Minkä ihmeen takia lastentarhanopettajille pitäisi maksaa jopa yli 3000 euroa? Työ, jota voi tehdä kuka tahansa.

Lastentarhanopettajan työ ei tietenkään ole huuhaata, mutta ryhmäkokojen pitäisi olla pienempiä ja resursseja muutenkin enemmän (paremmat tilat, enemmän henkilökuntaa, tarvikkeet, toimintarahat).

Vasta kun peruspuitteet ovat kunnossa, on lto:n erityisestä osaamisesta hyötyä. Siksi palkankorotus ei ole ensisijainen asia jolla lasten päivähoito (kyllä, hoito ensisijaisesti!) ratkaistaan lasten kannalta parhaalla tavalla.

Oma lapseni oli aikoinaan Helsingin ja Vantaan kellaripäiväkodeissa. Niissä pienissä homeisissa tiloissa ei oikein päässyt kirkkaasti esiin se, kuka on lto, kuka hoitaja, kuka harjoittelija. Aina oli jonkun takapuoli tiellä kun yritin lasta pukea tai riisua, ja yksi tärkeä ominaisuus tuollaisessa ylikansoitetussa päiväkodissa henkilökunnalle on hoikkuus, että mahtuu lapsen kanssa pieneen tupperovessaan jos täytyy auttaa pyyhkimisessä.

Mitä varhaiskasvatusta päiväkodeissa nykyään annetaan? Syövät, leikkivät ja pakollinen päiväkoti. Mitä muuta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

NaurettavaaPelleilyä kirjoitti:

Miksi ylipäätään lasten hoitamiseen tarvitaan 6 vuotta kalliissa veronmaksajien kustantamassa yliopistossa. Älytöntä verorahojen haaskuuta!

Vaikka miten yrität selittää (juuri sinä feministiPirkko!) niin kyseessä on toimenpide jota ihmiset ovat tehneet 100 000 vuotta ilman koulutusta eli lasten vahtiminen, leikittäminen ja kaitseminen kun muu lauma on hankkimassa elantoa.

Naurettavaa. Ammatillinen esim. Lähihoitaja saisi riittää vaatimuksiin. En halua kustantaa tätä farssia enään.

Lto, nykyinen vakaopekoulutus yliopistossa ei kestä kuutta vuotta ihan tiedoksi vaan:D se kestää sen kolmisen vuotta

Kun hakee ja pääsee opiskelemaan varhaiskasvatusta yliopistoon, suurimmassa osassa yliopistoja taitaa saada oikeuden viisi vuotiseen koulutukseen, kandi + maisteri. Meidän ryhmässä kaikki suoritti maisterin eikä jättänyt kandiin. Uskaltaisin sanoa, että suurin osa on maistereita, vaikka kandi riittääkin pätevyydeksi. Moni opiskelee myös samalla luokanopen pätevyyden. Eli ei kannata suoraan olettaa, että vo on "vain" kandi.

Vielä suurempaa yhteiskunnan rahojen hukkaan heittämistä kouluttautua maisteriksi tuohon perus-lastentarhanopettajan hommaan.

Maisteriksi opiskelevat ovat päteviä päiväkodin johtajiksi, johtoon, hallintoon, suunnitteluun. Sehän nyt on päivänselvää, että syvemmät opinnot lisäävät pätevyyttä pidemmälle, eikö vain?

Miksei saman tien siirretä muitakin alemman koulutuksen aloja yliopistoon? Lähihoitajatkin voisivat opiskella maistereiksi ja olisivat näin pätevämpiä työssään.

Sun kommentissa ei ole järkeä.:D kuten täällä on sanottu jo varmaan moneen otteeseen, lto/vaka ei tee samaa työtä, kuin lastenhoitajat. Samoin kuin muilla aloilla eri työnkuviin on eri koulutukset. Miksi lähihoitajien pitäisi kouluttautua yliopistossa? Tässä oli kyse ihan eri asioista, en tiedä etkö itse ymmärrä vai mitä tällä yrität

Yhtä hyvin voi kysyä, miksi lastentarhanopettajien pitäisi kouluttautua yliopistossa? Koulutus sopisi paremmin ammattikorkeakouluun. Sairaanhoitajatkin kouluttautuvat AMK:ssa, ja ovat siitä huolimatta osaavia ammattilaisia.

No jos nyt joku asiaan perehtynyt instanssi on tullut siihen tulokseen, että yliopisto on oikea paikka lto koulutukselle, niin sitten se on niin! Kukaan joka ei ole kyseistä koulutusta käynyt ei voi oikeasti tietää sen tarkkaa sisältöä ja vaativuutta. Itse sh:n koulutuksen yhteydessä opiskelin täydentäviä kursseja omaan tulevaan erikoisalaan liittyen myös yliopistossa. Omalla kohdalla vaatimustaso yliopiston ja amk:n kurssien välillä ei juuri toisistaan poikennut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päiväkodissa työskentelevälle on tärkeämpää olla lapsirakas ja empaattinen kuin se lto-tutkinto. Lapsemme päiväkodissa oli kyllä niin karmeita, ilkeitä muodollisesti päteviä lto:ja, että meni kyllä arvostus heitä kohtaan. Usein heillä on vielä tarve päteä ja tekevät "diagnooseja" ja leimaavat tavallisia lapsia.

Olet siis laittanut lapsesi huonoon päiväkotiin ja sitten haukut koko ammattikunnan sen perusteella?

Kyllä päiväkodin työntekijän on osattava tunnistaa lapsista mahdollisia erityispiirteitä, jotta lasta osataan käsitellä oikein jo ennen mahdollista diagnoosia, jonka lapsi saattaisi tarvita. Ammattitaito piilee siinä osaako sen tunnistamisen tehdä oikein. Jos olet hyvä, et diagnosoi tervettä lasta.

