Lue keskustelun säännöt.
Minkä ihmeen takia lastentarhanopettajille pitäisi maksaa jopa yli 3000 euroa? Työ, jota voi tehdä kuka tahansa.
28.12.2019 |
Jos lapsellasi on korvatulehdus, pyydätkö naapurin 16-vuotiasta tyttöä vilkaisemaan? Et.
Jos sinulla on joku iltameno ja tarvitset pariksi tunniksi lapsellesi hoitajan, voito pyytää naapurin 16-vuotiasta tyttöä vahtimaan? Kyllä.
Tämän päivän Hesarissa marmatettiin siitä, että lääkäreille maksetaan yli tonni kuussa lisää palkkaa, jotta Helsingin terveyskeskuksiin saataisiin lisää lääkäreitä, kun samaan aikaan lastentarhanopettajapulaan ei löydy rahoitusta. Kumpi on tärkeämpää, lastenhoito vai lääkäreiden saatavuus? Haloo!
En tajua, miksi lastentarhanopettajia pitää kouluttaa yliopistossa, kun oikeasti siihen työhön kelpaa aivan kuka tahansa. Kuten se naapurin 16-vuotias tyttö. Mitä muuta työtä voisi ulkoistaa kenelle tahansa? Miksi päiväkotiin tarvitaan maistereita, mutta sitten kun tarvitaan iltahoitoa tai viikonloppuhoitoa, niin samaan työhön voidaan palkata kuka vaan?
Kommentit (782)
Montako lastentarhaopettajaa yhteen päiväkotiin tarvitaan? Max. yksi minun mielestäni. Yhdellä voisi olla useampi pienempi päiväkoti vastuullaan. Lastentarhaopettaja ei itse hoitoon osallistuisi, ainoastaan tilanteissa jossa lasta on tarvetta arvioida ja muissa ongelmatilanteissa. Suunnittelee, arvioi, ratkaisee ongelmatilanteet. Hän olisi päiväkotien "johtaja".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Arvauskeskuksen lääkärin työ ei ole vaativaa. Jokainen vähänkin erikoisempi tapaus kuitenkin vaatii erkoislääkärin, yleensä yksityisen. Tonnin lisä on liikaa verrtattuna lasten varhaiskasvatukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olenko vanha.. tä? kirjoitti:
Ainakin ennen vanhaan pöivähoito oli sitä että lasta kaitsettiin sen ajan kun vanhempi on töissä. Käytettiin ulkona, ruokailtiin, jos oli sen ikäinen tai hoitotäti näki hyväksi niin päikkärit. Siihen sisäleikkejä, lukemista etc. Ihan kuin kotosalla. Ei siihen tarvita korkeakouluopintoja. Ei hitto tarvitse. Joo, ja sanoin hoitotäti koska olen sen ikäinen että he olivat hoitotätejä. Ihan vaan selvennykseksi ennen kuin joku siihenkin sanamuotoon silmänsä satuttaa. Olen jo yli 50v ja kyllä sen aikaiset tädit osasi, ketkä nyt yleensäkin osasi, hoitaa lapset ilman korkeakoulututkintoa. Nykyisin vain täytyy joka asiaan saada jokin todistus tai muu lupa ja koulutusta ihan älyttömissäkin asioissa. Kyllä se tuppaa hintoja ja palkkoja nostamaan.
Taas tämä kyllä ennen vanhaan. Kun ennen vanhaan ei tiedetty asioisa samalla tavalla, ja ennen vanhaan odotukset, vaatimukset ja kilpailu ei ollut samanlaista. Päiväkoti valmistaa myös näihin asioihin opettelua. Siellä opetellaan normaaleja elämäntaitoja ja paljon muuta. Kyllä tällä palstalla paistaa niin järkyttävä tietämättömyys, niin korkeakoulutetuissa kuin kouluttamattomissakin ihmisissä, miten teillä ei tämän vertaa ole ymmärrystä? Jos ette halua omille lapsillenne/tulevaisuuden työntekijöille ja päättäjille taata hyvää varhaiskasvatusta, niin tehkää asiasta kansalaisaloite sitä vastaan. Eletään sitten sen mukaan mitä siitä seuraa.
Kritisoit ennen vanhaan -ajattelua, mutta et itse anna selkeitä argumentteja. Kerro ihan konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä ei ennen vanhaan tiedetty samalla tavalla ja millä tavalla lastenhoito on muuttunut. Nykymaailmassa näyttää olevan olennaisinta vain jatkuva muutos. Muutetaan kaikkea sellaistakin, mikä on hyväksi ja toimivaksi koettu. Järki on kateissa, ja tuloksena on valitettavan usein silkkaa sekasortoa.
Ennen vanhaan oli ihan hyväksyttävää kasvattaa lapsia väkivallalla, esim. tukistaa tai piiskata. Rangaistukseksi saatettiin teljetä lapsi yksin pimeään huoneeseen. Jos lapsi ei tykännyt vaikka pinaattikeitosta, niin hän joko söi, tai itki ja söi. Ankarimmat kasvattajat pakottivat syömään lautasen tyhjäksi, vaikka lapsi olisi oksentanut lautaselle ensimmäisen lusikallisen jälkeen. Huutaminen ja nöyryyttäminen oli myös ihan tavallinen tapa reagoida, jos lapsi ei toiminut kuin aikuinen halusi. Ei puhettakaan, että maitolasinsa kaataneelle tai housuunsa pissanneelle lapselle olisi todettu lohduttavasti, että vahinkoja sattuu ja käyty vaihtamassa vaatteet puhtaisiin.
Ihanko tosi joku vanhempi haluaisi, että hänen lastaan kohdeltaisiin päiväkodissa kuten ennen vanhaan on toimittu?
