Lue keskustelun säännöt.
Minkä ihmeen takia lastentarhanopettajille pitäisi maksaa jopa yli 3000 euroa? Työ, jota voi tehdä kuka tahansa.
28.12.2019 |
Jos lapsellasi on korvatulehdus, pyydätkö naapurin 16-vuotiasta tyttöä vilkaisemaan? Et.
Jos sinulla on joku iltameno ja tarvitset pariksi tunniksi lapsellesi hoitajan, voito pyytää naapurin 16-vuotiasta tyttöä vahtimaan? Kyllä.
Tämän päivän Hesarissa marmatettiin siitä, että lääkäreille maksetaan yli tonni kuussa lisää palkkaa, jotta Helsingin terveyskeskuksiin saataisiin lisää lääkäreitä, kun samaan aikaan lastentarhanopettajapulaan ei löydy rahoitusta. Kumpi on tärkeämpää, lastenhoito vai lääkäreiden saatavuus? Haloo!
En tajua, miksi lastentarhanopettajia pitää kouluttaa yliopistossa, kun oikeasti siihen työhön kelpaa aivan kuka tahansa. Kuten se naapurin 16-vuotias tyttö. Mitä muuta työtä voisi ulkoistaa kenelle tahansa? Miksi päiväkotiin tarvitaan maistereita, mutta sitten kun tarvitaan iltahoitoa tai viikonloppuhoitoa, niin samaan työhön voidaan palkata kuka vaan?
Kommentit (782)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo tavoitteellisuus se onkin se tauti, joka johtaa sylttytehtaalle eli tuottavuuden ja talouden ylivaltaan, ja siitä johtuvaan seurantaan, kontrolliin ja suunnitelmallisuuteen.
Lapsen pitää saada tehdä joitakin asioita vain, koska se on kivaa tai juuri se kiinnostaa nyt. Ihan vain sen asian itsensä vuoksi, ilman tiedostuneisuutta ja paperille tai koneelle kirjattuja tavoitteita. Jos tekee mieli rallatella ja lallatella, niin annetaan lapsen tehdä niin, eikä tyrkätä saksia käteen siksi, että joku on ylhäisesti suunnitellut saksienkäytön olevan tänään harjoittelun kohteena.
Elämästä pitää nauttia ja lapsen pitää antaa joskus vain olla.
Kaiken toiminnan lähtökohtana on tietysti lapsikeskeisyys/lapsilähtöisyys. Tietäisit tämän, jos olisit opiskellut alaa.
Onneksi en ole opiskellut alaa, niin en usko korulauseita. Olen nähnyt päivähoidon tilan omin silmin. Itse en pidä lapsilähtöisyytenä liian suuria ryhmäkokoja, kaaosta, meteliä ja liian vähäistä hoitajamäärää. Vasuakaan en pidä erityisen lapsilähtöisenä. Lapsilähtöisempää olisi paremmat tilat ja levollisempi päivä ja enemmän aikuisen huomioita. Olkoon se aikuinen sitten hoitaja, lto tai talonmies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo tavoitteellisuus se onkin se tauti, joka johtaa sylttytehtaalle eli tuottavuuden ja talouden ylivaltaan, ja siitä johtuvaan seurantaan, kontrolliin ja suunnitelmallisuuteen.
Lapsen pitää saada tehdä joitakin asioita vain, koska se on kivaa tai juuri se kiinnostaa nyt. Ihan vain sen asian itsensä vuoksi, ilman tiedostuneisuutta ja paperille tai koneelle kirjattuja tavoitteita. Jos tekee mieli rallatella ja lallatella, niin annetaan lapsen tehdä niin, eikä tyrkätä saksia käteen siksi, että joku on ylhäisesti suunnitellut saksienkäytön olevan tänään harjoittelun kohteena.
Elämästä pitää nauttia ja lapsen pitää antaa joskus vain olla.
Kaiken toiminnan lähtökohtana on tietysti lapsikeskeisyys/lapsilähtöisyys. Tietäisit tämän, jos olisit opiskellut alaa.
Kauniita sanoja paperilla. Eri asia on, kuinka ne toteutuvat isoissa ryhmissä, joissa on liian vähän hoitajia.
Mitä täällä taas haukutaan lastentarhanopettajia,hä?! Aivovammasta hommaa.
