Lue keskustelun säännöt.
Minkä ihmeen takia lastentarhanopettajille pitäisi maksaa jopa yli 3000 euroa? Työ, jota voi tehdä kuka tahansa.
28.12.2019 |
Jos lapsellasi on korvatulehdus, pyydätkö naapurin 16-vuotiasta tyttöä vilkaisemaan? Et.
Jos sinulla on joku iltameno ja tarvitset pariksi tunniksi lapsellesi hoitajan, voito pyytää naapurin 16-vuotiasta tyttöä vahtimaan? Kyllä.
Tämän päivän Hesarissa marmatettiin siitä, että lääkäreille maksetaan yli tonni kuussa lisää palkkaa, jotta Helsingin terveyskeskuksiin saataisiin lisää lääkäreitä, kun samaan aikaan lastentarhanopettajapulaan ei löydy rahoitusta. Kumpi on tärkeämpää, lastenhoito vai lääkäreiden saatavuus? Haloo!
En tajua, miksi lastentarhanopettajia pitää kouluttaa yliopistossa, kun oikeasti siihen työhön kelpaa aivan kuka tahansa. Kuten se naapurin 16-vuotias tyttö. Mitä muuta työtä voisi ulkoistaa kenelle tahansa? Miksi päiväkotiin tarvitaan maistereita, mutta sitten kun tarvitaan iltahoitoa tai viikonloppuhoitoa, niin samaan työhön voidaan palkata kuka vaan?
Kommentit (782)
Vierailija kirjoitti:
Tuo tavoitteellisuus se onkin se tauti, joka johtaa sylttytehtaalle eli tuottavuuden ja talouden ylivaltaan, ja siitä johtuvaan seurantaan, kontrolliin ja suunnitelmallisuuteen.
Lapsen pitää saada tehdä joitakin asioita vain, koska se on kivaa tai juuri se kiinnostaa nyt. Ihan vain sen asian itsensä vuoksi, ilman tiedostuneisuutta ja paperille tai koneelle kirjattuja tavoitteita. Jos tekee mieli rallatella ja lallatella, niin annetaan lapsen tehdä niin, eikä tyrkätä saksia käteen siksi, että joku on ylhäisesti suunnitellut saksienkäytön olevan tänään harjoittelun kohteena.
Elämästä pitää nauttia ja lapsen pitää antaa joskus vain olla.
Voih. Lapsilla on päiväkodeissa vapaata leikkiä käsittääkseni joka päivä. Siellä lauleskellaan, leikitään, askarrellaan. Toki on tietyt puitteet, eli se vasu, jonka perusteella toiminta suunnitellaan, mutta totta kai se lähtee lapsista. Siihen niitä vo-opeja tarvitaan. Lapsia ja heidän mielipiteitään jopa kuunnellaan, ainakin näin pitäisi olla. Päiväkodissa ollaan ihan niin lapsia kuin ennenkin ollaan oltu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuo tavoitteellisuus se onkin se tauti, joka johtaa sylttytehtaalle eli tuottavuuden ja talouden ylivaltaan, ja siitä johtuvaan seurantaan, kontrolliin ja suunnitelmallisuuteen.
Lapsen pitää saada tehdä joitakin asioita vain, koska se on kivaa tai juuri se kiinnostaa nyt. Ihan vain sen asian itsensä vuoksi, ilman tiedostuneisuutta ja paperille tai koneelle kirjattuja tavoitteita. Jos tekee mieli rallatella ja lallatella, niin annetaan lapsen tehdä niin, eikä tyrkätä saksia käteen siksi, että joku on ylhäisesti suunnitellut saksienkäytön olevan tänään harjoittelun kohteena.
Elämästä pitää nauttia ja lapsen pitää antaa joskus vain olla.
Kyllä. Lasten pitää saada olla lapsia.
Mielenkiintoista kuinka eri tavalla Suomessa ajatellaan varhaiskasvatuksesta kuin muualla. Ei esim Britanniassa, Sveitsissä, Saksassa tai etelä- Euroopassa kukaan sanoisi että ihan sama onko yli 3 vuotias preschoolissa vai ei ja että siellä työskentelevä ei ole oikea ope..toki siellä on myös hoitajia jotka ovat open kanssa eri ammattiryhmä. Monissa noissa maissa mm teititellään opettajaa ja tpiminta on hyvin koulumaista. Miksi Suomessa päiväkoti nähdään säilytyspaikkana ja oikean koulun tulee alkaa yhtäkkiä 6-7 vuotiaana? Suomi eroaa tässä huomattavasti muista maista.
Vierailija kirjoitti:
Terveisiä Helsingistä varhaiskasvatuslaitoksesta, kyllä niitä teidän pikku kullannuppujanne jo hoitaa tällä hetkellä ihan kuka tahansa ja meno on sen mukaista kun työntekijöillä ei välttämättä ole keskenäänkään yhteistä kieltä..
