Minkä ihmeen takia lastentarhanopettajille pitäisi maksaa jopa yli 3000 euroa? Työ, jota voi tehdä kuka tahansa.

Vierailija kirjoitti:

Ette voi olla tosissanne. Tässäkö on arvostus? Taas yksi syy harkita alanvaihtoa. Toivottavasti tää maa menee sellaiseen jamaan, että ne teidän 6-vuotiaat tai "ketä tahansa" pyörittää tätä varhaiskasvatusjärjestelmää, niin ehkä alettaisiin ymmärtää koulutuksen ja pedagogiikan merkitys.. T. Se turha varhaiskasvatuksen opettaja.

Suurin osa meistä vanhemmista arvostaa teidän työtänne valtavasti. Kaikki fiksut siis.

Ne, jotka eivät arvosta, eivät käsitä kasvatuksen ideaa sitten yleensä kotonakaan. Jos koko konsepti on vieras, ei sitä tajua kaivata.

Kuka tahansa?? Itse muistan lapsuudestani aivan järkyttävän matamin joka oli jollain konstilla saanut perhepäivähoitajan statuksen kunnalta. Siellä oltiin päivät kusi sukassa kunnes vakituinen hoitaja palasi lomaltaan.

Voihan lääkärikin olla ”kuka tahansa” vrt. valelääkärit. Kukaan tajunnut mitään.

Vierailija kirjoitti:

Kuka tahansa?? Itse muistan lapsuudestani aivan järkyttävän matamin joka oli jollain konstilla saanut perhepäivähoitajan statuksen kunnalta. Siellä oltiin päivät kusi sukassa kunnes vakituinen hoitaja palasi lomaltaan.

Ei ne koulutetutkaan kaikki ole soveltuvia alalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päiväkodissa työskentelevälle on tärkeämpää olla lapsirakas ja empaattinen kuin se lto-tutkinto. Lapsemme päiväkodissa oli kyllä niin karmeita, ilkeitä muodollisesti päteviä lto:ja, että meni kyllä arvostus heitä kohtaan. Usein heillä on vielä tarve päteä ja tekevät "diagnooseja" ja leimaavat tavallisia lapsia.

Olet siis laittanut lapsesi huonoon päiväkotiin ja sitten haukut koko ammattikunnan sen perusteella?

Kyllä päiväkodin työntekijän on osattava tunnistaa lapsista mahdollisia erityispiirteitä, jotta lasta osataan käsitellä oikein jo ennen mahdollista diagnoosia, jonka lapsi saattaisi tarvita. Ammattitaito piilee siinä osaako sen tunnistamisen tehdä oikein. Jos olet hyvä, et diagnosoi tervettä lasta.

Ihan kuin voisi tuosta vain valita ihanan päiväkodin monien joukosta... Mutta siis huvittavaa kun lto: t siis oikeasti luulevat olevansa päteviä tekemään diagnooseja. Huomaa, että ehkä.hieman liian suuret luulot....

Etkö ymmärrä lukemaasi? Ei ne LTO:t mitään diagnooseja laadi, sen tekee lääkäri. Työntekijöiden tulee kuitenkin osata tunnistaa nämä erityispiirteet yllämainitusta syystä. Se on osa sitä ammattitaitoa eikä mitään luuloja itsestä. Jos sitä ei osata tehdä, niin lapsi jää vaille tarvitsemastaan tuesta eikä vanhemmatkaan saa silloin tukea päiväkodista. Voi hyvää päivää.

Kaikki tietävät, että lääkärit, esimerkiksi lastenneurologit, tekevät diagnooseja, eivät lto:t. Tosiasiassa lääkäreillä ei ole kuitenkaan aikaa tarkkailla lasta tämän päivittäisessä ympäristössä, ainoastaan tavata tämä lyhyesti.

Lääkäri perustaa diagnoosinsa psykologin, lto:n ja vanhempien täyttämiin havaintolomakkeisiin näihin luottaen. Käytännössä lto:n ajama diagnoosi menee siis läpi lääkärille, elleivät vanhemmat kyseenalaista sitä voimakkaasti. Joskus tämä on lapsen onneksi, joskus vahingoksi. Lto ei kuitenkaan ole lääkäri, eivätkä lto:t aina osaa huomioida – koulutuksestaan huolimatt – lapsen ikätasoa. Tämä kuulostaa kummalliselta, mutta kun vaikkapa eskariryhmässä on alkuvuonna ja loppuvuonna syntyneitä, niin tutkimuksenkin mukaan haaviin jää useammin loppuvuonna syntyneitä, jotka eivät lto:n mukaan ole ikäkautensa kehitystasolla. Esimerkiksi ahdh-diagnooseja on leivottu merkittävästi runsaammin loppuvuonna kuin alkuvuonna syntyneille. Tämä indikoi sitä, että on vahingollista lapselle odottaa häneltä samaa kehitystasoa kuin mihin melkein vuosi aikaisemmin syntyneet pystyvät. Osaamattomuus aiheuttaa turhautumista ja häiriökäyttäytymistä, kun vaaditaan liian varhain sellaista mihin ei pysty. Ja tätä virhettä on toistettu pitkään päiväkodeissa ja eskareissa, ja se on aiheuttanut lasten itsetunnolle vahinkoa leimaamisen muodossa, kun ainoa mitä olisi tarvittu, on 11 kuukautta lisää aikaa.

Tässä kommentissa on tärkeitä asioita. Tuossa iässä kehityserot voivat olla alku- ja loppuvuodesta syntyneiden välillä todella suuria. On järkyttävää, jos sen pohjalta aletaan diagnosoida lapsia esim. adhd-diagnoosilla, ja määrätä lääkkeitä. Kyllä on asiantuntijoiden ammattitaito pahasti kateissa, jos ei ymmärretä kehityseroja. Netissä on tätä asiaa käsitelty monessa paikassa.

Loppuvuodesta syntynyt lapsi saa ADHD-diagnoosin todennäköisemmin kuin alkuvuonna syntynyt, kun kyse on voinut olla tavallisesta ikään kuuluvasta kypsymättömyydestä, osoittaa Turun yliopiston ja Nottinghamin yliopiston tutkimus:

https://www.aka.fi/fi/akatemia/media/Ajankohtaiset-uutiset/2017/loppuvu…

Suomalaistutkimus: Loppuvuonna syntynyt lapsi saa ADHD-diagnoosin luokkatovereitaan todennäköisemmin

https://yle.fi/uutiset/3-9872089

Loppuvuoden lapset saavat muita enemmän masennus- ja adhd-diagnooseja – syntymäkuukausi vaikuttaa koululaisen mielenterveyteenkin

https://www.hs.fi/tiede/art-2000006252114.html

Loppuvuodesta syntyneet lapset käyttävät ADHD-lääkkeitä yleisemmin kuin alkuvuodesta syntyneet

https://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/4239

Lääkärihän tämän diagnoosin antaa ja lääkkeet määrää.

Tuolla jossakin aiemmassa kommentissa sanottiin, että lääkärit käyttävät näiden diagnoosien tekemisessä myös päiväkodeissa tehtyjä havaintoja.

Ja miksiköhän he pyytävät näitä havaintoja päiväkodista, eikä siltä 16-vuotiaalta naapurintytöltä? Tai miksi he eivät havainnoi lapsia kokonaan itse, heillähän on korkeampi koulutuskin? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päiväkodissa työskentelevälle on tärkeämpää olla lapsirakas ja empaattinen kuin se lto-tutkinto. Lapsemme päiväkodissa oli kyllä niin karmeita, ilkeitä muodollisesti päteviä lto:ja, että meni kyllä arvostus heitä kohtaan. Usein heillä on vielä tarve päteä ja tekevät "diagnooseja" ja leimaavat tavallisia lapsia.