Joo lopetetaan päiväkodit. Jokainen mamma maksaa naapurin 16- vuotiaalle sen 250€ niin kyllä se vahtii 8h teidän neljää kakaraa. Sopii oikein helkkarin hienosti. Ja kuka olisi valmis oman kersansa jättämään? Käsiä ylös!!
Vierailija kirjoitti:
Alkuperäisessä tekstissä on asiavirhe. Lo:t EIVÄT ole maistereita. Ainakaan kasvatustieteen.
Oma tekstisi on täysin virheellinen. Lo tarkoittaa luokanopettajaa. Luokanopettajat ovat kasvatustieteen maistereita.
Jos taas tarkoituksesi oli kirjoittaa, että lto ei ole maisteri, niin seki meni siinä mielessä vikaan, että lto voi olla maisteri ja monet onkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Montako lastentarhaopettajaa yhteen päiväkotiin tarvitaan? Max. yksi minun mielestäni. Yhdellä voisi olla useampi pienempi päiväkoti vastuullaan. Lastentarhaopettaja ei itse hoitoon osallistuisi, ainoastaan tilanteissa jossa lasta on tarvetta arvioida ja muissa ongelmatilanteissa. Suunnittelee, arvioi, ratkaisee ongelmatilanteet. Hän olisi päiväkotien "johtaja".
Nythän on kiertävät erityisopettajat tuota varten ja on muuten paljon huonompi systeemi kuin silloin, kun oli vielä erityisryhmät ja niissä omat opettajat tukea tarvitseville lapsille. Mitä tukea se lapsi siitä saa, että KELTO käy ryhmässä kerran puolessa vuodessa kertomassa, että kuvia pitää käyttää siirtymätilanteissa ja seuraavan kerran keväällä tekemässä jonkun kettutestin lapselle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päiväkodissa työskentelevälle on tärkeämpää olla lapsirakas ja empaattinen kuin se lto-tutkinto. Lapsemme päiväkodissa oli kyllä niin karmeita, ilkeitä muodollisesti päteviä lto:ja, että meni kyllä arvostus heitä kohtaan. Usein heillä on vielä tarve päteä ja tekevät "diagnooseja" ja leimaavat tavallisia lapsia.
Olet siis laittanut lapsesi huonoon päiväkotiin ja sitten haukut koko ammattikunnan sen perusteella?
Kyllä päiväkodin työntekijän on osattava tunnistaa lapsista mahdollisia erityispiirteitä, jotta lasta osataan käsitellä oikein jo ennen mahdollista diagnoosia, jonka lapsi saattaisi tarvita. Ammattitaito piilee siinä osaako sen tunnistamisen tehdä oikein. Jos olet hyvä, et diagnosoi tervettä lasta.
Ihan kuin voisi tuosta vain valita ihanan päiväkodin monien joukosta... Mutta siis huvittavaa kun lto: t siis oikeasti luulevat olevansa päteviä tekemään diagnooseja. Huomaa, että ehkä.hieman liian suuret luulot....
Etkö ymmärrä lukemaasi? Ei ne LTO:t mitään diagnooseja laadi, sen tekee lääkäri. Työntekijöiden tulee kuitenkin osata tunnistaa nämä erityispiirteet yllämainitusta syystä. Se on osa sitä ammattitaitoa eikä mitään luuloja itsestä. Jos sitä ei osata tehdä, niin lapsi jää vaille tarvitsemastaan tuesta eikä vanhemmatkaan saa silloin tukea päiväkodista. Voi hyvää päivää.
Kaikki tietävät, että lääkärit, esimerkiksi lastenneurologit, tekevät diagnooseja, eivät lto:t. Tosiasiassa lääkäreillä ei ole kuitenkaan aikaa tarkkailla lasta tämän päivittäisessä ympäristössä, ainoastaan tavata tämä lyhyesti.
Lääkäri perustaa diagnoosinsa psykologin, lto:n ja vanhempien täyttämiin havaintolomakkeisiin näihin luottaen. Käytännössä lto:n ajama diagnoosi menee siis läpi lääkärille, elleivät vanhemmat kyseenalaista sitä voimakkaasti. Joskus tämä on lapsen onneksi, joskus vahingoksi. Lto ei kuitenkaan ole lääkäri, eivätkä lto:t aina osaa huomioida – koulutuksestaan huolimatt – lapsen ikätasoa. Tämä kuulostaa kummalliselta, mutta kun vaikkapa eskariryhmässä on alkuvuonna ja loppuvuonna syntyneitä, niin tutkimuksenkin mukaan haaviin jää useammin loppuvuonna syntyneitä, jotka eivät lto:n mukaan ole ikäkautensa kehitystasolla. Esimerkiksi ahdh-diagnooseja on leivottu merkittävästi runsaammin loppuvuonna kuin alkuvuonna syntyneille. Tämä indikoi sitä, että on vahingollista lapselle odottaa häneltä samaa kehitystasoa kuin mihin melkein vuosi aikaisemmin syntyneet pystyvät. Osaamattomuus aiheuttaa turhautumista ja häiriökäyttäytymistä, kun vaaditaan liian varhain sellaista mihin ei pysty. Ja tätä virhettä on toistettu pitkään päiväkodeissa ja eskareissa, ja se on aiheuttanut lasten itsetunnolle vahinkoa leimaamisen muodossa, kun ainoa mitä olisi tarvittu, on 11 kuukautta lisää aikaa.
Tässä kommentissa on tärkeitä asioita. Tuossa iässä kehityserot voivat olla alku- ja loppuvuodesta syntyneiden välillä todella suuria. On järkyttävää, jos sen pohjalta aletaan diagnosoida lapsia esim. adhd-diagnoosilla, ja määrätä lääkkeitä. Kyllä on asiantuntijoiden ammattitaito pahasti kateissa, jos ei ymmärretä kehityseroja. Netissä on tätä asiaa käsitelty monessa paikassa.