Niinpä. :( Esimerkki yhdestä hesalaisesta ryhmästä jossa asiat ovat hyvin, työntekijät ovat pitkän linjan ammattilaisia ja pysyneet talossa. Kolme aikuista. Yhdellä on niin paha kuulonalenema, että ei todellakaan kuule lapsia, vanhempia tai kollegoita. Yksi ei puhu suomea ja ymmärryskin on hyvin vaillinaista. Yhdellä ÄO on selkeesti alle 100 eli varmasti on jokin "oppimishäiriö" tai kehitysvamma. Meno on sen mukaista. Kuitenkin tiimi on niinkin hyvä verrattuna vielä pahempiin, että sinne otetaan opiskelijoita harjoittelemaan kuinka tätä työtä tehdään. En vaan tiedä mitä nämä opiskelijat saavat siitä irti, kun yksi ei kuule, yksi ei puhu eikä ymmärrä, yksi puhuu liirumlaarumia. Ja mitäköhän lapset oppivat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päiväkodissa työskentelevälle on tärkeämpää olla lapsirakas ja empaattinen kuin se lto-tutkinto. Lapsemme päiväkodissa oli kyllä niin karmeita, ilkeitä muodollisesti päteviä lto:ja, että meni kyllä arvostus heitä kohtaan. Usein heillä on vielä tarve päteä ja tekevät "diagnooseja" ja leimaavat tavallisia lapsia.
Olet siis laittanut lapsesi huonoon päiväkotiin ja sitten haukut koko ammattikunnan sen perusteella?
Kyllä päiväkodin työntekijän on osattava tunnistaa lapsista mahdollisia erityispiirteitä, jotta lasta osataan käsitellä oikein jo ennen mahdollista diagnoosia, jonka lapsi saattaisi tarvita. Ammattitaito piilee siinä osaako sen tunnistamisen tehdä oikein. Jos olet hyvä, et diagnosoi tervettä lasta.
Ihan kuin voisi tuosta vain valita ihanan päiväkodin monien joukosta... Mutta siis huvittavaa kun lto: t siis oikeasti luulevat olevansa päteviä tekemään diagnooseja. Huomaa, että ehkä.hieman liian suuret luulot....
Etkö ymmärrä lukemaasi? Ei ne LTO:t mitään diagnooseja laadi, sen tekee lääkäri. Työntekijöiden tulee kuitenkin osata tunnistaa nämä erityispiirteet yllämainitusta syystä. Se on osa sitä ammattitaitoa eikä mitään luuloja itsestä. Jos sitä ei osata tehdä, niin lapsi jää vaille tarvitsemastaan tuesta eikä vanhemmatkaan saa silloin tukea päiväkodista. Voi hyvää päivää.
Kaikki tietävät, että lääkärit, esimerkiksi lastenneurologit, tekevät diagnooseja, eivät lto:t. Tosiasiassa lääkäreillä ei ole kuitenkaan aikaa tarkkailla lasta tämän päivittäisessä ympäristössä, ainoastaan tavata tämä lyhyesti.
Lääkäri perustaa diagnoosinsa psykologin, lto:n ja vanhempien täyttämiin havaintolomakkeisiin näihin luottaen. Käytännössä lto:n ajama diagnoosi menee siis läpi lääkärille, elleivät vanhemmat kyseenalaista sitä voimakkaasti. Joskus tämä on lapsen onneksi, joskus vahingoksi. Lto ei kuitenkaan ole lääkäri, eivätkä lto:t aina osaa huomioida – koulutuksestaan huolimatt – lapsen ikätasoa. Tämä kuulostaa kummalliselta, mutta kun vaikkapa eskariryhmässä on alkuvuonna ja loppuvuonna syntyneitä, niin tutkimuksenkin mukaan haaviin jää useammin loppuvuonna syntyneitä, jotka eivät lto:n mukaan ole ikäkautensa kehitystasolla. Esimerkiksi ahdh-diagnooseja on leivottu merkittävästi runsaammin loppuvuonna kuin alkuvuonna syntyneille. Tämä indikoi sitä, että on vahingollista lapselle odottaa häneltä samaa kehitystasoa kuin mihin melkein vuosi aikaisemmin syntyneet pystyvät. Osaamattomuus aiheuttaa turhautumista ja häiriökäyttäytymistä, kun vaaditaan liian varhain sellaista mihin ei pysty. Ja tätä virhettä on toistettu pitkään päiväkodeissa ja eskareissa, ja se on aiheuttanut lasten itsetunnolle vahinkoa leimaamisen muodossa, kun ainoa mitä olisi tarvittu, on 11 kuukautta lisää aikaa.
Tässä kommentissa on tärkeitä asioita. Tuossa iässä kehityserot voivat olla alku- ja loppuvuodesta syntyneiden välillä todella suuria. On järkyttävää, jos sen pohjalta aletaan diagnosoida lapsia esim. adhd-diagnoosilla, ja määrätä lääkkeitä. Kyllä on asiantuntijoiden ammattitaito pahasti kateissa, jos ei ymmärretä kehityseroja. Netissä on tätä asiaa käsitelty monessa paikassa.