Olet siis laittanut lapsesi huonoon päiväkotiin ja sitten haukut koko ammattikunnan sen perusteella?

Kyllä päiväkodin työntekijän on osattava tunnistaa lapsista mahdollisia erityispiirteitä, jotta lasta osataan käsitellä oikein jo ennen mahdollista diagnoosia, jonka lapsi saattaisi tarvita. Ammattitaito piilee siinä osaako sen tunnistamisen tehdä oikein. Jos olet hyvä, et diagnosoi tervettä lasta.

Ihan kuin voisi tuosta vain valita ihanan päiväkodin monien joukosta... Mutta siis huvittavaa kun lto: t siis oikeasti luulevat olevansa päteviä tekemään diagnooseja. Huomaa, että ehkä.hieman liian suuret luulot....

Etkö ymmärrä lukemaasi? Ei ne LTO:t mitään diagnooseja laadi, sen tekee lääkäri. Työntekijöiden tulee kuitenkin osata tunnistaa nämä erityispiirteet yllämainitusta syystä. Se on osa sitä ammattitaitoa eikä mitään luuloja itsestä. Jos sitä ei osata tehdä, niin lapsi jää vaille tarvitsemastaan tuesta eikä vanhemmatkaan saa silloin tukea päiväkodista. Voi hyvää päivää.

Kaikki tietävät, että lääkärit, esimerkiksi lastenneurologit, tekevät diagnooseja, eivät lto:t. Tosiasiassa lääkäreillä ei ole kuitenkaan aikaa tarkkailla lasta tämän päivittäisessä ympäristössä, ainoastaan tavata tämä lyhyesti.

Lääkäri perustaa diagnoosinsa psykologin, lto:n ja vanhempien täyttämiin havaintolomakkeisiin näihin luottaen. Käytännössä lto:n ajama diagnoosi menee siis läpi lääkärille, elleivät vanhemmat kyseenalaista sitä voimakkaasti. Joskus tämä on lapsen onneksi, joskus vahingoksi. Lto ei kuitenkaan ole lääkäri, eivätkä lto:t aina osaa huomioida – koulutuksestaan huolimatt – lapsen ikätasoa. Tämä kuulostaa kummalliselta, mutta kun vaikkapa eskariryhmässä on alkuvuonna ja loppuvuonna syntyneitä, niin tutkimuksenkin mukaan haaviin jää useammin loppuvuonna syntyneitä, jotka eivät lto:n mukaan ole ikäkautensa kehitystasolla. Esimerkiksi ahdh-diagnooseja on leivottu merkittävästi runsaammin loppuvuonna kuin alkuvuonna syntyneille. Tämä indikoi sitä, että on vahingollista lapselle odottaa häneltä samaa kehitystasoa kuin mihin melkein vuosi aikaisemmin syntyneet pystyvät. Osaamattomuus aiheuttaa turhautumista ja häiriökäyttäytymistä, kun vaaditaan liian varhain sellaista mihin ei pysty. Ja tätä virhettä on toistettu pitkään päiväkodeissa ja eskareissa, ja se on aiheuttanut lasten itsetunnolle vahinkoa leimaamisen muodossa, kun ainoa mitä olisi tarvittu, on 11 kuukautta lisää aikaa.

Tässä kommentissa on tärkeitä asioita. Tuossa iässä kehityserot voivat olla alku- ja loppuvuodesta syntyneiden välillä todella suuria. On järkyttävää, jos sen pohjalta aletaan diagnosoida lapsia esim. adhd-diagnoosilla, ja määrätä lääkkeitä. Kyllä on asiantuntijoiden ammattitaito pahasti kateissa, jos ei ymmärretä kehityseroja. Netissä on tätä asiaa käsitelty monessa paikassa.

Esiopetusikäisten lasten kasvua ja kehitystä seurataan aika tiukalla aikataululla ajatellen tulevaa koulunaloitusta. Mitä aikaisemmin tukitoimet aloitetaan, sitä pienemmillä resursseilla voidaan auttaa ( tämä tietysti koskee kaikkia alle kouluikäisiä, ei vain esiopetusikäisiä). Esiopetusikäisten kohdalla voida eritellä alku-tai loppuvuonna syntyneitä, Suomessa kun koulun aloittaa koko ikäluokka samaan aikaan.

Erot kehitystasossa voivat olla suuret, mutta ei ole vakaopen päätettävissä, huomioidaanko syntymäkuukausi vai ei.

Kyllä jonkinlaista vastuuta lasten elämästä olettaisi ammattikasvattajilta löytyvän, kun omaa pedagogista osaamistakin nostetaan jalustalle. Vastuu tarkoittaa esim. sitä, että loppuvuodesta syntyneelle lapselle ei anneta adhd-diagnoosia sen vuoksi, että hänen kehityksensä ei ole samalla tasolla kuin alkuvuodesta syntyneen. Ei voi muuta sanoa kuin että julmia vääryyksiä voidaan pienelle ihmiselle tehdä hepposilla perusteilla.

https://www.aka.fi/fi/akatemia/media/Ajankohtaiset-uutiset/2017/loppuvu…

Tutkimuksen johtaja, professori Andre Sourander lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta muistuttaa, että vanhempien, opettajien ja ADHD-arvioita tekevien kliinikoiden on tärkeä huomioida lapsen suhteellinen ikä.

"Tällä hetkellä ikävaihtelu luokassa saattaa johtaa siihen, että loppuvuodesta syntynyt saa todennäköisemmin ADHD-diagnoosin, vaikka lapsen käytös olisi selitettävissä kypsymättömyydellä. Näyttäisi siltä, että lapsen erilaiset yksilölliset kehityspolut tulkitaan diagnostisten häiriöiden näkökulmasta. Kyseessä on epäkohta, joka voi vaikuttaa ratkaisevasti lapsen koulunaloitukseen ja myöhempään kehitykseen. ADHD-diagnoosi johtaa usein myös vuosia kestävään lääkitykseen amfetamiinijohdannaisilla, vaikka ensisijaisesti tulisi huomioida lapsen erityistarpeet kasvuympäristössä. Tämä on suuri haaste niin varhaiskasvatukselle, koululaitokselle kuin terveydenhuollollekin", Sourander painottaa.

Niin, vakaopehan eli se mainitsemasi ammattikasvattaja ei diagnoosia tee eikä lääkkeitä määrää. Niin kauan kuin Suomessa aloitetaan koulu kerran vuodessa koko ikäluokka kerrallaan, niin kauan samana vuonna syntyneitä ei erotella syntymäkuukauden mukaan. Minä en vakaopena sille mitään voi, minulla on velvollisuuteni ottaa huoli puheeksi.

Luin vasta aloituksen ja alan kohta käymään keskustelua läpi. Heti pisti silmään looginen ajatteluvirhe aloittajalla. Jos 16v naapuri pystyy väliaikaisesti hoitamaan lasta, se ei silti tarkoita, että hän pärjäisi 24 lapsen kanssa kerralla. Eikä se tarkoita, että hän pystyisi toteuttamaan valtakunnallista, kunnallista ja ryhmän ja lapsen henkilökohtaista varhaiskasvatussuunnitelmaa. Hän ei pystyisi huomaamaan kielellisiä häiriöitä eikä tietäisi kuinka tukea sitä, milloin ja mistä hakea lisäapua. Hän ei pystyisi neuvomaan maahanmuuttajaperhettä varhaislapsuuteen liittyvissä asioissa, hän ei pystyisi palaveeraamaan koulun opettajien kanssa kasvatustieteen termeillä siitä mitä kukakin lapsi tarvitsee kukoistaakseen ekalla luokalla ym.ym. 16v naapuri pystyy yhden perhen lapet "säilömään" turvassa jonkun sovitun ajan, mutta eipä juuri enempää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päiväkodissa työskentelevälle on tärkeämpää olla lapsirakas ja empaattinen kuin se lto-tutkinto. Lapsemme päiväkodissa oli kyllä niin karmeita, ilkeitä muodollisesti päteviä lto:ja, että meni kyllä arvostus heitä kohtaan. Usein heillä on vielä tarve päteä ja tekevät "diagnooseja" ja leimaavat tavallisia lapsia.