Loppuvuodesta syntynyt lapsi saa ADHD-diagnoosin todennäköisemmin kuin alkuvuonna syntynyt, kun kyse on voinut olla tavallisesta ikään kuuluvasta kypsymättömyydestä, osoittaa Turun yliopiston ja Nottinghamin yliopiston tutkimus:
https://www.aka.fi/fi/akatemia/media/Ajankohtaiset-uutiset/2017/loppuvu…
Suomalaistutkimus: Loppuvuonna syntynyt lapsi saa ADHD-diagnoosin luokkatovereitaan todennäköisemmin
https://yle.fi/uutiset/3-9872089
Loppuvuoden lapset saavat muita enemmän masennus- ja adhd-diagnooseja – syntymäkuukausi vaikuttaa koululaisen mielenterveyteenkin
https://www.hs.fi/tiede/art-2000006252114.html
Loppuvuodesta syntyneet lapset käyttävät ADHD-lääkkeitä yleisemmin kuin alkuvuodesta syntyneet
https://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/4239
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen sitä ennen tätä. Tiesittekö, että nykypäivänä vaatimukset ja elämä muutenkin on aivan erilaista kuin ennen? Päiväkodissa ja eskarissa ei ole tarkoitus tehdä lapsista koneita ja kaikentietäviä, mutta valmentaa näihin odotuksiin. Nykyään tiedetään asioista tieteen ansiosta eri tavalla, kyllä mieluusti hyödynnän omien lasteni kohdalla tätä tietoa. Siellä opetellaan muun muassa sosiaalisia taitoja ja yhteistyötaitoja, omien mielipiteiden esille tuomista, tunnetaitoja ja itsetuntoon liittyviä asioita. Tai näiden alkeita varmaankin, mutta kuitenkin. Eri tavalla näitä taitoja tarvitaan nykypäivänä, kun vaatimukset on erilaiset. Lapsia ei opeteta hampaat irvessä, vaan näihin asioihin tutustutaan lasten tasolla.
Päiväkodissa ja eskarissa on siis tarkoitus valmentaa lapsia siihen, että heidän odotetaan olevan kaikkitietäviä koneita?
Toivottavasti et tarkoittanut, mitä sanoit. Järjestelmässä on vika, jos pieniä lapsia pitää valmentaa siihen, että heiltä odotetaan sitä sun tätä. Lapset ovat itseisarvo, ei mikään tulevaisuuden tuotannontekijä.
Olen kirjoittanut muutamankin kommentin tähän liittyen, selaapa keskustelua taakse. Siellä olen sanonut, että ei ole tarkoitus hampaat irvessä opetella tällaisia taitoja, ja painostaa lapsia kehittymään omaa tahtiaan nopeammin. On tärkeää kuitenkin harjoitella näitä taitoja LASTEN TASOLLA. Ei päiväkoti mikään sotilaskoulu ole
Miksi se on tärkeää?
En koe tarpeelliseksi toistaa asioita, jotka täällä on sanottu jo monesti:D jos et jaksa lukea niitä, niin harmi. Nyt lähden täältä järkyttävästä keskustelusta ulkoilemaan, eihän tätä junnaamista kestä meistä varmaan kukaan, päivänjatkoja kaikille tasapuolisesti!
Näin tapahtuu myös liian usein nk. varhaiskasvatuksessa. Lapsi kysyy miksi-kysymyksen, johon on liian vaivalloista tai riskialtista vastata. Puepa nyt reippaasti päälle, niin päästään ulos!
Onpa niin kuvottava keskustelu, että ihan pahaa tekee. Mikä muu ammattiryhmä joutuu näin paljon puolustelemaan omaa osaamistaan kuin varhaiskasvatuksen opettajat? Heidän osaaminen on täysin poljettu tässä keskustelussa. Hyi, häpeäisitte! En ihmettele, että kukaan ei jaksa alalla, kun vanhempien arvostuskin on tätä luokkaa. Ja vielä ihmiset, jotka eivät päivääkään ole tehnyt sitä työtä tai opiskelleet alaa. Mahtais mennä naapurin likalla sormi suuhun, kun eteen lyödään varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja pitäisi kaikki toimintaa alkaa suunnitella sen mukaisesti koko ryhmälle, jossa on eritasoisia lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päiväkodissa työskentelevälle on tärkeämpää olla lapsirakas ja empaattinen kuin se lto-tutkinto. Lapsemme päiväkodissa oli kyllä niin karmeita, ilkeitä muodollisesti päteviä lto:ja, että meni kyllä arvostus heitä kohtaan. Usein heillä on vielä tarve päteä ja tekevät "diagnooseja" ja leimaavat tavallisia lapsia.
Olet siis laittanut lapsesi huonoon päiväkotiin ja sitten haukut koko ammattikunnan sen perusteella?
Kyllä päiväkodin työntekijän on osattava tunnistaa lapsista mahdollisia erityispiirteitä, jotta lasta osataan käsitellä oikein jo ennen mahdollista diagnoosia, jonka lapsi saattaisi tarvita. Ammattitaito piilee siinä osaako sen tunnistamisen tehdä oikein. Jos olet hyvä, et diagnosoi tervettä lasta.
Ihan kuin voisi tuosta vain valita ihanan päiväkodin monien joukosta... Mutta siis huvittavaa kun lto: t siis oikeasti luulevat olevansa päteviä tekemään diagnooseja. Huomaa, että ehkä.hieman liian suuret luulot....
