Lue keskustelun säännöt.
Minkä ihmeen takia lastentarhanopettajille pitäisi maksaa jopa yli 3000 euroa? Työ, jota voi tehdä kuka tahansa.
28.12.2019 |
Jos lapsellasi on korvatulehdus, pyydätkö naapurin 16-vuotiasta tyttöä vilkaisemaan? Et.
Jos sinulla on joku iltameno ja tarvitset pariksi tunniksi lapsellesi hoitajan, voito pyytää naapurin 16-vuotiasta tyttöä vahtimaan? Kyllä.
Tämän päivän Hesarissa marmatettiin siitä, että lääkäreille maksetaan yli tonni kuussa lisää palkkaa, jotta Helsingin terveyskeskuksiin saataisiin lisää lääkäreitä, kun samaan aikaan lastentarhanopettajapulaan ei löydy rahoitusta. Kumpi on tärkeämpää, lastenhoito vai lääkäreiden saatavuus? Haloo!
En tajua, miksi lastentarhanopettajia pitää kouluttaa yliopistossa, kun oikeasti siihen työhön kelpaa aivan kuka tahansa. Kuten se naapurin 16-vuotias tyttö. Mitä muuta työtä voisi ulkoistaa kenelle tahansa? Miksi päiväkotiin tarvitaan maistereita, mutta sitten kun tarvitaan iltahoitoa tai viikonloppuhoitoa, niin samaan työhön voidaan palkata kuka vaan?
Kommentit (782)
Vierailija kirjoitti:
Olen satavarma että lapset pärjää aivan yhtä hyvin koulussa vaikka eivät olisi eskarissa. Päinvastoin jotkut opettajat sanoo että lapset turhautuu ensimmäisellä luokalla kun eskarissa on yritetty jo käydä läpi kaikki ne asiat jotka kuuluu kouluun.
Satavarma, sellainen opettaja ei ole tehtäviensä tasalla. Lapsia ei tasapäistetä, vaan jokaiselle tarjotaan sopivasti haasteita ja sopivasti onnistumisia. Eriyttämisestä kuullut koskaan?
Esiopetuksessa toimitaan opetussunnitelman mukaisesti, kuten peruskoulussakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päiväkodissa työskentelevälle on tärkeämpää olla lapsirakas ja empaattinen kuin se lto-tutkinto. Lapsemme päiväkodissa oli kyllä niin karmeita, ilkeitä muodollisesti päteviä lto:ja, että meni kyllä arvostus heitä kohtaan. Usein heillä on vielä tarve päteä ja tekevät "diagnooseja" ja leimaavat tavallisia lapsia.
Olet siis laittanut lapsesi huonoon päiväkotiin ja sitten haukut koko ammattikunnan sen perusteella?
Kyllä päiväkodin työntekijän on osattava tunnistaa lapsista mahdollisia erityispiirteitä, jotta lasta osataan käsitellä oikein jo ennen mahdollista diagnoosia, jonka lapsi saattaisi tarvita. Ammattitaito piilee siinä osaako sen tunnistamisen tehdä oikein. Jos olet hyvä, et diagnosoi tervettä lasta.
Ihan kuin voisi tuosta vain valita ihanan päiväkodin monien joukosta... Mutta siis huvittavaa kun lto: t siis oikeasti luulevat olevansa päteviä tekemään diagnooseja. Huomaa, että ehkä.hieman liian suuret luulot....
Etkö ymmärrä lukemaasi? Ei ne LTO:t mitään diagnooseja laadi, sen tekee lääkäri. Työntekijöiden tulee kuitenkin osata tunnistaa nämä erityispiirteet yllämainitusta syystä. Se on osa sitä ammattitaitoa eikä mitään luuloja itsestä. Jos sitä ei osata tehdä, niin lapsi jää vaille tarvitsemastaan tuesta eikä vanhemmatkaan saa silloin tukea päiväkodista. Voi hyvää päivää.
Kaikki tietävät, että lääkärit, esimerkiksi lastenneurologit, tekevät diagnooseja, eivät lto:t. Tosiasiassa lääkäreillä ei ole kuitenkaan aikaa tarkkailla lasta tämän päivittäisessä ympäristössä, ainoastaan tavata tämä lyhyesti.
Lääkäri perustaa diagnoosinsa psykologin, lto:n ja vanhempien täyttämiin havaintolomakkeisiin näihin luottaen. Käytännössä lto:n ajama diagnoosi menee siis läpi lääkärille, elleivät vanhemmat kyseenalaista sitä voimakkaasti. Joskus tämä on lapsen onneksi, joskus vahingoksi. Lto ei kuitenkaan ole lääkäri, eivätkä lto:t aina osaa huomioida – koulutuksestaan huolimatt – lapsen ikätasoa. Tämä kuulostaa kummalliselta, mutta kun vaikkapa eskariryhmässä on alkuvuonna ja loppuvuonna syntyneitä, niin tutkimuksenkin mukaan haaviin jää useammin loppuvuonna syntyneitä, jotka eivät lto:n mukaan ole ikäkautensa kehitystasolla. Esimerkiksi ahdh-diagnooseja on leivottu merkittävästi runsaammin loppuvuonna kuin alkuvuonna syntyneille. Tämä indikoi sitä, että on vahingollista lapselle odottaa häneltä samaa kehitystasoa kuin mihin melkein vuosi aikaisemmin syntyneet pystyvät. Osaamattomuus aiheuttaa turhautumista ja häiriökäyttäytymistä, kun vaaditaan liian varhain sellaista mihin ei pysty. Ja tätä virhettä on toistettu pitkään päiväkodeissa ja eskareissa, ja se on aiheuttanut lasten itsetunnolle vahinkoa leimaamisen muodossa, kun ainoa mitä olisi tarvittu, on 11 kuukautta lisää aikaa.
Tässä kommentissa on tärkeitä asioita. Tuossa iässä kehityserot voivat olla alku- ja loppuvuodesta syntyneiden välillä todella suuria. On järkyttävää, jos sen pohjalta aletaan diagnosoida lapsia esim. adhd-diagnoosilla, ja määrätä lääkkeitä. Kyllä on asiantuntijoiden ammattitaito pahasti kateissa, jos ei ymmärretä kehityseroja. Netissä on tätä asiaa käsitelty monessa paikassa.
Loppuvuodesta syntynyt lapsi saa ADHD-diagnoosin todennäköisemmin kuin alkuvuonna syntynyt, kun kyse on voinut olla tavallisesta ikään kuuluvasta kypsymättömyydestä, osoittaa Turun yliopiston ja Nottinghamin yliopiston tutkimus:
https://www.aka.fi/fi/akatemia/media/Ajankohtaiset-uutiset/2017/loppuvu…
Suomalaistutkimus: Loppuvuonna syntynyt lapsi saa ADHD-diagnoosin luokkatovereitaan todennäköisemmin
https://yle.fi/uutiset/3-9872089Loppuvuoden lapset saavat muita enemmän masennus- ja adhd-diagnooseja – syntymäkuukausi vaikuttaa koululaisen mielenterveyteenkin
https://www.hs.fi/tiede/art-2000006252114.htmlLoppuvuodesta syntyneet lapset käyttävät ADHD-lääkkeitä yleisemmin kuin alkuvuodesta syntyneet
https://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/4239Lääkärihän tämän diagnoosin antaa ja lääkkeet määrää.
Tuolla jossakin aiemmassa kommentissa sanottiin, että lääkärit käyttävät näiden diagnoosien tekemisessä myös päiväkodeissa tehtyjä havaintoja.
