Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Suomen sairas "työkokeilu"-systeemi jatkaa ihmisten hyväksikäyttöä, taas uusi esimerkki IS:ssä

Vierailija
24.12.2019 |

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006350123.html

TÄLLÄ hetkellä Marisan hartain toive on saada vihdoin työpaikka ja omaa palkkaa. Hän on ahkera ihminen ja valmis tekemään monenlaisia töitä, mutta ei voi käsittää, miksi joutuu vain kulkemaan palkattomista 3–6 kuukauden työkokeiluista toiseen.

– Tällä hetkellä olen työttömänä, mutta työvalmentajani sanoi, että varmaan tammikuussa on taas uusi kokeilu. Tylsää tällaiset kokeilut, hän huokaa.

Thaimaasta hän ikävöi kaikkein eniten juuri työtä.

– Siellä oli helppoa saada työtä, ja palkkaakin maksettiin aina heti. Thaimaassa ei mitään työkokeilua, täällä vain kokeilua.

Kommentit (293)

Vierailija
181/293 |
25.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tärkein neuvo ap:lle onkin se, että pitäköön huolen siitä, että te-toimistossa ei työllistymissuunnitelmaan kirjoiteta mitään sellaista mitä ei halua.

Voi vaikka riidellä asiasta, mutta työllistymissuunnitelma on tehtävä yhteistyössä, ja virkailijat yrittää vain harhauttaa ja laitella sinne mitä vaan työkokeilua ja sitten pyytää pokkana allekirjoituksia, vaikka se suunnitelma pitää asiakkaan itsekin olla tekemässä.

Karensseja voi tulla, mutta työllistymissuunnitelma ei ole sellainen paperi jota viranomainen noin vain sanelee, se lukee laissakin että yhteistyössä tehtävä. Ylimääräiset tekstit vaan pois ja toteaa että niitä ei oltu tehty yhteistyössä ja se siitä.

Riitelyä tulee varmasti ja paljon, mutta on myös uskallettava päättää mitä itse haluaa tehdä, vaikka silläkin uhalla että joutuisi karensseja ja muita sietämään.

Yhdessä asiakkaan kanssa voidaan sopia koulutukseen hakemisesta, mutta työkkärin virkailija voi päättää ilman asiakasta, että työkokeilu on ajankohtainen ennen sitä. Jos ei mene kokeiluun (jota ei ole suunnitelmassa), saa karenssin.

Täytyy myös muistaa, että nämä muualta muuttaneet eivät ole ehkä oikeuksistaan yhtä hyvin perillä, tai uskalla pitää niistä kiinni, kuin kantasuomalaiset, eivätkä myöskään välttämättä tunne yhteiskuntaa kovin hyvin, joten heitä voi olla helpompaa vedättää valheellisilla lupauksilla.

Siis mistä oikeuksista? Jos työkkärin virkailija ilmoittaa, että menet työkokeiluun, niin sitten menet, vaikka sitä ei olisi työllistymissuunnitelmaan kirjattu.

Täytyyhän se nyt sentään jotenkin perustella, ei kai virkailijoiden mielivalta ihan näin täydellistä voi olla.

Tässä käytännössä toteutuisi jo pakkotyö, vaikka työ sinällään onkin työkokeilu -nimisen peitesanan alle laitettu.

Kuten sanoinkin, riitaa varmasti tulee, mutta on pidettävä omista oikeuksistaan kiinni. Varsinkin te-toimiston sanavalinnoissa on paljon tämmöisiä että positiivisluontoisen peitesanan taakse on aina piiloteltu jotakin pakkotyötä rangaistuksen uhalla.

Rangaistus on tässä tapauksessa sanktio, mutta palveluhan on kuitenkin julkisen tahon toteuttamaa, niin aika epämääräiseksi alkaa menemään lain tulkinnat jos perustuslaki sanoo yhtä, mutta te-toimiston lainsäädäntö sanoisi sitten toista.

Olen siitä varma että tätä asiaa pyöritellään jatkuvasti ja homma perustuu lähinnä harhauttamiseen ja painostamiseen samoin sanktiot ja karenssit sun muut tulkinnat varsin sattumanvaraisia.

Asia on kuitenkin mainittu jossain, että työllistymissuunnitelma on tehtävä _yhteistyössä_. Virkailijan tehtävä ei ole sitä sanella, ja jos yhteistyötä ei synny niin eihän se työllistymissuunnitelma ole silloin tehty lain mukaan.

Kyse on Juhana Vartiaisenkin selvällä suomenkielellä ilmaisemasta asiasta eli viranomaistehtävänä kiusataan tässä kansaa ihan tarkoituksella, ja se jo sellaisenaan kuuluisi kyllä oikeuslaitoksen selvitettäväksi että miten ihmeessä työttömyys tai varattomuus voi olla rikos, jonka seurauksena viranomaisella pitäisi olla tehtävänä kiusata heitä. Peitesana päällä on toki aina "auttaminen" tai "palveleminen" mutta Vartiainenhan sen totuuden sanoi. Miksi totuutta ei sitten oteta asiassa huomioon vaan jatketaan valehtelua koko ajan ko. systeemistä.