Etkö ymmärrä lukemaasi? Ei ne LTO:t mitään diagnooseja laadi, sen tekee lääkäri. Työntekijöiden tulee kuitenkin osata tunnistaa nämä erityispiirteet yllämainitusta syystä. Se on osa sitä ammattitaitoa eikä mitään luuloja itsestä. Jos sitä ei osata tehdä, niin lapsi jää vaille tarvitsemastaan tuesta eikä vanhemmatkaan saa silloin tukea päiväkodista. Voi hyvää päivää.
Kaikki tietävät, että lääkärit, esimerkiksi lastenneurologit, tekevät diagnooseja, eivät lto:t. Tosiasiassa lääkäreillä ei ole kuitenkaan aikaa tarkkailla lasta tämän päivittäisessä ympäristössä, ainoastaan tavata tämä lyhyesti.
Lääkäri perustaa diagnoosinsa psykologin, lto:n ja vanhempien täyttämiin havaintolomakkeisiin näihin luottaen. Käytännössä lto:n ajama diagnoosi menee siis läpi lääkärille, elleivät vanhemmat kyseenalaista sitä voimakkaasti. Joskus tämä on lapsen onneksi, joskus vahingoksi. Lto ei kuitenkaan ole lääkäri, eivätkä lto:t aina osaa huomioida – koulutuksestaan huolimatt – lapsen ikätasoa. Tämä kuulostaa kummalliselta, mutta kun vaikkapa eskariryhmässä on alkuvuonna ja loppuvuonna syntyneitä, niin tutkimuksenkin mukaan haaviin jää useammin loppuvuonna syntyneitä, jotka eivät lto:n mukaan ole ikäkautensa kehitystasolla. Esimerkiksi ahdh-diagnooseja on leivottu merkittävästi runsaammin loppuvuonna kuin alkuvuonna syntyneille. Tämä indikoi sitä, että on vahingollista lapselle odottaa häneltä samaa kehitystasoa kuin mihin melkein vuosi aikaisemmin syntyneet pystyvät. Osaamattomuus aiheuttaa turhautumista ja häiriökäyttäytymistä, kun vaaditaan liian varhain sellaista mihin ei pysty. Ja tätä virhettä on toistettu pitkään päiväkodeissa ja eskareissa, ja se on aiheuttanut lasten itsetunnolle vahinkoa leimaamisen muodossa, kun ainoa mitä olisi tarvittu, on 11 kuukautta lisää aikaa.
Tässä kommentissa on tärkeitä asioita. Tuossa iässä kehityserot voivat olla alku- ja loppuvuodesta syntyneiden välillä todella suuria. On järkyttävää, jos sen pohjalta aletaan diagnosoida lapsia esim. adhd-diagnoosilla, ja määrätä lääkkeitä. Kyllä on asiantuntijoiden ammattitaito pahasti kateissa, jos ei ymmärretä kehityseroja. Netissä on tätä asiaa käsitelty monessa paikassa.
Loppuvuodesta syntynyt lapsi saa ADHD-diagnoosin todennäköisemmin kuin alkuvuonna syntynyt, kun kyse on voinut olla tavallisesta ikään kuuluvasta kypsymättömyydestä, osoittaa Turun yliopiston ja Nottinghamin yliopiston tutkimus:
https://www.aka.fi/fi/akatemia/media/Ajankohtaiset-uutiset/2017/loppuvu…
Suomalaistutkimus: Loppuvuonna syntynyt lapsi saa ADHD-diagnoosin luokkatovereitaan todennäköisemmin
https://yle.fi/uutiset/3-9872089Loppuvuoden lapset saavat muita enemmän masennus- ja adhd-diagnooseja – syntymäkuukausi vaikuttaa koululaisen mielenterveyteenkin
https://www.hs.fi/tiede/art-2000006252114.htmlLoppuvuodesta syntyneet lapset käyttävät ADHD-lääkkeitä yleisemmin kuin alkuvuodesta syntyneet
https://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/4239
Lääkärihän tämän diagnoosin antaa ja lääkkeet määrää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen sitä ennen tätä. Tiesittekö, että nykypäivänä vaatimukset ja elämä muutenkin on aivan erilaista kuin ennen? Päiväkodissa ja eskarissa ei ole tarkoitus tehdä lapsista koneita ja kaikentietäviä, mutta valmentaa näihin odotuksiin. Nykyään tiedetään asioista tieteen ansiosta eri tavalla, kyllä mieluusti hyödynnän omien lasteni kohdalla tätä tietoa. Siellä opetellaan muun muassa sosiaalisia taitoja ja yhteistyötaitoja, omien mielipiteiden esille tuomista, tunnetaitoja ja itsetuntoon liittyviä asioita. Tai näiden alkeita varmaankin, mutta kuitenkin. Eri tavalla näitä taitoja tarvitaan nykypäivänä, kun vaatimukset on erilaiset. Lapsia ei opeteta hampaat irvessä, vaan näihin asioihin tutustutaan lasten tasolla.
Päiväkodissa ja eskarissa on siis tarkoitus valmentaa lapsia siihen, että heidän odotetaan olevan kaikkitietäviä koneita?
Toivottavasti et tarkoittanut, mitä sanoit. Järjestelmässä on vika, jos pieniä lapsia pitää valmentaa siihen, että heiltä odotetaan sitä sun tätä. Lapset ovat itseisarvo, ei mikään tulevaisuuden tuotannontekijä.
Olen kirjoittanut muutamankin kommentin tähän liittyen, selaapa keskustelua taakse. Siellä olen sanonut, että ei ole tarkoitus hampaat irvessä opetella tällaisia taitoja, ja painostaa lapsia kehittymään omaa tahtiaan nopeammin. On tärkeää kuitenkin harjoitella näitä taitoja LASTEN TASOLLA. Ei päiväkoti mikään sotilaskoulu ole
Miksi se on tärkeää?