Ja miksiköhän he pyytävät näitä havaintoja päiväkodista, eikä siltä 16-vuotiaalta naapurintytöltä? Tai miksi he eivät havainnoi lapsia kokonaan itse, heillähän on korkeampi koulutuskin?
Trollit heittelevät kommentteja 16-vuotiaista.
Miksi osaamisestaan ylpeät lto:t kiirehtivät ensimmäiseksi kommentoimaan, ettei heillä ole mitään vastuuta diagnooseista, joiden pohjana käytetään heidän antamiaan tietoja.
Miten pitää vääntää tämä asia rautalangasta? Lääkäri tutkii, lääkäri diagnosoi. Lääkäri käyttää mahdollisesti pohjana asiantuntijalausuntoja, mutta eivät he lto:n käskystä diagnooseja tee.
Vierailija kirjoitti:
Ihanko oikeasti antaisit lapsesi yli työpäiväsi ajaksi ihan kenen tahansa hoitoon?
Meillä oli 17-vuotias sukulaistyttö kesällä hoitamassa lapsiani kun olin töissä, kun ei kesälomat riittäneet koululaisen kesäloman ajaksi. Toinen oli silloin 8-vuotias, hänellä lievä aspergerin syndrooma ja terve oli kuusivuotias. Erittäin hyvin meni. Maksoin palkat ja jopa ateriaetu merkttiin ihan lain mukaan ja äitinsäkin sitä kyllä vaati. Työpäivä hänellä oli tosin kuusi tuntia, järjestettiin miehen kanssa työajat sillä tavalla. Mutta hän teki lapsille ja itselleen ruuan ja leikki lasten kanssa. Ainoa kotityö, mikä hänellä kuului hommaan, oli tiskikoneen täyttäminen ja tyhjentäminen. Toisena kesänä meillä oli kyllä sosiaalialan opiskelija ja hyvin sekin meni. Meillä oli joskus myös iltakurssini aikana miehen ollessa työmatkoilla toinen samanikäinen ja hyvin meni sekin. Kerran otettiin MLL:n kautta henkilö, jolla oli paljon kokemusta ja jota suositeltiinkin. Se meni huonosti. Lapset pyysivät, ettei tulisi meille ikinä enää, kun "ei se leiki meidän kanssa". En näe mitään syytä, miksi olisi pitänyt olla koulutettu lastenhoitaja leikkimässä ja tekemässä ruokaa. Enhän minäkään ole, ja olin lasteni kanssa neljä vuotta kotona! Miehellenikin olen antanut hoitoon, vaikka hän on insinööri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihanko oikeasti antaisit lapsesi yli työpäiväsi ajaksi ihan kenen tahansa hoitoon?
Meillä oli 17-vuotias sukulaistyttö kesällä hoitamassa lapsiani kun olin töissä, kun ei kesälomat riittäneet koululaisen kesäloman ajaksi. Toinen oli silloin 8-vuotias, hänellä lievä aspergerin syndrooma ja terve oli kuusivuotias. Erittäin hyvin meni. Maksoin palkat ja jopa ateriaetu merkttiin ihan lain mukaan ja äitinsäkin sitä kyllä vaati. Työpäivä hänellä oli tosin kuusi tuntia, järjestettiin miehen kanssa työajat sillä tavalla. Mutta hän teki lapsille ja itselleen ruuan ja leikki lasten kanssa. Ainoa kotityö, mikä hänellä kuului hommaan, oli tiskikoneen täyttäminen ja tyhjentäminen. Toisena kesänä meillä oli kyllä sosiaalialan opiskelija ja hyvin sekin meni. Meillä oli joskus myös iltakurssini aikana miehen ollessa työmatkoilla toinen samanikäinen ja hyvin meni sekin. Kerran otettiin MLL:n kautta henkilö, jolla oli paljon kokemusta ja jota suositeltiinkin. Se meni huonosti. Lapset pyysivät, ettei tulisi meille ikinä enää, kun "ei se leiki meidän kanssa". En näe mitään syytä, miksi olisi pitänyt olla koulutettu lastenhoitaja leikkimässä ja tekemässä ruokaa. Enhän minäkään ole, ja olin lasteni kanssa neljä vuotta kotona! Miehellenikin olen antanut hoitoon, vaikka hän on insinööri.
Tämä keskustelu ei käsittele koulutettuja lastenhoitajia, vaan koulutettuja varhaiskasvatuksenopettajia. Moni nuori varmasti osaa vahtia hienosti lapsia, mutta ei heistä vakaopen työhön ole.
Vierailija kirjoitti:
Mua kiinnostaisi kuulla perusteluita sille miksi vaka opettajan palkkaa ei tule nostaa. Jos olet sitä mieltä, että 2400-2600€ on vähintäänkin sopiva palkka ja vastustat korotuksia, niin olisin kiitollinen, jos kaivelisit ajatustesi perustoja ja kertoisit mahdollisimman selkeästi miksi. Keskusteluissa näkee välähdyksiä näistä mielipiteistä, mutta usein perustelut puuttuvat tai ovat hankalasti ymmärrettäviä. Se mikä sanojalle on itsestäänselvää ei välttämättä ole sitä kuulijalle. Varsinkin somessa on omat haasteensa käydä tällaisia keskusteluja, mutta arvostan sitä, että keskustelua ylipäätään käydään. Eiköhän meidän kaikkien tavoite ole parempi Suomi....(ei ainakaan huonompi)
Laitan vielä muutaman syyn miksi itse olen päinvastaista mieltä eli mielestäni palkkoja tulisi korottaa 3000€:oon:
- vaka opettajia ei saada töihin nykyisellä palkalla, kysynnän & tarjonnan laki voimaan ja kartellit nurin!
- vaka open palkka on kaikilla mittareilla mitattuna alempi kuin vertaisilla (alempi kuin kunnan työntekijöillä yleensä, kunnan saman koulutustason työntekijöillä, kunnan saman ammattiryhmän töissä, vaka opettajilla muissa maissa...), tähän ei ole hyvää syytä
- vaka on hallinnollisesti vaihtunut sosiaalipalvelusta osaksi koulutusjärjestelmää, lasten herkkyyskausia ymmärretään paremmin kuin ennen ja on huomattu että varhaisilla vuosilla on suuri merkitys myöhempään elämään, siksi on tärkeää että jos lapsi on ryhmämuotoisessa kasvatuksessa päivisin, niin hänen etuaan valvoo sellainen ammattilainen joka osaa ottaa huomioon kaikki olennaiset tekijät onnistuneen päivän takaamiseksi (eli tarvitaan ope)
Päivähoidon palkkoja ei pidä nostaa, koska siihen ei kuntataloudessa ole varaa. Niin yksinkertaista se on. Kokonaisverorasitus on jo kova, ja eläkemaksuja nostetaan taas reippaasti ensi vuoden alusta. Vanhusväestömme eläkkeet ja heidän terveydenhuoltonsa ja erikoissairaanhoitonsa nielevät jo kaiken. Tämä on huoltosuhdeongelma eli kestävyysvaje, ja millään pedagogiapuheella sitä ei voi muuttaa. Rahaa ei ole, eikä tekeviä käsiäkään ole tarpeeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihanko oikeasti antaisit lapsesi yli työpäiväsi ajaksi ihan kenen tahansa hoitoon?
No en tietenkään kenen tahansa, mutta tuskinpa päiväkotiin otettaisiin muutenkaan ketä tahansa töihin. Kritisoin sitä, että päiväkodin työntekijällä pitäisi olla joku yliopistokoulutus, jotta voisi vahtia lapsiani työpäiväni aikana.