Ihan kuin voisi tuosta vain valita ihanan päiväkodin monien joukosta... Mutta siis huvittavaa kun lto: t siis oikeasti luulevat olevansa päteviä tekemään diagnooseja. Huomaa, että ehkä.hieman liian suuret luulot....

Etkö ymmärrä lukemaasi? Ei ne LTO:t mitään diagnooseja laadi, sen tekee lääkäri. Työntekijöiden tulee kuitenkin osata tunnistaa nämä erityispiirteet yllämainitusta syystä. Se on osa sitä ammattitaitoa eikä mitään luuloja itsestä. Jos sitä ei osata tehdä, niin lapsi jää vaille tarvitsemastaan tuesta eikä vanhemmatkaan saa silloin tukea päiväkodista. Voi hyvää päivää.

Kaikki tietävät, että lääkärit, esimerkiksi lastenneurologit, tekevät diagnooseja, eivät lto:t. Tosiasiassa lääkäreillä ei ole kuitenkaan aikaa tarkkailla lasta tämän päivittäisessä ympäristössä, ainoastaan tavata tämä lyhyesti.

Lääkäri perustaa diagnoosinsa psykologin, lto:n ja vanhempien täyttämiin havaintolomakkeisiin näihin luottaen. Käytännössä lto:n ajama diagnoosi menee siis läpi lääkärille, elleivät vanhemmat kyseenalaista sitä voimakkaasti. Joskus tämä on lapsen onneksi, joskus vahingoksi. Lto ei kuitenkaan ole lääkäri, eivätkä lto:t aina osaa huomioida – koulutuksestaan huolimatt – lapsen ikätasoa. Tämä kuulostaa kummalliselta, mutta kun vaikkapa eskariryhmässä on alkuvuonna ja loppuvuonna syntyneitä, niin tutkimuksenkin mukaan haaviin jää useammin loppuvuonna syntyneitä, jotka eivät lto:n mukaan ole ikäkautensa kehitystasolla. Esimerkiksi ahdh-diagnooseja on leivottu merkittävästi runsaammin loppuvuonna kuin alkuvuonna syntyneille. Tämä indikoi sitä, että on vahingollista lapselle odottaa häneltä samaa kehitystasoa kuin mihin melkein vuosi aikaisemmin syntyneet pystyvät. Osaamattomuus aiheuttaa turhautumista ja häiriökäyttäytymistä, kun vaaditaan liian varhain sellaista mihin ei pysty. Ja tätä virhettä on toistettu pitkään päiväkodeissa ja eskareissa, ja se on aiheuttanut lasten itsetunnolle vahinkoa leimaamisen muodossa, kun ainoa mitä olisi tarvittu, on 11 kuukautta lisää aikaa.

Tässä kommentissa on tärkeitä asioita. Tuossa iässä kehityserot voivat olla alku- ja loppuvuodesta syntyneiden välillä todella suuria. On järkyttävää, jos sen pohjalta aletaan diagnosoida lapsia esim. adhd-diagnoosilla, ja määrätä lääkkeitä. Kyllä on asiantuntijoiden ammattitaito pahasti kateissa, jos ei ymmärretä kehityseroja. Netissä on tätä asiaa käsitelty monessa paikassa.

Esiopetusikäisten lasten kasvua ja kehitystä seurataan aika tiukalla aikataululla ajatellen tulevaa koulunaloitusta. Mitä aikaisemmin tukitoimet aloitetaan, sitä pienemmillä resursseilla voidaan auttaa ( tämä tietysti koskee kaikkia alle kouluikäisiä, ei vain esiopetusikäisiä). Esiopetusikäisten kohdalla voida eritellä alku-tai loppuvuonna syntyneitä, Suomessa kun koulun aloittaa koko ikäluokka samaan aikaan.

Erot kehitystasossa voivat olla suuret, mutta ei ole vakaopen päätettävissä, huomioidaanko syntymäkuukausi vai ei.

Ette voi olla tosissanne. Tässäkö on arvostus? Taas yksi syy harkita alanvaihtoa. Toivottavasti tää maa menee sellaiseen jamaan, että ne teidän 6-vuotiaat tai "ketä tahansa" pyörittää tätä varhaiskasvatusjärjestelmää, niin ehkä alettaisiin ymmärtää koulutuksen ja pedagogiikan merkitys.. T. Se turha varhaiskasvatuksen opettaja.

Vierailija kirjoitti:

Ette voi olla tosissanne. Tässäkö on arvostus? Taas yksi syy harkita alanvaihtoa. Toivottavasti tää maa menee sellaiseen jamaan, että ne teidän 6-vuotiaat tai "ketä tahansa" pyörittää tätä varhaiskasvatusjärjestelmää, niin ehkä alettaisiin ymmärtää koulutuksen ja pedagogiikan merkitys.. T. Se turha varhaiskasvatuksen opettaja.

16-vuotiaat*. Ja ai noi, haluaisin myös nähdä heidän tekevän pedagogiset arvioit ja selvitykset erityisen tuen tarpeista ja toteuttaa niitä myös toiminnassaan.

Jotkut täällä ovatkin jo viisaasti kommentoineet, että perusasiat on saatava ensin kuntoon. Mistään varhaiskasvatuksesta ei voida puhua, jos todellinen tilanne on se, että lapsia hoitavaa henkilökuntaa on jatkuvasti liian vähän ja päivät kuluvat siihen, että yritetään vaan jotenkin selvitä. Jokainen järjellä asioita ajatteleva ymmärtää, että akuutein asia ei korjaannu yhden työntekijäryhmän palkkaa nostamalla. Tarvitaan lukumääräisesti enemmän lastenhoitajia ja pienemmät ryhmät. Monet lasten käytöshäiriötkin saataisiin todennäköisesti vähenemään, jos rauhallisempi hoitoympäristö tukisi lasten ja työntekijöiden arkea.