En koe tarpeelliseksi toistaa asioita, jotka täällä on sanottu jo monesti:D jos et jaksa lukea niitä, niin harmi. Nyt lähden täältä järkyttävästä keskustelusta ulkoilemaan, eihän tätä junnaamista kestä meistä varmaan kukaan, päivänjatkoja kaikille tasapuolisesti!
Näin tapahtuu myös liian usein nk. varhaiskasvatuksessa. Lapsi kysyy miksi-kysymyksen, johon on liian vaivalloista tai riskialtista vastata. Puepa nyt reippaasti päälle, niin päästään ulos!
Opiskelen vakaopettajaksi. Meille kyllä opetetaan, ja uskoisin että suurin osa valmiiksi jo tietää, että lasten kysymyksiä ei sivuuteta. Oletan että sinä olet aikuinen ja osaat lukea aiempia vastauksia, joissa on tuota aihetta jo käsitelty😄 aika lannistavaa tämä keskustelu kyllä täällä, pidän opinnoistani hurjasti, ja en malta odottaa että pääsen työelämään. Toivottavasti nämä kielteiset asenteet muuttuvat, tai oikeastaan toivon, että tämä on tälläkin hetkellä vain pienen osan mielipide:/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päiväkodissa työskentelevälle on tärkeämpää olla lapsirakas ja empaattinen kuin se lto-tutkinto. Lapsemme päiväkodissa oli kyllä niin karmeita, ilkeitä muodollisesti päteviä lto:ja, että meni kyllä arvostus heitä kohtaan. Usein heillä on vielä tarve päteä ja tekevät "diagnooseja" ja leimaavat tavallisia lapsia.
Olet siis laittanut lapsesi huonoon päiväkotiin ja sitten haukut koko ammattikunnan sen perusteella?
Kyllä päiväkodin työntekijän on osattava tunnistaa lapsista mahdollisia erityispiirteitä, jotta lasta osataan käsitellä oikein jo ennen mahdollista diagnoosia, jonka lapsi saattaisi tarvita. Ammattitaito piilee siinä osaako sen tunnistamisen tehdä oikein. Jos olet hyvä, et diagnosoi tervettä lasta.
Ihan kuin voisi tuosta vain valita ihanan päiväkodin monien joukosta... Mutta siis huvittavaa kun lto: t siis oikeasti luulevat olevansa päteviä tekemään diagnooseja. Huomaa, että ehkä.hieman liian suuret luulot....
Etkö ymmärrä lukemaasi? Ei ne LTO:t mitään diagnooseja laadi, sen tekee lääkäri. Työntekijöiden tulee kuitenkin osata tunnistaa nämä erityispiirteet yllämainitusta syystä. Se on osa sitä ammattitaitoa eikä mitään luuloja itsestä. Jos sitä ei osata tehdä, niin lapsi jää vaille tarvitsemastaan tuesta eikä vanhemmatkaan saa silloin tukea päiväkodista. Voi hyvää päivää.
Kaikki tietävät, että lääkärit, esimerkiksi lastenneurologit, tekevät diagnooseja, eivät lto:t. Tosiasiassa lääkäreillä ei ole kuitenkaan aikaa tarkkailla lasta tämän päivittäisessä ympäristössä, ainoastaan tavata tämä lyhyesti.
Lääkäri perustaa diagnoosinsa psykologin, lto:n ja vanhempien täyttämiin havaintolomakkeisiin näihin luottaen. Käytännössä lto:n ajama diagnoosi menee siis läpi lääkärille, elleivät vanhemmat kyseenalaista sitä voimakkaasti. Joskus tämä on lapsen onneksi, joskus vahingoksi. Lto ei kuitenkaan ole lääkäri, eivätkä lto:t aina osaa huomioida – koulutuksestaan huolimatt – lapsen ikätasoa. Tämä kuulostaa kummalliselta, mutta kun vaikkapa eskariryhmässä on alkuvuonna ja loppuvuonna syntyneitä, niin tutkimuksenkin mukaan haaviin jää useammin loppuvuonna syntyneitä, jotka eivät lto:n mukaan ole ikäkautensa kehitystasolla. Esimerkiksi ahdh-diagnooseja on leivottu merkittävästi runsaammin loppuvuonna kuin alkuvuonna syntyneille. Tämä indikoi sitä, että on vahingollista lapselle odottaa häneltä samaa kehitystasoa kuin mihin melkein vuosi aikaisemmin syntyneet pystyvät. Osaamattomuus aiheuttaa turhautumista ja häiriökäyttäytymistä, kun vaaditaan liian varhain sellaista mihin ei pysty. Ja tätä virhettä on toistettu pitkään päiväkodeissa ja eskareissa, ja se on aiheuttanut lasten itsetunnolle vahinkoa leimaamisen muodossa, kun ainoa mitä olisi tarvittu, on 11 kuukautta lisää aikaa.
Tässä kommentissa on tärkeitä asioita. Tuossa iässä kehityserot voivat olla alku- ja loppuvuodesta syntyneiden välillä todella suuria. On järkyttävää, jos sen pohjalta aletaan diagnosoida lapsia esim. adhd-diagnoosilla, ja määrätä lääkkeitä. Kyllä on asiantuntijoiden ammattitaito pahasti kateissa, jos ei ymmärretä kehityseroja. Netissä on tätä asiaa käsitelty monessa paikassa.