Lto on koulutettu monipuolisesti osaamaan eri aineita, taito- ja taideaineita, jotta lapset saisivat intoa ja iloa monipuolisesta arjensisällöstä. Olkaa iloisia, kun lapsillanne on tällainen mahdollisuus Suomessa!
Vierailija kirjoitti:
Muhahahaahoo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hourikaahourikaa kirjoitti:
Se joka höpisee, että lastentarhaopeille pitäisi maksaa enemmän voi perustaa 100% yksityisen päiväkodin ja selittää sitten vanhemmille, että hinnat on 3 kertaa kalliimat kun muualla koska maksatte maistereille yli 3000 kuussa.
Usassa missä markkinatalous toimii on yksi ainoa hyvä puoli. Sieltä voi katsoa suunnan mikä on höpöhöpö työtä ja mikä oikeaa. Siellä insinöörille maksetaan 100 000 vuodessa koska se tekee jotain mitä suurinosa ei osaa. Lapsille lällyttelystä saa 10 taalaa tunti koska se on sopiva korvaus tästä niin oi korkeakoulututkintoa vaativasta höpöttelystä lapsille.
Minäkin lallattelen päivät pitkät. Siinä ne sitten lipsahtavat seulasta ja tukitoimiin kirjaan lasten papereihin:lallattelu.
LtoLasten leikittelyä ei tarvitse kirjata mihinkään 😊 Insinöörin laskemia asioita tarvitsee oikeasti kirjata. Tässä se ero mikä ratkaisee.
Mitä ihmeen insinöörien ihannointia täällä harrastetaan? Mä tunnen kolme insinööriä jotka kaikki tekevät ihan jonninjoutavia hommia! Oikeesti! Kaikkein turhin niistä on joku diipa daapa rekrytointi konsultti!!! Siis voiko turhempaa työtä edes olla! Ja palkka on silti vähän alle 5000€!!! Insinöörit tekee kulkaas todella erilaisia töitä, ja niitä on monilla aloilla! Ehkä joku tekee jotain oikeesti vaativaa, mutta uskokaa pois, moni tekee ihan huuhaa hommia!
No sitten vaan kipin kapin kouluttautumaan insinööriksi, kun ihan jonninjoutavilla töillä tienaa viisi tonnia. Varmaan niitä höpöinsinöörin töitä tekevät sekä miehet että naiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoista kuinka eri tavalla Suomessa ajatellaan varhaiskasvatuksesta kuin muualla. Ei esim Britanniassa, Sveitsissä, Saksassa tai etelä- Euroopassa kukaan sanoisi että ihan sama onko yli 3 vuotias preschoolissa vai ei ja että siellä työskentelevä ei ole oikea ope..toki siellä on myös hoitajia jotka ovat open kanssa eri ammattiryhmä. Monissa noissa maissa mm teititellään opettajaa ja tpiminta on hyvin koulumaista. Miksi Suomessa päiväkoti nähdään säilytyspaikkana ja oikean koulun tulee alkaa yhtäkkiä 6-7 vuotiaana? Suomi eroaa tässä huomattavasti muista maista.
Suomi on eronnut edukseen noiden maiden koulujärjestelmästä, ja se on näkynyt hyvänä Pisa-menestyksenä. Nyt Pisa-menestys on viimein uuden opsin ja muun hortoilun avulla saatu laskemaan, ja varmasti laskee edelleen, jos lähdetään jäljittelemään noiden maiden systeemejä.
Pisa tulosten laskemisessa voi näkyä myös 90-luvun laman jälkimainingit. Esimerkiksi päiväkodeissa tehtiin merkittäviä huononnuksia opettajien työrooliin. Ennen oli ollut 2 opettajaa per ryhmä (1 hoitaja), mutta laman myötä tulikin 2 lastenhoitajaa per ryhmä (1 ope). Tuli myös "kaikki tekee kaikkea"-kulttuuri. Ihan varmasti säästösyistä. Eli opettajan työnkuvaa yritettiin nakertaa ja murentaa. Tästä seurasi paljon pahaa. Onneksi vuoteen 2030 mennessä palataan suunnilleen vanhaan malliin eli on joko 2 opea ja lh, tai ope + sosionomi + lh. Sitten vois odottaa, että vuoden 2045 tienoilla saadaan uusi Pisa kukoistus. P.S. vaka ope on yleensä juuri se joka parhaiten ymmärtää leikin merkityksen, joka on koulutettu syvimmin ymmärtämään ja mahdollistamaan leikin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihanko oikeasti antaisit lapsesi yli työpäiväsi ajaksi ihan kenen tahansa hoitoon?