Työkokeilussa ei olla töissä. Jostain syystä työttömät olettavat, että se on koeaika, mutta ei ole. Voit olla yrityksessä kuukauden tarttumatta lapioon, vaikka kaikki muut ojaa kaivavat. Ihan laillisesti ja luvalla, jos työkokeilusopimukseen ei ole kirjattu, että yhtenä tutustumiskohteena on ojan kaivaminen lapiolla.

Kyllä työkokeilu on ihan työntekoa eikä suinkaan sitä, että vaan katsellaan kun muut tekevät työtä. Eikä työtehtäviä tarvitse kirjata yksityiskohtaisesti työkokeilusopimukseen. Yleinen kuvailu esimerkiksi yhdellä lauseella riittää.

Mistä ihmeestä olet keksinyt, että työkokeilu on työntekoa? Se on pelkästään työttömän omassa päässä oleva harha! Se ei edes kartuta työkokemusta, koska lain mukaan työkokeiluun ei ohjata työkokemusta saamaan.

Koko "orjatyö"-ajattelu on työttömien omassa päässä, koska he eivät suostu uskomaan sitä, mitä säädökset sanovat. Työkokeilusopimukseen työtehtävät tulee kirjata yksilöidysti, ei riitä "tutustuminen kaupan alan tehtäviin" vaan "hyllytys, kassatyöskentelyn ja kassaohjelman perusteet, hevi-osaston hoitaminen" jne.

Tämä nykytapa jatkuu juuri niin pitkään kuin työttömät kuvittelevat olevansa menossa töihin ko. yritykseen, vaikka kyseessä on pelkkä alaan tutustuminen tai oman osaamisen kartoittaminen. Lisäksi on pelkkää työttömän omaa typeryyttä laittaa nimeään yli 1 kk mittaiseen sopimukseen. Pakkoa ei ole, karenssia ei tule siitä, että suostuu työkokeiluun, mutta vain 1 kk mittaisena.

Laissa on selkeästi se lähtökohta, että työkokeilu on nimenomaan työntekoa eikä toisten työnteon katselemista.

Laissa ei myöskään edellytetä mitään pitkää tai yksityiskohtaista listaa työtehtävistä. Esimerkiksi "avustavat tehtävät ruokakaupassa" riittää työtehtävien määrittelyksi.

Työkokeilu on vapaaehtoinen juttu eikä siihen tarvitse ryhtyä alun alkaenkaan. Pitää vain huolehtia siitä että työllistymissuunnitelmaan eikä mihinkään muunkaan suunnitelmiin kirjoiteta sellaisia, suunnitelmat ovat työnhakijan itsensä määriteltävissä olevia asioita eikä viranomainen niitä voi alkaa määräilemään.

Jos suunnitelmatkin olisivat viranomaisen määrättävissä olevia asioita, silloin meillä olisi Suomessa käytännössä jo sellainen tilanne että täällä harjoitetaan valtion rankaisemisen uhalla toteutettavaa pakkotyötä, ja se asia soittaa kelloja sitten jo kansainvälisestikin.

Eli, edelleenkin, kyse on vapaaehtoisesta toiminnasta, jota valtio ja viranomainen yrittää kaikin keinoin sanamuodoillaan esittää niinkuin se olisi jotakin pakollista tai velvoittavaa tmv. Kaikenlaisia velvoittavuuksiahan voi aina olla mutta aina lopulta katsellaan miten esim. perustuslaissa asiasta sanotaan. Pikkulait ei yleensä ohita isoja lakeja, ja perustuslaki on iso laki.

Se ei ole pakkotyötä, koska työkkärissä ei ole mikään pakko olla kirjoilla.

Eli toisin sanoen työkkärillä on täysi oikeus laittaa työtön esimerkiksi työkokeiluihin tai kursseille.

Suunnitelma on tehtävä yhteistyössä, suunnitelman mukaisesti edetään. Työkkärin kirjoillaolo ja pakkotyö on kaksi ihan eri konseptia. Ei voida lakia pakkotyöstä ohittaa sillä tavoin, että tehdään _pakkosuunnitelma_ siitä työstä ja viranomainen määräämään. Täysin absurdia toimintaa, eikä varmasti kestä lain tarkastelua tässä käännellään lakien tarkoituksia perustuslakia vastaan.

Ei ole olemassa mitään pakkosuunnitelmaa. Yhdenkään työttömän ihmisen ei tarvitse olla työkkärin kirjoilla tai missään tekemisissä työkkärin kanssa jos ei halua.

Unohdit mainita, että se tarkoittaa silloin -40% leikkausta toimeentulotukiin.

Joten suomennetaanpa, mitä se oikeasti tarkoittaa. Teet ilmaista työtä, eli työnantajan saama työsuorite maksetaan valtion kassasta, tai sitten kärsit nälkää. Joissain palvelualan yrityksissä tuo voi tarkoittaa jopa 40% koko liikevaihdosta.

Terkkuja sinne kokoomukseen vaan, tästähän siinä teidän vastikkeellisessa systeemissännen on kyse. Turha heittäytyä tietämättömäksi. Laittaisko myös ne yritystuet vastikkeellisiksi?

Alennetulla toimeentulotuella eläjä ei kärsi nälkää. Perusruoka on todella halpaa (esim. 2 kilon jauhopussi 70 senttiä). Lisäksi voi halutessaan myös hakea ruoka-apua.