Oma tyttäreni hoitaa usein naapuruston lapsia iltaisin vailla mitään koulutusta, ellei peruskoulua lasketa sellaiseksi. Tyttäreni pärjäisi aivan loistavasti päiväkodissa jo nyt.
ap
Mutta haluaako tyttäresi tehdä siitä itselleen ammatin. Väitän, että monet vanhemmat vievät lapsensa mieluummin päiväkotiin, kuin antavan jonkun 16vuotiaan peruskoulun päättävän tulla kotiin hoitamaan joka päivä. Eikä nekään niitä lapsia ilmaiseksi hoida, kyllä päivähoitomaksu on pieni hinta siitä, että hommaat hoitajan lapsellesi kotiin. Ei kukaan tee mitään työtä ilmaiseksi ja lastentarhanopettajien palkka on pieni 8t työstä. Mutta ehkäpä jokainen tosiaan hoitaa lapsensa ihan itse ja palkkaa hoitajan mistä haluaa. Lakkautetaan kokonaan päiväkodit, kun ei niitä kerran tarvita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päiväkodissa työskentelevälle on tärkeämpää olla lapsirakas ja empaattinen kuin se lto-tutkinto. Lapsemme päiväkodissa oli kyllä niin karmeita, ilkeitä muodollisesti päteviä lto:ja, että meni kyllä arvostus heitä kohtaan. Usein heillä on vielä tarve päteä ja tekevät "diagnooseja" ja leimaavat tavallisia lapsia.
Olet siis laittanut lapsesi huonoon päiväkotiin ja sitten haukut koko ammattikunnan sen perusteella?
Kyllä päiväkodin työntekijän on osattava tunnistaa lapsista mahdollisia erityispiirteitä, jotta lasta osataan käsitellä oikein jo ennen mahdollista diagnoosia, jonka lapsi saattaisi tarvita. Ammattitaito piilee siinä osaako sen tunnistamisen tehdä oikein. Jos olet hyvä, et diagnosoi tervettä lasta.
Ihan kuin voisi tuosta vain valita ihanan päiväkodin monien joukosta... Mutta siis huvittavaa kun lto: t siis oikeasti luulevat olevansa päteviä tekemään diagnooseja. Huomaa, että ehkä.hieman liian suuret luulot....
Etkö ymmärrä lukemaasi? Ei ne LTO:t mitään diagnooseja laadi, sen tekee lääkäri. Työntekijöiden tulee kuitenkin osata tunnistaa nämä erityispiirteet yllämainitusta syystä. Se on osa sitä ammattitaitoa eikä mitään luuloja itsestä. Jos sitä ei osata tehdä, niin lapsi jää vaille tarvitsemastaan tuesta eikä vanhemmatkaan saa silloin tukea päiväkodista. Voi hyvää päivää.
Kaikki tietävät, että lääkärit, esimerkiksi lastenneurologit, tekevät diagnooseja, eivät lto:t. Tosiasiassa lääkäreillä ei ole kuitenkaan aikaa tarkkailla lasta tämän päivittäisessä ympäristössä, ainoastaan tavata tämä lyhyesti.
Lääkäri perustaa diagnoosinsa psykologin, lto:n ja vanhempien täyttämiin havaintolomakkeisiin näihin luottaen. Käytännössä lto:n ajama diagnoosi menee siis läpi lääkärille, elleivät vanhemmat kyseenalaista sitä voimakkaasti. Joskus tämä on lapsen onneksi, joskus vahingoksi. Lto ei kuitenkaan ole lääkäri, eivätkä lto:t aina osaa huomioida – koulutuksestaan huolimatt – lapsen ikätasoa. Tämä kuulostaa kummalliselta, mutta kun vaikkapa eskariryhmässä on alkuvuonna ja loppuvuonna syntyneitä, niin tutkimuksenkin mukaan haaviin jää useammin loppuvuonna syntyneitä, jotka eivät lto:n mukaan ole ikäkautensa kehitystasolla. Esimerkiksi ahdh-diagnooseja on leivottu merkittävästi runsaammin loppuvuonna kuin alkuvuonna syntyneille. Tämä indikoi sitä, että on vahingollista lapselle odottaa häneltä samaa kehitystasoa kuin mihin melkein vuosi aikaisemmin syntyneet pystyvät. Osaamattomuus aiheuttaa turhautumista ja häiriökäyttäytymistä, kun vaaditaan liian varhain sellaista mihin ei pysty. Ja tätä virhettä on toistettu pitkään päiväkodeissa ja eskareissa, ja se on aiheuttanut lasten itsetunnolle vahinkoa leimaamisen muodossa, kun ainoa mitä olisi tarvittu, on 11 kuukautta lisää aikaa.
Tässä kommentissa on tärkeitä asioita. Tuossa iässä kehityserot voivat olla alku- ja loppuvuodesta syntyneiden välillä todella suuria. On järkyttävää, jos sen pohjalta aletaan diagnosoida lapsia esim. adhd-diagnoosilla, ja määrätä lääkkeitä. Kyllä on asiantuntijoiden ammattitaito pahasti kateissa, jos ei ymmärretä kehityseroja. Netissä on tätä asiaa käsitelty monessa paikassa.
Esiopetusikäisten lasten kasvua ja kehitystä seurataan aika tiukalla aikataululla ajatellen tulevaa koulunaloitusta. Mitä aikaisemmin tukitoimet aloitetaan, sitä pienemmillä resursseilla voidaan auttaa ( tämä tietysti koskee kaikkia alle kouluikäisiä, ei vain esiopetusikäisiä). Esiopetusikäisten kohdalla voida eritellä alku-tai loppuvuonna syntyneitä, Suomessa kun koulun aloittaa koko ikäluokka samaan aikaan.
Erot kehitystasossa voivat olla suuret, mutta ei ole vakaopen päätettävissä, huomioidaanko syntymäkuukausi vai ei.Kyllä jonkinlaista vastuuta lasten elämästä olettaisi ammattikasvattajilta löytyvän, kun omaa pedagogista osaamistakin nostetaan jalustalle. Vastuu tarkoittaa esim. sitä, että loppuvuodesta syntyneelle lapselle ei anneta adhd-diagnoosia sen vuoksi, että hänen kehityksensä ei ole samalla tasolla kuin alkuvuodesta syntyneen. Ei voi muuta sanoa kuin että julmia vääryyksiä voidaan pienelle ihmiselle tehdä hepposilla perusteilla.
https://www.aka.fi/fi/akatemia/media/Ajankohtaiset-uutiset/2017/loppuvu…
Tutkimuksen johtaja, professori Andre Sourander lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta muistuttaa, että vanhempien, opettajien ja ADHD-arvioita tekevien kliinikoiden on tärkeä huomioida lapsen suhteellinen ikä.
"Tällä hetkellä ikävaihtelu luokassa saattaa johtaa siihen, että loppuvuodesta syntynyt saa todennäköisemmin ADHD-diagnoosin, vaikka lapsen käytös olisi selitettävissä kypsymättömyydellä. Näyttäisi siltä, että lapsen erilaiset yksilölliset kehityspolut tulkitaan diagnostisten häiriöiden näkökulmasta. Kyseessä on epäkohta, joka voi vaikuttaa ratkaisevasti lapsen koulunaloitukseen ja myöhempään kehitykseen. ADHD-diagnoosi johtaa usein myös vuosia kestävään lääkitykseen amfetamiinijohdannaisilla, vaikka ensisijaisesti tulisi huomioida lapsen erityistarpeet kasvuympäristössä. Tämä on suuri haaste niin varhaiskasvatukselle, koululaitokselle kuin terveydenhuollollekin", Sourander painottaa.Nyt olet ehkä ymmärtänyt väärin, opettajilla varhaiskasvatuksessa tai koulussa ei ole diagnoosin määrämisoikeutta.