Meillä oli 17-vuotias sukulaistyttö kesällä hoitamassa lapsiani kun olin töissä, kun ei kesälomat riittäneet koululaisen kesäloman ajaksi. Toinen oli silloin 8-vuotias, hänellä lievä aspergerin syndrooma ja terve oli kuusivuotias. Erittäin hyvin meni. Maksoin palkat ja jopa ateriaetu merkttiin ihan lain mukaan ja äitinsäkin sitä kyllä vaati. Työpäivä hänellä oli tosin kuusi tuntia, järjestettiin miehen kanssa työajat sillä tavalla. Mutta hän teki lapsille ja itselleen ruuan ja leikki lasten kanssa. Ainoa kotityö, mikä hänellä kuului hommaan, oli tiskikoneen täyttäminen ja tyhjentäminen. Toisena kesänä meillä oli kyllä sosiaalialan opiskelija ja hyvin sekin meni. Meillä oli joskus myös iltakurssini aikana miehen ollessa työmatkoilla toinen samanikäinen ja hyvin meni sekin. Kerran otettiin MLL:n kautta henkilö, jolla oli paljon kokemusta ja jota suositeltiinkin. Se meni huonosti. Lapset pyysivät, ettei tulisi meille ikinä enää, kun "ei se leiki meidän kanssa". En näe mitään syytä, miksi olisi pitänyt olla koulutettu lastenhoitaja leikkimässä ja tekemässä ruokaa. Enhän minäkään ole, ja olin lasteni kanssa neljä vuotta kotona! Miehellenikin olen antanut hoitoon, vaikka hän on insinööri.
Tällaisessa kotihoidossa ei nyt kovin tavoitteellisesta toiminnasta ole kyse. Eiköhän tuollaisesta lapsen perään katsomisesta selviä kaikki. Varhaiskasvatuksessa sattuu olemaan tavoitteita, joten vakaopen töistä ei noin vaan ilman koulutusta selviydy.
Tuollainen kouluttamaton lastenhoitaja voi laulella lapsen kanssa ja pelata pelejä, mutta koulutetun erottaa siitä, että hän osaa kertoa perusteet sille, miksi joku laulu tai leikki on valittu. Toiminnalla on usein joku tavoite, miksi jotain tehdään.
Ainakin minun lapseni saivat ihan kotihoidossa taatusti laadukkaampaa tavoitteellista opetusta kuin ikinä olisivat saaneet missään päikyssä. Lapsen kehitykseen voi kuka tahansa perehtyä ihan ilman mitään titteleitä. Meillä esim. oli sovellettu montessorikoulu kotona kun olin kotiäiti...
Kyllä yli 3 vuotias jo hyötyy varhaiskasvatuksesta. Olen itse lto 4-5 v ryhmässä ja ne 5 vuotiaat jotka ovat olleet kerhossa tms eroavat niistä jotka ovst olleerät päiväkodissa jo 3 v alkaen. Sosiaaliset taidot, leikkitaidot, ryhmässä oleminen jne eroavat suuresti. Oma lapsi meni päiväkotiin ,4 vuotiaana ja nyt kaduttaa etten laittanut jo 3 vuotiaana. Alku oli vaikeaa vaikka oli paljon kavereita ja harrastuksia ennen päiväkotiuraa.
Miksi lapsen ylipäänsä pitäisi oppia laumasieluksi? Minun kolme vanhinta lastani olivat kotihoidossa kouluun asti eikä satunnainen alkuvaikeus laumassa hengaamisessa ole vaikuttanut ollenkasn negatiivisesti heihin. Ovat nyt jo päälle 20 v. Nuorimmatkin hoidatin eskariin asti kavereilla, jotka ryhtyivät sitä varten perhepäivähoitajiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikähän mahtaisi arvon av-raadin mukaan olla sopiva palkka varhaiskasvatuksen opettajalle, kasvatustieteen kandille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo tavoitteellisuus se onkin se tauti, joka johtaa sylttytehtaalle eli tuottavuuden ja talouden ylivaltaan, ja siitä johtuvaan seurantaan, kontrolliin ja suunnitelmallisuuteen.