Toisaalta vaikka työkokeilusta kieltäytyjä kärsisi nälkää, niin ei se tarkoita sitä, että kyseessä olisi pakkotyö. Mitään yleistä oikeutta saada rahaa vastikkeetta kun ei ole.

Koko maailmassa on vain muutama yksittäinen maa jossa kaikesta aktiivisuudesta kieltäytyjä saa edes sitä -40% toimeentulotukea. Jopa Ruotsissa tuet menevät täysin nollille, jos siellä työtön kieltäytyy sikäläisestä työkokeilusta tai muusta aktivoinnista.

Jauho ei ole perusruokaa.

Työkokeilu voi olla perusteltua tai sitten se ei ole perusteltua eli sitä väärinkäytetään tai sinne laitetaan ihmisiä jotka eivät sitä tarvitse. Piste.

Niin. Jauhon muokkaaminen ruuaksi tosiaan vaatii työmoraalia, koska se ei tule valmiiksi syötävänä toisin kuin vaikka pakastepitsa. Toisaalta nälkä on hyvä motivoija vaikkapa sitten ruuanlaittoon.

Älä vääristele sanomisiani. Pelkällä jauholla ei elä ja oikeasti köyhät tietävät tasan tarkkaan elintarvikkeiden hinnat, ei tarvitse richspleinaajien kertoa. Leivon sinut suohon milloin vain.

Jauho on perusravintoa. Toki perusravinnon rinnalle tarvitsee myös jonkin verran muuta raaka-ainetta, mm. jotta saa kaikki ravinteet eikä kärsi puutostaudeista, mutta pääosa energiasta tulee silti perusravinnosta.

Tutustupa nykyaikaisin ravitsemussuosituksiin. Käyttäisit sen lisäksi korrekteja termejä. Tuo on vaivaannuttavaa.

Vierailija
182/293 |
25.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tärkein neuvo ap:lle onkin se, että pitäköön huolen siitä, että te-toimistossa ei työllistymissuunnitelmaan kirjoiteta mitään sellaista mitä ei halua.

Voi vaikka riidellä asiasta, mutta työllistymissuunnitelma on tehtävä yhteistyössä, ja virkailijat yrittää vain harhauttaa ja laitella sinne mitä vaan työkokeilua ja sitten pyytää pokkana allekirjoituksia, vaikka se suunnitelma pitää asiakkaan itsekin olla tekemässä.

Karensseja voi tulla, mutta työllistymissuunnitelma ei ole sellainen paperi jota viranomainen noin vain sanelee, se lukee laissakin että yhteistyössä tehtävä. Ylimääräiset tekstit vaan pois ja toteaa että niitä ei oltu tehty yhteistyössä ja se siitä.

Riitelyä tulee varmasti ja paljon, mutta on myös uskallettava päättää mitä itse haluaa tehdä, vaikka silläkin uhalla että joutuisi karensseja ja muita sietämään.

Yhdessä asiakkaan kanssa voidaan sopia koulutukseen hakemisesta, mutta työkkärin virkailija voi päättää ilman asiakasta, että työkokeilu on ajankohtainen ennen sitä. Jos ei mene kokeiluun (jota ei ole suunnitelmassa), saa karenssin.

Täytyy myös muistaa, että nämä muualta muuttaneet eivät ole ehkä oikeuksistaan yhtä hyvin perillä, tai uskalla pitää niistä kiinni, kuin kantasuomalaiset, eivätkä myöskään välttämättä tunne yhteiskuntaa kovin hyvin, joten heitä voi olla helpompaa vedättää valheellisilla lupauksilla.

Siis mistä oikeuksista? Jos työkkärin virkailija ilmoittaa, että menet työkokeiluun, niin sitten menet, vaikka sitä ei olisi työllistymissuunnitelmaan kirjattu.

Täytyyhän se nyt sentään jotenkin perustella, ei kai virkailijoiden mielivalta ihan näin täydellistä voi olla.

Tässä käytännössä toteutuisi jo pakkotyö, vaikka työ sinällään onkin työkokeilu -nimisen peitesanan alle laitettu.

Kuten sanoinkin, riitaa varmasti tulee, mutta on pidettävä omista oikeuksistaan kiinni. Varsinkin te-toimiston sanavalinnoissa on paljon tämmöisiä että positiivisluontoisen peitesanan taakse on aina piiloteltu jotakin pakkotyötä rangaistuksen uhalla.

Rangaistus on tässä tapauksessa sanktio, mutta palveluhan on kuitenkin julkisen tahon toteuttamaa, niin aika epämääräiseksi alkaa menemään lain tulkinnat jos perustuslaki sanoo yhtä, mutta te-toimiston lainsäädäntö sanoisi sitten toista.

Olen siitä varma että tätä asiaa pyöritellään jatkuvasti ja homma perustuu lähinnä harhauttamiseen ja painostamiseen samoin sanktiot ja karenssit sun muut tulkinnat varsin sattumanvaraisia.

Asia on kuitenkin mainittu jossain, että työllistymissuunnitelma on tehtävä _yhteistyössä_. Virkailijan tehtävä ei ole sitä sanella, ja jos yhteistyötä ei synny niin eihän se työllistymissuunnitelma ole silloin tehty lain mukaan.