Tässä ketjussa on kerrottu, että diagnooseja tekevät lääkärit käyttävät myös päiväkodista saatuja tietoja. Juuri sitähän lto:t tässä ketjussa korostavat, että heillä on pedagogista osaamista tällaisten asioiden huomioimiseen. Nytkö siis pestään kädet ja vastuu sälytetään muille? Koittakaa nyt itsekin päättää, mitä osaamista teillä on.
Useimmiten juuri lto päiväkodista tai eskarista käynnistää diagnoosinhakuprosessin ilmaisemalla huolensa ja laittamalla asian eteenpäin tutkittavaksi. Lääkäreillä ei käytännössä ole aikaa alkaa tutkimaan kaikkia diagnoosiepäilyjä lasta hänen arkiympäristössään tunteja ja päiviä tarkaten, vaan lääkäri tekee johtopäätökset luottaen ammattilaisten, kuten lto:n tai psykologin hankkimiin esitietoihin. Kuten edellä on jo todettu, ainoastaan vanhemman kriittisyys voi tässä suojata lasta leimaavalta diagnoosilta (jos se on turha), mutta vanhemmat saadaan usein mukaan diagnostisointiin, koska he luottavat lto:n ammattitaitoon ja kokemukseen. Vanhemmathan eivät ole siellä ylisuuressa ja levottomassa päiväkotiryhmässä tarkkaamassa lastaan, he näkevät tämän vain kotona rauhallisemmassa ympäristössä.
Naisvaltaisille aloille on valitettavan yleistä pelko ottaa vastuuta. Siksi suositaan tiimejä, vastuukysymykset saadaan kätevästi tiimin piikkiin ja näin kukaan ei erityisesti ole vastuussa. Näinhän oli Vilja Eerika -tapauksessakin: tiimi oli käsitellyt, tiimi oli päättänyt.
Lto ei pane mitään tutkittavaksi, vanhemmat laittavat. Lto voi sanoa vanhemmille, että lapsen käytös ryhmässä on ongelmallista ja asiaa kannattaisi ehkä tutkia - ja tämän huolen ilmaiseminen on erittäin hyvä ja tärkeä asia!
Vanhemmat sitten hakeutuvat neuvolan ja omalääkärin kautta tutkimuksiin. Tutkimuksiin pääsy kestää monta kuukautta, ja prosessin aloittaminen ennen kouluunmenoa on erittäin tärkeää, koska lapselle on hyvä miettiä mahdollisia tukitoimia ENNEN kuin hän menee kouluun. Erityisopetukseen pitää myös hakea jo eskarivuoden keväällä, muutoin koulun aloitus menee plörinäksi ja lapsi saa syyttä suotta huonon itsetunnon ja minäkuvan häiläävänä häirikkönä.
Likikaan kaikille adhd-lapsille ei lääkitystä määrätä, monelle apuna on pienryhmäpaikka tai luokkaan saatava avustaja. Ja niille, joille adhd-lääkitys katsotaan tarpeelliseksi, se on todellakin tarpeen - ja auttaa selviytymään koulusta, hankkimaan opetusta ja ammatin - versus se, että lapsi syrjäytyy.
Turhaan adhd-lääkityksiä ei kyllä yleensä lapsille määrätä. Väitän, että Sourander on tyypillinen lastenpsykiatri siinä suhteessa, että osalla heistä on ollut neurologisiin ongelmiin aina vähän... hmmm.... sanoisinko eri näkökulma. Kyse on suoranaisesta vähättelystä. Autismistakin syyttivät sitkeästi vielä 1970-luvulle saakka äitejä, neurologinen synnynnäinen ongelma oli heidän mielestään "tunnekylmällä kasvatuksella" aikaansaatu.
En nyt tuota ihmistä oikeasti tunne, mutta JOS joku taho oikeasti muka jakaa adhd-diagnoosin ja lääkitystä pelkästään siksi, että lapsi juuri sillä hetkellä on vähän levottomampi kuin melkein vuotta vanhemmat ikätoverinsa, niin kyllä se vastuu on ennen kaikkea ko. diagnosoijan.
Paljon suurempi ongelma on alidiagnosointi, varsinkin tytöt jäävät aivan liian harvoin ja liian myöhään adhd-haaviin, koska heillä usein ei ole sitä h-ongelmaa eli ylivilkkautta, ainoastaan keskittymiskyvyn ongelma eli ADD. Oma tyttäreni esimerkiksi pärjäsi hyvin peruskoulussa, koska siellä riitti vielä älykkyys ja hereillä olo tunneilla. Lukiossa olisi pitänyt jo lukea oma-aloitteisesti aihealueita, joita ei käyty tunneilla lävitse - mutta ajatus ei pysy kasassa, lukeminen ei suju. Kesti vuoden päästä tutkimuksiin ja ADD-diagnoosi tuli vasta 19-vuotiaana, liian myöhään lukion kunnollisen suorittamisen kannalta.
Toisin sanoen: tutkimusta ei pidä pelätä, lääkityksestä on usein iso apu.
Nuorissa ikäluokissa jo niin monella on jokin diagnoosi, että alidiagnosointi ei ole ongelma kuin yksilötasolla. Yhteiskunnan tasolla ylidiagnosointi on tosiasiallinen ongelma, sillä resurssit eivät seuraa diagnoosia.
Tietysti moni saa tehtyä itsensä tarpeelliseksi näillä monilla diagnooseilla, mutta kysymys kuuluu edelleen (joku sen täällä jo esitti), miten tämä kaikki panostus näkyy nuorissa aikuisissa? Hieno varhaiskasvatus, esiopetus ja maailman paras peruskoulu? Masentuneiden ja syrjään jäävien nuorten määrä vain lisääntyy. Työn hedelmät ovat jotain muuta kuin mitä piti.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/11/21/adhd-tutkija-juho-honkasilta-v…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siksi koska meillä on nyt feministihallitus joka haluaa maksaa naisille kunnon palkkaa. Edellinen hallitus oli orjapiiskurihallitus joka ei halunnut maksaa miehillekään kunnon palkkaa, nyt tämä,
HourijatHourii kirjoitti:
Voit siis toki kuvitella, että tarvitsee kirjata mutta ei tarvitse. 100 000 vuotta pärjättiin ilman kirjaamisia siitä mitä kookospähkinää on tänä päivänä pyöritelty kun muut olivat metsästämässä ja lastenhoitaja hoivasi penikoita. Kun ihminen alkoi tehdä kauppaa, laskea kantavuuksia, suunnitella valtamerikelpoisia laivoja tarvittiin kirjauksia.
Koittakaa ymmärtää lastenhoito ei ole ydinfysiikkaa vaikka itsellenne niin uskottelette.
Taas tullaan siihen, että lapsia on aika vähän aikaa ihmiskunnan historiassa kasvatettu tällä tavalla ryhmämuotoisesti ja näillä arvoilla, että jokaisen etua pyritään ajamaan. Ryhmämuotoisuus tuo paljon tarvetta kirjaamiselle vs. jokainen huolehtii omistaan tai korkeintaan ottaa naapurin lapset mukaan. Arvot ja tavoitteet tuovat myös tarvetta kirjaamiselle. Haluamme porautua syvemmin siihen miksi jollain lapsella ei ole hyvä olla ja asiat eivät luista. Ennen vanhaan hänet olisi ehkä vain hylätty yhteiskunnan laitamille. Toisaalta haluamme huomata lapsen onnistumisen alueet. Meidän nykyiset systeemimme vaativat kirjaamista, koska seuraavana vuonna voi olla eri aikuiset lasten kanssa ja kirjoitettu viestintä on tapa jota nykyään käytämme usein kasvokkaisen viestinnän ohella, koska se on tehokasta nyky yhteiskunnassa. Kirjatut huomiot saattavat myös olla muita asiantuntijoita tai vanhempia varten. Eiköhän se ole lähinnä keino viestittää ja keino säilöä tietoa. Jos tiedolla ja viestinnällä ei ole merkitystä, niin siitä vaan kannattamaan lallattelua & rallatttelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihanko oikeasti antaisit lapsesi yli työpäiväsi ajaksi ihan kenen tahansa hoitoon?
