremmasta ihmisestä teit ihan itse. Minä en missään kohtaa arvottanut, että kulttuuriharrastus olisi parempi kuin jokin muu.

Ja maalitolppien siirtely se vain jatkuu. Onnea akateemiseen kuplaasi. Viisautta se ei näköjään todellakaan takaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Duunareista on monilla huonoja kokemuksia. Duunaria alkaa pian nyppiä naisen koulutus, ja riitaa tulee tämän tästä. Valtataistelua, toisen vähättelyä ja muuta ikävää voi seurata, jos toinen ei pysy toisen jutuista kärryillä. Keskustelu tyrehtyy alkuunsa, seurustelusta ei tule mitään. Kulttuuri voi olla eri: toinen voi hakea emäntää, piikaa ja panopuuta, toinen etsii keskustelukumppania, jonka kanssa voi lähteä teatteriin tai oopperaan.

Hienoa yleistämistä. Akateeminen voi olla todellinen tyhjäpää, kun taas se teidän halveksimanne "amis" voi pyörittää miljoonayritystä. 

Hjallis Harkimo ja Heikki Salmela on käyneet rimaa hipoen peruskoulun,

ja ovat silti elämässään menestyneempiä kuin yksikään palstan akateeminen nainen ikinä. 

Jännä tuo oletus, että miehen pitäisi olla nimenomaan menestynyt. Kyllä moni putkimieskin tienaa enemmän kuin minä itse, se on ihan totta, harkimoista puhumattakaan. Mutta kun se ei olekaan se pointti. Pointti on löytää ihminen, jolla on riittävän samanlaiset arvot ja kiinnostuksen kohteet. Tiedän, että moni ei-akateeminenkin lukee paljon, käy teatterissa ja konserteissa, matkustelee ja puhuu useita kieliä. Mutta ihan fakta on, että todennäköisemmin löydän aktiivisen kirjallisuuden ja teatterin harrastajan akateemisista miehistä. Kuten löysinkin. Ansaitsee omien sanojensa mukaan vähemmän kuin minä.

eri

Ja yleistäminen se vaan jatkuu. Akateemisuus ei tee kenestäkään "parempaa" ihmistä.

Eikä matkusteleminen, kielien opiskelu tai se teatterissa käyntikään ole akateemisuudesta kiinni.

Onnea kuplassa elämiseesi. 

Kuka on puhunut paremmuudesta? Luulin, että tässä etsittiin samoista asioista kiinnostunutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Duunareista on monilla huonoja kokemuksia. Duunaria alkaa pian nyppiä naisen koulutus, ja riitaa tulee tämän tästä. Valtataistelua, toisen vähättelyä ja muuta ikävää voi seurata, jos toinen ei pysy toisen jutuista kärryillä. Keskustelu tyrehtyy alkuunsa, seurustelusta ei tule mitään. Kulttuuri voi olla eri: toinen voi hakea emäntää, piikaa ja panopuuta, toinen etsii keskustelukumppania, jonka kanssa voi lähteä teatteriin tai oopperaan.

Hienoa yleistämistä. Akateeminen voi olla todellinen tyhjäpää, kun taas se teidän halveksimanne "amis" voi pyörittää miljoonayritystä. 

Hjallis Harkimo ja Heikki Salmela on käyneet rimaa hipoen peruskoulun,

ja ovat silti elämässään menestyneempiä kuin yksikään palstan akateeminen nainen ikinä. 

Jännä tuo oletus, että miehen pitäisi olla nimenomaan menestynyt. Kyllä moni putkimieskin tienaa enemmän kuin minä itse, se on ihan totta, harkimoista puhumattakaan. Mutta kun se ei olekaan se pointti. Pointti on löytää ihminen, jolla on riittävän samanlaiset arvot ja kiinnostuksen kohteet. Tiedän, että moni ei-akateeminenkin lukee paljon, käy teatterissa ja konserteissa, matkustelee ja puhuu useita kieliä. Mutta ihan fakta on, että todennäköisemmin löydän aktiivisen kirjallisuuden ja teatterin harrastajan akateemisista miehistä. Kuten löysinkin. Ansaitsee omien sanojensa mukaan vähemmän kuin minä.

eri

Ja yleistäminen se vaan jatkuu. Akateemisuus ei tee kenestäkään "parempaa" ihmistä.

