Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miksi sairaanhoitajien vuorotyössä ei ole sama rytmi kuin tehtaissa?
27.12.2019 |
Tehdastyössä rytmi oli esim 4 aamuvuoroa, 4 iltavuoroa, 4 yövuoroa, 6 vapaapäivää.
Opiskelen sairaanhoitajaksi ja olen hämmästynyt, kun ne vuorot voivat alalla olla sikin sokin mitä vaan. Elämää ei pysty yhtään suunnittelemaan ja vapaapäiviä voi olla esim yksi hassu jossain välissä.
Miksi rytmi ei voisi olla tuollainen selkeä? Helpottaisi työssä jaksamista. Ja pitkä yhtenäinen vapaa noin 2x kuussa olisi hyvä motivaattori, silloin voisi lähteä reissuun tai mökille.
Kommentit (449)
Tässä syy, miksi en pysty tekeen täyttälistaa. Teen 80%, koska pakko saada jotain pieniä helpotuksia eli 3 vapaata enemmän, kuin täydellä listalla. Näkyy kyllä palkassa, mutta tuo on MINIMI, mitä helpotusta tarvitsen, että jaksan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska hoitsut itse johtaa ja suunnittelee työnsä. Tehtaissa työ suunnitellaan ja johdetaan asiaan koulutusta saaneiden työnjohtajien toimesta.
Muita eroja on mm. se että tehtaissa ei ole aikaa istuttaa koko porukkaa palavereissa tuntitolkulla keskustelemassa keskenään monta kertaa päivässä vaan työssä tehdään työtä.
Missä ihmeen palavereissa? Meillä menee omat tauotkin koulutuksiin. Ette te tehtaassa ainakan tiukemmalla ole (+palkka).
Lol? Huomaa kyllä ettet ole tehnyt päivääkään muuta kuin hoitotyötäsi. En väitä että se aina olisi helppoa tai hauskaa mutta toisaalta olen huomannut että työstä kuin työstä saa huonolla organisoinnilla paljon tarvittavaa raskaampaa ja hankalampaa.
Ehkä kannattaisi kuunnella neuvoja ja käytäntöjä myös muualta koska viisas oppii muiden tekemisistä, hölmö tuppaa toistamaan omia virheitään eikä opi edes niistä. Hoitoalaa kuvaillaan alalla olevien toimesta niin raskaaksi ja kuormittavaksi että sille on likimain pakko tehdä jotain. Ei se korjaannu vain sillä että tehdään kuten ennenkin mutta maksetaan hoitsuille muutama satanen lisää liksaa.
Ja sinusta huomaa että et ole tehnyt muuta kuin sitä tehdastyötäsi ja koneiden valvontaa.
Et ymmärrä sitä kokonaislogisiikkaa mikä sairaalassa on ja miten se toimii. Ei siellä pelkästään ole hoitajia ja lääkäreitä ja asiat mitä siellä tehdään pelkästään sitä mitä Jotkut hoitajat tekevät.
Työvuoroja suunnitellessa pitää huomioida lainsäädäntö ja sopimukset. Ja sitten osaaminen ja työvoiman tarve. Työ on arki ja ma-pe painotteisya koska tuon muun logistiikan hoitaminen sitä vaatii. Esim lääkehuolto, tutkimukset , ruokahuolto, yavaralogistiikka(hoitotarvinehuolto)yms. Ei siellä sairaalassa voi olla 24 h joka alan erinoisihmisiä laumoittain, ei riitä porukka ja Suomi menisi konkurssiin. Tietyt hommat pyritään keskittämään tiettyihin aikoihin juuri siksi. Esim tuo potilaan kotiuttaminen vaatii aika paljon: pitää esim varata ajat jatkohoitoihin, tutkimuksiin ym ja jos potilas menee toiseen hoitolaitoksen, sopia kyydit, varmistaa jatkohoidot yms
Tässäkin auttaisi riittävä tukihenkilöstön määrä: sihteeri töissä myös illoissa, samoin laitoshuoltaja riittävän myöhään. Potilaan kotiutuessa hoitaja antaa kotihoito-ohjeet ja raportoi tarvittaessa jatkohoitoon. Muun hoitaa sihteeri. Sairaanhoitajien aikaa menee kohtuuttoman paljon kotiuttamiseen, iltaisin laitoshuoltajan hommiin ym.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska hoitsut itse johtaa ja suunnittelee työnsä. Tehtaissa työ suunnitellaan ja johdetaan asiaan koulutusta saaneiden työnjohtajien toimesta.
Muita eroja on mm. se että tehtaissa ei ole aikaa istuttaa koko porukkaa palavereissa tuntitolkulla keskustelemassa keskenään monta kertaa päivässä vaan työssä tehdään työtä.
Missä ihmeen palavereissa? Meillä menee omat tauotkin koulutuksiin. Ette te tehtaassa ainakan tiukemmalla ole (+palkka).
Lol? Huomaa kyllä ettet ole tehnyt päivääkään muuta kuin hoitotyötäsi. En väitä että se aina olisi helppoa tai hauskaa mutta toisaalta olen huomannut että työstä kuin työstä saa huonolla organisoinnilla paljon tarvittavaa raskaampaa ja hankalampaa.
Ehkä kannattaisi kuunnella neuvoja ja käytäntöjä myös muualta koska viisas oppii muiden tekemisistä, hölmö tuppaa toistamaan omia virheitään eikä opi edes niistä. Hoitoalaa kuvaillaan alalla olevien toimesta niin raskaaksi ja kuormittavaksi että sille on likimain pakko tehdä jotain. Ei se korjaannu vain sillä että tehdään kuten ennenkin mutta maksetaan hoitsuille muutama satanen lisää liksaa.