Kyse on Juhana Vartiaisenkin selvällä suomenkielellä ilmaisemasta asiasta eli viranomaistehtävänä kiusataan tässä kansaa ihan tarkoituksella, ja se jo sellaisenaan kuuluisi kyllä oikeuslaitoksen selvitettäväksi että miten ihmeessä työttömyys tai varattomuus voi olla rikos, jonka seurauksena viranomaisella pitäisi olla tehtävänä kiusata heitä. Peitesana päällä on toki aina "auttaminen" tai "palveleminen" mutta Vartiainenhan sen totuuden sanoi. Miksi totuutta ei sitten oteta asiassa huomioon vaan jatketaan valehtelua koko ajan ko. systeemistä.

Työkokeilussa ei olla töissä. Jostain syystä työttömät olettavat, että se on koeaika, mutta ei ole. Voit olla yrityksessä kuukauden tarttumatta lapioon, vaikka kaikki muut ojaa kaivavat. Ihan laillisesti ja luvalla, jos työkokeilusopimukseen ei ole kirjattu, että yhtenä tutustumiskohteena on ojan kaivaminen lapiolla.

Kyllä työkokeilu on ihan työntekoa eikä suinkaan sitä, että vaan katsellaan kun muut tekevät työtä. Eikä työtehtäviä tarvitse kirjata yksityiskohtaisesti työkokeilusopimukseen. Yleinen kuvailu esimerkiksi yhdellä lauseella riittää.

Mistä ihmeestä olet keksinyt, että työkokeilu on työntekoa? Se on pelkästään työttömän omassa päässä oleva harha! Se ei edes kartuta työkokemusta, koska lain mukaan työkokeiluun ei ohjata työkokemusta saamaan.

Koko "orjatyö"-ajattelu on työttömien omassa päässä, koska he eivät suostu uskomaan sitä, mitä säädökset sanovat. Työkokeilusopimukseen työtehtävät tulee kirjata yksilöidysti, ei riitä "tutustuminen kaupan alan tehtäviin" vaan "hyllytys, kassatyöskentelyn ja kassaohjelman perusteet, hevi-osaston hoitaminen" jne.

Tämä nykytapa jatkuu juuri niin pitkään kuin työttömät kuvittelevat olevansa menossa töihin ko. yritykseen, vaikka kyseessä on pelkkä alaan tutustuminen tai oman osaamisen kartoittaminen. Lisäksi on pelkkää työttömän omaa typeryyttä laittaa nimeään yli 1 kk mittaiseen sopimukseen. Pakkoa ei ole, karenssia ei tule siitä, että suostuu työkokeiluun, mutta vain 1 kk mittaisena.

Laissa on selkeästi se lähtökohta, että työkokeilu on nimenomaan työntekoa eikä toisten työnteon katselemista.

Laissa ei myöskään edellytetä mitään pitkää tai yksityiskohtaista listaa työtehtävistä. Esimerkiksi "avustavat tehtävät ruokakaupassa" riittää työtehtävien määrittelyksi.

Työkokeilu on vapaaehtoinen juttu eikä siihen tarvitse ryhtyä alun alkaenkaan. Pitää vain huolehtia siitä että työllistymissuunnitelmaan eikä mihinkään muunkaan suunnitelmiin kirjoiteta sellaisia, suunnitelmat ovat työnhakijan itsensä määriteltävissä olevia asioita eikä viranomainen niitä voi alkaa määräilemään.

Jos suunnitelmatkin olisivat viranomaisen määrättävissä olevia asioita, silloin meillä olisi Suomessa käytännössä jo sellainen tilanne että täällä harjoitetaan valtion rankaisemisen uhalla toteutettavaa pakkotyötä, ja se asia soittaa kelloja sitten jo kansainvälisestikin.

Eli, edelleenkin, kyse on vapaaehtoisesta toiminnasta, jota valtio ja viranomainen yrittää kaikin keinoin sanamuodoillaan esittää niinkuin se olisi jotakin pakollista tai velvoittavaa tmv. Kaikenlaisia velvoittavuuksiahan voi aina olla mutta aina lopulta katsellaan miten esim. perustuslaissa asiasta sanotaan. Pikkulait ei yleensä ohita isoja lakeja, ja perustuslaki on iso laki.

Se ei ole pakkotyötä, koska työkkärissä ei ole mikään pakko olla kirjoilla.

Eli toisin sanoen työkkärillä on täysi oikeus laittaa työtön esimerkiksi työkokeiluihin tai kursseille.

Suunnitelma on tehtävä yhteistyössä, suunnitelman mukaisesti edetään. Työkkärin kirjoillaolo ja pakkotyö on kaksi ihan eri konseptia. Ei voida lakia pakkotyöstä ohittaa sillä tavoin, että tehdään _pakkosuunnitelma_ siitä työstä ja viranomainen määräämään. Täysin absurdia toimintaa, eikä varmasti kestä lain tarkastelua tässä käännellään lakien tarkoituksia perustuslakia vastaan.

Ei ole olemassa mitään pakkosuunnitelmaa. Yhdenkään työttömän ihmisen ei tarvitse olla työkkärin kirjoilla tai missään tekemisissä työkkärin kanssa jos ei halua.