Tähän liittyy melko tuore päiväkodin arkea kuvaava artikkeli, jossa helsinkiläinen lastentarhanopettaja kertoo, ettei laittaisi omia lapsiaan siihen päiväkotiin, jossa työskentelee: https://yle.fi/uutiset/3-10084342

Kirjoitan niin kiihdyksissäni, että kirjoitusvirheitä vilisee tekstit täynnä. Argh! Että voi sapettaa. Toivon, että tämä oli provo, ainakin sai mut provoisoitumaan nimittäin!

- se turha ope

Moni ei suostuisi tekemään kyseistä työtä. Kestävät juuri ja juuri omia lapsiaan.

Vierailija kirjoitti:

Kirjoitan niin kiihdyksissäni, että kirjoitusvirheitä vilisee tekstit täynnä. Argh! Että voi sapettaa. Toivon, että tämä oli provo, ainakin sai mut provoisoitumaan nimittäin!

- se turha ope

Älä välitä, näihin tottuu. Ihmiset ei vaan tajua että työ on suurimmaksi osaksi ihan muuta kuin mitä he ulkopuolisina näkevät. T. Sh (samassa veneessä ollaan...)

En malta odottaa, että pääsen valmistuttuani työskentelemään varhaiskasvatuksenopettajana! Lapset on ihania, ja on mahtavaa, että pääsen mukaan tuohon tärkeään aikaan monen lapsen elämässä❤️ Ja ai että on hienoa, että pystyn elättämään itseni tällä alalla, tuo palkka sopii minulle oikein hyvin, hyvällä omallatunnolla sen otan vastaan tärkeästä työstäni.

Minä haluan maksaa veroja vielä paljon enemmän, jotta lastentarhanopettajille aletaan maksamaan kunnon palkkaa. Nostetaan myös opettajille ja sairaanhoitajille. Kaikille kaikkea lisää, niin saadaan kunnallisveroprosenttikin 50%. 

Lisää rahaa kaikille niille, joiden palkka maksetaan veroeuroilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päiväkodissa työskentelevälle on tärkeämpää olla lapsirakas ja empaattinen kuin se lto-tutkinto. Lapsemme päiväkodissa oli kyllä niin karmeita, ilkeitä muodollisesti päteviä lto:ja, että meni kyllä arvostus heitä kohtaan. Usein heillä on vielä tarve päteä ja tekevät "diagnooseja" ja leimaavat tavallisia lapsia.

Olet siis laittanut lapsesi huonoon päiväkotiin ja sitten haukut koko ammattikunnan sen perusteella?

Kyllä päiväkodin työntekijän on osattava tunnistaa lapsista mahdollisia erityispiirteitä, jotta lasta osataan käsitellä oikein jo ennen mahdollista diagnoosia, jonka lapsi saattaisi tarvita. Ammattitaito piilee siinä osaako sen tunnistamisen tehdä oikein. Jos olet hyvä, et diagnosoi tervettä lasta.

Ihan kuin voisi tuosta vain valita ihanan päiväkodin monien joukosta... Mutta siis huvittavaa kun lto: t siis oikeasti luulevat olevansa päteviä tekemään diagnooseja. Huomaa, että ehkä.hieman liian suuret luulot....

Etkö ymmärrä lukemaasi? Ei ne LTO:t mitään diagnooseja laadi, sen tekee lääkäri. Työntekijöiden tulee kuitenkin osata tunnistaa nämä erityispiirteet yllämainitusta syystä. Se on osa sitä ammattitaitoa eikä mitään luuloja itsestä. Jos sitä ei osata tehdä, niin lapsi jää vaille tarvitsemastaan tuesta eikä vanhemmatkaan saa silloin tukea päiväkodista. Voi hyvää päivää.

Kaikki tietävät, että lääkärit, esimerkiksi lastenneurologit, tekevät diagnooseja, eivät lto:t. Tosiasiassa lääkäreillä ei ole kuitenkaan aikaa tarkkailla lasta tämän päivittäisessä ympäristössä, ainoastaan tavata tämä lyhyesti.

Lääkäri perustaa diagnoosinsa psykologin, lto:n ja vanhempien täyttämiin havaintolomakkeisiin näihin luottaen. Käytännössä lto:n ajama diagnoosi menee siis läpi lääkärille, elleivät vanhemmat kyseenalaista sitä voimakkaasti. Joskus tämä on lapsen onneksi, joskus vahingoksi. Lto ei kuitenkaan ole lääkäri, eivätkä lto:t aina osaa huomioida – koulutuksestaan huolimatt – lapsen ikätasoa. Tämä kuulostaa kummalliselta, mutta kun vaikkapa eskariryhmässä on alkuvuonna ja loppuvuonna syntyneitä, niin tutkimuksenkin mukaan haaviin jää useammin loppuvuonna syntyneitä, jotka eivät lto:n mukaan ole ikäkautensa kehitystasolla. Esimerkiksi ahdh-diagnooseja on leivottu merkittävästi runsaammin loppuvuonna kuin alkuvuonna syntyneille. Tämä indikoi sitä, että on vahingollista lapselle odottaa häneltä samaa kehitystasoa kuin mihin melkein vuosi aikaisemmin syntyneet pystyvät. Osaamattomuus aiheuttaa turhautumista ja häiriökäyttäytymistä, kun vaaditaan liian varhain sellaista mihin ei pysty. Ja tätä virhettä on toistettu pitkään päiväkodeissa ja eskareissa, ja se on aiheuttanut lasten itsetunnolle vahinkoa leimaamisen muodossa, kun ainoa mitä olisi tarvittu, on 11 kuukautta lisää aikaa.