Jos et ihan tuntemattomana kertoisi mikä on työhistoriani. Voisit yllättyä, taustalla mm. kehittämistehtäviä. Mutta neuvominenhan näkyy sinulta sujuvan, se onkin teoriassa helppoa. Vertaa vaan lauseen postauksessa tehdastyöhön, a vot. Ei tarvitse tietää alan ominaispiirteitä, parit hp-bingon termit vaan kehiin. Kumma kun ei kelpaa.
Lollit vaan sinnekin sanoi 14-vuotias;).
Eli hoitotyö on jo saavuttanut huippunsa tehokkuudessa ja työviihtyvyydessä? Niinhän se on, jos enää ei voi mitään asiaa parantaa.
Jos tuo on sinun passiivis-aggressiivinen tulkintasi edellä käydyistä keskusteluista ja muiden väityämistä niin ei voi kuin valittaa kykyä olla huomaamatta ns. oleellista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja kun minä valmistun sairaanhoitajaksi, niin pidän vapaani milloin haluan. Jos ei työnantajalle sovi, niin etsiköön jonkun muun siihen hommaan.
Ja et sitten myös välitä muista työntekijöistä. Minä minä minä. Veikkaan, että et tule olemaan kovinkaan suosittu työkaveri
Miesten hommissa tämäkin on ratkaistu siten että koko korttitalo ei ole yhden Tero Tehdasduunarin varassa, vaan tuotanto jatkuu vaikka joku joutuisi olemaan yllättäenkin pois. Siis lisäämättä juuri muiden taakkaa tai edellyttämättä vaivalloista korvaajien etsintää.
Voi luoja. Kuule kun niissä miesten (?) hommissa tehtävät voidaan pitkälti automatisoida. Osastolla lääkemääräyksen päivittyessä ei ole robottia joka vie uudet listat kansioon ja hakee poistuneen pillerin pois jaettujen joukosta tai potilaan pöydältä. Automatisaatio ei hoida (vaikka auttaakin) potilaan havainnointia ja siihen reagoimista lukuisin tavoin, valmistele infuusioita, anna pistoksia etsi ja laita lepositeitä luvan jälkeen, käytä vessassa ja siivoa sotkuja, vastaa hälytyksiin ja kysymyksiin, kirjaa, soittele sinne ja tänne. Jne, jne.
Ota kantaa jos tiedät alasta jotain.
Ainakaan korjaamotöissä ei kyllä mikään robotti tule korjaamaan :'D
Voisi kyllä pohtia voisiko hoitotyöstä automatisoida jotain asioita, vai onko kaikki todellakin hoidettava edelleen manuaalisesti kuin joskus kuin 1800-luvulla.
Korjaamoissa korjataan esineitä, ei eläviä ja tuntevia ihmisiä. Sairaalaan joutuminen aiheuttaa monelle potilaalle kivun lisäksi myös pelkoa ja ahdistusta. Pelkoa ja ahditusta aiheutuu omaisillekin. Vaikka nykyisin monissa sairaanhoitopiireissä onkin useiden eri sairauksien nk hoitopolut löydettävissä netistä, se ei riitä. Moni potilas ja omainen ei myöskään ole sellaisessa mielentilassa, että pystyisi ottamaan kovin paljoa informaatiota vastaan. Hoitaja joutuu siis toistamaan samoja asioita ja selittämään niitä uudelleen eri tavoin, jos potilas tai omainen ei ymmärrä ensimmäistä selitystä. Tätä ei oikein voi automatisoida. Moni tutkimus, tutkimustulos ja löydöskin on tavalliselle potilaalle ihan hepreaa Ei potilas tiedä, mistä on kyse ja miten se vaikuttaa hänen tervehtymisensä. Nämä on taas asioita, joita jonkun ihmisen pitää selittää potilaalle potilaan ymmärtämällä tavalla. Tätäkään ei oikein voi automatisoida.
Sairaaloissa on todella paljon erilaista automatiikkaa. On paljon asioita, joita ihmisen ei tarvitse enää tehdä. Uusia juttuja kehitetään koko ajan eri puolilla maailmaa. Kivuissaan ja peloissaan oleva potilas tarvitsee kuitenkin ihmistä eikä konetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska hoitsut itse johtaa ja suunnittelee työnsä. Tehtaissa työ suunnitellaan ja johdetaan asiaan koulutusta saaneiden työnjohtajien toimesta.
Muita eroja on mm. se että tehtaissa ei ole aikaa istuttaa koko porukkaa palavereissa tuntitolkulla keskustelemassa keskenään monta kertaa päivässä vaan työssä tehdään työtä.
Missä ihmeen palavereissa? Meillä menee omat tauotkin koulutuksiin. Ette te tehtaassa ainakan tiukemmalla ole (+palkka).
Lol? Huomaa kyllä ettet ole tehnyt päivääkään muuta kuin hoitotyötäsi. En väitä että se aina olisi helppoa tai hauskaa mutta toisaalta olen huomannut että työstä kuin työstä saa huonolla organisoinnilla paljon tarvittavaa raskaampaa ja hankalampaa.
Ehkä kannattaisi kuunnella neuvoja ja käytäntöjä myös muualta koska viisas oppii muiden tekemisistä, hölmö tuppaa toistamaan omia virheitään eikä opi edes niistä. Hoitoalaa kuvaillaan alalla olevien toimesta niin raskaaksi ja kuormittavaksi että sille on likimain pakko tehdä jotain. Ei se korjaannu vain sillä että tehdään kuten ennenkin mutta maksetaan hoitsuille muutama satanen lisää liksaa.
Ja sinusta huomaa että et ole tehnyt muuta kuin sitä tehdastyötäsi ja koneiden valvontaa.
Et ymmärrä sitä kokonaislogisiikkaa mikä sairaalassa on ja miten se toimii. Ei siellä pelkästään ole hoitajia ja lääkäreitä ja asiat mitä siellä tehdään pelkästään sitä mitä Jotkut hoitajat tekevät.