Eikä matkusteleminen, kielien opiskelu tai se teatterissa käyntikään ole akateemisuudesta kiinni.

Onnea kuplassa elämiseesi. 

Kuka on puhunut paremmuudesta? Luulin, että tässä etsittiin samoista asioista kiinnostunutta.

Miehet ja naiset ovat usein kiinnostuneita eri asioita. Minä olen kiinnostunut matkailusta ja kulttuurista ja se todellakin näyttää viehättävän monia naisia. Vähän kuin tuon yhden kirjoittajan esimerkki autoista kiinnostuneesta naisesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Duunareista on monilla huonoja kokemuksia. Duunaria alkaa pian nyppiä naisen koulutus, ja riitaa tulee tämän tästä. Valtataistelua, toisen vähättelyä ja muuta ikävää voi seurata, jos toinen ei pysy toisen jutuista kärryillä. Keskustelu tyrehtyy alkuunsa, seurustelusta ei tule mitään. Kulttuuri voi olla eri: toinen voi hakea emäntää, piikaa ja panopuuta, toinen etsii keskustelukumppania, jonka kanssa voi lähteä teatteriin tai oopperaan.

Hienoa yleistämistä. Akateeminen voi olla todellinen tyhjäpää, kun taas se teidän halveksimanne "amis" voi pyörittää miljoonayritystä. 

Hjallis Harkimo ja Heikki Salmela on käyneet rimaa hipoen peruskoulun,

ja ovat silti elämässään menestyneempiä kuin yksikään palstan akateeminen nainen ikinä. 

Jännä tuo oletus, että miehen pitäisi olla nimenomaan menestynyt. Kyllä moni putkimieskin tienaa enemmän kuin minä itse, se on ihan totta, harkimoista puhumattakaan. Mutta kun se ei olekaan se pointti. Pointti on löytää ihminen, jolla on riittävän samanlaiset arvot ja kiinnostuksen kohteet. Tiedän, että moni ei-akateeminenkin lukee paljon, käy teatterissa ja konserteissa, matkustelee ja puhuu useita kieliä. Mutta ihan fakta on, että todennäköisemmin löydän aktiivisen kirjallisuuden ja teatterin harrastajan akateemisista miehistä. Kuten löysinkin. Ansaitsee omien sanojensa mukaan vähemmän kuin minä.

eri

Ja yleistäminen se vaan jatkuu. Akateemisuus ei tee kenestäkään "parempaa" ihmistä.

Eikä matkusteleminen, kielien opiskelu tai se teatterissa käyntikään ole akateemisuudesta kiinni.

Onnea kuplassa elämiseesi. 

Tuon oletuksen paremmasta ihmisestä teit ihan itse. Minä en missään kohtaa arvottanut, että kulttuuriharrastus olisi parempi kuin jokin muu.

Ja maalitolppien siirtely se vain jatkuu. Onnea akateemiseen kuplaasi. Viisautta se ei näköjään todellakaan takaa. 

Siis mikä sinulle nyt oli ongelma?

Minä etsin itselleni elämänkumppania, joka jakaisi samat mielenkiinnon kohteet kanssani (kulttuuri, etenkin kirjallisuus ja teatteri, ja matkailu). Eihän yksikään palstamies olisi edes kiinnostunut minusta! Mutta jotain pahaa siinä ilmeisesti oli, että ystäväni kautta tapasin akateemisen (humanisti-) miehen, jonka kanssa nyt eletään ja harrastetaan yhdessä. Muutakin harrastetaan kuin kulttuuria, mm. moottoripyöräilyä, telttaretkiä, puutarhanhoitoa ja muuta tylsää ja keski-ikäistä. Mitä minun sinun mielestäsi olisi pitänyt tehdä? Etsiä netistä tai baarista mies, jonka kanssa ei ollut luonnostaan mitään yhteistä?

Mutta kyllä, jos elän kuplassa, niin oikein mielelläni tässä elämistä jatkan.