Tässä kommentissa on tärkeitä asioita. Tuossa iässä kehityserot voivat olla alku- ja loppuvuodesta syntyneiden välillä todella suuria. On järkyttävää, jos sen pohjalta aletaan diagnosoida lapsia esim. adhd-diagnoosilla, ja määrätä lääkkeitä. Kyllä on asiantuntijoiden ammattitaito pahasti kateissa, jos ei ymmärretä kehityseroja. Netissä on tätä asiaa käsitelty monessa paikassa.

Esiopetusikäisten lasten kasvua ja kehitystä seurataan aika tiukalla aikataululla ajatellen tulevaa koulunaloitusta. Mitä aikaisemmin tukitoimet aloitetaan, sitä pienemmillä resursseilla voidaan auttaa ( tämä tietysti koskee kaikkia alle kouluikäisiä, ei vain esiopetusikäisiä). Esiopetusikäisten kohdalla voida eritellä alku-tai loppuvuonna syntyneitä, Suomessa kun koulun aloittaa koko ikäluokka samaan aikaan.

Erot kehitystasossa voivat olla suuret, mutta ei ole vakaopen päätettävissä, huomioidaanko syntymäkuukausi vai ei.

Kyllä jonkinlaista vastuuta lasten elämästä olettaisi ammattikasvattajilta löytyvän, kun omaa pedagogista osaamistakin nostetaan jalustalle. Vastuu tarkoittaa esim. sitä, että loppuvuodesta syntyneelle lapselle ei anneta adhd-diagnoosia sen vuoksi, että hänen kehityksensä ei ole samalla tasolla kuin alkuvuodesta syntyneen. Ei voi muuta sanoa kuin että julmia vääryyksiä voidaan pienelle ihmiselle tehdä hepposilla perusteilla.

https://www.aka.fi/fi/akatemia/media/Ajankohtaiset-uutiset/2017/loppuvu…

Tutkimuksen johtaja, professori Andre Sourander lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta muistuttaa, että vanhempien, opettajien ja ADHD-arvioita tekevien kliinikoiden on tärkeä huomioida lapsen suhteellinen ikä.

"Tällä hetkellä ikävaihtelu luokassa saattaa johtaa siihen, että loppuvuodesta syntynyt saa todennäköisemmin ADHD-diagnoosin, vaikka lapsen käytös olisi selitettävissä kypsymättömyydellä. Näyttäisi siltä, että lapsen erilaiset yksilölliset kehityspolut tulkitaan diagnostisten häiriöiden näkökulmasta. Kyseessä on epäkohta, joka voi vaikuttaa ratkaisevasti lapsen koulunaloitukseen ja myöhempään kehitykseen. ADHD-diagnoosi johtaa usein myös vuosia kestävään lääkitykseen amfetamiinijohdannaisilla, vaikka ensisijaisesti tulisi huomioida lapsen erityistarpeet kasvuympäristössä. Tämä on suuri haaste niin varhaiskasvatukselle, koululaitokselle kuin terveydenhuollollekin", Sourander painottaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päiväkodissa työskentelevälle on tärkeämpää olla lapsirakas ja empaattinen kuin se lto-tutkinto. Lapsemme päiväkodissa oli kyllä niin karmeita, ilkeitä muodollisesti päteviä lto:ja, että meni kyllä arvostus heitä kohtaan. Usein heillä on vielä tarve päteä ja tekevät "diagnooseja" ja leimaavat tavallisia lapsia.

Olet siis laittanut lapsesi huonoon päiväkotiin ja sitten haukut koko ammattikunnan sen perusteella?

Kyllä päiväkodin työntekijän on osattava tunnistaa lapsista mahdollisia erityispiirteitä, jotta lasta osataan käsitellä oikein jo ennen mahdollista diagnoosia, jonka lapsi saattaisi tarvita. Ammattitaito piilee siinä osaako sen tunnistamisen tehdä oikein. Jos olet hyvä, et diagnosoi tervettä lasta.

Ihan kuin voisi tuosta vain valita ihanan päiväkodin monien joukosta... Mutta siis huvittavaa kun lto: t siis oikeasti luulevat olevansa päteviä tekemään diagnooseja. Huomaa, että ehkä.hieman liian suuret luulot....

Etkö ymmärrä lukemaasi? Ei ne LTO:t mitään diagnooseja laadi, sen tekee lääkäri. Työntekijöiden tulee kuitenkin osata tunnistaa nämä erityispiirteet yllämainitusta syystä. Se on osa sitä ammattitaitoa eikä mitään luuloja itsestä. Jos sitä ei osata tehdä, niin lapsi jää vaille tarvitsemastaan tuesta eikä vanhemmatkaan saa silloin tukea päiväkodista. Voi hyvää päivää.

Kaikki tietävät, että lääkärit, esimerkiksi lastenneurologit, tekevät diagnooseja, eivät lto:t. Tosiasiassa lääkäreillä ei ole kuitenkaan aikaa tarkkailla lasta tämän päivittäisessä ympäristössä, ainoastaan tavata tämä lyhyesti.

Lääkäri perustaa diagnoosinsa psykologin, lto:n ja vanhempien täyttämiin havaintolomakkeisiin näihin luottaen. Käytännössä lto:n ajama diagnoosi menee siis läpi lääkärille, elleivät vanhemmat kyseenalaista sitä voimakkaasti. Joskus tämä on lapsen onneksi, joskus vahingoksi. Lto ei kuitenkaan ole lääkäri, eivätkä lto:t aina osaa huomioida – koulutuksestaan huolimatt – lapsen ikätasoa. Tämä kuulostaa kummalliselta, mutta kun vaikkapa eskariryhmässä on alkuvuonna ja loppuvuonna syntyneitä, niin tutkimuksenkin mukaan haaviin jää useammin loppuvuonna syntyneitä, jotka eivät lto:n mukaan ole ikäkautensa kehitystasolla. Esimerkiksi ahdh-diagnooseja on leivottu merkittävästi runsaammin loppuvuonna kuin alkuvuonna syntyneille. Tämä indikoi sitä, että on vahingollista lapselle odottaa häneltä samaa kehitystasoa kuin mihin melkein vuosi aikaisemmin syntyneet pystyvät. Osaamattomuus aiheuttaa turhautumista ja häiriökäyttäytymistä, kun vaaditaan liian varhain sellaista mihin ei pysty. Ja tätä virhettä on toistettu pitkään päiväkodeissa ja eskareissa, ja se on aiheuttanut lasten itsetunnolle vahinkoa leimaamisen muodossa, kun ainoa mitä olisi tarvittu, on 11 kuukautta lisää aikaa.