Työvuoroja suunnitellessa pitää huomioida lainsäädäntö ja sopimukset. Ja sitten osaaminen ja työvoiman tarve. Työ on arki ja ma-pe painotteisya koska tuon muun logistiikan hoitaminen sitä vaatii. Esim lääkehuolto, tutkimukset , ruokahuolto, yavaralogistiikka(hoitotarvinehuolto)yms. Ei siellä sairaalassa voi olla 24 h joka alan erinoisihmisiä laumoittain, ei riitä porukka ja Suomi menisi konkurssiin. Tietyt hommat pyritään keskittämään tiettyihin aikoihin juuri siksi. Esim tuo potilaan kotiuttaminen vaatii aika paljon: pitää esim varata ajat jatkohoitoihin, tutkimuksiin ym ja jos potilas menee toiseen hoitolaitoksen, sopia kyydit, varmistaa jatkohoidot yms
Tässäkin auttaisi riittävä tukihenkilöstön määrä: sihteeri töissä myös illoissa, samoin laitoshuoltaja riittävän myöhään. Potilaan kotiutuessa hoitaja antaa kotihoito-ohjeet ja raportoi tarvittaessa jatkohoitoon. Muun hoitaa sihteeri. Sairaanhoitajien aikaa menee kohtuuttoman paljon kotiuttamiseen, iltaisin laitoshuoltajan hommiin ym.
Esimerkiksi päivystyksessä on sihteeri 3-vuorotyössä. Myös ainakin meillä isommilla vuodeosastoilla on sihteerit töissä illalla ja viikonloppuisin. Se on todella iso apu. Jos sihteeri sattuu olemaan jostain syystä pois, niin kyllä me hoitajat ollaan silloin monesti sormi suussa pohtimassa, että mitenkäs tämä nyt tehdään ja mistä tällaisia nyt tilataan jne. Menee hirveä aika jonkun yhden asian miettimiseen ja pohtimiseen ja ohjeiden etsimiseen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska hoitsut itse johtaa ja suunnittelee työnsä. Tehtaissa työ suunnitellaan ja johdetaan asiaan koulutusta saaneiden työnjohtajien toimesta.
Muita eroja on mm. se että tehtaissa ei ole aikaa istuttaa koko porukkaa palavereissa tuntitolkulla keskustelemassa keskenään monta kertaa päivässä vaan työssä tehdään työtä.
Mutta ovathan ne johtotehtävissä olevat hoitajat ovat saaneeet koulutuksen nimenomaan johtamiseen ja suunnittelemiseen. Ei sairaalaan voi ottaa täysin ulkopuolista henkilöä, joka ei tunne työn sisältöä.
Kyllähän sairaanhoitopiirit maksoivat takavuosina kaiken maailman konsulteille ja osaajille suolaiset rahat, mutta vähän jäi käteen noista "koulutuksista". Paljon mappeja ja hoitajien oli pakko osallistua noihin täysin turhiin koulutuksiin ja ryhmätöihin (tämä oma ja monen kollegan mielipide nyt jälkikäteen).
Niin, ainoastaan hoitoalalla vaaditaan että johtajankin on oltava koulutuksen saanut hoitsu tai lääkäri ja se on tuhlausta. Tosiasiassa johtajan olisi oltava lahjakas siinä johtamisessa ja hoitsut voi keskittyä hoitamistyöhön. Näin se muualla toimii. Ei tehtaassakaan työtä johda kokenein sorvaaja eikä kuljetusfirman ajojärjestelijällä ole välttämättä edes ajokorttia.
Konsultit taas on turhankin usein yksi turhimmista ammattiryhmistä joten turha niitä on käyttää esimerkkinä yhtään missään. Osa toki on asiantuntijoita paikallaan mutta ne loput vie koko alan maineen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
KVTES jossa määritelty rajoitukset ja ihan työntekijöiden suojelemiseksi. Kaikki, jotka ovat tehneet hoitotyötä, tietävät, että ei kukaan jaksaisi tuolla tahdilla tehdä sitä ...12 vuoroa peräkkäin...huhuh
Jätti alottaja mainitsematta että tehtailla on 4 aamua, 1 vp, 4 iltaa, 1vp, 4yötä, 6vp.
Kvtesin alaisuudessa on sen sijaan usein ollut 12pv töitä, kun vapaa on esim tämän viikon ma ja heti perään seuraavan viikon su. Kun kalenteriviikossa oltava 1vp ja se voi olla mikä vaan. Jaksotyöhän on suurinta sontaa ikinä, ja vuodenvaihteessa sen soveltaminen laajenee.
Niin niin siis yksi vapaapäivä aina välissä.
En jotenkin osannut ajatella, että ne sairaanhoitajan vuorot on ihan hatusta napattu ja taas 3 viikon välein vaihtuu. Tai tiesin kai, mutta en osannut ennakoida, miten rankkaa se on.
Silti peräänkuulutan, että sairaanhoitajien työvuoroja pitäisi rytmittää jotenkin järkevämmin, jos halutaan pitää ihmiset alalla. Pidemmät yhtenäiset vapaat joka kuukausi.
Onnistuu, jos otetaan enemmän ihmisiä töihin ja nähdään vähän vaivaa vuorojen miettimisessä.
Täytyy tähän kommentoida, että listasuunnitteluun kyllä käytetään aikaa. Se on yksi v... mäisimmistä ja eniten työaikaa työtehtävistä. Yksi suunnitteluun vaikuttava tekijä on se, että listalla olevat työntekijät eivät ole "samanarvoisia" eli osalla on erityisosaamista, minkä saatavuus on varmistettava kaikissa vuoroissa. Lisäksi on todella paljon erinäisiä koulutuksia ym., jotka huomioitaessa työvuorot ovat taas "sekaisin". Koska nuppiluku vuoroissa on minimissä, niin vaihtoehdot ovat hyvin vähissä.