DI kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mainitsin akateemisuuden, koska deittisivustoilla tulee vastaan vain amis-miehiä. Ei heissä varmastikaan ole mitään vikaa, haluaisin vain tavata enemmän omankaltaiseni. Amk-koulutus riittäisi hyvin.

Ja avauksessa halusin kuulla muiden kokemuksia, mistä ovat kultansa löytäneet.

Ap.

Itse en arvosta naisessa akateemisuutta, ellei se ole joltain tekniseltä tai luonnontieteelliseltä alalta. Deittimarkinat pullistelevat "akateemisia" naistutkimustohtoreita, joiden akateemisuus näkyy lähinnä akateemisuuden korostamisena. Mitään ei oikeasti osata tai olla mistään syvällisemmin kiinnostuneita.

Toisekseen koulutus on vain pieni välivaihe elämässä, todellinen osaaminen ja asioiden ymmärtäminen tulee vasta vuosien jatkuvalla itseopiskelulla.

Ei kai täällä kukaan haekaan arvostusta sille akateemisuudelleen vaan puhutaan siitä, mistä parhaiten löytäisi elämänkumppanin, joka olisi riittävän samanlainen ja samoista asioista kiinnostunut?

Vierailija kirjoitti:

Onpas naisen akateemisuus myrkyllinen juttu monille! Pelkkä mainitseminen saa näkemään punaista. Aikamoista.. miksi siis akateeminen nainen haluaisi sellaista miestä, jolle naisen akateemisuus on noin kauhea paikka että pitää alkaa solvata?

Miesten motiiveista en tiedä, mutta itselleni ei-akateemisena naisena on punainen vaate se, että liki poikkeuksetta akateeminen pitää itseään muita parempana ihmisenä ihan kaikilla tavoilla vain koulutuksensa takia.

En mistään, mutta enpä minä enää kaipaakaan, kun olen niin yksin elämiseen tottunut. Ihana helpotus kun ei tarvi enää etsiä ketään eikä miellyttää ketään. N45

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Duunareista on monilla huonoja kokemuksia. Duunaria alkaa pian nyppiä naisen koulutus, ja riitaa tulee tämän tästä. Valtataistelua, toisen vähättelyä ja muuta ikävää voi seurata, jos toinen ei pysy toisen jutuista kärryillä. Keskustelu tyrehtyy alkuunsa, seurustelusta ei tule mitään. Kulttuuri voi olla eri: toinen voi hakea emäntää, piikaa ja panopuuta, toinen etsii keskustelukumppania, jonka kanssa voi lähteä teatteriin tai oopperaan.

Hienoa yleistämistä. Akateeminen voi olla todellinen tyhjäpää, kun taas se teidän halveksimanne "amis" voi pyörittää miljoonayritystä. 

Hjallis Harkimo ja Heikki Salmela on käyneet rimaa hipoen peruskoulun,

ja ovat silti elämässään menestyneempiä kuin yksikään palstan akateeminen nainen ikinä. 

Jännä tuo oletus, että miehen pitäisi olla nimenomaan menestynyt. Kyllä moni putkimieskin tienaa enemmän kuin minä itse, se on ihan totta, harkimoista puhumattakaan. Mutta kun se ei olekaan se pointti. Pointti on löytää ihminen, jolla on riittävän samanlaiset arvot ja kiinnostuksen kohteet. Tiedän, että moni ei-akateeminenkin lukee paljon, käy teatterissa ja konserteissa, matkustelee ja puhuu useita kieliä. Mutta ihan fakta on, että todennäköisemmin löydän aktiivisen kirjallisuuden ja teatterin harrastajan akateemisista miehistä. Kuten löysinkin. Ansaitsee omien sanojensa mukaan vähemmän kuin minä.

eri

Ja yleistäminen se vaan jatkuu. Akateemisuus ei tee kenestäkään "parempaa" ihmistä.

Eikä matkusteleminen, kielien opiskelu tai se teatterissa käyntikään ole akateemisuudesta kiinni.

Onnea kuplassa elämiseesi. 

Tuon oletuksen paremmasta ihmisestä teit ihan itse. Minä en missään kohtaa arvottanut, että kulttuuriharrastus olisi parempi kuin jokin muu.