Tässä kommentissa on tärkeitä asioita. Tuossa iässä kehityserot voivat olla alku- ja loppuvuodesta syntyneiden välillä todella suuria. On järkyttävää, jos sen pohjalta aletaan diagnosoida lapsia esim. adhd-diagnoosilla, ja määrätä lääkkeitä. Kyllä on asiantuntijoiden ammattitaito pahasti kateissa, jos ei ymmärretä kehityseroja. Netissä on tätä asiaa käsitelty monessa paikassa.

Esiopetusikäisten lasten kasvua ja kehitystä seurataan aika tiukalla aikataululla ajatellen tulevaa koulunaloitusta. Mitä aikaisemmin tukitoimet aloitetaan, sitä pienemmillä resursseilla voidaan auttaa ( tämä tietysti koskee kaikkia alle kouluikäisiä, ei vain esiopetusikäisiä). Esiopetusikäisten kohdalla voida eritellä alku-tai loppuvuonna syntyneitä, Suomessa kun koulun aloittaa koko ikäluokka samaan aikaan.

Erot kehitystasossa voivat olla suuret, mutta ei ole vakaopen päätettävissä, huomioidaanko syntymäkuukausi vai ei.

Kyllä jonkinlaista vastuuta lasten elämästä olettaisi ammattikasvattajilta löytyvän, kun omaa pedagogista osaamistakin nostetaan jalustalle. Vastuu tarkoittaa esim. sitä, että loppuvuodesta syntyneelle lapselle ei anneta adhd-diagnoosia sen vuoksi, että hänen kehityksensä ei ole samalla tasolla kuin alkuvuodesta syntyneen. Ei voi muuta sanoa kuin että julmia vääryyksiä voidaan pienelle ihmiselle tehdä hepposilla perusteilla.

https://www.aka.fi/fi/akatemia/media/Ajankohtaiset-uutiset/2017/loppuvu…

Tutkimuksen johtaja, professori Andre Sourander lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta muistuttaa, että vanhempien, opettajien ja ADHD-arvioita tekevien kliinikoiden on tärkeä huomioida lapsen suhteellinen ikä.

"Tällä hetkellä ikävaihtelu luokassa saattaa johtaa siihen, että loppuvuodesta syntynyt saa todennäköisemmin ADHD-diagnoosin, vaikka lapsen käytös olisi selitettävissä kypsymättömyydellä. Näyttäisi siltä, että lapsen erilaiset yksilölliset kehityspolut tulkitaan diagnostisten häiriöiden näkökulmasta. Kyseessä on epäkohta, joka voi vaikuttaa ratkaisevasti lapsen koulunaloitukseen ja myöhempään kehitykseen. ADHD-diagnoosi johtaa usein myös vuosia kestävään lääkitykseen amfetamiinijohdannaisilla, vaikka ensisijaisesti tulisi huomioida lapsen erityistarpeet kasvuympäristössä. Tämä on suuri haaste niin varhaiskasvatukselle, koululaitokselle kuin terveydenhuollollekin", Sourander painottaa.

Nyt olet ehkä ymmärtänyt väärin, opettajilla varhaiskasvatuksessa tai koulussa ei ole diagnoosin määrämisoikeutta.

Vierailija kirjoitti:

Montako lastentarhaopettajaa yhteen päiväkotiin tarvitaan? Max. yksi minun mielestäni. Yhdellä voisi olla useampi pienempi päiväkoti vastuullaan. Lastentarhaopettaja ei itse hoitoon osallistuisi, ainoastaan tilanteissa jossa lasta on tarvetta arvioida ja muissa ongelmatilanteissa. Suunnittelee, arvioi, ratkaisee ongelmatilanteet. Hän olisi päiväkotien "johtaja".

Päiväkodeilla on jo johtajat.

Minä voin pyytää naapurin 16-vuotiasta vahtimaan kahta kilttiä lasta lasten omassa, tutussa kotiympäristössä.

Mutta en todellakaan veisi lastani päiväkotiin, jos toistakymmentä lasta olisi 16-vuotiaan - tai edes aikuisenkaan, alan koulutusta saamattoman vastuulla.

Eikä tässä nyt ap ole siitä kyse, että lastentarhanopettajan (joka siis on korkeakoulututkinnon suorittanut alan ammattilainen) pitäisi saada ihan samaa liksaa kuin lisensiaattityön tehneen lääkärin. Vaan että sen palkan pitäisi olla sentään sellainen, että sillä stadissa elää ja maksaa kohtuullista vuokraa. Nykyisellään ei nimittäin elä, vaan melkein kaikki tuntemani LTO:t (yksin elävät, joilla siippa ei ole hyväpalkkainen) joutuvat hakemaan lisäksi asumistukea.

Minusta lastentarhanopettajat ja lastenhoitajat tekevät tärkeää ja ennen kaikkea vastuullista työtä. He ansaitsevat saada kohtuullisen palkan siitä, mutta nykyisin he eivät sitä saa, ja alalta lähtee koko ajan työntekijöitä parempipalkkaisiin duuneihin.