Mutta miksi listantekovastuu siirretään rivityöntekijöille? Se on veemäistä ja vaativaa hommaa ja se nimenomaan kuuluisi esimiehen työtehtäviin. Mielestäni se vuorojen suunnittelu pitäisi olla vain esimiehillä eikä työntekijöiden tarvitsisi itse suunnitella... Jotkut varmasti haluavat ja se antaa sen kuvan, että saa itse päättää vuoroistaan, mutta eihän ne aina mene niin, kuin toivoisi...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska hoitsut itse johtaa ja suunnittelee työnsä. Tehtaissa työ suunnitellaan ja johdetaan asiaan koulutusta saaneiden työnjohtajien toimesta.
Muita eroja on mm. se että tehtaissa ei ole aikaa istuttaa koko porukkaa palavereissa tuntitolkulla keskustelemassa keskenään monta kertaa päivässä vaan työssä tehdään työtä.
Missä ihmeen palavereissa? Meillä menee omat tauotkin koulutuksiin. Ette te tehtaassa ainakan tiukemmalla ole (+palkka).
Lol? Huomaa kyllä ettet ole tehnyt päivääkään muuta kuin hoitotyötäsi. En väitä että se aina olisi helppoa tai hauskaa mutta toisaalta olen huomannut että työstä kuin työstä saa huonolla organisoinnilla paljon tarvittavaa raskaampaa ja hankalampaa.
Ehkä kannattaisi kuunnella neuvoja ja käytäntöjä myös muualta koska viisas oppii muiden tekemisistä, hölmö tuppaa toistamaan omia virheitään eikä opi edes niistä. Hoitoalaa kuvaillaan alalla olevien toimesta niin raskaaksi ja kuormittavaksi että sille on likimain pakko tehdä jotain. Ei se korjaannu vain sillä että tehdään kuten ennenkin mutta maksetaan hoitsuille muutama satanen lisää liksaa.
Kyllä se siihen auttaa, että hoitsut pysyvät alalla, kun palkkausta korjataan.
Ai nytkö se työ ei sitten olekaan niin raskasta että mitään tarvitsisi muuttaa kunhan saa muutaman satasen lisää liksaa? Kiva kuulla että potilaiden surkeat hoitokokemukset johtuu siis hoitsujen itsensä mielestä vain ja ainoastaan siitä ettei nuo viitsi tehdä duuniaan kunnolla kun siitä ei makseta riittävästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitotyössä toiminnot painottuu aamuun eli esim osastolla potilaiden pesut, haavahoidot ja kotiutuksen järjestäminen. Lisäksi lääkärinkierto ja lääkärin avustaminen toimenpiteissä.
Iltaisin on vähemmän toimintoja ja selvästi vähemmän henkilökuntaa. Yöllä taas henkilökuntaa on vain 1-2 eli sen verran, että ehtii kiertää kaikki potilaat parin tunnin välein ja käyttää wc:ssa ja kuvittaa, vastata potilas kelloihin hoitaa lääkehuoltoa yön osalta.
Tässä olisi ehdottomasti kehittämisen paikka! Jonkun pitäisi ravistella käytäntöjä oikein huolella. Ei ole mitään syytä miksi kaikki painottuu aamupäivään, pesut ja haavahoidot ehtii hyvin illallakin. Osa voisi tehdä säännöllistä iltaa ja aamua, osa pelkkää aamua ja osa pelkkää yötä. Kyllä jokaiseen löytyy tekijöitä.
Olisiko vakiyököt potilasturvallisuuden kannalta hyvä ratkaisu? Tuskin.
On. Tuntemani vakiyököt valvovat mielellään, eikä heitä väsytä öisin. Heille ei myöskään lääkkeiden jako yöllä olisi mikään ongelma. Eri ihmisille sopii eri asiat. On eri asia valvoa vakiyökkönä kuin epäsäännöllisen vuorotyön tekijänä, ilta-aamuputken väsyttämänä, putken jonka lopuksi tekee ne pari yötä. SE vaarantaa potilasturvallisuuden.
Kun luin tätä ketjua, aloin miettiä mikä saisi minut palaamaan hoitoalalle. Olen siis sairaanhoitaja. Ensiksikin toivoisin alalle enemmän joustavuutta. Jos hoitaja haluaa tehdä osa-aikatyötä perhetilanteen, ikääntymisen, taloudellisen tilanteen tai muun syyn vuoksi, se pitäisi olla mahdollista. Toki tämä on jollain tavalla väärin, joutuuko muilla aloilla harkitsemaan osa-aikatyötä vain siksi että työ on niin rankkaa ja samalla saamaan vähemmän palkkaa?
Hoitajia tulisi myös kuunnella enemmän työvuorosuunnittelussa. Jos osa hoitajista haluaa tehdä pelkkää yötyötä, paljon iltavuoroja tai pelkkää aamuvuoroa, niin tämä tulisi ottaa huomioon työaikasuunnittelussa. Aina löytyy niitä jotka tykkäävät yövuoroista tai niitä jotka vihaavat yövuoroja. On hoitajia jotka haluavat mieluiten työskennellä aamuisin ja toisia jotka tekisivät mieluiten iltavuoroja. Lisäksi on ihan älytöntä että hoitoalalla saat tietää työvuorosi seuraavalle 3 viikolle noin viikko etukäteen. Miksi ei ole valmiita kiertäviä työaikalistoja kuudelle viikolle kuten toisissa pohjoismaissa? Silloin voi tarkistaa työvuoronsa vaikka vuodeksi eteenpäin.
Muistan kuinka vaikeaa oli hankkia sijaisia yllättäviin sairaslomiin etenkin viikonloppuisin. Sijaisia oli kuitenkin pakko yrittää saada koska perusmiehitys oli niin alhainen. Ja jos sijaista ei saatu, niin sitten työskenneltiin vajaamiehityksen vajaamiehityksellä ja/tai tehtiin tuplavuoroja. Tästä ei luonnollisestikaan saatu mitään taloudellista korvausta, saati kiitosta. Se oli vain niin arkipäivää hoitoalalla. Eli hoitajamitoitusta pitäisi nostaa, jolloin 1-2 kahden hoitajan poissaolo ei olisi kriisitilanne. Riittävä hoitajamitoitus ehkäisee myös sairaslomia.