Meillä oli 17-vuotias sukulaistyttö kesällä hoitamassa lapsiani kun olin töissä, kun ei kesälomat riittäneet koululaisen kesäloman ajaksi. Toinen oli silloin 8-vuotias, hänellä lievä aspergerin syndrooma ja terve oli kuusivuotias. Erittäin hyvin meni. Maksoin palkat ja jopa ateriaetu merkttiin ihan lain mukaan ja äitinsäkin sitä kyllä vaati. Työpäivä hänellä oli tosin kuusi tuntia, järjestettiin miehen kanssa työajat sillä tavalla. Mutta hän teki lapsille ja itselleen ruuan ja leikki lasten kanssa. Ainoa kotityö, mikä hänellä kuului hommaan, oli tiskikoneen täyttäminen ja tyhjentäminen. Toisena kesänä meillä oli kyllä sosiaalialan opiskelija ja hyvin sekin meni. Meillä oli joskus myös iltakurssini aikana miehen ollessa työmatkoilla toinen samanikäinen ja hyvin meni sekin. Kerran otettiin MLL:n kautta henkilö, jolla oli paljon kokemusta ja jota suositeltiinkin. Se meni huonosti. Lapset pyysivät, ettei tulisi meille ikinä enää, kun "ei se leiki meidän kanssa". En näe mitään syytä, miksi olisi pitänyt olla koulutettu lastenhoitaja leikkimässä ja tekemässä ruokaa. Enhän minäkään ole, ja olin lasteni kanssa neljä vuotta kotona! Miehellenikin olen antanut hoitoon, vaikka hän on insinööri.
Tällaisessa kotihoidossa ei nyt kovin tavoitteellisesta toiminnasta ole kyse. Eiköhän tuollaisesta lapsen perään katsomisesta selviä kaikki. Varhaiskasvatuksessa sattuu olemaan tavoitteita, joten vakaopen töistä ei noin vaan ilman koulutusta selviydy.
Tuollainen kouluttamaton lastenhoitaja voi laulella lapsen kanssa ja pelata pelejä, mutta koulutetun erottaa siitä, että hän osaa kertoa perusteet sille, miksi joku laulu tai leikki on valittu. Toiminnalla on usein joku tavoite, miksi jotain tehdään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päiväkodissa työskentelevälle on tärkeämpää olla lapsirakas ja empaattinen kuin se lto-tutkinto. Lapsemme päiväkodissa oli kyllä niin karmeita, ilkeitä muodollisesti päteviä lto:ja, että meni kyllä arvostus heitä kohtaan. Usein heillä on vielä tarve päteä ja tekevät "diagnooseja" ja leimaavat tavallisia lapsia.
Olet siis laittanut lapsesi huonoon päiväkotiin ja sitten haukut koko ammattikunnan sen perusteella?
Kyllä päiväkodin työntekijän on osattava tunnistaa lapsista mahdollisia erityispiirteitä, jotta lasta osataan käsitellä oikein jo ennen mahdollista diagnoosia, jonka lapsi saattaisi tarvita. Ammattitaito piilee siinä osaako sen tunnistamisen tehdä oikein. Jos olet hyvä, et diagnosoi tervettä lasta.
Ihan kuin voisi tuosta vain valita ihanan päiväkodin monien joukosta... Mutta siis huvittavaa kun lto: t siis oikeasti luulevat olevansa päteviä tekemään diagnooseja. Huomaa, että ehkä.hieman liian suuret luulot....
Etkö ymmärrä lukemaasi? Ei ne LTO:t mitään diagnooseja laadi, sen tekee lääkäri. Työntekijöiden tulee kuitenkin osata tunnistaa nämä erityispiirteet yllämainitusta syystä. Se on osa sitä ammattitaitoa eikä mitään luuloja itsestä. Jos sitä ei osata tehdä, niin lapsi jää vaille tarvitsemastaan tuesta eikä vanhemmatkaan saa silloin tukea päiväkodista. Voi hyvää päivää.
Kaikki tietävät, että lääkärit, esimerkiksi lastenneurologit, tekevät diagnooseja, eivät lto:t. Tosiasiassa lääkäreillä ei ole kuitenkaan aikaa tarkkailla lasta tämän päivittäisessä ympäristössä, ainoastaan tavata tämä lyhyesti.
Lääkäri perustaa diagnoosinsa psykologin, lto:n ja vanhempien täyttämiin havaintolomakkeisiin näihin luottaen. Käytännössä lto:n ajama diagnoosi menee siis läpi lääkärille, elleivät vanhemmat kyseenalaista sitä voimakkaasti. Joskus tämä on lapsen onneksi, joskus vahingoksi. Lto ei kuitenkaan ole lääkäri, eivätkä lto:t aina osaa huomioida – koulutuksestaan huolimatt – lapsen ikätasoa. Tämä kuulostaa kummalliselta, mutta kun vaikkapa eskariryhmässä on alkuvuonna ja loppuvuonna syntyneitä, niin tutkimuksenkin mukaan haaviin jää useammin loppuvuonna syntyneitä, jotka eivät lto:n mukaan ole ikäkautensa kehitystasolla. Esimerkiksi ahdh-diagnooseja on leivottu merkittävästi runsaammin loppuvuonna kuin alkuvuonna syntyneille. Tämä indikoi sitä, että on vahingollista lapselle odottaa häneltä samaa kehitystasoa kuin mihin melkein vuosi aikaisemmin syntyneet pystyvät. Osaamattomuus aiheuttaa turhautumista ja häiriökäyttäytymistä, kun vaaditaan liian varhain sellaista mihin ei pysty. Ja tätä virhettä on toistettu pitkään päiväkodeissa ja eskareissa, ja se on aiheuttanut lasten itsetunnolle vahinkoa leimaamisen muodossa, kun ainoa mitä olisi tarvittu, on 11 kuukautta lisää aikaa.
Tässä kommentissa on tärkeitä asioita. Tuossa iässä kehityserot voivat olla alku- ja loppuvuodesta syntyneiden välillä todella suuria. On järkyttävää, jos sen pohjalta aletaan diagnosoida lapsia esim. adhd-diagnoosilla, ja määrätä lääkkeitä. Kyllä on asiantuntijoiden ammattitaito pahasti kateissa, jos ei ymmärretä kehityseroja. Netissä on tätä asiaa käsitelty monessa paikassa.
Loppuvuodesta syntynyt lapsi saa ADHD-diagnoosin todennäköisemmin kuin alkuvuonna syntynyt, kun kyse on voinut olla tavallisesta ikään kuuluvasta kypsymättömyydestä, osoittaa Turun yliopiston ja Nottinghamin yliopiston tutkimus:
https://www.aka.fi/fi/akatemia/media/Ajankohtaiset-uutiset/2017/loppuvu…
Suomalaistutkimus: Loppuvuonna syntynyt lapsi saa ADHD-diagnoosin luokkatovereitaan todennäköisemmin
https://yle.fi/uutiset/3-9872089Loppuvuoden lapset saavat muita enemmän masennus- ja adhd-diagnooseja – syntymäkuukausi vaikuttaa koululaisen mielenterveyteenkin
https://www.hs.fi/tiede/art-2000006252114.htmlLoppuvuodesta syntyneet lapset käyttävät ADHD-lääkkeitä yleisemmin kuin alkuvuodesta syntyneet
https://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/4239Lääkärihän tämän diagnoosin antaa ja lääkkeet määrää.