Ja maalitolppien siirtely se vain jatkuu. Onnea akateemiseen kuplaasi. Viisautta se ei näköjään todellakaan takaa. 

Siis mikä sinulle nyt oli ongelma?

Minä etsin itselleni elämänkumppania, joka jakaisi samat mielenkiinnon kohteet kanssani (kulttuuri, etenkin kirjallisuus ja teatteri, ja matkailu). Eihän yksikään palstamies olisi edes kiinnostunut minusta! Mutta jotain pahaa siinä ilmeisesti oli, että ystäväni kautta tapasin akateemisen (humanisti-) miehen, jonka kanssa nyt eletään ja harrastetaan yhdessä. Muutakin harrastetaan kuin kulttuuria, mm. moottoripyöräilyä, telttaretkiä, puutarhanhoitoa ja muuta tylsää ja keski-ikäistä. Mitä minun sinun mielestäsi olisi pitänyt tehdä? Etsiä netistä tai baarista mies, jonka kanssa ei ollut luonnostaan mitään yhteistä?

Mutta kyllä, jos elän kuplassa, niin oikein mielelläni tässä elämistä jatkan.

Edelleenkin implokoit, että VAIN akateeminen mies kykenee harrastamaan kulttuuria.

Ota se pää pois perseestäsi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Duunareista on monilla huonoja kokemuksia. Duunaria alkaa pian nyppiä naisen koulutus, ja riitaa tulee tämän tästä. Valtataistelua, toisen vähättelyä ja muuta ikävää voi seurata, jos toinen ei pysy toisen jutuista kärryillä. Keskustelu tyrehtyy alkuunsa, seurustelusta ei tule mitään. Kulttuuri voi olla eri: toinen voi hakea emäntää, piikaa ja panopuuta, toinen etsii keskustelukumppania, jonka kanssa voi lähteä teatteriin tai oopperaan.

Hienoa yleistämistä. Akateeminen voi olla todellinen tyhjäpää, kun taas se teidän halveksimanne "amis" voi pyörittää miljoonayritystä. 

Hjallis Harkimo ja Heikki Salmela on käyneet rimaa hipoen peruskoulun,

ja ovat silti elämässään menestyneempiä kuin yksikään palstan akateeminen nainen ikinä. 

Jännä tuo oletus, että miehen pitäisi olla nimenomaan menestynyt. Kyllä moni putkimieskin tienaa enemmän kuin minä itse, se on ihan totta, harkimoista puhumattakaan. Mutta kun se ei olekaan se pointti. Pointti on löytää ihminen, jolla on riittävän samanlaiset arvot ja kiinnostuksen kohteet. Tiedän, että moni ei-akateeminenkin lukee paljon, käy teatterissa ja konserteissa, matkustelee ja puhuu useita kieliä. Mutta ihan fakta on, että todennäköisemmin löydän aktiivisen kirjallisuuden ja teatterin harrastajan akateemisista miehistä. Kuten löysinkin. Ansaitsee omien sanojensa mukaan vähemmän kuin minä.

eri

Ja yleistäminen se vaan jatkuu. Akateemisuus ei tee kenestäkään "parempaa" ihmistä.

Eikä matkusteleminen, kielien opiskelu tai se teatterissa käyntikään ole akateemisuudesta kiinni.

Onnea kuplassa elämiseesi. 

Tuon oletuksen paremmasta ihmisestä teit ihan itse. Minä en missään kohtaa arvottanut, että kulttuuriharrastus olisi parempi kuin jokin muu.

Ja maalitolppien siirtely se vain jatkuu. Onnea akateemiseen kuplaasi. Viisautta se ei näköjään todellakaan takaa. 

Siis mikä sinulle nyt oli ongelma?