Työpaikan huonoon ilmapiiriin pitäisi puuttua ajoissa. Tässä osastonhoitaja on avainasemassa. Kaikenlaiselle selän takana pahan puhumiselle ja "kuppikunnille" pitäisi laittaa stoppi, samoin työpaikkakiusaamiselle. Muistan että kaikkia hoitajia ei voinut laittaa samaan vuoroon, koska he eivät tulleet toimeen keskenään. Tai että osa hoitajista tarkisti kenen kanssa oli työvuorossa, ja osa hoitajista oli happamia jos oli samassa vuorossa hoitajan kanssa, josta ei pitänyt. Aikuisten ihmisten täytyy pystyä tekemään töitä kaikkien kanssa, tervehtimään kaikkia ja käyttäytymään asiallisesti. Myös hoitajien työpanokseen pitäisi olla mahdollista puuttua. Valitettavasti hoitoalalla on ihmisiä, jotka eivät alalle sovi tai ovat vuosien mittaan menettäneet motivaationsa, ja käytös ja työnjälki on sen mukainen. Pidin itse yksilövastuisesta hoitotyöstä, jolloin jokaisessa työvuorossa oli omat potilaat joista olit vastuussa koko vuoron ajan. Lisäksi saattoi olla lääkehuoltovastuu tai joku muu tehtävä. Selkeä työnjako auttoi organisoimaan omaa työpäivää.
Ja viimeinen syy jättää hoitoala, mutta ei edes tärkein eli palkkaus. Toki parempi palkka olisi auttanut kestämään paremmin myös muita epäkohtia. Mutta kyllä mielestäni hoitoalan palkkaukseen on puututtava tai hoitoala kriisiytyy entisestään. Päättäjien on helppo sanoa, että palkankorotuksiin ei ole varaa, mutta kyse on priorisoinnista. Esimerkiksi jatkuvasti kuulee miten osa suomalaisista vain rikastuu ja osa köyhtyy. Varallisuusvero/omaisuusvero takaisin? Tämä vero on pitänyt tuloerot kurissa monissa muissa maissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
KVTES jossa määritelty rajoitukset ja ihan työntekijöiden suojelemiseksi. Kaikki, jotka ovat tehneet hoitotyötä, tietävät, että ei kukaan jaksaisi tuolla tahdilla tehdä sitä ...12 vuoroa peräkkäin...huhuh
Jätti alottaja mainitsematta että tehtailla on 4 aamua, 1 vp, 4 iltaa, 1vp, 4yötä, 6vp.
Kvtesin alaisuudessa on sen sijaan usein ollut 12pv töitä, kun vapaa on esim tämän viikon ma ja heti perään seuraavan viikon su. Kun kalenteriviikossa oltava 1vp ja se voi olla mikä vaan. Jaksotyöhän on suurinta sontaa ikinä, ja vuodenvaihteessa sen soveltaminen laajenee.
Niin niin siis yksi vapaapäivä aina välissä.
En jotenkin osannut ajatella, että ne sairaanhoitajan vuorot on ihan hatusta napattu ja taas 3 viikon välein vaihtuu. Tai tiesin kai, mutta en osannut ennakoida, miten rankkaa se on.
Silti peräänkuulutan, että sairaanhoitajien työvuoroja pitäisi rytmittää jotenkin järkevämmin, jos halutaan pitää ihmiset alalla. Pidemmät yhtenäiset vapaat joka kuukausi.
Onnistuu, jos otetaan enemmän ihmisiä töihin ja nähdään vähän vaivaa vuorojen miettimisessä.
Täytyy tähän kommentoida, että listasuunnitteluun kyllä käytetään aikaa. Se on yksi v... mäisimmistä ja eniten työaikaa työtehtävistä. Yksi suunnitteluun vaikuttava tekijä on se, että listalla olevat työntekijät eivät ole "samanarvoisia" eli osalla on erityisosaamista, minkä saatavuus on varmistettava kaikissa vuoroissa. Lisäksi on todella paljon erinäisiä koulutuksia ym., jotka huomioitaessa työvuorot ovat taas "sekaisin". Koska nuppiluku vuoroissa on minimissä, niin vaihtoehdot ovat hyvin vähissä.
Mutta miksi listantekovastuu siirretään rivityöntekijöille? Se on veemäistä ja vaativaa hommaa ja se nimenomaan kuuluisi esimiehen työtehtäviin. Mielestäni se vuorojen suunnittelu pitäisi olla vain esimiehillä eikä työntekijöiden tarvitsisi itse suunnitella... Jotkut varmasti haluavat ja se antaa sen kuvan, että saa itse päättää vuoroistaan, mutta eihän ne aina mene niin, kuin toivoisi...
Autonominen eli yhteisöllinen työvuorosuunittelu lisää työtyytyväisyyttä. Lopullisen työvuorosuunittelu tekee aina esimies, koska esimies on siitä vastuussa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska hoitsut itse johtaa ja suunnittelee työnsä. Tehtaissa työ suunnitellaan ja johdetaan asiaan koulutusta saaneiden työnjohtajien toimesta.
Muita eroja on mm. se että tehtaissa ei ole aikaa istuttaa koko porukkaa palavereissa tuntitolkulla keskustelemassa keskenään monta kertaa päivässä vaan työssä tehdään työtä.
Mutta ovathan ne johtotehtävissä olevat hoitajat ovat saaneeet koulutuksen nimenomaan johtamiseen ja suunnittelemiseen. Ei sairaalaan voi ottaa täysin ulkopuolista henkilöä, joka ei tunne työn sisältöä.
Kyllähän sairaanhoitopiirit maksoivat takavuosina kaiken maailman konsulteille ja osaajille suolaiset rahat, mutta vähän jäi käteen noista "koulutuksista". Paljon mappeja ja hoitajien oli pakko osallistua noihin täysin turhiin koulutuksiin ja ryhmätöihin (tämä oma ja monen kollegan mielipide nyt jälkikäteen).