Olet siis laittanut lapsesi huonoon päiväkotiin ja sitten haukut koko ammattikunnan sen perusteella?

Kyllä päiväkodin työntekijän on osattava tunnistaa lapsista mahdollisia erityispiirteitä, jotta lasta osataan käsitellä oikein jo ennen mahdollista diagnoosia, jonka lapsi saattaisi tarvita. Ammattitaito piilee siinä osaako sen tunnistamisen tehdä oikein. Jos olet hyvä, et diagnosoi tervettä lasta.

Ihan kuin voisi tuosta vain valita ihanan päiväkodin monien joukosta... Mutta siis huvittavaa kun lto: t siis oikeasti luulevat olevansa päteviä tekemään diagnooseja. Huomaa, että ehkä.hieman liian suuret luulot....

Etkö ymmärrä lukemaasi? Ei ne LTO:t mitään diagnooseja laadi, sen tekee lääkäri. Työntekijöiden tulee kuitenkin osata tunnistaa nämä erityispiirteet yllämainitusta syystä. Se on osa sitä ammattitaitoa eikä mitään luuloja itsestä. Jos sitä ei osata tehdä, niin lapsi jää vaille tarvitsemastaan tuesta eikä vanhemmatkaan saa silloin tukea päiväkodista. Voi hyvää päivää.

Kaikki tietävät, että lääkärit, esimerkiksi lastenneurologit, tekevät diagnooseja, eivät lto:t. Tosiasiassa lääkäreillä ei ole kuitenkaan aikaa tarkkailla lasta tämän päivittäisessä ympäristössä, ainoastaan tavata tämä lyhyesti.

Lääkäri perustaa diagnoosinsa psykologin, lto:n ja vanhempien täyttämiin havaintolomakkeisiin näihin luottaen. Käytännössä lto:n ajama diagnoosi menee siis läpi lääkärille, elleivät vanhemmat kyseenalaista sitä voimakkaasti. Joskus tämä on lapsen onneksi, joskus vahingoksi. Lto ei kuitenkaan ole lääkäri, eivätkä lto:t aina osaa huomioida – koulutuksestaan huolimatt – lapsen ikätasoa. Tämä kuulostaa kummalliselta, mutta kun vaikkapa eskariryhmässä on alkuvuonna ja loppuvuonna syntyneitä, niin tutkimuksenkin mukaan haaviin jää useammin loppuvuonna syntyneitä, jotka eivät lto:n mukaan ole ikäkautensa kehitystasolla. Esimerkiksi ahdh-diagnooseja on leivottu merkittävästi runsaammin loppuvuonna kuin alkuvuonna syntyneille. Tämä indikoi sitä, että on vahingollista lapselle odottaa häneltä samaa kehitystasoa kuin mihin melkein vuosi aikaisemmin syntyneet pystyvät. Osaamattomuus aiheuttaa turhautumista ja häiriökäyttäytymistä, kun vaaditaan liian varhain sellaista mihin ei pysty. Ja tätä virhettä on toistettu pitkään päiväkodeissa ja eskareissa, ja se on aiheuttanut lasten itsetunnolle vahinkoa leimaamisen muodossa, kun ainoa mitä olisi tarvittu, on 11 kuukautta lisää aikaa.

Tässä kommentissa on tärkeitä asioita. Tuossa iässä kehityserot voivat olla alku- ja loppuvuodesta syntyneiden välillä todella suuria. On järkyttävää, jos sen pohjalta aletaan diagnosoida lapsia esim. adhd-diagnoosilla, ja määrätä lääkkeitä. Kyllä on asiantuntijoiden ammattitaito pahasti kateissa, jos ei ymmärretä kehityseroja. Netissä on tätä asiaa käsitelty monessa paikassa.

Loppuvuodesta syntynyt lapsi saa ADHD-diagnoosin todennäköisemmin kuin alkuvuonna syntynyt, kun kyse on voinut olla tavallisesta ikään kuuluvasta kypsymättömyydestä, osoittaa Turun yliopiston ja Nottinghamin yliopiston tutkimus:

https://www.aka.fi/fi/akatemia/media/Ajankohtaiset-uutiset/2017/loppuvu…

Suomalaistutkimus: Loppuvuonna syntynyt lapsi saa ADHD-diagnoosin luokkatovereitaan todennäköisemmin

https://yle.fi/uutiset/3-9872089

Loppuvuoden lapset saavat muita enemmän masennus- ja adhd-diagnooseja – syntymäkuukausi vaikuttaa koululaisen mielenterveyteenkin

https://www.hs.fi/tiede/art-2000006252114.html

Loppuvuodesta syntyneet lapset käyttävät ADHD-lääkkeitä yleisemmin kuin alkuvuodesta syntyneet

https://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/4239

Lääkärihän tämän diagnoosin antaa ja lääkkeet määrää.

Tuolla jossakin aiemmassa kommentissa sanottiin, että lääkärit käyttävät näiden diagnoosien tekemisessä myös päiväkodeissa tehtyjä havaintoja.

Ja miksiköhän he pyytävät näitä havaintoja päiväkodista, eikä siltä 16-vuotiaalta naapurintytöltä? Tai miksi he eivät havainnoi lapsia kokonaan itse, heillähän on korkeampi koulutuskin? 

Trollit heittelevät kommentteja 16-vuotiaista.

Miksi osaamisestaan ylpeät lto:t kiirehtivät ensimmäiseksi kommentoimaan, ettei heillä ole mitään vastuuta diagnooseista, joiden pohjana käytetään heidän antamiaan tietoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päiväkodissa työskentelevälle on tärkeämpää olla lapsirakas ja empaattinen kuin se lto-tutkinto. Lapsemme päiväkodissa oli kyllä niin karmeita, ilkeitä muodollisesti päteviä lto:ja, että meni kyllä arvostus heitä kohtaan. Usein heillä on vielä tarve päteä ja tekevät "diagnooseja" ja leimaavat tavallisia lapsia.

Olet siis laittanut lapsesi huonoon päiväkotiin ja sitten haukut koko ammattikunnan sen perusteella?

Kyllä päiväkodin työntekijän on osattava tunnistaa lapsista mahdollisia erityispiirteitä, jotta lasta osataan käsitellä oikein jo ennen mahdollista diagnoosia, jonka lapsi saattaisi tarvita. Ammattitaito piilee siinä osaako sen tunnistamisen tehdä oikein. Jos olet hyvä, et diagnosoi tervettä lasta.

Ihan kuin voisi tuosta vain valita ihanan päiväkodin monien joukosta... Mutta siis huvittavaa kun lto: t siis oikeasti luulevat olevansa päteviä tekemään diagnooseja. Huomaa, että ehkä.hieman liian suuret luulot....

Etkö ymmärrä lukemaasi? Ei ne LTO:t mitään diagnooseja laadi, sen tekee lääkäri. Työntekijöiden tulee kuitenkin osata tunnistaa nämä erityispiirteet yllämainitusta syystä. Se on osa sitä ammattitaitoa eikä mitään luuloja itsestä. Jos sitä ei osata tehdä, niin lapsi jää vaille tarvitsemastaan tuesta eikä vanhemmatkaan saa silloin tukea päiväkodista. Voi hyvää päivää.

Kaikki tietävät, että lääkärit, esimerkiksi lastenneurologit, tekevät diagnooseja, eivät lto:t. Tosiasiassa lääkäreillä ei ole kuitenkaan aikaa tarkkailla lasta tämän päivittäisessä ympäristössä, ainoastaan tavata tämä lyhyesti.