Se - siis jatkuva työvoimapula ja hukkakoulutus - maksaa meille veronmaksajille pitkän pennin. Ja se ei ole järkevää.

T. Toimittaja, ei lto

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päiväkodissa työskentelevälle on tärkeämpää olla lapsirakas ja empaattinen kuin se lto-tutkinto. Lapsemme päiväkodissa oli kyllä niin karmeita, ilkeitä muodollisesti päteviä lto:ja, että meni kyllä arvostus heitä kohtaan. Usein heillä on vielä tarve päteä ja tekevät "diagnooseja" ja leimaavat tavallisia lapsia.

Olet siis laittanut lapsesi huonoon päiväkotiin ja sitten haukut koko ammattikunnan sen perusteella?

Kyllä päiväkodin työntekijän on osattava tunnistaa lapsista mahdollisia erityispiirteitä, jotta lasta osataan käsitellä oikein jo ennen mahdollista diagnoosia, jonka lapsi saattaisi tarvita. Ammattitaito piilee siinä osaako sen tunnistamisen tehdä oikein. Jos olet hyvä, et diagnosoi tervettä lasta.

Ihan kuin voisi tuosta vain valita ihanan päiväkodin monien joukosta... Mutta siis huvittavaa kun lto: t siis oikeasti luulevat olevansa päteviä tekemään diagnooseja. Huomaa, että ehkä.hieman liian suuret luulot....

Etkö ymmärrä lukemaasi? Ei ne LTO:t mitään diagnooseja laadi, sen tekee lääkäri. Työntekijöiden tulee kuitenkin osata tunnistaa nämä erityispiirteet yllämainitusta syystä. Se on osa sitä ammattitaitoa eikä mitään luuloja itsestä. Jos sitä ei osata tehdä, niin lapsi jää vaille tarvitsemastaan tuesta eikä vanhemmatkaan saa silloin tukea päiväkodista. Voi hyvää päivää.

Kaikki tietävät, että lääkärit, esimerkiksi lastenneurologit, tekevät diagnooseja, eivät lto:t. Tosiasiassa lääkäreillä ei ole kuitenkaan aikaa tarkkailla lasta tämän päivittäisessä ympäristössä, ainoastaan tavata tämä lyhyesti.

Lääkäri perustaa diagnoosinsa psykologin, lto:n ja vanhempien täyttämiin havaintolomakkeisiin näihin luottaen. Käytännössä lto:n ajama diagnoosi menee siis läpi lääkärille, elleivät vanhemmat kyseenalaista sitä voimakkaasti. Joskus tämä on lapsen onneksi, joskus vahingoksi. Lto ei kuitenkaan ole lääkäri, eivätkä lto:t aina osaa huomioida – koulutuksestaan huolimatt – lapsen ikätasoa. Tämä kuulostaa kummalliselta, mutta kun vaikkapa eskariryhmässä on alkuvuonna ja loppuvuonna syntyneitä, niin tutkimuksenkin mukaan haaviin jää useammin loppuvuonna syntyneitä, jotka eivät lto:n mukaan ole ikäkautensa kehitystasolla. Esimerkiksi ahdh-diagnooseja on leivottu merkittävästi runsaammin loppuvuonna kuin alkuvuonna syntyneille. Tämä indikoi sitä, että on vahingollista lapselle odottaa häneltä samaa kehitystasoa kuin mihin melkein vuosi aikaisemmin syntyneet pystyvät. Osaamattomuus aiheuttaa turhautumista ja häiriökäyttäytymistä, kun vaaditaan liian varhain sellaista mihin ei pysty. Ja tätä virhettä on toistettu pitkään päiväkodeissa ja eskareissa, ja se on aiheuttanut lasten itsetunnolle vahinkoa leimaamisen muodossa, kun ainoa mitä olisi tarvittu, on 11 kuukautta lisää aikaa.

Tässä kommentissa on tärkeitä asioita. Tuossa iässä kehityserot voivat olla alku- ja loppuvuodesta syntyneiden välillä todella suuria. On järkyttävää, jos sen pohjalta aletaan diagnosoida lapsia esim. adhd-diagnoosilla, ja määrätä lääkkeitä. Kyllä on asiantuntijoiden ammattitaito pahasti kateissa, jos ei ymmärretä kehityseroja. Netissä on tätä asiaa käsitelty monessa paikassa.

Esiopetusikäisten lasten kasvua ja kehitystä seurataan aika tiukalla aikataululla ajatellen tulevaa koulunaloitusta. Mitä aikaisemmin tukitoimet aloitetaan, sitä pienemmillä resursseilla voidaan auttaa ( tämä tietysti koskee kaikkia alle kouluikäisiä, ei vain esiopetusikäisiä). Esiopetusikäisten kohdalla voida eritellä alku-tai loppuvuonna syntyneitä, Suomessa kun koulun aloittaa koko ikäluokka samaan aikaan.

Erot kehitystasossa voivat olla suuret, mutta ei ole vakaopen päätettävissä, huomioidaanko syntymäkuukausi vai ei.

Kyllä jonkinlaista vastuuta lasten elämästä olettaisi ammattikasvattajilta löytyvän, kun omaa pedagogista osaamistakin nostetaan jalustalle. Vastuu tarkoittaa esim. sitä, että loppuvuodesta syntyneelle lapselle ei anneta adhd-diagnoosia sen vuoksi, että hänen kehityksensä ei ole samalla tasolla kuin alkuvuodesta syntyneen. Ei voi muuta sanoa kuin että julmia vääryyksiä voidaan pienelle ihmiselle tehdä hepposilla perusteilla.

https://www.aka.fi/fi/akatemia/media/Ajankohtaiset-uutiset/2017/loppuvu…

Tutkimuksen johtaja, professori Andre Sourander lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta muistuttaa, että vanhempien, opettajien ja ADHD-arvioita tekevien kliinikoiden on tärkeä huomioida lapsen suhteellinen ikä.