Niin, ainoastaan hoitoalalla vaaditaan että johtajankin on oltava koulutuksen saanut hoitsu tai lääkäri ja se on tuhlausta. Tosiasiassa johtajan olisi oltava lahjakas siinä johtamisessa ja hoitsut voi keskittyä hoitamistyöhön. Näin se muualla toimii. Ei tehtaassakaan työtä johda kokenein sorvaaja eikä kuljetusfirman ajojärjestelijällä ole välttämättä edes ajokorttia.
Konsultit taas on turhankin usein yksi turhimmista ammattiryhmistä joten turha niitä on käyttää esimerkkinä yhtään missään. Osa toki on asiantuntijoita paikallaan mutta ne loput vie koko alan maineen.
No kyllä hoitotyön esimiehellä pitää olla johtajan koulutus. Pitää tietää ja hallita suuri määrä esim lainsäädäntöön liittyviä asioita....Olen nähnyt liian monta tämmöistä ei-johtajakoulutettua johtajaa hoitotyössä....pitkä ja kivinen on tie heillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska hoitsut itse johtaa ja suunnittelee työnsä. Tehtaissa työ suunnitellaan ja johdetaan asiaan koulutusta saaneiden työnjohtajien toimesta.
Muita eroja on mm. se että tehtaissa ei ole aikaa istuttaa koko porukkaa palavereissa tuntitolkulla keskustelemassa keskenään monta kertaa päivässä vaan työssä tehdään työtä.
Mutta ovathan ne johtotehtävissä olevat hoitajat ovat saaneeet koulutuksen nimenomaan johtamiseen ja suunnittelemiseen. Ei sairaalaan voi ottaa täysin ulkopuolista henkilöä, joka ei tunne työn sisältöä.
Kyllähän sairaanhoitopiirit maksoivat takavuosina kaiken maailman konsulteille ja osaajille suolaiset rahat, mutta vähän jäi käteen noista "koulutuksista". Paljon mappeja ja hoitajien oli pakko osallistua noihin täysin turhiin koulutuksiin ja ryhmätöihin (tämä oma ja monen kollegan mielipide nyt jälkikäteen).
Niin, ainoastaan hoitoalalla vaaditaan että johtajankin on oltava koulutuksen saanut hoitsu tai lääkäri ja se on tuhlausta. Tosiasiassa johtajan olisi oltava lahjakas siinä johtamisessa ja hoitsut voi keskittyä hoitamistyöhön. Näin se muualla toimii. Ei tehtaassakaan työtä johda kokenein sorvaaja eikä kuljetusfirman ajojärjestelijällä ole välttämättä edes ajokorttia.
Konsultit taas on turhankin usein yksi turhimmista ammattiryhmistä joten turha niitä on käyttää esimerkkinä yhtään missään. Osa toki on asiantuntijoita paikallaan mutta ne loput vie koko alan maineen.
Nyt en tiedä minkä tason johtajista puhut, sairaanhoitopiirin johdosta, ylihoitajista? Mutta mikäli lähiesimiestyöstä on puhe niin fakta on se et sinä ilman hoitajataustaa pärjää akuuttipuolen osastonhoitajana. Homma on niin spesifiä, vaikka et kentällä olekaan. On tiedettävä juuri sen osaston kiemurat ja huolella.
Edelleenkin: moni näistä hyvien neuvojen jakelijoista ilmeisesti luulee että kukaan muu ei ajattele työn kehittämistä kaikilta mahdollisilta kanteilta. Jopa ihmiset jotka tekevät kyseistä työtä voivat ajatella (sarkasmi). Osa toki ajattelee terävämmin kuin toiset, mutta sekään ei auta jos resurssia ei ole eikä olemassaolevilla voi loputtomiin pelata.
Konsulteista lähes samaa mieltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska hoitsut itse johtaa ja suunnittelee työnsä. Tehtaissa työ suunnitellaan ja johdetaan asiaan koulutusta saaneiden työnjohtajien toimesta.
Muita eroja on mm. se että tehtaissa ei ole aikaa istuttaa koko porukkaa palavereissa tuntitolkulla keskustelemassa keskenään monta kertaa päivässä vaan työssä tehdään työtä.
Mutta ovathan ne johtotehtävissä olevat hoitajat ovat saaneeet koulutuksen nimenomaan johtamiseen ja suunnittelemiseen. Ei sairaalaan voi ottaa täysin ulkopuolista henkilöä, joka ei tunne työn sisältöä.
Kyllähän sairaanhoitopiirit maksoivat takavuosina kaiken maailman konsulteille ja osaajille suolaiset rahat, mutta vähän jäi käteen noista "koulutuksista". Paljon mappeja ja hoitajien oli pakko osallistua noihin täysin turhiin koulutuksiin ja ryhmätöihin (tämä oma ja monen kollegan mielipide nyt jälkikäteen).
Niin, ainoastaan hoitoalalla vaaditaan että johtajankin on oltava koulutuksen saanut hoitsu tai lääkäri ja se on tuhlausta. Tosiasiassa johtajan olisi oltava lahjakas siinä johtamisessa ja hoitsut voi keskittyä hoitamistyöhön. Näin se muualla toimii. Ei tehtaassakaan työtä johda kokenein sorvaaja eikä kuljetusfirman ajojärjestelijällä ole välttämättä edes ajokorttia.
Konsultit taas on turhankin usein yksi turhimmista ammattiryhmistä joten turha niitä on käyttää esimerkkinä yhtään missään. Osa toki on asiantuntijoita paikallaan mutta ne loput vie koko alan maineen.