Lääkäri perustaa diagnoosinsa psykologin, lto:n ja vanhempien täyttämiin havaintolomakkeisiin näihin luottaen. Käytännössä lto:n ajama diagnoosi menee siis läpi lääkärille, elleivät vanhemmat kyseenalaista sitä voimakkaasti. Joskus tämä on lapsen onneksi, joskus vahingoksi. Lto ei kuitenkaan ole lääkäri, eivätkä lto:t aina osaa huomioida – koulutuksestaan huolimatt – lapsen ikätasoa. Tämä kuulostaa kummalliselta, mutta kun vaikkapa eskariryhmässä on alkuvuonna ja loppuvuonna syntyneitä, niin tutkimuksenkin mukaan haaviin jää useammin loppuvuonna syntyneitä, jotka eivät lto:n mukaan ole ikäkautensa kehitystasolla. Esimerkiksi ahdh-diagnooseja on leivottu merkittävästi runsaammin loppuvuonna kuin alkuvuonna syntyneille. Tämä indikoi sitä, että on vahingollista lapselle odottaa häneltä samaa kehitystasoa kuin mihin melkein vuosi aikaisemmin syntyneet pystyvät. Osaamattomuus aiheuttaa turhautumista ja häiriökäyttäytymistä, kun vaaditaan liian varhain sellaista mihin ei pysty. Ja tätä virhettä on toistettu pitkään päiväkodeissa ja eskareissa, ja se on aiheuttanut lasten itsetunnolle vahinkoa leimaamisen muodossa, kun ainoa mitä olisi tarvittu, on 11 kuukautta lisää aikaa.

Tässä kommentissa on tärkeitä asioita. Tuossa iässä kehityserot voivat olla alku- ja loppuvuodesta syntyneiden välillä todella suuria. On järkyttävää, jos sen pohjalta aletaan diagnosoida lapsia esim. adhd-diagnoosilla, ja määrätä lääkkeitä. Kyllä on asiantuntijoiden ammattitaito pahasti kateissa, jos ei ymmärretä kehityseroja. Netissä on tätä asiaa käsitelty monessa paikassa.

Esiopetusikäisten lasten kasvua ja kehitystä seurataan aika tiukalla aikataululla ajatellen tulevaa koulunaloitusta. Mitä aikaisemmin tukitoimet aloitetaan, sitä pienemmillä resursseilla voidaan auttaa ( tämä tietysti koskee kaikkia alle kouluikäisiä, ei vain esiopetusikäisiä). Esiopetusikäisten kohdalla voida eritellä alku-tai loppuvuonna syntyneitä, Suomessa kun koulun aloittaa koko ikäluokka samaan aikaan.

Erot kehitystasossa voivat olla suuret, mutta ei ole vakaopen päätettävissä, huomioidaanko syntymäkuukausi vai ei.

Kyllä jonkinlaista vastuuta lasten elämästä olettaisi ammattikasvattajilta löytyvän, kun omaa pedagogista osaamistakin nostetaan jalustalle. Vastuu tarkoittaa esim. sitä, että loppuvuodesta syntyneelle lapselle ei anneta adhd-diagnoosia sen vuoksi, että hänen kehityksensä ei ole samalla tasolla kuin alkuvuodesta syntyneen. Ei voi muuta sanoa kuin että julmia vääryyksiä voidaan pienelle ihmiselle tehdä hepposilla perusteilla.

https://www.aka.fi/fi/akatemia/media/Ajankohtaiset-uutiset/2017/loppuvu…

Tutkimuksen johtaja, professori Andre Sourander lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta muistuttaa, että vanhempien, opettajien ja ADHD-arvioita tekevien kliinikoiden on tärkeä huomioida lapsen suhteellinen ikä.

"Tällä hetkellä ikävaihtelu luokassa saattaa johtaa siihen, että loppuvuodesta syntynyt saa todennäköisemmin ADHD-diagnoosin, vaikka lapsen käytös olisi selitettävissä kypsymättömyydellä. Näyttäisi siltä, että lapsen erilaiset yksilölliset kehityspolut tulkitaan diagnostisten häiriöiden näkökulmasta. Kyseessä on epäkohta, joka voi vaikuttaa ratkaisevasti lapsen koulunaloitukseen ja myöhempään kehitykseen. ADHD-diagnoosi johtaa usein myös vuosia kestävään lääkitykseen amfetamiinijohdannaisilla, vaikka ensisijaisesti tulisi huomioida lapsen erityistarpeet kasvuympäristössä. Tämä on suuri haaste niin varhaiskasvatukselle, koululaitokselle kuin terveydenhuollollekin", Sourander painottaa.

Nyt olet ehkä ymmärtänyt väärin, opettajilla varhaiskasvatuksessa tai koulussa ei ole diagnoosin määrämisoikeutta.

Tässä ketjussa on kerrottu, että diagnooseja tekevät lääkärit käyttävät myös päiväkodista saatuja tietoja. Juuri sitähän lto:t tässä ketjussa korostavat, että heillä on pedagogista osaamista tällaisten asioiden huomioimiseen. Nytkö siis pestään kädet ja vastuu sälytetään muille? Koittakaa nyt itsekin päättää, mitä osaamista teillä on.

Useimmiten juuri lto päiväkodista tai eskarista käynnistää diagnoosinhakuprosessin ilmaisemalla huolensa ja laittamalla asian eteenpäin tutkittavaksi. Lääkäreillä ei käytännössä ole aikaa alkaa tutkimaan kaikkia diagnoosiepäilyjä lasta hänen arkiympäristössään tunteja ja päiviä tarkaten, vaan lääkäri tekee johtopäätökset luottaen ammattilaisten, kuten lto:n tai psykologin hankkimiin esitietoihin. Kuten edellä on jo todettu, ainoastaan vanhemman kriittisyys voi tässä suojata lasta leimaavalta diagnoosilta (jos se on turha), mutta vanhemmat saadaan usein mukaan diagnostisointiin, koska he luottavat lto:n ammattitaitoon ja kokemukseen. Vanhemmathan eivät ole siellä ylisuuressa ja levottomassa päiväkotiryhmässä tarkkaamassa lastaan, he näkevät tämän vain kotona rauhallisemmassa ympäristössä.

Naisvaltaisille aloille on valitettavan yleistä pelko ottaa vastuuta. Siksi suositaan tiimejä, vastuukysymykset saadaan kätevästi tiimin piikkiin ja näin kukaan ei erityisesti ole vastuussa. Näinhän oli Vilja Eerika -tapauksessakin: tiimi oli käsitellyt, tiimi oli päättänyt.

Joku varhaiskasvattajien fb-ryhmässä ehdotti pedagogista lakkoa. Kannatan, katsotaan vain lasten perään. SEN mä voisin tällä palkalla tehdä (en kyllä saisi siitä mitään iloa 🤔)

Ja miten suoriutuu lapsen erityistarpeiden huomioinnista vaikka se 16-vuotias, kun eihän niitä vakaopettajia tarvita?

Varhaiskasvatuksen tarkoitus on tietenkin huolehtia lapsen perustarpeista. Sen tarkoitus on myös seurata ja tukea lapsen kehitystä. Sen tarkoitus on puuttua ongelmiin, havainnoida lapsia ja ottaa heidät yksilöinä huomioon. Siinä ohessa voidaan opettaa lapsille vaikka mitä leikin ja muun lapsille sopivan toiminnan kanssa. Miksi tätä ei tehtäisi, kun se on mahdollista? Totta kai lämpö ja huolenpito on tärkeintä, mutta ei ne vähennä tämän kaiken muun arvoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päiväkodissa työskentelevälle on tärkeämpää olla lapsirakas ja empaattinen kuin se lto-tutkinto. Lapsemme päiväkodissa oli kyllä niin karmeita, ilkeitä muodollisesti päteviä lto:ja, että meni kyllä arvostus heitä kohtaan. Usein heillä on vielä tarve päteä ja tekevät "diagnooseja" ja leimaavat tavallisia lapsia.