Tuolla jossakin aiemmassa kommentissa sanottiin, että lääkärit käyttävät näiden diagnoosien tekemisessä myös päiväkodeissa tehtyjä havaintoja.
Ja miksiköhän he pyytävät näitä havaintoja päiväkodista, eikä siltä 16-vuotiaalta naapurintytöltä? Tai miksi he eivät havainnoi lapsia kokonaan itse, heillähän on korkeampi koulutuskin?
Trollit heittelevät kommentteja 16-vuotiaista.
Miksi osaamisestaan ylpeät lto:t kiirehtivät ensimmäiseksi kommentoimaan, ettei heillä ole mitään vastuuta diagnooseista, joiden pohjana käytetään heidän antamiaan tietoja.
Miten pitää vääntää tämä asia rautalangasta? Lääkäri tutkii, lääkäri diagnosoi. Lääkäri käyttää mahdollisesti pohjana asiantuntijalausuntoja, mutta eivät he lto:n käskystä diagnooseja tee.
Kyllä tuli selväksi. Lääkäri päättää. Lääkäri ottaa ammatillisen vastuun. Ja siksi lääkäri on se, jonka palkka on huomattavasti suurempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Terveisiä Helsingistä varhaiskasvatuslaitoksesta, kyllä niitä teidän pikku kullannuppujanne jo hoitaa tällä hetkellä ihan kuka tahansa ja meno on sen mukaista kun työntekijöillä ei välttämättä ole keskenäänkään yhteistä kieltä..
Se ei ole lasten hoitoa, se on varhaiskasvatusta. Hyvällä koulutuksella hoitajat ja lastentarhanopettajat osaa puuttua ajoissa asioihin jos lapsella on joitain ongelmia ja löytävät muutenkin ne asiat jossa lapset tarvitsevat tukea enemmän.
Juuri päiväkoteihin pitäisi panostaa, jotta ongelmat tai asiat jotka voi koitua kasvaessa ongelmiksi löytyisi jo nuorena, eikä pääsisi kehittymään suuremmiksi. Mitä myöhemmin ongelmiin puututaan sen vaikeampaa se on ja sitä enemmän yhteiskunta maksaa niistä ongelmista. Meillä on kasvava määrä mielenterveys ja päihdeongelmallisia pitkäaikaistyöttömiä, joista osan elämä olisi mennyt huomattavasti paremmin jos jo päiväkodissa ongelmiin olisi puututtu.
Ja mitä tulee johonkin korvatulehduksen tsekkaukseen niin myös sairaanhoitajat pystyy sen tekemään. Ja itseasiassa osa lähihoitajistakin osais sen katsoa..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päiväkodissa työskentelevälle on tärkeämpää olla lapsirakas ja empaattinen kuin se lto-tutkinto. Lapsemme päiväkodissa oli kyllä niin karmeita, ilkeitä muodollisesti päteviä lto:ja, että meni kyllä arvostus heitä kohtaan. Usein heillä on vielä tarve päteä ja tekevät "diagnooseja" ja leimaavat tavallisia lapsia.
Olet siis laittanut lapsesi huonoon päiväkotiin ja sitten haukut koko ammattikunnan sen perusteella?
Kyllä päiväkodin työntekijän on osattava tunnistaa lapsista mahdollisia erityispiirteitä, jotta lasta osataan käsitellä oikein jo ennen mahdollista diagnoosia, jonka lapsi saattaisi tarvita. Ammattitaito piilee siinä osaako sen tunnistamisen tehdä oikein. Jos olet hyvä, et diagnosoi tervettä lasta.
Ihan kuin voisi tuosta vain valita ihanan päiväkodin monien joukosta... Mutta siis huvittavaa kun lto: t siis oikeasti luulevat olevansa päteviä tekemään diagnooseja. Huomaa, että ehkä.hieman liian suuret luulot....
Etkö ymmärrä lukemaasi? Ei ne LTO:t mitään diagnooseja laadi, sen tekee lääkäri. Työntekijöiden tulee kuitenkin osata tunnistaa nämä erityispiirteet yllämainitusta syystä. Se on osa sitä ammattitaitoa eikä mitään luuloja itsestä. Jos sitä ei osata tehdä, niin lapsi jää vaille tarvitsemastaan tuesta eikä vanhemmatkaan saa silloin tukea päiväkodista. Voi hyvää päivää.
Kaikki tietävät, että lääkärit, esimerkiksi lastenneurologit, tekevät diagnooseja, eivät lto:t. Tosiasiassa lääkäreillä ei ole kuitenkaan aikaa tarkkailla lasta tämän päivittäisessä ympäristössä, ainoastaan tavata tämä lyhyesti.
Lääkäri perustaa diagnoosinsa psykologin, lto:n ja vanhempien täyttämiin havaintolomakkeisiin näihin luottaen. Käytännössä lto:n ajama diagnoosi menee siis läpi lääkärille, elleivät vanhemmat kyseenalaista sitä voimakkaasti. Joskus tämä on lapsen onneksi, joskus vahingoksi. Lto ei kuitenkaan ole lääkäri, eivätkä lto:t aina osaa huomioida – koulutuksestaan huolimatt – lapsen ikätasoa. Tämä kuulostaa kummalliselta, mutta kun vaikkapa eskariryhmässä on alkuvuonna ja loppuvuonna syntyneitä, niin tutkimuksenkin mukaan haaviin jää useammin loppuvuonna syntyneitä, jotka eivät lto:n mukaan ole ikäkautensa kehitystasolla. Esimerkiksi ahdh-diagnooseja on leivottu merkittävästi runsaammin loppuvuonna kuin alkuvuonna syntyneille. Tämä indikoi sitä, että on vahingollista lapselle odottaa häneltä samaa kehitystasoa kuin mihin melkein vuosi aikaisemmin syntyneet pystyvät. Osaamattomuus aiheuttaa turhautumista ja häiriökäyttäytymistä, kun vaaditaan liian varhain sellaista mihin ei pysty. Ja tätä virhettä on toistettu pitkään päiväkodeissa ja eskareissa, ja se on aiheuttanut lasten itsetunnolle vahinkoa leimaamisen muodossa, kun ainoa mitä olisi tarvittu, on 11 kuukautta lisää aikaa.
Tässä kommentissa on tärkeitä asioita. Tuossa iässä kehityserot voivat olla alku- ja loppuvuodesta syntyneiden välillä todella suuria. On järkyttävää, jos sen pohjalta aletaan diagnosoida lapsia esim. adhd-diagnoosilla, ja määrätä lääkkeitä. Kyllä on asiantuntijoiden ammattitaito pahasti kateissa, jos ei ymmärretä kehityseroja. Netissä on tätä asiaa käsitelty monessa paikassa.