Nyt en tiedä minkä tason johtajista puhut, sairaanhoitopiirin johdosta, ylihoitajista? Mutta mikäli lähiesimiestyöstä on puhe niin fakta on se et sinä ilman hoitajataustaa pärjää akuuttipuolen osastonhoitajana. Homma on niin spesifiä, vaikka et kentällä olekaan. On tiedettävä juuri sen osaston kiemurat ja huolella.
Edelleenkin: moni näistä hyvien neuvojen jakelijoista ilmeisesti luulee että kukaan muu ei ajattele työn kehittämistä kaikilta mahdollisilta kanteilta. Jopa ihmiset jotka tekevät kyseistä työtä voivat ajatella (sarkasmi). Osa toki ajattelee terävämmin kuin toiset, mutta sekään ei auta jos resurssia ei ole eikä olemassaolevilla voi loputtomiin pelata.
Konsulteista lähes samaa mieltä.
Työn kehittäminen on just sitä johtajan ammattitaitoa jota itse hoitsuilla ei välttämättä ole koska ammattitaito on hoitotyössä. Toki on niitäkin hoitsuja joista tulisi hyviä johtajia.
Pelkkä ajattelu ei aina riitä vaan pitää olla myös keinot ratkaista ongelma. Hoitajan näkökulmasta ratkaisut tuppaa olemaan sitä pientä hienosäätöä samaan vanhaan kun oikeasti tarvittaisiin jotain isompaa muutosta prosessiin.
Eikä tuo ylläoleva tarkoita että hoitsujen pitää olla 100% sätkynukkeja johtajansa johdettavissa ilman mitään vastuuta mutta jollain järkevällä tavalla nuo hommat tulisi uudelleenjakaa jotta homma sujuisi nykyistä paremmin, potilaat saisi tarpeellista ja hyvää hoitoa ja hoitsut jaksaisi työssään. En usko että se parisataa lisää palkkaa korjaa yhtään mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksiköt ovat niin pieniä, että ei riitä henkilökunta kiertäviin listoihin. Sairaalaosastoilla mennään täysin minimimiehityksellä - tehtaissa ei. Eli jos meillä yksikin päivänkin pois, on palkattava sijainen, koska muuten on "laittoman pieni miehitys".
Tehy on tehnyt päätökset, että lista ei saa olla kuin 3 viikkoa, jolloin ei ole mahdollisuutta tehdä ap:n ehdottamia listoja, koska tunnit ei tuossa 3 viikossa tasoitu. Hoitotyössä vapaita on paljon vähemmän kuin tehtaassa, koska yötyövapaat maksetaan palkkana, se tulee edullisemmaksi kuin työntekijöiden lisääminen.
Tämän lisäksi hoitajilla on omia toiveita, moni on yksinhuoltaja, moni haluaa harrastaa viikottain jotain, ja näitä toiveitakin kuunnellaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kadehditaan toisten työaikoja... kuulostaa ihan vitun raskaalta työyhteisöltä.
Jep, näin meillä kotihoidossa. Lasketaan tarkoin montako sunnuntaita/pyhää tai vkl kukin tekee ettei vaan joku saa enempi pyhäkorvauksia. Sairasta touhua.
Jos paperimiehillä olis yhtä pienet liksat kuin kotihoidon lähihoitajilla, niin sata varmasti myös siellä pidettäisiin kirjaa ja kateiltaisiin siitä, kuka saa tehdä töitä sunnuntai korvauksilla ja kuka ei. Mutta kun palkka on riittävän duuri, ei ole tarvetta pikkusieluisuuteen.
Kun palkka niukin naukin riittää elämiseen, niin siitä syntyy kaikenlsisia lieveilmiöitä, kuten kateilua. Tästä on kyse. Tätä on palkkahaitarin yläpäästä vaikea tajuta, mikä ilmenee tässäkin keskustelussa.
Vierailija kirjoitti:
Koska vuoroissa on eri verran henkilökuntaa. Meillä esimerkiksi aamuissa 12, illoissa 5, yössä 1. Ei tule yövuoroista pitkiä vapaita ei.
Turha verrata tehtaiden työvuororytmiin, kun siellä on ihan eri työehdot muutenkin. Taitaa tuolla mainitsemallasi 4aamua 1vp, 4iltaa 1vp, 4 yötä 6vp rytmissä tulla vähemmän työpäiviä (ja työtunteja) kuin kvtes/sostes/tptes vaatii. Mutta on siellä sitten vähemmän vuosilomapäiviä jne. Ja palkka toki tonnin pari enemmän.
Itse kritisoin sitä, että kaikki nuo em. tesit sallii ns. päivätyöläiselle eli ei jaksotyössä olevalle lyhyemmän työajan, kun vuorotyössä sitä lepoaikaa tarvitsisi. Mutta jostain syystä liitot arvottaa ma-pe tehtävän työn niin rankaksi ettei voida vaatia työtunteja...
Teen päivätyötä sairaanhoitajana, tessinä KVTES, työaikamuotona yleistyöaika ja tunteja ihan se sama 38h 45min / vko kuin jaksotyöajassa (paitsi ruokailut omaa aikaa eli työpaikalla tulee vietettyä kuukaudessa 11h enemmän).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitotyössä toiminnot painottuu aamuun eli esim osastolla potilaiden pesut, haavahoidot ja kotiutuksen järjestäminen. Lisäksi lääkärinkierto ja lääkärin avustaminen toimenpiteissä.
Iltaisin on vähemmän toimintoja ja selvästi vähemmän henkilökuntaa. Yöllä taas henkilökuntaa on vain 1-2 eli sen verran, että ehtii kiertää kaikki potilaat parin tunnin välein ja käyttää wc:ssa ja kuvittaa, vastata potilas kelloihin hoitaa lääkehuoltoa yön osalta.
Tässä olisi ehdottomasti kehittämisen paikka! Jonkun pitäisi ravistella käytäntöjä oikein huolella. Ei ole mitään syytä miksi kaikki painottuu aamupäivään, pesut ja haavahoidot ehtii hyvin illallakin. Osa voisi tehdä säännöllistä iltaa ja aamua, osa pelkkää aamua ja osa pelkkää yötä. Kyllä jokaiseen löytyy tekijöitä.