Loppuvuodesta syntynyt lapsi saa ADHD-diagnoosin todennäköisemmin kuin alkuvuonna syntynyt, kun kyse on voinut olla tavallisesta ikään kuuluvasta kypsymättömyydestä, osoittaa Turun yliopiston ja Nottinghamin yliopiston tutkimus:
https://www.aka.fi/fi/akatemia/media/Ajankohtaiset-uutiset/2017/loppuvu…
Suomalaistutkimus: Loppuvuonna syntynyt lapsi saa ADHD-diagnoosin luokkatovereitaan todennäköisemmin
https://yle.fi/uutiset/3-9872089Loppuvuoden lapset saavat muita enemmän masennus- ja adhd-diagnooseja – syntymäkuukausi vaikuttaa koululaisen mielenterveyteenkin
https://www.hs.fi/tiede/art-2000006252114.htmlLoppuvuodesta syntyneet lapset käyttävät ADHD-lääkkeitä yleisemmin kuin alkuvuodesta syntyneet
https://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/4239Lääkärihän tämän diagnoosin antaa ja lääkkeet määrää.
Tuolla jossakin aiemmassa kommentissa sanottiin, että lääkärit käyttävät näiden diagnoosien tekemisessä myös päiväkodeissa tehtyjä havaintoja.
Ja miksiköhän he pyytävät näitä havaintoja päiväkodista, eikä siltä 16-vuotiaalta naapurintytöltä? Tai miksi he eivät havainnoi lapsia kokonaan itse, heillähän on korkeampi koulutuskin?
Trollit heittelevät kommentteja 16-vuotiaista.
Miksi osaamisestaan ylpeät lto:t kiirehtivät ensimmäiseksi kommentoimaan, ettei heillä ole mitään vastuuta diagnooseista, joiden pohjana käytetään heidän antamiaan tietoja.
Miten pitää vääntää tämä asia rautalangasta? Lääkäri tutkii, lääkäri diagnosoi. Lääkäri käyttää mahdollisesti pohjana asiantuntijalausuntoja, mutta eivät he lto:n käskystä diagnooseja tee.
Kyllä tuli selväksi. Lääkäri päättää. Lääkäri ottaa ammatillisen vastuun. Ja siksi lääkäri on se, jonka palkka on huomattavasti suurempi.
Pöllö, ei täällä lto.t ole lääkärin palkkatasolle pyrkimässäkään. Sä nyt sekoitat asioita.
Kiitos diagnoosista, jonka uskalsit tehdä. Pöllöjä pidetään viisaina olentoina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihanko oikeasti antaisit lapsesi yli työpäiväsi ajaksi ihan kenen tahansa hoitoon?
Meillä oli 17-vuotias sukulaistyttö kesällä hoitamassa lapsiani kun olin töissä, kun ei kesälomat riittäneet koululaisen kesäloman ajaksi. Toinen oli silloin 8-vuotias, hänellä lievä aspergerin syndrooma ja terve oli kuusivuotias. Erittäin hyvin meni. Maksoin palkat ja jopa ateriaetu merkttiin ihan lain mukaan ja äitinsäkin sitä kyllä vaati. Työpäivä hänellä oli tosin kuusi tuntia, järjestettiin miehen kanssa työajat sillä tavalla. Mutta hän teki lapsille ja itselleen ruuan ja leikki lasten kanssa. Ainoa kotityö, mikä hänellä kuului hommaan, oli tiskikoneen täyttäminen ja tyhjentäminen. Toisena kesänä meillä oli kyllä sosiaalialan opiskelija ja hyvin sekin meni. Meillä oli joskus myös iltakurssini aikana miehen ollessa työmatkoilla toinen samanikäinen ja hyvin meni sekin. Kerran otettiin MLL:n kautta henkilö, jolla oli paljon kokemusta ja jota suositeltiinkin. Se meni huonosti. Lapset pyysivät, ettei tulisi meille ikinä enää, kun "ei se leiki meidän kanssa". En näe mitään syytä, miksi olisi pitänyt olla koulutettu lastenhoitaja leikkimässä ja tekemässä ruokaa. Enhän minäkään ole, ja olin lasteni kanssa neljä vuotta kotona! Miehellenikin olen antanut hoitoon, vaikka hän on insinööri.
Tällaisessa kotihoidossa ei nyt kovin tavoitteellisesta toiminnasta ole kyse. Eiköhän tuollaisesta lapsen perään katsomisesta selviä kaikki. Varhaiskasvatuksessa sattuu olemaan tavoitteita, joten vakaopen töistä ei noin vaan ilman koulutusta selviydy.
Tuollainen kouluttamaton lastenhoitaja voi laulella lapsen kanssa ja pelata pelejä, mutta koulutetun erottaa siitä, että hän osaa kertoa perusteet sille, miksi joku laulu tai leikki on valittu. Toiminnalla on usein joku tavoite, miksi jotain tehdään.
Ainakin minun lapseni saivat ihan kotihoidossa taatusti laadukkaampaa tavoitteellista opetusta kuin ikinä olisivat saaneet missään päikyssä. Lapsen kehitykseen voi kuka tahansa perehtyä ihan ilman mitään titteleitä. Meillä esim. oli sovellettu montessorikoulu kotona kun olin kotiäiti...