Unohdit mainita, että se tarkoittaa silloin -40% leikkausta toimeentulotukiin.

Joten suomennetaanpa, mitä se oikeasti tarkoittaa. Teet ilmaista työtä, eli työnantajan saama työsuorite maksetaan valtion kassasta, tai sitten kärsit nälkää. Joissain palvelualan yrityksissä tuo voi tarkoittaa jopa 40% koko liikevaihdosta.

Terkkuja sinne kokoomukseen vaan, tästähän siinä teidän vastikkeellisessa systeemissännen on kyse. Turha heittäytyä tietämättömäksi. Laittaisko myös ne yritystuet vastikkeellisiksi?

Alennetulla toimeentulotuella eläjä ei kärsi nälkää. Perusruoka on todella halpaa (esim. 2 kilon jauhopussi 70 senttiä). Lisäksi voi halutessaan myös hakea ruoka-apua.

Toisaalta vaikka työkokeilusta kieltäytyjä kärsisi nälkää, niin ei se tarkoita sitä, että kyseessä olisi pakkotyö. Mitään yleistä oikeutta saada rahaa vastikkeetta kun ei ole.

Koko maailmassa on vain muutama yksittäinen maa jossa kaikesta aktiivisuudesta kieltäytyjä saa edes sitä -40% toimeentulotukea. Jopa Ruotsissa tuet menevät täysin nollille, jos siellä työtön kieltäytyy sikäläisestä työkokeilusta tai muusta aktivoinnista.

Väärin meni. Vähimmäisturva kuuluu perustuslakiin, sehän nyt olisi jo valtion tekemää rikollista toimintaa omaa kansaa vastaan jos perustuslaissa mainittua turvaa ei kansalle taata.

Maan hallitus johtaa maata _edustukselliseen_ kansanvaltaan perustuen, yritä ymmärtää se että tässä maassa on edelleenkin kansanvalta, eikä maan hallitus ole tässä mitenkään omistajan asemassa joka voisi yt-neuvotella omaa kansaa kuoliaaksi.

Työttömyystuet on sitten jotain muuta kuin tuo vähimmäisen tason turva, työttömyystuissa tulee mukaan te-toimiston kyttäilyt yms.

Suomenkaan perustuslakiin ei kuulu vastikkeeton sosiaalituki.

Miten niin ei kuulu. Kyllähän kuuluu, ja se on perustuslain lisäksi sovittu myös kv-sopimuksissa.

Työttömyysturva on se osa missä on jotain vastikkeellisuutta, mutta se on siis tasoltaan hieman em. vähimmäisturvaa korkeampi.

Aivan naurettavaa pelleilyä kun kansalle yritetään laajalti uskotella koko ajan että heillä ei olisi lakiin perustuvia oikeuksia tai turvaa, ei tässä ole kyse te-toimistosta edes.

Toimeentulotuen mukaisesti, jokaisella on esnisijainen vastuu omasta elatuksestaan. "Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä, siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa (234/1929), lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/1975) ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta."

Toimeentulotuki on toissijainen tähän velvollisuuteen nähden ja kieltäytyminen oman elatuksensa huolehtimisesta, antaa oikeuden alentaa toimeentulotukea.

Perustuslaissa sanotaan myös, että työ on valtiovallan erikoissuojeluksessa. Koska työ ilmeiselvästi ei ole ollut valtiovallan erikoissuojeluksessa, sillä Suomessa on ollut sitten 90-luvun jatkuvasti Euroopan suurimpiin lukeutuva työttömyys, ainoaksi tulomuodoksi jäävät erilaiset yhteiskunnan tuet. Samalla toteutuu se viimesijaisuus (koska muuta mahdollisuutta ei ole).

Suomi on muuten ainoa maa Euroopassa, joka ei ole suostunut kaikesta suostuttelusta huolimatta ratifioimaan lakia, jonka mukaan palkalla on pystyttävä elämään. Näin meillä alkaakin olla jo tilanne, missä pian kolmasosa kansaa nostelee tukia ja käy töissä.

Et ole paljon tainnut tutustua Suomen ulkopuolisiin oloihin?

Esimerkiksi Virossa kauppojen hintataso on noin 80% Suomen hintatasosta, mutta samaan aikaan sikäläinen minimipalkka kokopäivätyöstä on alle 600 euroa kuukaudessa. Viron tapauksessa puhutaan oikeasti siitä, että palkalla on hankala tulla toimeen. Virolainen toimeentulotuki on 80 euroa kuukaudessa, eivätkä siihen edes ole oikeutetut kaikki maassa asuvat.

Virolaisesta työvoimasta vähintään 30% on muualla kuin Virossa töissä. Se Viron tilastoissa köyhältä näyttävä perhe saa esim. virolaisisän saksankomennukselta mukavat rahat.

Vaan mitäpä se mahtaisi tietää Suomen ylihintaiselle asuntokuplalle ja sille oikeiston mölyämälle huoltosuhteelle, kun 30% työikäisestä ja -kykyisestävoimasta kaikkoaisi muualle? Olisi kyllä messevää nähdä, kun kokomustaa äänestävän joukon sijoutusasuntojen hinnat romahtaisivat Helsinkiä myöten.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
183/293 |
25.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tärkein neuvo ap:lle onkin se, että pitäköön huolen siitä, että te-toimistossa ei työllistymissuunnitelmaan kirjoiteta mitään sellaista mitä ei halua.