"Tällä hetkellä ikävaihtelu luokassa saattaa johtaa siihen, että loppuvuodesta syntynyt saa todennäköisemmin ADHD-diagnoosin, vaikka lapsen käytös olisi selitettävissä kypsymättömyydellä. Näyttäisi siltä, että lapsen erilaiset yksilölliset kehityspolut tulkitaan diagnostisten häiriöiden näkökulmasta. Kyseessä on epäkohta, joka voi vaikuttaa ratkaisevasti lapsen koulunaloitukseen ja myöhempään kehitykseen. ADHD-diagnoosi johtaa usein myös vuosia kestävään lääkitykseen amfetamiinijohdannaisilla, vaikka ensisijaisesti tulisi huomioida lapsen erityistarpeet kasvuympäristössä. Tämä on suuri haaste niin varhaiskasvatukselle, koululaitokselle kuin terveydenhuollollekin", Sourander painottaa.

Nyt olet ehkä ymmärtänyt väärin, opettajilla varhaiskasvatuksessa tai koulussa ei ole diagnoosin määrämisoikeutta.

Tässä ketjussa on kerrottu, että diagnooseja tekevät lääkärit käyttävät myös päiväkodista saatuja tietoja. Juuri sitähän lto:t tässä ketjussa korostavat, että heillä on pedagogista osaamista tällaisten asioiden huomioimiseen. Nytkö siis pestään kädet ja vastuu sälytetään muille? Koittakaa nyt itsekin päättää, mitä osaamista teillä on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päiväkodissa työskentelevälle on tärkeämpää olla lapsirakas ja empaattinen kuin se lto-tutkinto. Lapsemme päiväkodissa oli kyllä niin karmeita, ilkeitä muodollisesti päteviä lto:ja, että meni kyllä arvostus heitä kohtaan. Usein heillä on vielä tarve päteä ja tekevät "diagnooseja" ja leimaavat tavallisia lapsia.

Olet siis laittanut lapsesi huonoon päiväkotiin ja sitten haukut koko ammattikunnan sen perusteella?

Kyllä päiväkodin työntekijän on osattava tunnistaa lapsista mahdollisia erityispiirteitä, jotta lasta osataan käsitellä oikein jo ennen mahdollista diagnoosia, jonka lapsi saattaisi tarvita. Ammattitaito piilee siinä osaako sen tunnistamisen tehdä oikein. Jos olet hyvä, et diagnosoi tervettä lasta.

Ihan kuin voisi tuosta vain valita ihanan päiväkodin monien joukosta... Mutta siis huvittavaa kun lto: t siis oikeasti luulevat olevansa päteviä tekemään diagnooseja. Huomaa, että ehkä.hieman liian suuret luulot....

Etkö ymmärrä lukemaasi? Ei ne LTO:t mitään diagnooseja laadi, sen tekee lääkäri. Työntekijöiden tulee kuitenkin osata tunnistaa nämä erityispiirteet yllämainitusta syystä. Se on osa sitä ammattitaitoa eikä mitään luuloja itsestä. Jos sitä ei osata tehdä, niin lapsi jää vaille tarvitsemastaan tuesta eikä vanhemmatkaan saa silloin tukea päiväkodista. Voi hyvää päivää.

Kaikki tietävät, että lääkärit, esimerkiksi lastenneurologit, tekevät diagnooseja, eivät lto:t. Tosiasiassa lääkäreillä ei ole kuitenkaan aikaa tarkkailla lasta tämän päivittäisessä ympäristössä, ainoastaan tavata tämä lyhyesti.

Lääkäri perustaa diagnoosinsa psykologin, lto:n ja vanhempien täyttämiin havaintolomakkeisiin näihin luottaen. Käytännössä lto:n ajama diagnoosi menee siis läpi lääkärille, elleivät vanhemmat kyseenalaista sitä voimakkaasti. Joskus tämä on lapsen onneksi, joskus vahingoksi. Lto ei kuitenkaan ole lääkäri, eivätkä lto:t aina osaa huomioida – koulutuksestaan huolimatt – lapsen ikätasoa. Tämä kuulostaa kummalliselta, mutta kun vaikkapa eskariryhmässä on alkuvuonna ja loppuvuonna syntyneitä, niin tutkimuksenkin mukaan haaviin jää useammin loppuvuonna syntyneitä, jotka eivät lto:n mukaan ole ikäkautensa kehitystasolla. Esimerkiksi ahdh-diagnooseja on leivottu merkittävästi runsaammin loppuvuonna kuin alkuvuonna syntyneille. Tämä indikoi sitä, että on vahingollista lapselle odottaa häneltä samaa kehitystasoa kuin mihin melkein vuosi aikaisemmin syntyneet pystyvät. Osaamattomuus aiheuttaa turhautumista ja häiriökäyttäytymistä, kun vaaditaan liian varhain sellaista mihin ei pysty. Ja tätä virhettä on toistettu pitkään päiväkodeissa ja eskareissa, ja se on aiheuttanut lasten itsetunnolle vahinkoa leimaamisen muodossa, kun ainoa mitä olisi tarvittu, on 11 kuukautta lisää aikaa.

Tässä kommentissa on tärkeitä asioita. Tuossa iässä kehityserot voivat olla alku- ja loppuvuodesta syntyneiden välillä todella suuria. On järkyttävää, jos sen pohjalta aletaan diagnosoida lapsia esim. adhd-diagnoosilla, ja määrätä lääkkeitä. Kyllä on asiantuntijoiden ammattitaito pahasti kateissa, jos ei ymmärretä kehityseroja. Netissä on tätä asiaa käsitelty monessa paikassa.