Kyllä yli 3 vuotias jo hyötyy varhaiskasvatuksesta. Olen itse lto 4-5 v ryhmässä ja ne 5 vuotiaat jotka ovat olleet kerhossa tms eroavat niistä jotka ovst olleerät päiväkodissa jo 3 v alkaen. Sosiaaliset taidot, leikkitaidot, ryhmässä oleminen jne eroavat suuresti. Oma lapsi meni päiväkotiin ,4 vuotiaana ja nyt kaduttaa etten laittanut jo 3 vuotiaana. Alku oli vaikeaa vaikka oli paljon kavereita ja harrastuksia ennen päiväkotiuraa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihanko oikeasti antaisit lapsesi yli työpäiväsi ajaksi ihan kenen tahansa hoitoon?
Meillä oli 17-vuotias sukulaistyttö kesällä hoitamassa lapsiani kun olin töissä, kun ei kesälomat riittäneet koululaisen kesäloman ajaksi. Toinen oli silloin 8-vuotias, hänellä lievä aspergerin syndrooma ja terve oli kuusivuotias. Erittäin hyvin meni. Maksoin palkat ja jopa ateriaetu merkttiin ihan lain mukaan ja äitinsäkin sitä kyllä vaati. Työpäivä hänellä oli tosin kuusi tuntia, järjestettiin miehen kanssa työajat sillä tavalla. Mutta hän teki lapsille ja itselleen ruuan ja leikki lasten kanssa. Ainoa kotityö, mikä hänellä kuului hommaan, oli tiskikoneen täyttäminen ja tyhjentäminen. Toisena kesänä meillä oli kyllä sosiaalialan opiskelija ja hyvin sekin meni. Meillä oli joskus myös iltakurssini aikana miehen ollessa työmatkoilla toinen samanikäinen ja hyvin meni sekin. Kerran otettiin MLL:n kautta henkilö, jolla oli paljon kokemusta ja jota suositeltiinkin. Se meni huonosti. Lapset pyysivät, ettei tulisi meille ikinä enää, kun "ei se leiki meidän kanssa". En näe mitään syytä, miksi olisi pitänyt olla koulutettu lastenhoitaja leikkimässä ja tekemässä ruokaa. Enhän minäkään ole, ja olin lasteni kanssa neljä vuotta kotona! Miehellenikin olen antanut hoitoon, vaikka hän on insinööri.
Tällaisessa kotihoidossa ei nyt kovin tavoitteellisesta toiminnasta ole kyse. Eiköhän tuollaisesta lapsen perään katsomisesta selviä kaikki. Varhaiskasvatuksessa sattuu olemaan tavoitteita, joten vakaopen töistä ei noin vaan ilman koulutusta selviydy.
Tuollainen kouluttamaton lastenhoitaja voi laulella lapsen kanssa ja pelata pelejä, mutta koulutetun erottaa siitä, että hän osaa kertoa perusteet sille, miksi joku laulu tai leikki on valittu. Toiminnalla on usein joku tavoite, miksi jotain tehdään.
Ainakin minun lapseni saivat ihan kotihoidossa taatusti laadukkaampaa tavoitteellista opetusta kuin ikinä olisivat saaneet missään päikyssä. Lapsen kehitykseen voi kuka tahansa perehtyä ihan ilman mitään titteleitä. Meillä esim. oli sovellettu montessorikoulu kotona kun olin kotiäiti...
No jos taas tälle linjalle lähdetään, niin mihin tahansa asiaan ja alaan voi perehtyä kotona. Koulutuksissa opitaan myös muuta kuin taustateoriaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älkää nyt puhuko yleisesti opettajista, kun tarkoitatte päiväkodin tai eskarin kandeja. Luokanopettajat ja aineenopettajat on se ryhmä, joka ensisijaisesti tulee mieleen, kun puhutaan opettajista. Jopa yliopisto-opettajat tulee enemmin mieleen kuin varhaiskasvatuksen opet.
Vaka opet kuitenkin valitaan saman kokeen kautta kuin luokanopet. Vaka opettajilla ja luokanopettajilla on huomattava määrä samoja kursseja, yhdessä, eikä aina suinkaan ole niin, että vaka opet pärjäisi niissä huonommin. Luokanopettajien maisterivaihe keskittyy tutkimuksen tekemiseen ja johtamiseen eikä niinkään enää opettamisen oppimiseen. Suurin osa opettajan pedagogisista opinnoista käydään kandivaiheessa molemmissa koulutuksissa. Jotkut vaka opet ovat myös maistereita, vaikka sitä ei vaaditakaan. Meitä on aika paljon joiden mielestä maisteri pitäisi asettaa minimiksi. Ei ole mitään syytä miksi opettaja joka tahkoaa vuosikymmenet 7-8 vuotiaiden opena (alkuopetuksen ope) pitäisi olla maisteri ja sellainen joka erikoistuu 0-6v pitäisi olla kandi. Vieläpä kun päiväkotipäivät ovat pitkiä joten vaikutus lapseen suuri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihanko oikeasti antaisit lapsesi yli työpäiväsi ajaksi ihan kenen tahansa hoitoon?