Olet siis laittanut lapsesi huonoon päiväkotiin ja sitten haukut koko ammattikunnan sen perusteella?

Kyllä päiväkodin työntekijän on osattava tunnistaa lapsista mahdollisia erityispiirteitä, jotta lasta osataan käsitellä oikein jo ennen mahdollista diagnoosia, jonka lapsi saattaisi tarvita. Ammattitaito piilee siinä osaako sen tunnistamisen tehdä oikein. Jos olet hyvä, et diagnosoi tervettä lasta.

Ihan kuin voisi tuosta vain valita ihanan päiväkodin monien joukosta... Mutta siis huvittavaa kun lto: t siis oikeasti luulevat olevansa päteviä tekemään diagnooseja. Huomaa, että ehkä.hieman liian suuret luulot....

Etkö ymmärrä lukemaasi? Ei ne LTO:t mitään diagnooseja laadi, sen tekee lääkäri. Työntekijöiden tulee kuitenkin osata tunnistaa nämä erityispiirteet yllämainitusta syystä. Se on osa sitä ammattitaitoa eikä mitään luuloja itsestä. Jos sitä ei osata tehdä, niin lapsi jää vaille tarvitsemastaan tuesta eikä vanhemmatkaan saa silloin tukea päiväkodista. Voi hyvää päivää.

Kaikki tietävät, että lääkärit, esimerkiksi lastenneurologit, tekevät diagnooseja, eivät lto:t. Tosiasiassa lääkäreillä ei ole kuitenkaan aikaa tarkkailla lasta tämän päivittäisessä ympäristössä, ainoastaan tavata tämä lyhyesti.

Lääkäri perustaa diagnoosinsa psykologin, lto:n ja vanhempien täyttämiin havaintolomakkeisiin näihin luottaen. Käytännössä lto:n ajama diagnoosi menee siis läpi lääkärille, elleivät vanhemmat kyseenalaista sitä voimakkaasti. Joskus tämä on lapsen onneksi, joskus vahingoksi. Lto ei kuitenkaan ole lääkäri, eivätkä lto:t aina osaa huomioida – koulutuksestaan huolimatt – lapsen ikätasoa. Tämä kuulostaa kummalliselta, mutta kun vaikkapa eskariryhmässä on alkuvuonna ja loppuvuonna syntyneitä, niin tutkimuksenkin mukaan haaviin jää useammin loppuvuonna syntyneitä, jotka eivät lto:n mukaan ole ikäkautensa kehitystasolla. Esimerkiksi ahdh-diagnooseja on leivottu merkittävästi runsaammin loppuvuonna kuin alkuvuonna syntyneille. Tämä indikoi sitä, että on vahingollista lapselle odottaa häneltä samaa kehitystasoa kuin mihin melkein vuosi aikaisemmin syntyneet pystyvät. Osaamattomuus aiheuttaa turhautumista ja häiriökäyttäytymistä, kun vaaditaan liian varhain sellaista mihin ei pysty. Ja tätä virhettä on toistettu pitkään päiväkodeissa ja eskareissa, ja se on aiheuttanut lasten itsetunnolle vahinkoa leimaamisen muodossa, kun ainoa mitä olisi tarvittu, on 11 kuukautta lisää aikaa.

Tässä kommentissa on tärkeitä asioita. Tuossa iässä kehityserot voivat olla alku- ja loppuvuodesta syntyneiden välillä todella suuria. On järkyttävää, jos sen pohjalta aletaan diagnosoida lapsia esim. adhd-diagnoosilla, ja määrätä lääkkeitä. Kyllä on asiantuntijoiden ammattitaito pahasti kateissa, jos ei ymmärretä kehityseroja. Netissä on tätä asiaa käsitelty monessa paikassa.

Esiopetusikäisten lasten kasvua ja kehitystä seurataan aika tiukalla aikataululla ajatellen tulevaa koulunaloitusta. Mitä aikaisemmin tukitoimet aloitetaan, sitä pienemmillä resursseilla voidaan auttaa ( tämä tietysti koskee kaikkia alle kouluikäisiä, ei vain esiopetusikäisiä). Esiopetusikäisten kohdalla voida eritellä alku-tai loppuvuonna syntyneitä, Suomessa kun koulun aloittaa koko ikäluokka samaan aikaan.

Erot kehitystasossa voivat olla suuret, mutta ei ole vakaopen päätettävissä, huomioidaanko syntymäkuukausi vai ei.

Kyllä jonkinlaista vastuuta lasten elämästä olettaisi ammattikasvattajilta löytyvän, kun omaa pedagogista osaamistakin nostetaan jalustalle. Vastuu tarkoittaa esim. sitä, että loppuvuodesta syntyneelle lapselle ei anneta adhd-diagnoosia sen vuoksi, että hänen kehityksensä ei ole samalla tasolla kuin alkuvuodesta syntyneen. Ei voi muuta sanoa kuin että julmia vääryyksiä voidaan pienelle ihmiselle tehdä hepposilla perusteilla.

https://www.aka.fi/fi/akatemia/media/Ajankohtaiset-uutiset/2017/loppuvu…

Tutkimuksen johtaja, professori Andre Sourander lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta muistuttaa, että vanhempien, opettajien ja ADHD-arvioita tekevien kliinikoiden on tärkeä huomioida lapsen suhteellinen ikä.

"Tällä hetkellä ikävaihtelu luokassa saattaa johtaa siihen, että loppuvuodesta syntynyt saa todennäköisemmin ADHD-diagnoosin, vaikka lapsen käytös olisi selitettävissä kypsymättömyydellä. Näyttäisi siltä, että lapsen erilaiset yksilölliset kehityspolut tulkitaan diagnostisten häiriöiden näkökulmasta. Kyseessä on epäkohta, joka voi vaikuttaa ratkaisevasti lapsen koulunaloitukseen ja myöhempään kehitykseen. ADHD-diagnoosi johtaa usein myös vuosia kestävään lääkitykseen amfetamiinijohdannaisilla, vaikka ensisijaisesti tulisi huomioida lapsen erityistarpeet kasvuympäristössä. Tämä on suuri haaste niin varhaiskasvatukselle, koululaitokselle kuin terveydenhuollollekin", Sourander painottaa.

Niin, vakaopehan eli se mainitsemasi ammattikasvattaja ei diagnoosia tee eikä lääkkeitä määrää. Niin kauan kuin Suomessa aloitetaan koulu kerran vuodessa koko ikäluokka kerrallaan, niin kauan samana vuonna syntyneitä ei erotella syntymäkuukauden mukaan. Minä en vakaopena sille mitään voi, minulla on velvollisuuteni ottaa huoli puheeksi.

Sinun tekemilläsi havainnoilla ja lausunnoilla voi kuitenkin olla iso vaikutus siihen, annetaanko loppuvuoden lapselle adhd-diagnoosi ja lääkkeet, koska osaat tunnistaa lapsista tällaisia asioita. Eikö vaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päiväkodissa työskentelevälle on tärkeämpää olla lapsirakas ja empaattinen kuin se lto-tutkinto. Lapsemme päiväkodissa oli kyllä niin karmeita, ilkeitä muodollisesti päteviä lto:ja, että meni kyllä arvostus heitä kohtaan. Usein heillä on vielä tarve päteä ja tekevät "diagnooseja" ja leimaavat tavallisia lapsia.

Olet siis laittanut lapsesi huonoon päiväkotiin ja sitten haukut koko ammattikunnan sen perusteella?