Minusta olisi kyllä epäinhimillistä hoitoa viedä vanhus tai sairas suihkuun klo 24, tai saisi päivällisen syödäkseen, jolloin hän varmasti haluaisi nukkua yöuniaan. Tai tehdä joku toimenpide, jos se ei ole välttämätontä.
Ja on hyvä muistaa. Hoitajat ovat potilaita varten, eikä potilaat hoitajaa varten, joka mahdollistaa vain palkan.
Kovin epätoivoisesti sinä nykyistä mallia puolustat, jos pitää keksiä yösuihkutus. Ei kukaan ole sellaista edes ehdottanut, mutta kyllä lääkkeet voi dosettiin jakaa yölläkin. Luulisi olevan muitakin sellaisia töitä, jotka voi tehdä yöllä. Mutta miten olisi suihku vaikka klo 20, niin pääsisi puhtaana yöunille? Moni käy kotonaan saunassa vasta illalla, ja suihkussa myös.
Kyllä potilaat ovat hoidossa henkilökunnan ehdoilla. Esimerkiksi minut herätettiin aamuisin ennen kuutta verenpaineen mittauksen vuoksi. Perustelu ajankohdalle oli nimenomaan henkilökunnan vuoronvaihto ja raportti. Lääkäri suhtautui hyvin ymmärtäväisesti, kun pyysin häntä siirtämään mittauksen sellaiseen aikaan ennen aamupalaa, että ei sen herätyksen vuoksi verenpaine suotta nouse.
Miten teet naisvaltaisella alalla työvuorolistan kun puolet saikuttaa heti kun vähän ahdistaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
KVTES jossa määritelty rajoitukset ja ihan työntekijöiden suojelemiseksi. Kaikki, jotka ovat tehneet hoitotyötä, tietävät, että ei kukaan jaksaisi tuolla tahdilla tehdä sitä ...12 vuoroa peräkkäin...huhuh
Jätti alottaja mainitsematta että tehtailla on 4 aamua, 1 vp, 4 iltaa, 1vp, 4yötä, 6vp.
Kvtesin alaisuudessa on sen sijaan usein ollut 12pv töitä, kun vapaa on esim tämän viikon ma ja heti perään seuraavan viikon su. Kun kalenteriviikossa oltava 1vp ja se voi olla mikä vaan. Jaksotyöhän on suurinta sontaa ikinä, ja vuodenvaihteessa sen soveltaminen laajenee.
Niin niin siis yksi vapaapäivä aina välissä.
En jotenkin osannut ajatella, että ne sairaanhoitajan vuorot on ihan hatusta napattu ja taas 3 viikon välein vaihtuu. Tai tiesin kai, mutta en osannut ennakoida, miten rankkaa se on.
Silti peräänkuulutan, että sairaanhoitajien työvuoroja pitäisi rytmittää jotenkin järkevämmin, jos halutaan pitää ihmiset alalla. Pidemmät yhtenäiset vapaat joka kuukausi.
Onnistuu, jos otetaan enemmän ihmisiä töihin ja nähdään vähän vaivaa vuorojen miettimisessä.
Täytyy tähän kommentoida, että listasuunnitteluun kyllä käytetään aikaa. Se on yksi v... mäisimmistä ja eniten työaikaa työtehtävistä. Yksi suunnitteluun vaikuttava tekijä on se, että listalla olevat työntekijät eivät ole "samanarvoisia" eli osalla on erityisosaamista, minkä saatavuus on varmistettava kaikissa vuoroissa. Lisäksi on todella paljon erinäisiä koulutuksia ym., jotka huomioitaessa työvuorot ovat taas "sekaisin". Koska nuppiluku vuoroissa on minimissä, niin vaihtoehdot ovat hyvin vähissä.
Mutta miksi listantekovastuu siirretään rivityöntekijöille? Se on veemäistä ja vaativaa hommaa ja se nimenomaan kuuluisi esimiehen työtehtäviin. Mielestäni se vuorojen suunnittelu pitäisi olla vain esimiehillä eikä työntekijöiden tarvitsisi itse suunnitella... Jotkut varmasti haluavat ja se antaa sen kuvan, että saa itse päättää vuoroistaan, mutta eihän ne aina mene niin, kuin toivoisi...
Autonominen eli yhteisöllinen työvuorosuunittelu lisää työtyytyväisyyttä. Lopullisen työvuorosuunittelu tekee aina esimies, koska esimies on siitä vastuussa
Eipä meillä vaan ole mitenkään työtyytyväisyys kohonnut, päin vastoin. Esimerkiksi juhlapyhät on sellainen farssi, että hyvää päivää... Kaikki haluavat vapaata tai aamuvuoroa esimerkiksi jouluun ja juhannukseen... Sitten joku joutuu aina joustamaan. Toki, jos homma toimisi niin, että jos olit viime vuonna jouluaaton aamussa tai vapaalla, niin tänä vuonna olet illassa tai yössä, mutta meillä ei vaan toimi niin. Myös jotkut tietyt viikonloput (joku iso tapahtuma) on niitä, jolloin kaikki haluaa aamua tai vapaata... Naurettavaa hommaa.
Alue: Aihe vapaa
Täytyy tähän kommentoida, että listasuunnitteluun kyllä käytetään aikaa. Se on yksi v... mäisimmistä ja eniten työaikaa työtehtävistä. Yksi suunnitteluun vaikuttava tekijä on se, että listalla olevat työntekijät eivät ole "samanarvoisia" eli osalla on erityisosaamista, minkä saatavuus on varmistettava kaikissa vuoroissa. Lisäksi on todella paljon erinäisiä koulutuksia ym., jotka huomioitaessa työvuorot ovat taas "sekaisin". Koska nuppiluku vuoroissa on minimissä, niin vaihtoehdot ovat hyvin vähissä.