Lapsen pitää saada tehdä joitakin asioita vain, koska se on kivaa tai juuri se kiinnostaa nyt. Ihan vain sen asian itsensä vuoksi, ilman tiedostuneisuutta ja paperille tai koneelle kirjattuja tavoitteita. Jos tekee mieli rallatella ja lallatella, niin annetaan lapsen tehdä niin, eikä tyrkätä saksia käteen siksi, että joku on ylhäisesti suunnitellut saksienkäytön olevan tänään harjoittelun kohteena.
Elämästä pitää nauttia ja lapsen pitää antaa joskus vain olla.
Kaiken toiminnan lähtökohtana on tietysti lapsikeskeisyys/lapsilähtöisyys. Tietäisit tämän, jos olisit opiskellut alaa.
Onneksi en ole opiskellut alaa, niin en usko korulauseita. Olen nähnyt päivähoidon tilan omin silmin. Itse en pidä lapsilähtöisyytenä liian suuria ryhmäkokoja, kaaosta, meteliä ja liian vähäistä hoitajamäärää. Vasuakaan en pidä erityisen lapsilähtöisenä. Lapsilähtöisempää olisi paremmat tilat ja levollisempi päivä ja enemmän aikuisen huomioita. Olkoon se aikuinen sitten hoitaja, lto tai talonmies.
Tämä ei ole varhaiskasvatuksen opettajien syy eivätkä he tähän voi vaikuttaa. Parhaansa tekevät niillä resursseilla, jotka annetaan. Ja tällaiset haukut saavat päälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muhahahaahoo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hourikaahourikaa kirjoitti:
Se joka höpisee, että lastentarhaopeille pitäisi maksaa enemmän voi perustaa 100% yksityisen päiväkodin ja selittää sitten vanhemmille, että hinnat on 3 kertaa kalliimat kun muualla koska maksatte maistereille yli 3000 kuussa.
Usassa missä markkinatalous toimii on yksi ainoa hyvä puoli. Sieltä voi katsoa suunnan mikä on höpöhöpö työtä ja mikä oikeaa. Siellä insinöörille maksetaan 100 000 vuodessa koska se tekee jotain mitä suurinosa ei osaa. Lapsille lällyttelystä saa 10 taalaa tunti koska se on sopiva korvaus tästä niin oi korkeakoulututkintoa vaativasta höpöttelystä lapsille.
Minäkin lallattelen päivät pitkät. Siinä ne sitten lipsahtavat seulasta ja tukitoimiin kirjaan lasten papereihin:lallattelu.
LtoLasten leikittelyä ei tarvitse kirjata mihinkään 😊 Insinöörin laskemia asioita tarvitsee oikeasti kirjata. Tässä se ero mikä ratkaisee.
Mitä ihmeen insinöörien ihannointia täällä harrastetaan? Mä tunnen kolme insinööriä jotka kaikki tekevät ihan jonninjoutavia hommia! Oikeesti! Kaikkein turhin niistä on joku diipa daapa rekrytointi konsultti!!! Siis voiko turhempaa työtä edes olla! Ja palkka on silti vähän alle 5000€!!! Insinöörit tekee kulkaas todella erilaisia töitä, ja niitä on monilla aloilla! Ehkä joku tekee jotain oikeesti vaativaa, mutta uskokaa pois, moni tekee ihan huuhaa hommia!
No sitten vaan kipin kapin kouluttautumaan insinööriksi, kun ihan jonninjoutavilla töillä tienaa viisi tonnia. Varmaan niitä höpöinsinöörin töitä tekevät sekä miehet että naiset.
Joo, ei! Mulla on ihan hyvä työpaikka. Kunhan nyt ajattelin mainita että turhaan täällä nostetaan insinöörejä jalustalle, kun olisivat heti Jumalasta seuraavia. Ei se insinöörin koulutus sen kummallisemmaksi ihmistä tee kuin mikään muukaan koulutus. Älytöntä ihmisen palvontaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoista kuinka eri tavalla Suomessa ajatellaan varhaiskasvatuksesta kuin muualla. Ei esim Britanniassa, Sveitsissä, Saksassa tai etelä- Euroopassa kukaan sanoisi että ihan sama onko yli 3 vuotias preschoolissa vai ei ja että siellä työskentelevä ei ole oikea ope..toki siellä on myös hoitajia jotka ovat open kanssa eri ammattiryhmä. Monissa noissa maissa mm teititellään opettajaa ja tpiminta on hyvin koulumaista. Miksi Suomessa päiväkoti nähdään säilytyspaikkana ja oikean koulun tulee alkaa yhtäkkiä 6-7 vuotiaana? Suomi eroaa tässä huomattavasti muista maista.