Loppuvuodesta syntynyt lapsi saa ADHD-diagnoosin todennäköisemmin kuin alkuvuonna syntynyt, kun kyse on voinut olla tavallisesta ikään kuuluvasta kypsymättömyydestä, osoittaa Turun yliopiston ja Nottinghamin yliopiston tutkimus:
https://www.aka.fi/fi/akatemia/media/Ajankohtaiset-uutiset/2017/loppuvu…
Suomalaistutkimus: Loppuvuonna syntynyt lapsi saa ADHD-diagnoosin luokkatovereitaan todennäköisemmin
https://yle.fi/uutiset/3-9872089Loppuvuoden lapset saavat muita enemmän masennus- ja adhd-diagnooseja – syntymäkuukausi vaikuttaa koululaisen mielenterveyteenkin
https://www.hs.fi/tiede/art-2000006252114.htmlLoppuvuodesta syntyneet lapset käyttävät ADHD-lääkkeitä yleisemmin kuin alkuvuodesta syntyneet
https://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/4239Lääkärihän tämän diagnoosin antaa ja lääkkeet määrää.
Tuolla jossakin aiemmassa kommentissa sanottiin, että lääkärit käyttävät näiden diagnoosien tekemisessä myös päiväkodeissa tehtyjä havaintoja.
Kaikissa organisaatioissa ja valtajärjestelmissä alimmalla askelmalla seisovat nöyrät ja pienipalkkaiset tai ilmaiseksi työskentelevät naiset, jotka tekevät tärkeää pohjatyötä järjestelmän ideologian eteen. Länsimaisessa talousvetoisessa yhteiskunnassa ideologia on tuottavuus ja mahdollisimman nopea sopeutettujen kansalaisten koulutusputkesta tuuppaaminen talouselämän palvelukseen, jehovantodistajilla se on uskonnon levittäminen ja rahan keruu.
Samalla tavalla kun menopaussi-ikäiset naishahmot seisovat Vartiotorni-pömpelinsä ääressä sateessa, tuulessa ja tuiskussa virtsatietulehdusta hankkien, samalla tavalla lastentarhanopettajat seisovat päiväkotien ovilla vastassa valmiina uusintamaan heitä sortavaa järjestelmää. Miehet loistavat poissaolollaan: he istuvat työhuoneissaan korkeissa rakennuksissa, ja heidän taskuunsa virtaavat rahat. Miehet eivät usko korulauseita ja hienoja ideologioita, he ymmärtävät, että raha ratkaisee. Vain nainen uskoo niin lujasti, että tekee työnsä halvalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen sitä ennen tätä. Tiesittekö, että nykypäivänä vaatimukset ja elämä muutenkin on aivan erilaista kuin ennen? Päiväkodissa ja eskarissa ei ole tarkoitus tehdä lapsista koneita ja kaikentietäviä, mutta valmentaa näihin odotuksiin. Nykyään tiedetään asioista tieteen ansiosta eri tavalla, kyllä mieluusti hyödynnän omien lasteni kohdalla tätä tietoa. Siellä opetellaan muun muassa sosiaalisia taitoja ja yhteistyötaitoja, omien mielipiteiden esille tuomista, tunnetaitoja ja itsetuntoon liittyviä asioita. Tai näiden alkeita varmaankin, mutta kuitenkin. Eri tavalla näitä taitoja tarvitaan nykypäivänä, kun vaatimukset on erilaiset. Lapsia ei opeteta hampaat irvessä, vaan näihin asioihin tutustutaan lasten tasolla.
Päiväkodissa ja eskarissa on siis tarkoitus valmentaa lapsia siihen, että heidän odotetaan olevan kaikkitietäviä koneita?
Toivottavasti et tarkoittanut, mitä sanoit. Järjestelmässä on vika, jos pieniä lapsia pitää valmentaa siihen, että heiltä odotetaan sitä sun tätä. Lapset ovat itseisarvo, ei mikään tulevaisuuden tuotannontekijä.
Olen kirjoittanut muutamankin kommentin tähän liittyen, selaapa keskustelua taakse. Siellä olen sanonut, että ei ole tarkoitus hampaat irvessä opetella tällaisia taitoja, ja painostaa lapsia kehittymään omaa tahtiaan nopeammin. On tärkeää kuitenkin harjoitella näitä taitoja LASTEN TASOLLA. Ei päiväkoti mikään sotilaskoulu ole
Miksi se on tärkeää?
En koe tarpeelliseksi toistaa asioita, jotka täällä on sanottu jo monesti:D jos et jaksa lukea niitä, niin harmi. Nyt lähden täältä järkyttävästä keskustelusta ulkoilemaan, eihän tätä junnaamista kestä meistä varmaan kukaan, päivänjatkoja kaikille tasapuolisesti!
Näin tapahtuu myös liian usein nk. varhaiskasvatuksessa. Lapsi kysyy miksi-kysymyksen, johon on liian vaivalloista tai riskialtista vastata. Puepa nyt reippaasti päälle, niin päästään ulos!
Opiskelen vakaopettajaksi. Meille kyllä opetetaan, ja uskoisin että suurin osa valmiiksi jo tietää, että lasten kysymyksiä ei sivuuteta. Oletan että sinä olet aikuinen ja osaat lukea aiempia vastauksia, joissa on tuota aihetta jo käsitelty😄 aika lannistavaa tämä keskustelu kyllä täällä, pidän opinnoistani hurjasti, ja en malta odottaa että pääsen työelämään. Toivottavasti nämä kielteiset asenteet muuttuvat, tai oikeastaan toivon, että tämä on tälläkin hetkellä vain pienen osan mielipide:/
Teissä on se vika, että olette edustavinanne jotain universaalia totuutta, ja siksi jonkun toisen viesti ikään kuin vastaisi siihen, mitä kysyin tietyltä kirjoittajalta. Kysyin asiaa häneltä, miksi se on hänen mielestään tärkeää. Ei minua kiinnosta jonkun toisen vastaus sivumääriä aikaisemmin. Mutta viestisi kirjoittamisen vaivalla olisit yhtä hyvin voinut kopioida viestiksi sen kommentin, jossa tuohon on vastattu. Jos te kerran kaikki olette yhdestä puusta ja ajattelette identtisesti.