Voi vaikka riidellä asiasta, mutta työllistymissuunnitelma on tehtävä yhteistyössä, ja virkailijat yrittää vain harhauttaa ja laitella sinne mitä vaan työkokeilua ja sitten pyytää pokkana allekirjoituksia, vaikka se suunnitelma pitää asiakkaan itsekin olla tekemässä.

Karensseja voi tulla, mutta työllistymissuunnitelma ei ole sellainen paperi jota viranomainen noin vain sanelee, se lukee laissakin että yhteistyössä tehtävä. Ylimääräiset tekstit vaan pois ja toteaa että niitä ei oltu tehty yhteistyössä ja se siitä.

Riitelyä tulee varmasti ja paljon, mutta on myös uskallettava päättää mitä itse haluaa tehdä, vaikka silläkin uhalla että joutuisi karensseja ja muita sietämään.

Yhdessä asiakkaan kanssa voidaan sopia koulutukseen hakemisesta, mutta työkkärin virkailija voi päättää ilman asiakasta, että työkokeilu on ajankohtainen ennen sitä. Jos ei mene kokeiluun (jota ei ole suunnitelmassa), saa karenssin.

Täytyy myös muistaa, että nämä muualta muuttaneet eivät ole ehkä oikeuksistaan yhtä hyvin perillä, tai uskalla pitää niistä kiinni, kuin kantasuomalaiset, eivätkä myöskään välttämättä tunne yhteiskuntaa kovin hyvin, joten heitä voi olla helpompaa vedättää valheellisilla lupauksilla.

Siis mistä oikeuksista? Jos työkkärin virkailija ilmoittaa, että menet työkokeiluun, niin sitten menet, vaikka sitä ei olisi työllistymissuunnitelmaan kirjattu.

Täytyyhän se nyt sentään jotenkin perustella, ei kai virkailijoiden mielivalta ihan näin täydellistä voi olla.

Tässä käytännössä toteutuisi jo pakkotyö, vaikka työ sinällään onkin työkokeilu -nimisen peitesanan alle laitettu.

Kuten sanoinkin, riitaa varmasti tulee, mutta on pidettävä omista oikeuksistaan kiinni. Varsinkin te-toimiston sanavalinnoissa on paljon tämmöisiä että positiivisluontoisen peitesanan taakse on aina piiloteltu jotakin pakkotyötä rangaistuksen uhalla.

Rangaistus on tässä tapauksessa sanktio, mutta palveluhan on kuitenkin julkisen tahon toteuttamaa, niin aika epämääräiseksi alkaa menemään lain tulkinnat jos perustuslaki sanoo yhtä, mutta te-toimiston lainsäädäntö sanoisi sitten toista.

Olen siitä varma että tätä asiaa pyöritellään jatkuvasti ja homma perustuu lähinnä harhauttamiseen ja painostamiseen samoin sanktiot ja karenssit sun muut tulkinnat varsin sattumanvaraisia.

Asia on kuitenkin mainittu jossain, että työllistymissuunnitelma on tehtävä _yhteistyössä_. Virkailijan tehtävä ei ole sitä sanella, ja jos yhteistyötä ei synny niin eihän se työllistymissuunnitelma ole silloin tehty lain mukaan.

Kyse on Juhana Vartiaisenkin selvällä suomenkielellä ilmaisemasta asiasta eli viranomaistehtävänä kiusataan tässä kansaa ihan tarkoituksella, ja se jo sellaisenaan kuuluisi kyllä oikeuslaitoksen selvitettäväksi että miten ihmeessä työttömyys tai varattomuus voi olla rikos, jonka seurauksena viranomaisella pitäisi olla tehtävänä kiusata heitä. Peitesana päällä on toki aina "auttaminen" tai "palveleminen" mutta Vartiainenhan sen totuuden sanoi. Miksi totuutta ei sitten oteta asiassa huomioon vaan jatketaan valehtelua koko ajan ko. systeemistä.

Työkokeilussa ei olla töissä. Jostain syystä työttömät olettavat, että se on koeaika, mutta ei ole. Voit olla yrityksessä kuukauden tarttumatta lapioon, vaikka kaikki muut ojaa kaivavat. Ihan laillisesti ja luvalla, jos työkokeilusopimukseen ei ole kirjattu, että yhtenä tutustumiskohteena on ojan kaivaminen lapiolla.

Kyllä työkokeilu on ihan työntekoa eikä suinkaan sitä, että vaan katsellaan kun muut tekevät työtä. Eikä työtehtäviä tarvitse kirjata yksityiskohtaisesti työkokeilusopimukseen. Yleinen kuvailu esimerkiksi yhdellä lauseella riittää.

Mistä ihmeestä olet keksinyt, että työkokeilu on työntekoa? Se on pelkästään työttömän omassa päässä oleva harha! Se ei edes kartuta työkokemusta, koska lain mukaan työkokeiluun ei ohjata työkokemusta saamaan.