Kyllä päiväkodin työntekijän on osattava tunnistaa lapsista mahdollisia erityispiirteitä, jotta lasta osataan käsitellä oikein jo ennen mahdollista diagnoosia, jonka lapsi saattaisi tarvita. Ammattitaito piilee siinä osaako sen tunnistamisen tehdä oikein. Jos olet hyvä, et diagnosoi tervettä lasta.

Ihan kuin voisi tuosta vain valita ihanan päiväkodin monien joukosta... Mutta siis huvittavaa kun lto: t siis oikeasti luulevat olevansa päteviä tekemään diagnooseja. Huomaa, että ehkä.hieman liian suuret luulot....

Etkö ymmärrä lukemaasi? Ei ne LTO:t mitään diagnooseja laadi, sen tekee lääkäri. Työntekijöiden tulee kuitenkin osata tunnistaa nämä erityispiirteet yllämainitusta syystä. Se on osa sitä ammattitaitoa eikä mitään luuloja itsestä. Jos sitä ei osata tehdä, niin lapsi jää vaille tarvitsemastaan tuesta eikä vanhemmatkaan saa silloin tukea päiväkodista. Voi hyvää päivää.

Kaikki tietävät, että lääkärit, esimerkiksi lastenneurologit, tekevät diagnooseja, eivät lto:t. Tosiasiassa lääkäreillä ei ole kuitenkaan aikaa tarkkailla lasta tämän päivittäisessä ympäristössä, ainoastaan tavata tämä lyhyesti.

Lääkäri perustaa diagnoosinsa psykologin, lto:n ja vanhempien täyttämiin havaintolomakkeisiin näihin luottaen. Käytännössä lto:n ajama diagnoosi menee siis läpi lääkärille, elleivät vanhemmat kyseenalaista sitä voimakkaasti. Joskus tämä on lapsen onneksi, joskus vahingoksi. Lto ei kuitenkaan ole lääkäri, eivätkä lto:t aina osaa huomioida – koulutuksestaan huolimatt – lapsen ikätasoa. Tämä kuulostaa kummalliselta, mutta kun vaikkapa eskariryhmässä on alkuvuonna ja loppuvuonna syntyneitä, niin tutkimuksenkin mukaan haaviin jää useammin loppuvuonna syntyneitä, jotka eivät lto:n mukaan ole ikäkautensa kehitystasolla. Esimerkiksi ahdh-diagnooseja on leivottu merkittävästi runsaammin loppuvuonna kuin alkuvuonna syntyneille. Tämä indikoi sitä, että on vahingollista lapselle odottaa häneltä samaa kehitystasoa kuin mihin melkein vuosi aikaisemmin syntyneet pystyvät. Osaamattomuus aiheuttaa turhautumista ja häiriökäyttäytymistä, kun vaaditaan liian varhain sellaista mihin ei pysty. Ja tätä virhettä on toistettu pitkään päiväkodeissa ja eskareissa, ja se on aiheuttanut lasten itsetunnolle vahinkoa leimaamisen muodossa, kun ainoa mitä olisi tarvittu, on 11 kuukautta lisää aikaa.

Tässä kommentissa on tärkeitä asioita. Tuossa iässä kehityserot voivat olla alku- ja loppuvuodesta syntyneiden välillä todella suuria. On järkyttävää, jos sen pohjalta aletaan diagnosoida lapsia esim. adhd-diagnoosilla, ja määrätä lääkkeitä. Kyllä on asiantuntijoiden ammattitaito pahasti kateissa, jos ei ymmärretä kehityseroja. Netissä on tätä asiaa käsitelty monessa paikassa.

Loppuvuodesta syntynyt lapsi saa ADHD-diagnoosin todennäköisemmin kuin alkuvuonna syntynyt, kun kyse on voinut olla tavallisesta ikään kuuluvasta kypsymättömyydestä, osoittaa Turun yliopiston ja Nottinghamin yliopiston tutkimus:

https://www.aka.fi/fi/akatemia/media/Ajankohtaiset-uutiset/2017/loppuvu…

Suomalaistutkimus: Loppuvuonna syntynyt lapsi saa ADHD-diagnoosin luokkatovereitaan todennäköisemmin

https://yle.fi/uutiset/3-9872089

Loppuvuoden lapset saavat muita enemmän masennus- ja adhd-diagnooseja – syntymäkuukausi vaikuttaa koululaisen mielenterveyteenkin

https://www.hs.fi/tiede/art-2000006252114.html

Loppuvuodesta syntyneet lapset käyttävät ADHD-lääkkeitä yleisemmin kuin alkuvuodesta syntyneet

https://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/4239

Lääkärihän tämän diagnoosin antaa ja lääkkeet määrää.

Tuolla jossakin aiemmassa kommentissa sanottiin, että lääkärit käyttävät näiden diagnoosien tekemisessä myös päiväkodeissa tehtyjä havaintoja.

Ja miksiköhän he pyytävät näitä havaintoja päiväkodista, eikä siltä 16-vuotiaalta naapurintytöltä? Tai miksi he eivät havainnoi lapsia kokonaan itse, heillähän on korkeampi koulutuskin? 

Trollit heittelevät kommentteja 16-vuotiaista.

Miksi osaamisestaan ylpeät lto:t kiirehtivät ensimmäiseksi kommentoimaan, ettei heillä ole mitään vastuuta diagnooseista, joiden pohjana käytetään heidän antamiaan tietoja.

Höpöhöpö.

Vakaope tekee osuutensa prosessista: osallistuu moniammatillisiin työryhmiin ja välittää tietoa lapsen kasvusta ja kehityksestä varhaiskasvatuksen vinkkelistä yhteistyössä vanhempien kanssa. Kantaa siis vastuunsa omasta osuudestaan , mutta ei tee diagnoosia.

Harvemmin alle kouluikäinen saa ADHD-diagnoosia tai ainakaan lääkitystä siihen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päiväkodissa työskentelevälle on tärkeämpää olla lapsirakas ja empaattinen kuin se lto-tutkinto. Lapsemme päiväkodissa oli kyllä niin karmeita, ilkeitä muodollisesti päteviä lto:ja, että meni kyllä arvostus heitä kohtaan. Usein heillä on vielä tarve päteä ja tekevät "diagnooseja" ja leimaavat tavallisia lapsia.

Olet siis laittanut lapsesi huonoon päiväkotiin ja sitten haukut koko ammattikunnan sen perusteella?

Kyllä päiväkodin työntekijän on osattava tunnistaa lapsista mahdollisia erityispiirteitä, jotta lasta osataan käsitellä oikein jo ennen mahdollista diagnoosia, jonka lapsi saattaisi tarvita. Ammattitaito piilee siinä osaako sen tunnistamisen tehdä oikein. Jos olet hyvä, et diagnosoi tervettä lasta.

Ihan kuin voisi tuosta vain valita ihanan päiväkodin monien joukosta... Mutta siis huvittavaa kun lto: t siis oikeasti luulevat olevansa päteviä tekemään diagnooseja. Huomaa, että ehkä.hieman liian suuret luulot....

Etkö ymmärrä lukemaasi? Ei ne LTO:t mitään diagnooseja laadi, sen tekee lääkäri. Työntekijöiden tulee kuitenkin osata tunnistaa nämä erityispiirteet yllämainitusta syystä. Se on osa sitä ammattitaitoa eikä mitään luuloja itsestä. Jos sitä ei osata tehdä, niin lapsi jää vaille tarvitsemastaan tuesta eikä vanhemmatkaan saa silloin tukea päiväkodista. Voi hyvää päivää.

Kaikki tietävät, että lääkärit, esimerkiksi lastenneurologit, tekevät diagnooseja, eivät lto:t. Tosiasiassa lääkäreillä ei ole kuitenkaan aikaa tarkkailla lasta tämän päivittäisessä ympäristössä, ainoastaan tavata tämä lyhyesti.