Loppuvuodesta syntynyt lapsi saa ADHD-diagnoosin todennäköisemmin kuin alkuvuonna syntynyt, kun kyse on voinut olla tavallisesta ikään kuuluvasta kypsymättömyydestä, osoittaa Turun yliopiston ja Nottinghamin yliopiston tutkimus:
https://www.aka.fi/fi/akatemia/media/Ajankohtaiset-uutiset/2017/loppuvu…
Suomalaistutkimus: Loppuvuonna syntynyt lapsi saa ADHD-diagnoosin luokkatovereitaan todennäköisemmin
https://yle.fi/uutiset/3-9872089Loppuvuoden lapset saavat muita enemmän masennus- ja adhd-diagnooseja – syntymäkuukausi vaikuttaa koululaisen mielenterveyteenkin
https://www.hs.fi/tiede/art-2000006252114.htmlLoppuvuodesta syntyneet lapset käyttävät ADHD-lääkkeitä yleisemmin kuin alkuvuodesta syntyneet
https://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/4239Lääkärihän tämän diagnoosin antaa ja lääkkeet määrää.
Tuolla jossakin aiemmassa kommentissa sanottiin, että lääkärit käyttävät näiden diagnoosien tekemisessä myös päiväkodeissa tehtyjä havaintoja.
Ja miksiköhän he pyytävät näitä havaintoja päiväkodista, eikä siltä 16-vuotiaalta naapurintytöltä? Tai miksi he eivät havainnoi lapsia kokonaan itse, heillähän on korkeampi koulutuskin?
Trollit heittelevät kommentteja 16-vuotiaista.
Miksi osaamisestaan ylpeät lto:t kiirehtivät ensimmäiseksi kommentoimaan, ettei heillä ole mitään vastuuta diagnooseista, joiden pohjana käytetään heidän antamiaan tietoja.
Miten pitää vääntää tämä asia rautalangasta? Lääkäri tutkii, lääkäri diagnosoi. Lääkäri käyttää mahdollisesti pohjana asiantuntijalausuntoja, mutta eivät he lto:n käskystä diagnooseja tee.
Kyllä tuli selväksi. Lääkäri päättää. Lääkäri ottaa ammatillisen vastuun. Ja siksi lääkäri on se, jonka palkka on huomattavasti suurempi.
Pöllö, ei täällä lto.t ole lääkärin palkkatasolle pyrkimässäkään. Sä nyt sekoitat asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päiväkodissa työskentelevälle on tärkeämpää olla lapsirakas ja empaattinen kuin se lto-tutkinto. Lapsemme päiväkodissa oli kyllä niin karmeita, ilkeitä muodollisesti päteviä lto:ja, että meni kyllä arvostus heitä kohtaan. Usein heillä on vielä tarve päteä ja tekevät "diagnooseja" ja leimaavat tavallisia lapsia.
Olet siis laittanut lapsesi huonoon päiväkotiin ja sitten haukut koko ammattikunnan sen perusteella?
Kyllä päiväkodin työntekijän on osattava tunnistaa lapsista mahdollisia erityispiirteitä, jotta lasta osataan käsitellä oikein jo ennen mahdollista diagnoosia, jonka lapsi saattaisi tarvita. Ammattitaito piilee siinä osaako sen tunnistamisen tehdä oikein. Jos olet hyvä, et diagnosoi tervettä lasta.
Ihan kuin voisi tuosta vain valita ihanan päiväkodin monien joukosta... Mutta siis huvittavaa kun lto: t siis oikeasti luulevat olevansa päteviä tekemään diagnooseja. Huomaa, että ehkä.hieman liian suuret luulot....
Etkö ymmärrä lukemaasi? Ei ne LTO:t mitään diagnooseja laadi, sen tekee lääkäri. Työntekijöiden tulee kuitenkin osata tunnistaa nämä erityispiirteet yllämainitusta syystä. Se on osa sitä ammattitaitoa eikä mitään luuloja itsestä. Jos sitä ei osata tehdä, niin lapsi jää vaille tarvitsemastaan tuesta eikä vanhemmatkaan saa silloin tukea päiväkodista. Voi hyvää päivää.
Kaikki tietävät, että lääkärit, esimerkiksi lastenneurologit, tekevät diagnooseja, eivät lto:t. Tosiasiassa lääkäreillä ei ole kuitenkaan aikaa tarkkailla lasta tämän päivittäisessä ympäristössä, ainoastaan tavata tämä lyhyesti.
Lääkäri perustaa diagnoosinsa psykologin, lto:n ja vanhempien täyttämiin havaintolomakkeisiin näihin luottaen. Käytännössä lto:n ajama diagnoosi menee siis läpi lääkärille, elleivät vanhemmat kyseenalaista sitä voimakkaasti. Joskus tämä on lapsen onneksi, joskus vahingoksi. Lto ei kuitenkaan ole lääkäri, eivätkä lto:t aina osaa huomioida – koulutuksestaan huolimatt – lapsen ikätasoa. Tämä kuulostaa kummalliselta, mutta kun vaikkapa eskariryhmässä on alkuvuonna ja loppuvuonna syntyneitä, niin tutkimuksenkin mukaan haaviin jää useammin loppuvuonna syntyneitä, jotka eivät lto:n mukaan ole ikäkautensa kehitystasolla. Esimerkiksi ahdh-diagnooseja on leivottu merkittävästi runsaammin loppuvuonna kuin alkuvuonna syntyneille. Tämä indikoi sitä, että on vahingollista lapselle odottaa häneltä samaa kehitystasoa kuin mihin melkein vuosi aikaisemmin syntyneet pystyvät. Osaamattomuus aiheuttaa turhautumista ja häiriökäyttäytymistä, kun vaaditaan liian varhain sellaista mihin ei pysty. Ja tätä virhettä on toistettu pitkään päiväkodeissa ja eskareissa, ja se on aiheuttanut lasten itsetunnolle vahinkoa leimaamisen muodossa, kun ainoa mitä olisi tarvittu, on 11 kuukautta lisää aikaa.
Tässä kommentissa on tärkeitä asioita. Tuossa iässä kehityserot voivat olla alku- ja loppuvuodesta syntyneiden välillä todella suuria. On järkyttävää, jos sen pohjalta aletaan diagnosoida lapsia esim. adhd-diagnoosilla, ja määrätä lääkkeitä. Kyllä on asiantuntijoiden ammattitaito pahasti kateissa, jos ei ymmärretä kehityseroja. Netissä on tätä asiaa käsitelty monessa paikassa.
Loppuvuodesta syntynyt lapsi saa ADHD-diagnoosin todennäköisemmin kuin alkuvuonna syntynyt, kun kyse on voinut olla tavallisesta ikään kuuluvasta kypsymättömyydestä, osoittaa Turun yliopiston ja Nottinghamin yliopiston tutkimus:
https://www.aka.fi/fi/akatemia/media/Ajankohtaiset-uutiset/2017/loppuvu…
Suomalaistutkimus: Loppuvuonna syntynyt lapsi saa ADHD-diagnoosin luokkatovereitaan todennäköisemmin
https://yle.fi/uutiset/3-9872089Loppuvuoden lapset saavat muita enemmän masennus- ja adhd-diagnooseja – syntymäkuukausi vaikuttaa koululaisen mielenterveyteenkin
https://www.hs.fi/tiede/art-2000006252114.htmlLoppuvuodesta syntyneet lapset käyttävät ADHD-lääkkeitä yleisemmin kuin alkuvuodesta syntyneet
https://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/4239Lääkärihän tämän diagnoosin antaa ja lääkkeet määrää.
Tuolla jossakin aiemmassa kommentissa sanottiin, että lääkärit käyttävät näiden diagnoosien tekemisessä myös päiväkodeissa tehtyjä havaintoja.
Ja miksiköhän he pyytävät näitä havaintoja päiväkodista, eikä siltä 16-vuotiaalta naapurintytöltä? Tai miksi he eivät havainnoi lapsia kokonaan itse, heillähän on korkeampi koulutuskin?