Meillä oli 17-vuotias sukulaistyttö kesällä hoitamassa lapsiani kun olin töissä, kun ei kesälomat riittäneet koululaisen kesäloman ajaksi. Toinen oli silloin 8-vuotias, hänellä lievä aspergerin syndrooma ja terve oli kuusivuotias. Erittäin hyvin meni. Maksoin palkat ja jopa ateriaetu merkttiin ihan lain mukaan ja äitinsäkin sitä kyllä vaati. Työpäivä hänellä oli tosin kuusi tuntia, järjestettiin miehen kanssa työajat sillä tavalla. Mutta hän teki lapsille ja itselleen ruuan ja leikki lasten kanssa. Ainoa kotityö, mikä hänellä kuului hommaan, oli tiskikoneen täyttäminen ja tyhjentäminen. Toisena kesänä meillä oli kyllä sosiaalialan opiskelija ja hyvin sekin meni. Meillä oli joskus myös iltakurssini aikana miehen ollessa työmatkoilla toinen samanikäinen ja hyvin meni sekin. Kerran otettiin MLL:n kautta henkilö, jolla oli paljon kokemusta ja jota suositeltiinkin. Se meni huonosti. Lapset pyysivät, ettei tulisi meille ikinä enää, kun "ei se leiki meidän kanssa". En näe mitään syytä, miksi olisi pitänyt olla koulutettu lastenhoitaja leikkimässä ja tekemässä ruokaa. Enhän minäkään ole, ja olin lasteni kanssa neljä vuotta kotona! Miehellenikin olen antanut hoitoon, vaikka hän on insinööri.
Tällaisessa kotihoidossa ei nyt kovin tavoitteellisesta toiminnasta ole kyse. Eiköhän tuollaisesta lapsen perään katsomisesta selviä kaikki. Varhaiskasvatuksessa sattuu olemaan tavoitteita, joten vakaopen töistä ei noin vaan ilman koulutusta selviydy.
Tuollainen kouluttamaton lastenhoitaja voi laulella lapsen kanssa ja pelata pelejä, mutta koulutetun erottaa siitä, että hän osaa kertoa perusteet sille, miksi joku laulu tai leikki on valittu. Toiminnalla on usein joku tavoite, miksi jotain tehdään.
Ainakin minun lapseni saivat ihan kotihoidossa taatusti laadukkaampaa tavoitteellista opetusta kuin ikinä olisivat saaneet missään päikyssä. Lapsen kehitykseen voi kuka tahansa perehtyä ihan ilman mitään titteleitä. Meillä esim. oli sovellettu montessorikoulu kotona kun olin kotiäiti...
Kyllä yli 3 vuotias jo hyötyy varhaiskasvatuksesta. Olen itse lto 4-5 v ryhmässä ja ne 5 vuotiaat jotka ovat olleet kerhossa tms eroavat niistä jotka ovst olleerät päiväkodissa jo 3 v alkaen. Sosiaaliset taidot, leikkitaidot, ryhmässä oleminen jne eroavat suuresti. Oma lapsi meni päiväkotiin ,4 vuotiaana ja nyt kaduttaa etten laittanut jo 3 vuotiaana. Alku oli vaikeaa vaikka oli paljon kavereita ja harrastuksia ennen päiväkotiuraa.
Päiväkotiura. Miksi pienen lapsen pitäisi tehdä jotain uraa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoista kuinka eri tavalla Suomessa ajatellaan varhaiskasvatuksesta kuin muualla. Ei esim Britanniassa, Sveitsissä, Saksassa tai etelä- Euroopassa kukaan sanoisi että ihan sama onko yli 3 vuotias preschoolissa vai ei ja että siellä työskentelevä ei ole oikea ope..toki siellä on myös hoitajia jotka ovat open kanssa eri ammattiryhmä. Monissa noissa maissa mm teititellään opettajaa ja tpiminta on hyvin koulumaista. Miksi Suomessa päiväkoti nähdään säilytyspaikkana ja oikean koulun tulee alkaa yhtäkkiä 6-7 vuotiaana? Suomi eroaa tässä huomattavasti muista maista.
Suomi on eronnut edukseen noiden maiden koulujärjestelmästä, ja se on näkynyt hyvänä Pisa-menestyksenä. Nyt Pisa-menestys on viimein uuden opsin ja muun hortoilun avulla saatu laskemaan, ja varmasti laskee edelleen, jos lähdetään jäljittelemään noiden maiden systeemejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihanko oikeasti antaisit lapsesi yli työpäiväsi ajaksi ihan kenen tahansa hoitoon?
Meillä oli 17-vuotias sukulaistyttö kesällä hoitamassa lapsiani kun olin töissä, kun ei kesälomat riittäneet koululaisen kesäloman ajaksi. Toinen oli silloin 8-vuotias, hänellä lievä aspergerin syndrooma ja terve oli kuusivuotias. Erittäin hyvin meni. Maksoin palkat ja jopa ateriaetu merkttiin ihan lain mukaan ja äitinsäkin sitä kyllä vaati. Työpäivä hänellä oli tosin kuusi tuntia, järjestettiin miehen kanssa työajat sillä tavalla. Mutta hän teki lapsille ja itselleen ruuan ja leikki lasten kanssa. Ainoa kotityö, mikä hänellä kuului hommaan, oli tiskikoneen täyttäminen ja tyhjentäminen. Toisena kesänä meillä oli kyllä sosiaalialan opiskelija ja hyvin sekin meni. Meillä oli joskus myös iltakurssini aikana miehen ollessa työmatkoilla toinen samanikäinen ja hyvin meni sekin. Kerran otettiin MLL:n kautta henkilö, jolla oli paljon kokemusta ja jota suositeltiinkin. Se meni huonosti. Lapset pyysivät, ettei tulisi meille ikinä enää, kun "ei se leiki meidän kanssa". En näe mitään syytä, miksi olisi pitänyt olla koulutettu lastenhoitaja leikkimässä ja tekemässä ruokaa. Enhän minäkään ole, ja olin lasteni kanssa neljä vuotta kotona! Miehellenikin olen antanut hoitoon, vaikka hän on insinööri.