Tohtorinna kirjoitti:
Noin mun kirurgimies sanoi joskus hammaslääkäreistä. "Sitä työtä voi tehdä kuka tahansa".
No ei kyllä voi. Ylimielinen tohtorismies sulla.
Terveisin FT
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olenko vanha.. tä? kirjoitti:
Ainakin ennen vanhaan pöivähoito oli sitä että lasta kaitsettiin sen ajan kun vanhempi on töissä. Käytettiin ulkona, ruokailtiin, jos oli sen ikäinen tai hoitotäti näki hyväksi niin päikkärit. Siihen sisäleikkejä, lukemista etc. Ihan kuin kotosalla. Ei siihen tarvita korkeakouluopintoja. Ei hitto tarvitse. Joo, ja sanoin hoitotäti koska olen sen ikäinen että he olivat hoitotätejä. Ihan vaan selvennykseksi ennen kuin joku siihenkin sanamuotoon silmänsä satuttaa. Olen jo yli 50v ja kyllä sen aikaiset tädit osasi, ketkä nyt yleensäkin osasi, hoitaa lapset ilman korkeakoulututkintoa. Nykyisin vain täytyy joka asiaan saada jokin todistus tai muu lupa ja koulutusta ihan älyttömissäkin asioissa. Kyllä se tuppaa hintoja ja palkkoja nostamaan.
Taas tämä kyllä ennen vanhaan. Kun ennen vanhaan ei tiedetty asioisa samalla tavalla, ja ennen vanhaan odotukset, vaatimukset ja kilpailu ei ollut samanlaista. Päiväkoti valmistaa myös näihin asioihin opettelua. Siellä opetellaan normaaleja elämäntaitoja ja paljon muuta. Kyllä tällä palstalla paistaa niin järkyttävä tietämättömyys, niin korkeakoulutetuissa kuin kouluttamattomissakin ihmisissä, miten teillä ei tämän vertaa ole ymmärrystä? Jos ette halua omille lapsillenne/tulevaisuuden työntekijöille ja päättäjille taata hyvää varhaiskasvatusta, niin tehkää asiasta kansalaisaloite sitä vastaan. Eletään sitten sen mukaan mitä siitä seuraa.
Kritisoit ennen vanhaan -ajattelua, mutta et itse anna selkeitä argumentteja. Kerro ihan konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä ei ennen vanhaan tiedetty samalla tavalla ja millä tavalla lastenhoito on muuttunut. Nykymaailmassa näyttää olevan olennaisinta vain jatkuva muutos. Muutetaan kaikkea sellaistakin, mikä on hyväksi ja toimivaksi koettu. Järki on kateissa, ja tuloksena on valitettavan usein silkkaa sekasortoa.
Ennen vanhaan oli ihan hyväksyttävää kasvattaa lapsia väkivallalla, esim. tukistaa tai piiskata. Rangaistukseksi saatettiin teljetä lapsi yksin pimeään huoneeseen. Jos lapsi ei tykännyt vaikka pinaattikeitosta, niin hän joko söi, tai itki ja söi. Ankarimmat kasvattajat pakottivat syömään lautasen tyhjäksi, vaikka lapsi olisi oksentanut lautaselle ensimmäisen lusikallisen jälkeen. Huutaminen ja nöyryyttäminen oli myös ihan tavallinen tapa reagoida, jos lapsi ei toiminut kuin aikuinen halusi. Ei puhettakaan, että maitolasinsa kaataneelle tai housuunsa pissanneelle lapselle olisi todettu lohduttavasti, että vahinkoja sattuu ja käyty vaihtamassa vaatteet puhtaisiin.
Ihanko tosi joku vanhempi haluaisi, että hänen lastaan kohdeltaisiin päiväkodissa kuten ennen vanhaan on toimittu?
Ja näiden käytäntöjen poistumisessa ovat olleet olennaisena vaikuttajana päiväkotien pedagogiset osaajat? Vai olisiko ihan niin, että kurittamiseen liittyvistä asioista on säädetty laeissa ja asetuksissa?
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/3d94af72-9728-4c16-bcc1-4c36ec728fe7
Noh miten sen nyt ottaa. Jos haluaa että päiväkodit on pelkkiä säilytyspaikkoja lapsille missä varhaiskasvatuksesta ei ole tietoakaan niin voihan noin tehdä. Niin kiire päiväkodeissa on jo tällä hetkellä että siihen suuntaan ollaan menossa. Turha sitten ihmetellä kun erityislapsista ja kielihäiriöisistä kasvaa nuorisorikollisia kun tarvittavaa tukea ja opetusta kielellisiin vaikeuksiin ja käytöshäiriöihin ei ole saatu ajoissa.
Itsestä tuntuu sairaanhoitajana että hoidan usein ongelmia jotka oltaisiin voida ennaltaehkäistä aikaisemmassa vaiheessa. Monella addiktilla ja syrjäytyneellä on kielellisiä vaikeuksia ja pitkään jatkuneita käytösongelmia. Tulisi yhteiskunnalle halvemmaksi jos hoidettaisiin näitä ongelmia ajoissa ennen kuin ne muuttuvat vuosikymmeniä jatkuvaksi työkyvyttömyydeksi tai 6kk sairaalajaksoksi kun tulikin kännissä kaaduttua.