Koko "orjatyö"-ajattelu on työttömien omassa päässä, koska he eivät suostu uskomaan sitä, mitä säädökset sanovat. Työkokeilusopimukseen työtehtävät tulee kirjata yksilöidysti, ei riitä "tutustuminen kaupan alan tehtäviin" vaan "hyllytys, kassatyöskentelyn ja kassaohjelman perusteet, hevi-osaston hoitaminen" jne.

Tämä nykytapa jatkuu juuri niin pitkään kuin työttömät kuvittelevat olevansa menossa töihin ko. yritykseen, vaikka kyseessä on pelkkä alaan tutustuminen tai oman osaamisen kartoittaminen. Lisäksi on pelkkää työttömän omaa typeryyttä laittaa nimeään yli 1 kk mittaiseen sopimukseen. Pakkoa ei ole, karenssia ei tule siitä, että suostuu työkokeiluun, mutta vain 1 kk mittaisena.

Laissa on selkeästi se lähtökohta, että työkokeilu on nimenomaan työntekoa eikä toisten työnteon katselemista.

Laissa ei myöskään edellytetä mitään pitkää tai yksityiskohtaista listaa työtehtävistä. Esimerkiksi "avustavat tehtävät ruokakaupassa" riittää työtehtävien määrittelyksi.

Työkokeilu on vapaaehtoinen juttu eikä siihen tarvitse ryhtyä alun alkaenkaan. Pitää vain huolehtia siitä että työllistymissuunnitelmaan eikä mihinkään muunkaan suunnitelmiin kirjoiteta sellaisia, suunnitelmat ovat työnhakijan itsensä määriteltävissä olevia asioita eikä viranomainen niitä voi alkaa määräilemään.

Jos suunnitelmatkin olisivat viranomaisen määrättävissä olevia asioita, silloin meillä olisi Suomessa käytännössä jo sellainen tilanne että täällä harjoitetaan valtion rankaisemisen uhalla toteutettavaa pakkotyötä, ja se asia soittaa kelloja sitten jo kansainvälisestikin.

Eli, edelleenkin, kyse on vapaaehtoisesta toiminnasta, jota valtio ja viranomainen yrittää kaikin keinoin sanamuodoillaan esittää niinkuin se olisi jotakin pakollista tai velvoittavaa tmv. Kaikenlaisia velvoittavuuksiahan voi aina olla mutta aina lopulta katsellaan miten esim. perustuslaissa asiasta sanotaan. Pikkulait ei yleensä ohita isoja lakeja, ja perustuslaki on iso laki.

Se ei ole pakkotyötä, koska työkkärissä ei ole mikään pakko olla kirjoilla.

Eli toisin sanoen työkkärillä on täysi oikeus laittaa työtön esimerkiksi työkokeiluihin tai kursseille.

Suunnitelma on tehtävä yhteistyössä, suunnitelman mukaisesti edetään. Työkkärin kirjoillaolo ja pakkotyö on kaksi ihan eri konseptia. Ei voida lakia pakkotyöstä ohittaa sillä tavoin, että tehdään _pakkosuunnitelma_ siitä työstä ja viranomainen määräämään. Täysin absurdia toimintaa, eikä varmasti kestä lain tarkastelua tässä käännellään lakien tarkoituksia perustuslakia vastaan.

Ei ole olemassa mitään pakkosuunnitelmaa. Yhdenkään työttömän ihmisen ei tarvitse olla työkkärin kirjoilla tai missään tekemisissä työkkärin kanssa jos ei halua.

Unohdit mainita, että se tarkoittaa silloin -40% leikkausta toimeentulotukiin.

Joten suomennetaanpa, mitä se oikeasti tarkoittaa. Teet ilmaista työtä, eli työnantajan saama työsuorite maksetaan valtion kassasta, tai sitten kärsit nälkää. Joissain palvelualan yrityksissä tuo voi tarkoittaa jopa 40% koko liikevaihdosta.

Terkkuja sinne kokoomukseen vaan, tästähän siinä teidän vastikkeellisessa systeemissännen on kyse. Turha heittäytyä tietämättömäksi. Laittaisko myös ne yritystuet vastikkeellisiksi?

Alennetulla toimeentulotuella eläjä ei kärsi nälkää. Perusruoka on todella halpaa (esim. 2 kilon jauhopussi 70 senttiä). Lisäksi voi halutessaan myös hakea ruoka-apua.

Toisaalta vaikka työkokeilusta kieltäytyjä kärsisi nälkää, niin ei se tarkoita sitä, että kyseessä olisi pakkotyö. Mitään yleistä oikeutta saada rahaa vastikkeetta kun ei ole.

Koko maailmassa on vain muutama yksittäinen maa jossa kaikesta aktiivisuudesta kieltäytyjä saa edes sitä -40% toimeentulotukea. Jopa Ruotsissa tuet menevät täysin nollille, jos siellä työtön kieltäytyy sikäläisestä työkokeilusta tai muusta aktivoinnista.

Väärin meni. Vähimmäisturva kuuluu perustuslakiin, sehän nyt olisi jo valtion tekemää rikollista toimintaa omaa kansaa vastaan jos perustuslaissa mainittua turvaa ei kansalle taata.