Suomi on eronnut edukseen noiden maiden koulujärjestelmästä, ja se on näkynyt hyvänä Pisa-menestyksenä. Nyt Pisa-menestys on viimein uuden opsin ja muun hortoilun avulla saatu laskemaan, ja varmasti laskee edelleen, jos lähdetään jäljittelemään noiden maiden systeemejä.
Pisa tulosten laskemisessa voi näkyä myös 90-luvun laman jälkimainingit. Esimerkiksi päiväkodeissa tehtiin merkittäviä huononnuksia opettajien työrooliin. Ennen oli ollut 2 opettajaa per ryhmä (1 hoitaja), mutta laman myötä tulikin 2 lastenhoitajaa per ryhmä (1 ope). Tuli myös "kaikki tekee kaikkea"-kulttuuri. Ihan varmasti säästösyistä. Eli opettajan työnkuvaa yritettiin nakertaa ja murentaa. Tästä seurasi paljon pahaa. Onneksi vuoteen 2030 mennessä palataan suunnilleen vanhaan malliin eli on joko 2 opea ja lh, tai ope + sosionomi + lh. Sitten vois odottaa, että vuoden 2045 tienoilla saadaan uusi Pisa kukoistus. P.S. vaka ope on yleensä juuri se joka parhaiten ymmärtää leikin merkityksen, joka on koulutettu syvimmin ymmärtämään ja mahdollistamaan leikin
90-luvun lamasta on jo yli 25 vuotta aikaa, joten sillä ei ole tekemistä viime vuosien Pisa-tulosten laskemisen kanssa. Pisassa mitataan 15-vuotiaiden osaamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muhahahaahoo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hourikaahourikaa kirjoitti:
Se joka höpisee, että lastentarhaopeille pitäisi maksaa enemmän voi perustaa 100% yksityisen päiväkodin ja selittää sitten vanhemmille, että hinnat on 3 kertaa kalliimat kun muualla koska maksatte maistereille yli 3000 kuussa.
Usassa missä markkinatalous toimii on yksi ainoa hyvä puoli. Sieltä voi katsoa suunnan mikä on höpöhöpö työtä ja mikä oikeaa. Siellä insinöörille maksetaan 100 000 vuodessa koska se tekee jotain mitä suurinosa ei osaa. Lapsille lällyttelystä saa 10 taalaa tunti koska se on sopiva korvaus tästä niin oi korkeakoulututkintoa vaativasta höpöttelystä lapsille.
Minäkin lallattelen päivät pitkät. Siinä ne sitten lipsahtavat seulasta ja tukitoimiin kirjaan lasten papereihin:lallattelu.
LtoLasten leikittelyä ei tarvitse kirjata mihinkään 😊 Insinöörin laskemia asioita tarvitsee oikeasti kirjata. Tässä se ero mikä ratkaisee.
Mitä ihmeen insinöörien ihannointia täällä harrastetaan? Mä tunnen kolme insinööriä jotka kaikki tekevät ihan jonninjoutavia hommia! Oikeesti! Kaikkein turhin niistä on joku diipa daapa rekrytointi konsultti!!! Siis voiko turhempaa työtä edes olla! Ja palkka on silti vähän alle 5000€!!! Insinöörit tekee kulkaas todella erilaisia töitä, ja niitä on monilla aloilla! Ehkä joku tekee jotain oikeesti vaativaa, mutta uskokaa pois, moni tekee ihan huuhaa hommia!
No sitten vaan kipin kapin kouluttautumaan insinööriksi, kun ihan jonninjoutavilla töillä tienaa viisi tonnia. Varmaan niitä höpöinsinöörin töitä tekevät sekä miehet että naiset.
Niin... tai hei! Jospa SINÄ kouluttautuisitkin lto:ksi! Ihan vaan todistaaksesi miten turha ja helppo koulutus se on!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo tavoitteellisuus se onkin se tauti, joka johtaa sylttytehtaalle eli tuottavuuden ja talouden ylivaltaan, ja siitä johtuvaan seurantaan, kontrolliin ja suunnitelmallisuuteen.