Tällaisessa kotihoidossa ei nyt kovin tavoitteellisesta toiminnasta ole kyse. Eiköhän tuollaisesta lapsen perään katsomisesta selviä kaikki. Varhaiskasvatuksessa sattuu olemaan tavoitteita, joten vakaopen töistä ei noin vaan ilman koulutusta selviydy.
Tuollainen kouluttamaton lastenhoitaja voi laulella lapsen kanssa ja pelata pelejä, mutta koulutetun erottaa siitä, että hän osaa kertoa perusteet sille, miksi joku laulu tai leikki on valittu. Toiminnalla on usein joku tavoite, miksi jotain tehdään.
Ainakin minun lapseni saivat ihan kotihoidossa taatusti laadukkaampaa tavoitteellista opetusta kuin ikinä olisivat saaneet missään päikyssä. Lapsen kehitykseen voi kuka tahansa perehtyä ihan ilman mitään titteleitä. Meillä esim. oli sovellettu montessorikoulu kotona kun olin kotiäiti...
Kyllä yli 3 vuotias jo hyötyy varhaiskasvatuksesta. Olen itse lto 4-5 v ryhmässä ja ne 5 vuotiaat jotka ovat olleet kerhossa tms eroavat niistä jotka ovst olleerät päiväkodissa jo 3 v alkaen. Sosiaaliset taidot, leikkitaidot, ryhmässä oleminen jne eroavat suuresti. Oma lapsi meni päiväkotiin ,4 vuotiaana ja nyt kaduttaa etten laittanut jo 3 vuotiaana. Alku oli vaikeaa vaikka oli paljon kavereita ja harrastuksia ennen päiväkotiuraa.
Päiväkotiura. Miksi pienen lapsen pitäisi tehdä jotain uraa?
Nyt ihan oikeasti😂 varmasti ymmärsit mitä tuossa tarkoitettiin, tuskin oli kirjaimellinem heitto
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihanko oikeasti antaisit lapsesi yli työpäiväsi ajaksi ihan kenen tahansa hoitoon?
Meillä oli 17-vuotias sukulaistyttö kesällä hoitamassa lapsiani kun olin töissä, kun ei kesälomat riittäneet koululaisen kesäloman ajaksi. Toinen oli silloin 8-vuotias, hänellä lievä aspergerin syndrooma ja terve oli kuusivuotias. Erittäin hyvin meni. Maksoin palkat ja jopa ateriaetu merkttiin ihan lain mukaan ja äitinsäkin sitä kyllä vaati. Työpäivä hänellä oli tosin kuusi tuntia, järjestettiin miehen kanssa työajat sillä tavalla. Mutta hän teki lapsille ja itselleen ruuan ja leikki lasten kanssa. Ainoa kotityö, mikä hänellä kuului hommaan, oli tiskikoneen täyttäminen ja tyhjentäminen. Toisena kesänä meillä oli kyllä sosiaalialan opiskelija ja hyvin sekin meni. Meillä oli joskus myös iltakurssini aikana miehen ollessa työmatkoilla toinen samanikäinen ja hyvin meni sekin. Kerran otettiin MLL:n kautta henkilö, jolla oli paljon kokemusta ja jota suositeltiinkin. Se meni huonosti. Lapset pyysivät, ettei tulisi meille ikinä enää, kun "ei se leiki meidän kanssa". En näe mitään syytä, miksi olisi pitänyt olla koulutettu lastenhoitaja leikkimässä ja tekemässä ruokaa. Enhän minäkään ole, ja olin lasteni kanssa neljä vuotta kotona! Miehellenikin olen antanut hoitoon, vaikka hän on insinööri.
Tällaisessa kotihoidossa ei nyt kovin tavoitteellisesta toiminnasta ole kyse. Eiköhän tuollaisesta lapsen perään katsomisesta selviä kaikki. Varhaiskasvatuksessa sattuu olemaan tavoitteita, joten vakaopen töistä ei noin vaan ilman koulutusta selviydy.
Tuollainen kouluttamaton lastenhoitaja voi laulella lapsen kanssa ja pelata pelejä, mutta koulutetun erottaa siitä, että hän osaa kertoa perusteet sille, miksi joku laulu tai leikki on valittu. Toiminnalla on usein joku tavoite, miksi jotain tehdään.