Halvempaa on hoitaa ongelma silloin kun se löydetään. 20 vuotta myöhemmin näitä ihmisiä ei nyt vaan yleensä saa enää pelastettua vaikka mitä tekisi. Jos ihmiset vain näkisivät käytännössä kuinka tietyt ihmisryhmät kuormittavat yhteiskunnan yhteisiä järjestelmiä ja kuinka kalliiksi se todellisuudessa tulee. Olisi niin paljon halvempaa auttaa ihmistä silloin kun se on vielä mahdollista ja avulla jonkinlaista vaikutusta on.
Euro varhaiskasvatukseen on tulevaisuuden säästö.
Vierailija kirjoitti:
Lto:ita on nyt pakko puolustaa. Eikö vasta tullut tuykimustuloksia, joiden mukaan varhaiskasvatus vaikuttaa paljon enemmän lapsen tulevaisuuteen ja tulevaan älyyn ja oppimiskykyyn ja esimerkiksi pisatuloksiin kuin mikään myöhäisempi opetus? Ala- tai yläasteen opetuksen laadukkuudesta kyllä maksrtaan, mutta varhaiskasvatuksesta ei?
Tällaisia tutkimuksia en itse ole löytänyt. Olen lähtenyt näiden väitteiden jäljille menemällä aina alkuperäisiin tutkimuksiin ja lukemalla ne, mutta en tiedä mistä nuo melko väritetyt tulkinnat on pieraistu. Myytti on sekin usein mantrana toistettu väite, että varhaiskasvatukseen sijoitettu euro tulisi seitsenkertaisena takaisin. Tällaista ei ole kyetty laskemaan eikä mitenkään todistamaan. Taloustieteen nobelisti Heckmania usein siteerataan.
Olen huolestunut siitä, että yliopistossa opiskelleet eivät osaa lukea eivätkä siteerata tieteellisiä tutkimuksia asianmukaisesti. Vouhotetaan vain jotain pätemättömiä väitteitä, koska itse asiahan on kuitenkin hyvä.
Jopa OAJ:n edustajat ovat esittäneet virhetulkintoja ulkomaisista tutkimuksista, ja vetäneet johtopäätöksen, että sama pätee Suomen oloihin sovellettuna noin vain, vaikka muuttujat ovat erilaisia ja kaikkien taustamuuttujien vaikutusta ei pystytä edes poissulkemaan. Erittäin huolestuttavaa, että nimellisesti koulutetut ihmiset toimivat näin.
Varhaiskasvatus on taatusti vaikuttavaa ja julkinenkin varhaiskasvatus tärkeää, mutta sen asiaa ei pidä ajaa pseudotieteellisin valhein.
Ok. Miksi ihmeessä pitää ylipäätään rinnastaa pienipalkkainen duuni ja isompipalkkainen duuni? Ja sitten samaan hengenvetoon väittää, että kuka tahansa voi olla lastentarhanopettaja ja että lastentarhanopettajan koulutus on huuhaata ja työ sellaista, jossa pärjää kuka tahansa teini ilman mitään koulutusta.
Varhaiskasvatus on tärkeää työtä monesta eri syystä. Se takaa sinun lapsellesi hyvät lähtökohdat elämään, koulutukseen ja työelämään tulevaisuudessa. Jos lapsellasi on haasteita , päiväkodin henkilökunta saattaa olla se ensimmäinen taho, joka huomaa asian ja ohjaa tarvittaessa lisätuen piiriin. Siihen tarvitaan koulutusta ja kokemusta, että tunnistaa sellaiset ongelmat. Naapurin teini ei siihen pysty.
Työ päivähoidossa on arvokasta myös siksi, että siten se tärkeä lääkäri voi työpäivänsä ajaksi viedä lapsensa hyvän ja laadukkaaseen hoitoon, mikä mahdollistaa sen, että lääkäri voi takoa isoa tiliään painaen pitkää päivää.
Näillä kärjistyksillä vain aiheutetaan se, että matalapalkkaiset naisalat eivät ikinä pääse pois palkkakuopasta. En tarkoita, että päiväkotihenkilökunnan palkka pitäisi olla sama kuin lääkärin palkka, mutta kyllä se kaipaisi korotusta ja arvostusta enemmän, mitä tällä hetkellä sille suodaan.
Oppimisvalmiuksien erojen kaventaminen on kehäpäätelmä. Totta kai, jos jo eskarissa tai päiväkodissa harjoitellaan asioita, joita koulussa tullaan tekemään, niin nämä lapset ovat "valmiimpia" kouluun.
Päiväkodin antama etumatka kouluvalmiuksissa katoaa kymmeneen ikävuoteen mennessä. Kyse on yksinkertaisesti harjoittelun aikaistamisesta ja koulumaiseen ympäristöön sopeutumisesta. Viime kädessä on siis kyse koulun varhaistamisesta, vaikka siitä ei ole tehty avointa päätöstä, ainoastaan hivutettu se ensin velvoittavaksi eskarin muodossa ja sitten hivutettu koulua päiväkotiin.
Varsinaisia synnynnäisiä tai sosiaalisia valmiuksia julkinen varhaiskasvatus ei kykene samalla tavalla tasaamaan, mutta erot saadaan kyllä häivytettyä alkuopetuksessa. Näkyvissä ne ovat kuitenkin alakoulun loppuluokilla ja yläkoulussa, jossa tapahtuu alustava jako tuleviin sosioekonomisiin laareihin.
Viime kädessä varhaiskasvatuksessa on kyse lasten seulomisen varhentamisesta. Seulomisessa kyse on sosioekonomisen potentiaalin selvittämisestä. Täten julkisen varhaiskasvatuksen varhentaminen on lapsuuden lyhentämistä. Lapsi tulee yhä aikaisemmin tietoiseksi itsensä ja perheensä eroista verrattuna muihin, ja oppii sosiaalisen nokkimisjärjestyksen.