Lapsen pitää saada tehdä joitakin asioita vain, koska se on kivaa tai juuri se kiinnostaa nyt. Ihan vain sen asian itsensä vuoksi, ilman tiedostuneisuutta ja paperille tai koneelle kirjattuja tavoitteita. Jos tekee mieli rallatella ja lallatella, niin annetaan lapsen tehdä niin, eikä tyrkätä saksia käteen siksi, että joku on ylhäisesti suunnitellut saksienkäytön olevan tänään harjoittelun kohteena.
Elämästä pitää nauttia ja lapsen pitää antaa joskus vain olla.
Kaiken toiminnan lähtökohtana on tietysti lapsikeskeisyys/lapsilähtöisyys. Tietäisit tämän, jos olisit opiskellut alaa.
Onneksi en ole opiskellut alaa, niin en usko korulauseita. Olen nähnyt päivähoidon tilan omin silmin. Itse en pidä lapsilähtöisyytenä liian suuria ryhmäkokoja, kaaosta, meteliä ja liian vähäistä hoitajamäärää. Vasuakaan en pidä erityisen lapsilähtöisenä. Lapsilähtöisempää olisi paremmat tilat ja levollisempi päivä ja enemmän aikuisen huomioita. Olkoon se aikuinen sitten hoitaja, lto tai talonmies.
Tämä ei ole varhaiskasvatuksen opettajien syy eivätkä he tähän voi vaikuttaa. Parhaansa tekevät niillä resursseilla, jotka annetaan. Ja tällaiset haukut saavat päälle.
Siis millaiset haukut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pari asiaa. Lastentarhaopettajat tekevät erittäin arvokasta työtä, ja mikään ei ole niin viisas kuin insinööri, muistakaapa nämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terveisiä Helsingistä varhaiskasvatuslaitoksesta, kyllä niitä teidän pikku kullannuppujanne jo hoitaa tällä hetkellä ihan kuka tahansa ja meno on sen mukaista kun työntekijöillä ei välttämättä ole keskenäänkään yhteistä kieltä..
Niinpä. :( Esimerkki yhdestä hesalaisesta ryhmästä jossa asiat ovat hyvin, työntekijät ovat pitkän linjan ammattilaisia ja pysyneet talossa. Kolme aikuista. Yhdellä on niin paha kuulonalenema, että ei todellakaan kuule lapsia, vanhempia tai kollegoita. Yksi ei puhu suomea ja ymmärryskin on hyvin vaillinaista. Yhdellä ÄO on selkeesti alle 100 eli varmasti on jokin "oppimishäiriö" tai kehitysvamma. Meno on sen mukaista. Kuitenkin tiimi on niinkin hyvä verrattuna vielä pahempiin, että sinne otetaan opiskelijoita harjoittelemaan kuinka tätä työtä tehdään. En vaan tiedä mitä nämä opiskelijat saavat siitä irti, kun yksi ei kuule, yksi ei puhu eikä ymmärrä, yksi puhuu liirumlaarumia. Ja mitäköhän lapset oppivat?
Reps* nyt repesin! Tosi hyvin kerroit oikeasta arjesta! Välillä mietin mitä vanhemmat aattelis jos ne oikeesti tietäs millaisia päiviä on pääkaupungin päiväkodeissa. Ties millaisia sijaisia voi olla hoitamassa niitä omia muruja. Ja pidempi aikaiseksi sijaiseksikin on voitu palkata vaikka minkälaista hiihtäjää. Päivän jälkeen mietin aina että, huh selvittiin tästäkin päivästä.
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoista kuinka eri tavalla Suomessa ajatellaan varhaiskasvatuksesta kuin muualla. Ei esim Britanniassa, Sveitsissä, Saksassa tai etelä- Euroopassa kukaan sanoisi että ihan sama onko yli 3 vuotias preschoolissa vai ei ja että siellä työskentelevä ei ole oikea ope..toki siellä on myös hoitajia jotka ovat open kanssa eri ammattiryhmä. Monissa noissa maissa mm teititellään opettajaa ja tpiminta on hyvin koulumaista. Miksi Suomessa päiväkoti nähdään säilytyspaikkana ja oikean koulun tulee alkaa yhtäkkiä 6-7 vuotiaana? Suomi eroaa tässä huomattavasti muista maista.