Lääkäri perustaa diagnoosinsa psykologin, lto:n ja vanhempien täyttämiin havaintolomakkeisiin näihin luottaen. Käytännössä lto:n ajama diagnoosi menee siis läpi lääkärille, elleivät vanhemmat kyseenalaista sitä voimakkaasti. Joskus tämä on lapsen onneksi, joskus vahingoksi. Lto ei kuitenkaan ole lääkäri, eivätkä lto:t aina osaa huomioida – koulutuksestaan huolimatt – lapsen ikätasoa. Tämä kuulostaa kummalliselta, mutta kun vaikkapa eskariryhmässä on alkuvuonna ja loppuvuonna syntyneitä, niin tutkimuksenkin mukaan haaviin jää useammin loppuvuonna syntyneitä, jotka eivät lto:n mukaan ole ikäkautensa kehitystasolla. Esimerkiksi ahdh-diagnooseja on leivottu merkittävästi runsaammin loppuvuonna kuin alkuvuonna syntyneille. Tämä indikoi sitä, että on vahingollista lapselle odottaa häneltä samaa kehitystasoa kuin mihin melkein vuosi aikaisemmin syntyneet pystyvät. Osaamattomuus aiheuttaa turhautumista ja häiriökäyttäytymistä, kun vaaditaan liian varhain sellaista mihin ei pysty. Ja tätä virhettä on toistettu pitkään päiväkodeissa ja eskareissa, ja se on aiheuttanut lasten itsetunnolle vahinkoa leimaamisen muodossa, kun ainoa mitä olisi tarvittu, on 11 kuukautta lisää aikaa.

Tässä kommentissa on tärkeitä asioita. Tuossa iässä kehityserot voivat olla alku- ja loppuvuodesta syntyneiden välillä todella suuria. On järkyttävää, jos sen pohjalta aletaan diagnosoida lapsia esim. adhd-diagnoosilla, ja määrätä lääkkeitä. Kyllä on asiantuntijoiden ammattitaito pahasti kateissa, jos ei ymmärretä kehityseroja. Netissä on tätä asiaa käsitelty monessa paikassa.

Esiopetusikäisten lasten kasvua ja kehitystä seurataan aika tiukalla aikataululla ajatellen tulevaa koulunaloitusta. Mitä aikaisemmin tukitoimet aloitetaan, sitä pienemmillä resursseilla voidaan auttaa ( tämä tietysti koskee kaikkia alle kouluikäisiä, ei vain esiopetusikäisiä). Esiopetusikäisten kohdalla voida eritellä alku-tai loppuvuonna syntyneitä, Suomessa kun koulun aloittaa koko ikäluokka samaan aikaan.

Erot kehitystasossa voivat olla suuret, mutta ei ole vakaopen päätettävissä, huomioidaanko syntymäkuukausi vai ei.

Kyllä jonkinlaista vastuuta lasten elämästä olettaisi ammattikasvattajilta löytyvän, kun omaa pedagogista osaamistakin nostetaan jalustalle. Vastuu tarkoittaa esim. sitä, että loppuvuodesta syntyneelle lapselle ei anneta adhd-diagnoosia sen vuoksi, että hänen kehityksensä ei ole samalla tasolla kuin alkuvuodesta syntyneen. Ei voi muuta sanoa kuin että julmia vääryyksiä voidaan pienelle ihmiselle tehdä hepposilla perusteilla.

https://www.aka.fi/fi/akatemia/media/Ajankohtaiset-uutiset/2017/loppuvu…

Tutkimuksen johtaja, professori Andre Sourander lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta muistuttaa, että vanhempien, opettajien ja ADHD-arvioita tekevien kliinikoiden on tärkeä huomioida lapsen suhteellinen ikä.

"Tällä hetkellä ikävaihtelu luokassa saattaa johtaa siihen, että loppuvuodesta syntynyt saa todennäköisemmin ADHD-diagnoosin, vaikka lapsen käytös olisi selitettävissä kypsymättömyydellä. Näyttäisi siltä, että lapsen erilaiset yksilölliset kehityspolut tulkitaan diagnostisten häiriöiden näkökulmasta. Kyseessä on epäkohta, joka voi vaikuttaa ratkaisevasti lapsen koulunaloitukseen ja myöhempään kehitykseen. ADHD-diagnoosi johtaa usein myös vuosia kestävään lääkitykseen amfetamiinijohdannaisilla, vaikka ensisijaisesti tulisi huomioida lapsen erityistarpeet kasvuympäristössä. Tämä on suuri haaste niin varhaiskasvatukselle, koululaitokselle kuin terveydenhuollollekin", Sourander painottaa.

Nyt olet ehkä ymmärtänyt väärin, opettajilla varhaiskasvatuksessa tai koulussa ei ole diagnoosin määrämisoikeutta.

Tässä ketjussa on kerrottu, että diagnooseja tekevät lääkärit käyttävät myös päiväkodista saatuja tietoja. Juuri sitähän lto:t tässä ketjussa korostavat, että heillä on pedagogista osaamista tällaisten asioiden huomioimiseen. Nytkö siis pestään kädet ja vastuu sälytetään muille? Koittakaa nyt itsekin päättää, mitä osaamista teillä on.

Useimmiten juuri lto päiväkodista tai eskarista käynnistää diagnoosinhakuprosessin ilmaisemalla huolensa ja laittamalla asian eteenpäin tutkittavaksi. Lääkäreillä ei käytännössä ole aikaa alkaa tutkimaan kaikkia diagnoosiepäilyjä lasta hänen arkiympäristössään tunteja ja päiviä tarkaten, vaan lääkäri tekee johtopäätökset luottaen ammattilaisten, kuten lto:n tai psykologin hankkimiin esitietoihin. Kuten edellä on jo todettu, ainoastaan vanhemman kriittisyys voi tässä suojata lasta leimaavalta diagnoosilta (jos se on turha), mutta vanhemmat saadaan usein mukaan diagnostisointiin, koska he luottavat lto:n ammattitaitoon ja kokemukseen. Vanhemmathan eivät ole siellä ylisuuressa ja levottomassa päiväkotiryhmässä tarkkaamassa lastaan, he näkevät tämän vain kotona rauhallisemmassa ympäristössä.

Naisvaltaisille aloille on valitettavan yleistä pelko ottaa vastuuta. Siksi suositaan tiimejä, vastuukysymykset saadaan kätevästi tiimin piikkiin ja näin kukaan ei erityisesti ole vastuussa. Näinhän oli Vilja Eerika -tapauksessakin: tiimi oli käsitellyt, tiimi oli päättänyt.

Omallakin työpaikalla on näitä, jotka ovat saikulla heti, kun vastuunottoa tarvitaan ja eteen tulee vaikeita asioita.

Vierailija kirjoitti:

Joku varhaiskasvattajien fb-ryhmässä ehdotti pedagogista lakkoa. Kannatan, katsotaan vain lasten perään. SEN mä voisin tällä palkalla tehdä (en kyllä saisi siitä mitään iloa 🤔)

😂🤣😂🤣😂🤣😂🤣😂

Miten tää pedagoginen lakkonen tulisi näkymään

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku varhaiskasvattajien fb-ryhmässä ehdotti pedagogista lakkoa. Kannatan, katsotaan vain lasten perään. SEN mä voisin tällä palkalla tehdä (en kyllä saisi siitä mitään iloa 🤔)

😂🤣😂🤣😂🤣😂🤣😂

Miten tää pedagoginen lakkonen tulisi näkymään

No tehtäisiin vain just se mitä sä ajattelet, et siellä tälläkin hetkellä tehdään tai mikä riittää sun mielestä sun lapsille.

Eli soosoo, ei saa lyödä, sanon ja istun sitten taas "katsomaan perään".