Minä etsin itselleni elämänkumppania, joka jakaisi samat mielenkiinnon kohteet kanssani (kulttuuri, etenkin kirjallisuus ja teatteri, ja matkailu). Eihän yksikään palstamies olisi edes kiinnostunut minusta! Mutta jotain pahaa siinä ilmeisesti oli, että ystäväni kautta tapasin akateemisen (humanisti-) miehen, jonka kanssa nyt eletään ja harrastetaan yhdessä. Muutakin harrastetaan kuin kulttuuria, mm. moottoripyöräilyä, telttaretkiä, puutarhanhoitoa ja muuta tylsää ja keski-ikäistä. Mitä minun sinun mielestäsi olisi pitänyt tehdä? Etsiä netistä tai baarista mies, jonka kanssa ei ollut luonnostaan mitään yhteistä?

Mutta kyllä, jos elän kuplassa, niin oikein mielelläni tässä elämistä jatkan.

Edelleenkin implokoit, että VAIN akateeminen mies kykenee harrastamaan kulttuuria.

Ota se pää pois perseestäsi. 

"Tiedän, että moni ei-akateeminenkin lukee paljon, käy teatterissa ja konserteissa, matkustelee ja puhuu useita kieliä. Mutta ihan fakta on, että todennäköisemmin löydän aktiivisen kirjallisuuden ja teatterin harrastajan akateemisista miehistä."

Aloittaja: ovatko markkinat sitten kauhean isot? Tilastojen valossa noin 100,000 naista ei voi löytää "vertaistaan", jos aletaan tuijottaa yksinomaan koulutusta...

Ylempi korkeakouluaste: 250,000 naista ja 200,000 miestä

Alempi korkeakouluaste: 300,000 naista ja 240,000 miestä

Tutkijakoulutusaste: 21,000 naista ja 27,000 miestä

Itse olen akateeminen 50 v. mies ja tällä hetkellä vapaa, koska takana tuore avioero. Tunnen enemmän tai vähemmän pintapuolisesti parikymmentä muutakin 40-50 -vuotiasta akateemista sinkkumiestä,  mutta aika moni on jotain näistä: mt-ongelmainen, päihderiippuvainen, narsisti, tule-vaivainen, ylipainoinen.

Akateemisuus ei ole mikään arvokysymys.. se ei kerro ihmisen arvosta EIKÄ arvoista. Eikä samanhenkisyydestäkään.. se kertoo siitä että ihminen tulee suht. normaalista perheestä tai on syystä tai toisesta saanut sen verran hyvät lähtökohdat elämään (perhesuhteet, luontainen keskitason älykkyys ja oppimiskyky, rauhallinen elinympäristö) että opiskelu korkeakoulussa on ollut mahdollista..  JA ettei ole sitä omilla valinnoillaan (bilettäminen, huumeet, laiskottelu, muu perseily) pilannut.

Itse olen saanut täysin paskat lähtökohdat elämään, perheväkivaltaa, alkoholismia, koulukiusaamista, köyhyyttä, hyljeksintää ja vähättelyä.. oikeastaan tähän päivään asti. En ole itse osaani valinnut, ne oli ne kortit mitkä minulle sattui jaossa tulemaan. Ja siksi olen amis.. nippa nappa. Koulutustaustani kertoo paljon siitä millaset lähtökohdat itse sain elämään.. Se ei kerro mitään arvoistani, eikä ihmisarvostani, eikä valinnoistani saati mielenkiinnonkohteistani.

Parhaani olen yrittänyt ja parempaan en ole pystynyt. Ja nyt olen jo sen ikäinen että en voi edes yrittää enää tässä elämässä tehdä toisin. Enkä usko reinkarnaatioonkaan joten.. paskempi mäihä.

Ja niin.. Tässä ketjussa on moni yrittänyt vastata et niitä kivoja miehiä on missä vaan, kun vähän avartaa mieltään ja hiukan katsoo peiliinkin.. kuten n43 hienosti asian ilmaisi.  Jos se akateemisuus on todellakin tärkein vaatimus niin deitti-ilmoitukseen vaan tiukat laatuvaatimukset. Tältä palstalta niitä akateemisia miehiä tuskin löytyy ku tääl on vaa meitä amismiehii :)