Esiopetusikäisten lasten kasvua ja kehitystä seurataan aika tiukalla aikataululla ajatellen tulevaa koulunaloitusta. Mitä aikaisemmin tukitoimet aloitetaan, sitä pienemmillä resursseilla voidaan auttaa ( tämä tietysti koskee kaikkia alle kouluikäisiä, ei vain esiopetusikäisiä). Esiopetusikäisten kohdalla voida eritellä alku-tai loppuvuonna syntyneitä, Suomessa kun koulun aloittaa koko ikäluokka samaan aikaan.

Erot kehitystasossa voivat olla suuret, mutta ei ole vakaopen päätettävissä, huomioidaanko syntymäkuukausi vai ei.

Kyllä jonkinlaista vastuuta lasten elämästä olettaisi ammattikasvattajilta löytyvän, kun omaa pedagogista osaamistakin nostetaan jalustalle. Vastuu tarkoittaa esim. sitä, että loppuvuodesta syntyneelle lapselle ei anneta adhd-diagnoosia sen vuoksi, että hänen kehityksensä ei ole samalla tasolla kuin alkuvuodesta syntyneen. Ei voi muuta sanoa kuin että julmia vääryyksiä voidaan pienelle ihmiselle tehdä hepposilla perusteilla.

https://www.aka.fi/fi/akatemia/media/Ajankohtaiset-uutiset/2017/loppuvu…

Tutkimuksen johtaja, professori Andre Sourander lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta muistuttaa, että vanhempien, opettajien ja ADHD-arvioita tekevien kliinikoiden on tärkeä huomioida lapsen suhteellinen ikä.

"Tällä hetkellä ikävaihtelu luokassa saattaa johtaa siihen, että loppuvuodesta syntynyt saa todennäköisemmin ADHD-diagnoosin, vaikka lapsen käytös olisi selitettävissä kypsymättömyydellä. Näyttäisi siltä, että lapsen erilaiset yksilölliset kehityspolut tulkitaan diagnostisten häiriöiden näkökulmasta. Kyseessä on epäkohta, joka voi vaikuttaa ratkaisevasti lapsen koulunaloitukseen ja myöhempään kehitykseen. ADHD-diagnoosi johtaa usein myös vuosia kestävään lääkitykseen amfetamiinijohdannaisilla, vaikka ensisijaisesti tulisi huomioida lapsen erityistarpeet kasvuympäristössä. Tämä on suuri haaste niin varhaiskasvatukselle, koululaitokselle kuin terveydenhuollollekin", Sourander painottaa.

Nyt olet ehkä ymmärtänyt väärin, opettajilla varhaiskasvatuksessa tai koulussa ei ole diagnoosin määrämisoikeutta.

"Tämä on suuri haaste niin varhaiskasvatukselle, koululaitokselle kuin terveydenhuollollekin", Sourander painottaa.

Vierailija kirjoitti:

Minä voin pyytää naapurin 16-vuotiasta vahtimaan kahta kilttiä lasta lasten omassa, tutussa kotiympäristössä.

Mutta en todellakaan veisi lastani päiväkotiin, jos toistakymmentä lasta olisi 16-vuotiaan - tai edes aikuisenkaan, alan koulutusta saamattoman vastuulla.

Eikä tässä nyt ap ole siitä kyse, että lastentarhanopettajan (joka siis on korkeakoulututkinnon suorittanut alan ammattilainen) pitäisi saada ihan samaa liksaa kuin lisensiaattityön tehneen lääkärin. Vaan että sen palkan pitäisi olla sentään sellainen, että sillä stadissa elää ja maksaa kohtuullista vuokraa. Nykyisellään ei nimittäin elä, vaan melkein kaikki tuntemani LTO:t (yksin elävät, joilla siippa ei ole hyväpalkkainen) joutuvat hakemaan lisäksi asumistukea.

Minusta lastentarhanopettajat ja lastenhoitajat tekevät tärkeää ja ennen kaikkea vastuullista työtä. He ansaitsevat saada kohtuullisen palkan siitä, mutta nykyisin he eivät sitä saa, ja alalta lähtee koko ajan työntekijöitä parempipalkkaisiin duuneihin.

Se - siis jatkuva työvoimapula ja hukkakoulutus - maksaa meille veronmaksajille pitkän pennin. Ja se ei ole järkevää.

T. Toimittaja, ei lto

Minulla on kaveri, joka tekee lastenhoitajana töitä. Hänellä ei ole alan koulutusta, vaikka yliopistosta valmistnut onkin. On lukenut avoimessa yliopistossa kasvatustieteiden kursseja kyllä.

Leikkiä valvomaan ei tarvitse alan koulutusta. Koko päiväkotiajan ei tarvitse olla ohjattua. 3 tuntia päivässä esim riittäisi. Koulutetusta henkilökunnasta on pula, joten jaettakoot heidän resurssit tuntiperusteisesti lähi päiväkoteihin tai ryhmiin. 3,5h yhdessä ryhmässä 3,5h tpisessa ja 45min suunnittelua. Kun opettaja ei ole paikalla, voi muu porukka keskittyä leikin valvontaan jne. Näin laadukas opetus koulutetun henkilökunnsn johdolla riittää pidemmälle.

Kuinka monta hierarkiatasoa päiväkodissa on?  Siivoojia, lastenhoitajia, apuopettajia, opettajia, erityisopettajia, johtajaopettajia.  Jäikö joki mainitsematta.  Siellä sitten kai nokittelevat toisiaan kun kaikki tiettävät nokkimisjärjestyksen.

Itse olen mies ja en ymmärrä tällaista nokkimisjärjestystä ollenkaan.  Olen toiminut tietotekniikkaympyröissä ja ketään ei siellä kiinnostanut että kuka on insinööri tai ekonomi tai itseopiskellut nörtti vaan.  Ainoastaan osaaminen toi arvostusta.