Ainakin minun lapseni saivat ihan kotihoidossa taatusti laadukkaampaa tavoitteellista opetusta kuin ikinä olisivat saaneet missään päikyssä. Lapsen kehitykseen voi kuka tahansa perehtyä ihan ilman mitään titteleitä. Meillä esim. oli sovellettu montessorikoulu kotona kun olin kotiäiti...
Kyllä yli 3 vuotias jo hyötyy varhaiskasvatuksesta. Olen itse lto 4-5 v ryhmässä ja ne 5 vuotiaat jotka ovat olleet kerhossa tms eroavat niistä jotka ovst olleerät päiväkodissa jo 3 v alkaen. Sosiaaliset taidot, leikkitaidot, ryhmässä oleminen jne eroavat suuresti. Oma lapsi meni päiväkotiin ,4 vuotiaana ja nyt kaduttaa etten laittanut jo 3 vuotiaana. Alku oli vaikeaa vaikka oli paljon kavereita ja harrastuksia ennen päiväkotiuraa.
Akateemisuus ja korkeatasoinen pedagogia välittyy hienosti tästä tekstistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoista kuinka eri tavalla Suomessa ajatellaan varhaiskasvatuksesta kuin muualla. Ei esim Britanniassa, Sveitsissä, Saksassa tai etelä- Euroopassa kukaan sanoisi että ihan sama onko yli 3 vuotias preschoolissa vai ei ja että siellä työskentelevä ei ole oikea ope..toki siellä on myös hoitajia jotka ovat open kanssa eri ammattiryhmä. Monissa noissa maissa mm teititellään opettajaa ja tpiminta on hyvin koulumaista. Miksi Suomessa päiväkoti nähdään säilytyspaikkana ja oikean koulun tulee alkaa yhtäkkiä 6-7 vuotiaana? Suomi eroaa tässä huomattavasti muista maista.
Suomi on eronnut edukseen noiden maiden koulujärjestelmästä, ja se on näkynyt hyvänä Pisa-menestyksenä. Nyt Pisa-menestys on viimein uuden opsin ja muun hortoilun avulla saatu laskemaan, ja varmasti laskee edelleen, jos lähdetään jäljittelemään noiden maiden systeemejä.
Mulla on sellainem käsitys, että tulosten lasku johtuu siitä mihin suuntaan peruskoulun käytäntö on mennyt. Tämä tosin vaan mutu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihanko oikeasti antaisit lapsesi yli työpäiväsi ajaksi ihan kenen tahansa hoitoon?
Meillä oli 17-vuotias sukulaistyttö kesällä hoitamassa lapsiani kun olin töissä, kun ei kesälomat riittäneet koululaisen kesäloman ajaksi. Toinen oli silloin 8-vuotias, hänellä lievä aspergerin syndrooma ja terve oli kuusivuotias. Erittäin hyvin meni. Maksoin palkat ja jopa ateriaetu merkttiin ihan lain mukaan ja äitinsäkin sitä kyllä vaati. Työpäivä hänellä oli tosin kuusi tuntia, järjestettiin miehen kanssa työajat sillä tavalla. Mutta hän teki lapsille ja itselleen ruuan ja leikki lasten kanssa. Ainoa kotityö, mikä hänellä kuului hommaan, oli tiskikoneen täyttäminen ja tyhjentäminen. Toisena kesänä meillä oli kyllä sosiaalialan opiskelija ja hyvin sekin meni. Meillä oli joskus myös iltakurssini aikana miehen ollessa työmatkoilla toinen samanikäinen ja hyvin meni sekin. Kerran otettiin MLL:n kautta henkilö, jolla oli paljon kokemusta ja jota suositeltiinkin. Se meni huonosti. Lapset pyysivät, ettei tulisi meille ikinä enää, kun "ei se leiki meidän kanssa". En näe mitään syytä, miksi olisi pitänyt olla koulutettu lastenhoitaja leikkimässä ja tekemässä ruokaa. Enhän minäkään ole, ja olin lasteni kanssa neljä vuotta kotona! Miehellenikin olen antanut hoitoon, vaikka hän on insinööri.
Tällaisessa kotihoidossa ei nyt kovin tavoitteellisesta toiminnasta ole kyse. Eiköhän tuollaisesta lapsen perään katsomisesta selviä kaikki. Varhaiskasvatuksessa sattuu olemaan tavoitteita, joten vakaopen töistä ei noin vaan ilman koulutusta selviydy.
Tuollainen kouluttamaton lastenhoitaja voi laulella lapsen kanssa ja pelata pelejä, mutta koulutetun erottaa siitä, että hän osaa kertoa perusteet sille, miksi joku laulu tai leikki on valittu. Toiminnalla on usein joku tavoite, miksi jotain tehdään.
Ainakin minun lapseni saivat ihan kotihoidossa taatusti laadukkaampaa tavoitteellista opetusta kuin ikinä olisivat saaneet missään päikyssä. Lapsen kehitykseen voi kuka tahansa perehtyä ihan ilman mitään titteleitä. Meillä esim. oli sovellettu montessorikoulu kotona kun olin kotiäiti...