-amis

HJK:n fudismatsin katsomosta löysin oman "levyseppähitsarini". Hänen kanssaan ei tarvitse keskustella filosofiasta eikä minun tarvitse odottaa että hän tarjoaa minulle aina kaiken kun palkkani on kolminkertainen hänen palkkaansa verrattuna. Mutta kaikin puolin hyvä ja turvallinen perusmies, joka ei vähästä hätkähdä maailmaa kiertäessämekään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Duunareista on monilla huonoja kokemuksia. Duunaria alkaa pian nyppiä naisen koulutus, ja riitaa tulee tämän tästä. Valtataistelua, toisen vähättelyä ja muuta ikävää voi seurata, jos toinen ei pysy toisen jutuista kärryillä. Keskustelu tyrehtyy alkuunsa, seurustelusta ei tule mitään. Kulttuuri voi olla eri: toinen voi hakea emäntää, piikaa ja panopuuta, toinen etsii keskustelukumppania, jonka kanssa voi lähteä teatteriin tai oopperaan.

Hienoa yleistämistä. Akateeminen voi olla todellinen tyhjäpää, kun taas se teidän halveksimanne "amis" voi pyörittää miljoonayritystä. 

Hjallis Harkimo ja Heikki Salmela on käyneet rimaa hipoen peruskoulun,

ja ovat silti elämässään menestyneempiä kuin yksikään palstan akateeminen nainen ikinä. 

Jännä tuo oletus, että miehen pitäisi olla nimenomaan menestynyt. Kyllä moni putkimieskin tienaa enemmän kuin minä itse, se on ihan totta, harkimoista puhumattakaan. Mutta kun se ei olekaan se pointti. Pointti on löytää ihminen, jolla on riittävän samanlaiset arvot ja kiinnostuksen kohteet. Tiedän, että moni ei-akateeminenkin lukee paljon, käy teatterissa ja konserteissa, matkustelee ja puhuu useita kieliä. Mutta ihan fakta on, että todennäköisemmin löydän aktiivisen kirjallisuuden ja teatterin harrastajan akateemisista miehistä. Kuten löysinkin. Ansaitsee omien sanojensa mukaan vähemmän kuin minä.

eri

Ja yleistäminen se vaan jatkuu. Akateemisuus ei tee kenestäkään "parempaa" ihmistä.

Eikä matkusteleminen, kielien opiskelu tai se teatterissa käyntikään ole akateemisuudesta kiinni.

Onnea kuplassa elämiseesi. 

Tuon oletuksen paremmasta ihmisestä teit ihan itse. Minä en missään kohtaa arvottanut, että kulttuuriharrastus olisi parempi kuin jokin muu.

Ja maalitolppien siirtely se vain jatkuu. Onnea akateemiseen kuplaasi. Viisautta se ei näköjään todellakaan takaa. 

Siis mikä sinulle nyt oli ongelma?

Minä etsin itselleni elämänkumppania, joka jakaisi samat mielenkiinnon kohteet kanssani (kulttuuri, etenkin kirjallisuus ja teatteri, ja matkailu). Eihän yksikään palstamies olisi edes kiinnostunut minusta! Mutta jotain pahaa siinä ilmeisesti oli, että ystäväni kautta tapasin akateemisen (humanisti-) miehen, jonka kanssa nyt eletään ja harrastetaan yhdessä. Muutakin harrastetaan kuin kulttuuria, mm. moottoripyöräilyä, telttaretkiä, puutarhanhoitoa ja muuta tylsää ja keski-ikäistä. Mitä minun sinun mielestäsi olisi pitänyt tehdä? Etsiä netistä tai baarista mies, jonka kanssa ei ollut luonnostaan mitään yhteistä?

Mutta kyllä, jos elän kuplassa, niin oikein mielelläni tässä elämistä jatkan.

Ohiksena totean, että kyllähän se just nimenomaan olit sinä joka nosti (yhteiset) kulttuuriharrastukset muita paremmaksi ja tärkeämmäksi tuossa ihan ensimmäisessä viestissäsi. Jos et itse pitäisi kulttuuriharrastusta muita parempana, niin olisit maininnut esimerkkeinä vaikka puutarhanhoidon ja moottoripyöräilyn niistä harrastuksista/kiinnostuksen kohteista, jotka sinulle on/oli merkittäviä itsellesi sopivaa puolisoa etsiessä.