Samaa mieltä, että Suomi eroaa noista muista maista. Kuitenkin esim. Saksassa ei toiminta ole koulumaista vaikka aikuisia joissakin paikoissa teititellään. Mutta varhaiskasvatusta arvostetaan ja ltota vastaava hlö (ei tosin akat.) tienaa enemmän kuin Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Tuo tavoitteellisuus se onkin se tauti, joka johtaa sylttytehtaalle eli tuottavuuden ja talouden ylivaltaan, ja siitä johtuvaan seurantaan, kontrolliin ja suunnitelmallisuuteen.
Lapsen pitää saada tehdä joitakin asioita vain, koska se on kivaa tai juuri se kiinnostaa nyt. Ihan vain sen asian itsensä vuoksi, ilman tiedostuneisuutta ja paperille tai koneelle kirjattuja tavoitteita. Jos tekee mieli rallatella ja lallatella, niin annetaan lapsen tehdä niin, eikä tyrkätä saksia käteen siksi, että joku on ylhäisesti suunnitellut saksienkäytön olevan tänään harjoittelun kohteena.
Elämästä pitää nauttia ja lapsen pitää antaa joskus vain olla.
Kuinka monta päivää/kuukautta/vuotta annetaan rallatella vaan? Tulee ko. kiinnostuksen kohde käytyä läpi perusteellisesti, mites ne haasteet ja mahdolliset tuen tarpeet sitten?
T. Ylhäisesti suunnitteleva
... ok, provosoiduin.
Vierailija kirjoitti:
Mikähän mahtaisi arvon av-raadin mukaan olla sopiva palkka varhaiskasvatuksen opettajalle, kasvatustieteen kandille?
Jos jäädään nykyiseen kvtesiin, niin 3000€ alkupalkka joka sitten maksimi kokemuslisillä olisi 3330€. Hyvin maltillinen. Kvtesissä on kaksi kokemuslisää 3% + 8%.
Jos siirrytään ovtesiin (vissiin OAJ:n ykköstavoite sopimuskierrokselle), niin alkupalkka olisi tietenkin matalampi kuin luokanopettajilla ja sitten kokemuslisät tulisi samalla tavalla moninkertaisina. Muistaakseni neljä kokemuslisää. Voisi myös harkita tuon palkan ja lomien suhteellisuutta. Vaikka kandipohjaisena "hyötyjen" pitäisi olla alhaisemmat kuin maisterikoulutuksen vaativa luokanopen työ, niin onko kohtuullista että on sekä matalampi palkka että lyhemmät lomat? Vai riittäiskö esim. matalampi palkka ja sama loma tai korkeampi palkka ja lyhempi loma?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikähän mahtaisi arvon av-raadin mukaan olla sopiva palkka varhaiskasvatuksen opettajalle, kasvatustieteen kandille?
Jos jäädään nykyiseen kvtesiin, niin 3000€ alkupalkka joka sitten maksimi kokemuslisillä olisi 3330€. Hyvin maltillinen. Kvtesissä on kaksi kokemuslisää 3% + 8%.
Jos siirrytään ovtesiin (vissiin OAJ:n ykköstavoite sopimuskierrokselle), niin alkupalkka olisi tietenkin matalampi kuin luokanopettajilla ja sitten kokemuslisät tulisi samalla tavalla moninkertaisina. Muistaakseni neljä kokemuslisää. Voisi myös harkita tuon palkan ja lomien suhteellisuutta. Vaikka kandipohjaisena "hyötyjen" pitäisi olla alhaisemmat kuin maisterikoulutuksen vaativa luokanopen työ, niin onko kohtuullista että on sekä matalampi palkka että lyhemmät lomat? Vai riittäiskö esim. matalampi palkka ja sama loma tai korkeampi palkka ja lyhempi loma?
Hyvää pohdintaa. 3000e alkupalkka olisi hyvä alku.
Mitä ihmeen insinöörien ihannointia täällä harrastetaan? Mä tunnen kolme insinööriä jotka kaikki tekevät ihan jonninjoutavia hommia! Oikeesti! Kaikkein turhin niistä on joku diipa daapa rekrytointi konsultti!!! Siis voiko turhempaa työtä edes olla! Ja palkka on silti vähän alle 5000€!!! Insinöörit tekee kulkaas todella erilaisia töitä, ja niitä on monilla aloilla! Ehkä joku tekee jotain oikeesti vaativaa, mutta uskokaa pois, moni tekee ihan huuhaa hommia!