Trollit heittelevät kommentteja 16-vuotiaista.
Miksi osaamisestaan ylpeät lto:t kiirehtivät ensimmäiseksi kommentoimaan, ettei heillä ole mitään vastuuta diagnooseista, joiden pohjana käytetään heidän antamiaan tietoja.
Miten pitää vääntää tämä asia rautalangasta? Lääkäri tutkii, lääkäri diagnosoi. Lääkäri käyttää mahdollisesti pohjana asiantuntijalausuntoja, mutta eivät he lto:n käskystä diagnooseja tee.
Kyllä tuli selväksi. Lääkäri päättää. Lääkäri ottaa ammatillisen vastuun. Ja siksi lääkäri on se, jonka palkka on huomattavasti suurempi.
No mutta miksikäs lääkärin palkka piti tähän tuoda, mielestäni kukaan ei ole täällä sanonut, että lto/vakalla pitäisi olla sama palkka kuin lääkärillä. Totta kai se on suurempi.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka monta hierarkiatasoa päiväkodissa on? Siivoojia, lastenhoitajia, apuopettajia, opettajia, erityisopettajia, johtajaopettajia. Jäikö joki mainitsematta. Siellä sitten kai nokittelevat toisiaan kun kaikki tiettävät nokkimisjärjestyksen.
Itse olen mies ja en ymmärrä tällaista nokkimisjärjestystä ollenkaan. Olen toiminut tietotekniikkaympyröissä ja ketään ei siellä kiinnostanut että kuka on insinööri tai ekonomi tai itseopiskellut nörtti vaan. Ainoastaan osaaminen toi arvostusta.
Itse asiassa päiväkodit saisivat olla nykyistä hierarkisempia paikkoja ja onneksi siihen suuntaan ollaan menossa. Ei kuitenkaan 70-l meininkiin jolloin hoitajat ja opet kahvittelivatkin eri huoneissa. Mutta siis viime vuosina on ollut todella tuhoisana käytäntönä niin kutsuttu kaikki-tekee-kaikkea. Ammattirajat on häivytetty ja se on johtanut kaikenlaisiin epävelvyyksiin, ristiriitoihin, hämärtyneisiin rooleihin. Kuulemma jotkut johtajat ovat tykänneet kun voivat käyttää hajoita ja hallitse strategiaa. Sanovat opeille, että te nyt ette ole yhtään mistään kotoisin, että kuka vaan voi tehdä teidän työtä. Sanovat lastenhoitajille, että olettepa te harvinaisen fiksuja ja taitavia juuri täällä minun talossani, tehkää opettajien töitä. Samalla on pystytty rekryongelmat hautaamaan ja ottamaan töihin ketä vaan. Nooh...tämä pannukakku sitten lässähti kun tuli se vaka laki. Open pitääkin tehdä open työtä ja lastenhoitajan lastenhoitajan työtä. Näin sen kuuluukin olla, mutta on siitä jotkut keksineet porunkin nostaa. Eli kerron nyt sulle sen "hierarkian": lastenhoitaja jolla on amiskoulutus teke lähinnä hoidollisia tehtäviä; opettaja jolla on korkeakoulutus on vastuussa kaikesta mitä ryhmän lapsille tapahtuu joka vaikuttaa heidän kehitykseen, (esim. jos lastenhoitaja on hoopo ja open täytyy opettaa häntä olemaan ravistelematta lapsia tai puhumatta heille pelottavasti), ope tekee suunnittelmia, arvioi, kehittää ja suuressa osassa toteuttaa toimintaa, on vastuussa ympäristöstä eli mitkä tavarat lasten saatavilla, minkälaisia leikkimahdollisuuksia...ja paljon muusta. Sitten on erityisope joka on koulutetumpi mutta en itse ole kokenut heitä ylempänä hierarkiassa. Erityisopettajia ei ole joka päiväkodissa ja se on suuri ilo jos sellaisen saa päiväkotiin tai jopa omaan ryhmään osaksi viikkoa (mutta silloin lasten haasteetkin on suuria). Erityisope periaatteessa voisi opettaa opettajaa toimimaan paremmin, mutta käytännössä en ole sellaista paljon nähnyt. Enemmän tekevät suoraan työtä niiden lasten kanssa jotka hänelle osoitettu tai paikkaavat jonkun muun poissaoloa. Sitten on johtaja. Johtajia näkee harvoin, koska heillä on yleensä useampi talo johdettavana. Mun mielestä he ovat aika etäisiä siinä mielessä. Toki heillä on valta muiden yli, mutta käytännössä ovat niin ylityöllistettyjä ja irrallaan, että ei se sellaista niskaan puuskuttamista tai komentelua ole. Toki niitäkin näkee. Että tässä tämä hierarkia. Kaikkialla ei ole siistijöitä, mutta jos on niin ovat yleensä vain osan päivää ja aika irrallaan - siis en mitenkään koe hierarkian osasina. Sama keittäjät.
Vierailija kirjoitti:
Päiväkoti ei ole vain lasten hengissä pitämistä, siihen kuuluu myös pedagoginen vastuu. Lastentarhanopettajat suunnittelevat ja pitävät yllä toimintaa, jolla on pedagoginen perusta. He pitävät huolen siitä (muun päiväkodin henkilöstön tuella), että lasten kehitystä seurataan ja tuetaan. Siihen tarvitaan koulutus
Minusta on sietämätöntä ajatellakin että joku tukee eli kyttää lasteni kehitystä. Osaan kasvattaa ihan itse lapseni. Osaisin myös opettaa ainakin peruskoulun asiat, mutta siinä kohtaa tulee ko resurssipula vastaan, kun ne kersat alkaa tarvita rahaakin.
Tuo tavoitteellisuus se onkin se tauti, joka johtaa sylttytehtaalle eli tuottavuuden ja talouden ylivaltaan, ja siitä johtuvaan seurantaan, kontrolliin ja suunnitelmallisuuteen.
Lapsen pitää saada tehdä joitakin asioita vain, koska se on kivaa tai juuri se kiinnostaa nyt. Ihan vain sen asian itsensä vuoksi, ilman tiedostuneisuutta ja paperille tai koneelle kirjattuja tavoitteita. Jos tekee mieli rallatella ja lallatella, niin annetaan lapsen tehdä niin, eikä tyrkätä saksia käteen siksi, että joku on ylhäisesti suunnitellut saksienkäytön olevan tänään harjoittelun kohteena.
Elämästä pitää nauttia ja lapsen pitää antaa joskus vain olla.
Vierailija kirjoitti:
Siksi koska meillä on nyt feministihallitus joka haluaa maksaa naisille kunnon palkkaa. Edellinen hallitus oli orjapiiskurihallitus joka ei halunnut maksaa miehillekään kunnon palkkaa, nyt tämä,
Ei taida hallitus puuttua palkkoihin. Sen käsityksen sai kun toimittaja kysyi Marinilta sairaanhoitajien vetoomuksesta. Ei kuulu hallitukselle.
Olen kyllä myös lastenhoitajien palkankorotusten puolesta ja mielestä raha vaan täytyy löytytä. Sitä löytyy jatkuvasti paljon turhempiinkin kohteisiin. Mutta siinä olet väärässä, että hoitajalle ei kuuluisi toiminnan suunnittelu ja toteutus. Hoitajien ajatuksia otetaan huomioon suunniteltaessa ja kaikki toteuttaa. Se on ihan lakiin ja vasuun ja ties mihin kirjattu ja kuuluu hoitajan työhön. Sitten taas jos hoitaja tekee open töitä sijaisena, niin hänhän saa opettajan palkkaa.