Meidän lapsella on ihana perhepäivähoito paikka. Tekevät koko ajan kaikkea kivaa. Askartelevat paljon ja hoitaja laulattaa lapsia koska soittaa esim kitaraa. Käyvät viikoittain retkillä jne.. Ihana kun aina hakiessa tai viedessä on hoitajalla aikaa jutella jos on tarve ja päivän kuulumiset saa hyvin tietää. Ovat paljon tekemisissä toisen hoitajan lapsien kanssa ja ulkoilevat yhdessä usein.

En usko että päiväkodissa olisi asiat paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päiväkodissa työskentelevälle on tärkeämpää olla lapsirakas ja empaattinen kuin se lto-tutkinto. Lapsemme päiväkodissa oli kyllä niin karmeita, ilkeitä muodollisesti päteviä lto:ja, että meni kyllä arvostus heitä kohtaan. Usein heillä on vielä tarve päteä ja tekevät "diagnooseja" ja leimaavat tavallisia lapsia.

Olet siis laittanut lapsesi huonoon päiväkotiin ja sitten haukut koko ammattikunnan sen perusteella?

Kyllä päiväkodin työntekijän on osattava tunnistaa lapsista mahdollisia erityispiirteitä, jotta lasta osataan käsitellä oikein jo ennen mahdollista diagnoosia, jonka lapsi saattaisi tarvita. Ammattitaito piilee siinä osaako sen tunnistamisen tehdä oikein. Jos olet hyvä, et diagnosoi tervettä lasta.

Ihan kuin voisi tuosta vain valita ihanan päiväkodin monien joukosta... Mutta siis huvittavaa kun lto: t siis oikeasti luulevat olevansa päteviä tekemään diagnooseja. Huomaa, että ehkä.hieman liian suuret luulot....

Etkö ymmärrä lukemaasi? Ei ne LTO:t mitään diagnooseja laadi, sen tekee lääkäri. Työntekijöiden tulee kuitenkin osata tunnistaa nämä erityispiirteet yllämainitusta syystä. Se on osa sitä ammattitaitoa eikä mitään luuloja itsestä. Jos sitä ei osata tehdä, niin lapsi jää vaille tarvitsemastaan tuesta eikä vanhemmatkaan saa silloin tukea päiväkodista. Voi hyvää päivää.

Kaikki tietävät, että lääkärit, esimerkiksi lastenneurologit, tekevät diagnooseja, eivät lto:t. Tosiasiassa lääkäreillä ei ole kuitenkaan aikaa tarkkailla lasta tämän päivittäisessä ympäristössä, ainoastaan tavata tämä lyhyesti.

Lääkäri perustaa diagnoosinsa psykologin, lto:n ja vanhempien täyttämiin havaintolomakkeisiin näihin luottaen. Käytännössä lto:n ajama diagnoosi menee siis läpi lääkärille, elleivät vanhemmat kyseenalaista sitä voimakkaasti. Joskus tämä on lapsen onneksi, joskus vahingoksi. Lto ei kuitenkaan ole lääkäri, eivätkä lto:t aina osaa huomioida – koulutuksestaan huolimatt – lapsen ikätasoa. Tämä kuulostaa kummalliselta, mutta kun vaikkapa eskariryhmässä on alkuvuonna ja loppuvuonna syntyneitä, niin tutkimuksenkin mukaan haaviin jää useammin loppuvuonna syntyneitä, jotka eivät lto:n mukaan ole ikäkautensa kehitystasolla. Esimerkiksi ahdh-diagnooseja on leivottu merkittävästi runsaammin loppuvuonna kuin alkuvuonna syntyneille. Tämä indikoi sitä, että on vahingollista lapselle odottaa häneltä samaa kehitystasoa kuin mihin melkein vuosi aikaisemmin syntyneet pystyvät. Osaamattomuus aiheuttaa turhautumista ja häiriökäyttäytymistä, kun vaaditaan liian varhain sellaista mihin ei pysty. Ja tätä virhettä on toistettu pitkään päiväkodeissa ja eskareissa, ja se on aiheuttanut lasten itsetunnolle vahinkoa leimaamisen muodossa, kun ainoa mitä olisi tarvittu, on 11 kuukautta lisää aikaa.

Tässä kommentissa on tärkeitä asioita. Tuossa iässä kehityserot voivat olla alku- ja loppuvuodesta syntyneiden välillä todella suuria. On järkyttävää, jos sen pohjalta aletaan diagnosoida lapsia esim. adhd-diagnoosilla, ja määrätä lääkkeitä. Kyllä on asiantuntijoiden ammattitaito pahasti kateissa, jos ei ymmärretä kehityseroja. Netissä on tätä asiaa käsitelty monessa paikassa.

Loppuvuodesta syntynyt lapsi saa ADHD-diagnoosin todennäköisemmin kuin alkuvuonna syntynyt, kun kyse on voinut olla tavallisesta ikään kuuluvasta kypsymättömyydestä, osoittaa Turun yliopiston ja Nottinghamin yliopiston tutkimus:

https://www.aka.fi/fi/akatemia/media/Ajankohtaiset-uutiset/2017/loppuvu…

Suomalaistutkimus: Loppuvuonna syntynyt lapsi saa ADHD-diagnoosin luokkatovereitaan todennäköisemmin

https://yle.fi/uutiset/3-9872089

Loppuvuoden lapset saavat muita enemmän masennus- ja adhd-diagnooseja – syntymäkuukausi vaikuttaa koululaisen mielenterveyteenkin

https://www.hs.fi/tiede/art-2000006252114.html

Loppuvuodesta syntyneet lapset käyttävät ADHD-lääkkeitä yleisemmin kuin alkuvuodesta syntyneet

https://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/4239

Lääkärihän tämän diagnoosin antaa ja lääkkeet määrää.

Tuolla jossakin aiemmassa kommentissa sanottiin, että lääkärit käyttävät näiden diagnoosien tekemisessä myös päiväkodeissa tehtyjä havaintoja.

Ja miksiköhän he pyytävät näitä havaintoja päiväkodista, eikä siltä 16-vuotiaalta naapurintytöltä? Tai miksi he eivät havainnoi lapsia kokonaan itse, heillähän on korkeampi koulutuskin? 

Trollit heittelevät kommentteja 16-vuotiaista.

Miksi osaamisestaan ylpeät lto:t kiirehtivät ensimmäiseksi kommentoimaan, ettei heillä ole mitään vastuuta diagnooseista, joiden pohjana käytetään heidän antamiaan tietoja.

Höpöhöpö.

Vakaope tekee osuutensa prosessista: osallistuu moniammatillisiin työryhmiin ja välittää tietoa lapsen kasvusta ja kehityksestä varhaiskasvatuksen vinkkelistä yhteistyössä vanhempien kanssa. Kantaa siis vastuunsa omasta osuudestaan , mutta ei tee diagnoosia.

Harvemmin alle kouluikäinen saa ADHD-diagnoosia tai ainakaan lääkitystä siihen.

Yksikin hatarin perustein tehty väärä diagnosointi voi vaikuttaa pienen lapsen elämään haitallisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku varhaiskasvattajien fb-ryhmässä ehdotti pedagogista lakkoa. Kannatan, katsotaan vain lasten perään. SEN mä voisin tällä palkalla tehdä (en kyllä saisi siitä mitään iloa 🤔)

😂🤣😂🤣😂🤣😂🤣😂

Miten tää pedagoginen lakkonen tulisi näkymään

No tehtäisiin vain just se mitä sä ajattelet, et siellä tälläkin hetkellä tehdään tai mikä riittää sun mielestä sun lapsille.

Eli soosoo, ei saa lyödä, sanon ja istun sitten taas "katsomaan perään".

Kutsutteko median sitten paikalle katsomaan teidän Soo Soo juttuja vai miten tää niinko muuttaa jotain.