Voihan lääketieteeseen tai ihan mihin vain perehtyä ilman mitään titteleitä. Onhan niitä valelääkäreitäkin ollut. Ihminen voi opiskella ihan mitä alaa vain haluaa täysin itsenäisesti. Sinäkin olet perehtynyt ilmeisesti montessoriopetukseen, kun olet sitä lapsiisi soveltanut. Jotta jotakin ammattia voi harjoittaa, täytyy esittää tosite, että niitä asioita on opiskellut ja ne oppinut eli tutkintodistus.
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoista kuinka eri tavalla Suomessa ajatellaan varhaiskasvatuksesta kuin muualla. Ei esim Britanniassa, Sveitsissä, Saksassa tai etelä- Euroopassa kukaan sanoisi että ihan sama onko yli 3 vuotias preschoolissa vai ei ja että siellä työskentelevä ei ole oikea ope..toki siellä on myös hoitajia jotka ovat open kanssa eri ammattiryhmä. Monissa noissa maissa mm teititellään opettajaa ja tpiminta on hyvin koulumaista. Miksi Suomessa päiväkoti nähdään säilytyspaikkana ja oikean koulun tulee alkaa yhtäkkiä 6-7 vuotiaana? Suomi eroaa tässä huomattavasti muista maista.
Eikö esim. Britanniassa ole niin, että isolla osalla äideistä ei ole varaa mennä töihin, koska yksityinen päivähoito on niin kallista. Kunnallista hoitosysteemiä ei ole. Niillä, joilla on varaa maksaa, on varaa vaatia. Koulu myös alkaa tuolla aiemmin kuin Suomessa. Lähtökohdat ovat aika erilaiset.
Pelottavaa, minkätasoista keskustelua ja ymmärryksen tasoa taas tähänkin aiheeseen liittyen. Kaikkien teistä jotka eivät ymmärrä lastentarhanopettajan koulutusta, työnkuvaa ja vastuuta, kannattaa kipin kapin toimittaa lapsensa viimeistään nyt yhteiskunnan järjestämään hoitoon, jotta kommenttien kautta läpitunkeva sosiaalinen alaluokkaisuus ei jatkuisi lapsissanne ainakaan niin vahvana.
Hoitoa ja hoitavia henkilöitä on varmasti moneen junaan, mutta lastenkasvatus ja kasvun tukeminen perustuu suunnitelmallisuuteen, jonka sisältöä ja tavoitteita näköjään moni ei tässä ymmärrä. 16-vuotiaan naapurintytön ajoittainen hoitoapu on jotain ihan muuta kuin järjestelmällinen lastenkasvatus. Lopettakaa siis keskustelu aiheesta josta ette näytä ymmärtävän mitään, ei kukaan tule teitäkään duunarihommissanne neuvomaan.
Ajatelkaa lastenne parasta ja antakaa heille paras mahdollinen tulevaisuus, lukekaa ja ottakaa selvää asioista ennen kuin avaatte suunne.
Vierailija kirjoitti:
Tuo tavoitteellisuus se onkin se tauti, joka johtaa sylttytehtaalle eli tuottavuuden ja talouden ylivaltaan, ja siitä johtuvaan seurantaan, kontrolliin ja suunnitelmallisuuteen.
Lapsen pitää saada tehdä joitakin asioita vain, koska se on kivaa tai juuri se kiinnostaa nyt. Ihan vain sen asian itsensä vuoksi, ilman tiedostuneisuutta ja paperille tai koneelle kirjattuja tavoitteita. Jos tekee mieli rallatella ja lallatella, niin annetaan lapsen tehdä niin, eikä tyrkätä saksia käteen siksi, että joku on ylhäisesti suunnitellut saksienkäytön olevan tänään harjoittelun kohteena.
Elämästä pitää nauttia ja lapsen pitää antaa joskus vain olla.
Kaiken toiminnan lähtökohtana on tietysti lapsikeskeisyys/lapsilähtöisyys. Tietäisit tämän, jos olisit opiskellut alaa.
Tässä on taas hyvä esimerkki suomalaisesta byrokratiasta. Liikakoulutuksella on aiheutettu työvoimapula. Jotain rajaa tähän suomalaiseen byrokratiaan, koska veronmaksajat maksavat tämänkin koulutuspelleilyn.
Ootteko te isoja palkkoja tienaavat ollet masentuneita ja uupuneita työhönne? Väsyttääkö ja työasiat pyörii mielessä jatkuvasti jopa lomalla? Ootteko ajatelleet alan vaihtamista? Säästättekö rahaa uuden ammatin valintaan ja pelkäätte tulevaa? Vihaatko työtäsi ja ahdistaako päivittäin sinne meno? Tuntuuko ettei ammattiasi arvosta juuri kukaan? Huudetaanko töissä teidän korvaan tai saatteko puremia asiakkailta? Tuntuuko välillä työ niin raskaalta että parempi kuin et olisi edes opiskellut koko alaa? Minusta tuntuu tuolta joka päivä, t. lastenhoitaja.
Ainakin minun lapseni saivat ihan kotihoidossa taatusti laadukkaampaa tavoitteellista opetusta kuin ikinä olisivat saaneet missään päikyssä. Lapsen kehitykseen voi kuka tahansa perehtyä ihan ilman mitään titteleitä. Meillä esim. oli sovellettu montessorikoulu kotona kun olin kotiäiti...