Maan hallitus johtaa maata _edustukselliseen_ kansanvaltaan perustuen, yritä ymmärtää se että tässä maassa on edelleenkin kansanvalta, eikä maan hallitus ole tässä mitenkään omistajan asemassa joka voisi yt-neuvotella omaa kansaa kuoliaaksi.

Työttömyystuet on sitten jotain muuta kuin tuo vähimmäisen tason turva, työttömyystuissa tulee mukaan te-toimiston kyttäilyt yms.

Suomenkaan perustuslakiin ei kuulu vastikkeeton sosiaalituki.

Miten niin ei kuulu. Kyllähän kuuluu, ja se on perustuslain lisäksi sovittu myös kv-sopimuksissa.

Työttömyysturva on se osa missä on jotain vastikkeellisuutta, mutta se on siis tasoltaan hieman em. vähimmäisturvaa korkeampi.

Aivan naurettavaa pelleilyä kun kansalle yritetään laajalti uskotella koko ajan että heillä ei olisi lakiin perustuvia oikeuksia tai turvaa, ei tässä ole kyse te-toimistosta edes.

Toimeentulotuen mukaisesti, jokaisella on esnisijainen vastuu omasta elatuksestaan. "Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä, siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa (234/1929), lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/1975) ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta."

Toimeentulotuki on toissijainen tähän velvollisuuteen nähden ja kieltäytyminen oman elatuksensa huolehtimisesta, antaa oikeuden alentaa toimeentulotukea.

Perustuslaissa sanotaan myös, että työ on valtiovallan erikoissuojeluksessa. Koska työ ilmeiselvästi ei ole ollut valtiovallan erikoissuojeluksessa, sillä Suomessa on ollut sitten 90-luvun jatkuvasti Euroopan suurimpiin lukeutuva työttömyys, ainoaksi tulomuodoksi jäävät erilaiset yhteiskunnan tuet. Samalla toteutuu se viimesijaisuus (koska muuta mahdollisuutta ei ole).

Suomi on muuten ainoa maa Euroopassa, joka ei ole suostunut kaikesta suostuttelusta huolimatta ratifioimaan lakia, jonka mukaan palkalla on pystyttävä elämään. Näin meillä alkaakin olla jo tilanne, missä pian kolmasosa kansaa nostelee tukia ja käy töissä.

Et ole paljon tainnut tutustua Suomen ulkopuolisiin oloihin?

Esimerkiksi Virossa kauppojen hintataso on noin 80% Suomen hintatasosta, mutta samaan aikaan sikäläinen minimipalkka kokopäivätyöstä on alle 600 euroa kuukaudessa. Viron tapauksessa puhutaan oikeasti siitä, että palkalla on hankala tulla toimeen. Virolainen toimeentulotuki on 80 euroa kuukaudessa, eivätkä siihen edes ole oikeutetut kaikki maassa asuvat.

Kiitelköön Viro porvarillisen politiikan seurauksia.

Toivottavasti kommentoijat tajuaa että asiasta pitää pystyä poistamaan sekä oikeiston että vasemmiston nahinat, nämä kansan turvat ja talouden ohjaamiset kuuluu valtion hallituksen tehtäviin, ja niitä pitää kyetä tekemään _valtiomiehen_ otteella. Jos hallituksessa on ainoastaan eturyhmien edustajat ajamassa omaa asiaansa, silloin vallankäyttö ajautuu väärille raiteille omaa kansaa vastaan.

Ranskassa on keltaliivit seurauksena siitä, että eturyhmät itse ajavat omaa kansaansa kahtia. Suomessa tilannetta viety samaan suuntaan.

Ranskassa ei ylipäätään makseta toimeentulotukia paitsi siinä tapauksessa, jos tuen anojan lähisukulaiset on totettu varattomiksi eli eivät kykene elättämään tuen anojaa.

Säännöt maakohtaisesti varmasti vaihtelee ja kulkee eri nimillä, mutta Euroopan laajuisesti on yhteisesti sovittu näistä sosiaalisista eduista ja muusta turvasta, ja enpä usko että Ranskassa ei asiaa olisi jotenkin hoidettu. Kyse ei ole mistään kansallisesti valittavasta asiasta, vaan EU-laajuisesti sovittavista/määrättävistä asioista jotka jokainen kansallinen hallitus joutuu toteuttamaan jos aikoo EU-jäsenenä pitkään pysyä.

Vierailija
184/293 |
25.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

"Työkokeilun jälkeen ei ole tarkoitus työllistyä siihen yritykseen. Työkokeilussa ollaan tutustumassa alaan tai ammattiin tai selvittämässä, mitä osaamista tarvitaan, että voi palata työelämään esim. hoitovapaan jälkeen. Miksi työkokeilijat luulevat, että se on palkaton koeaika?"

-Paitsi että työkokeiluun määrätyt on lähes poikkeuksetta jo iäkkäämpiä työttömiä joilla on työkokemusta kymmeniä vuosia ja osaavat hommat paljon paremmin kuin työpaikan vakituiset työntekijät jotka on suhteilla päässeet töihin.

Vierailija
185/293 |
25.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tärkein neuvo ap:lle onkin se, että pitäköön huolen siitä, että te-toimistossa ei työllistymissuunnitelmaan kirjoiteta mitään sellaista mitä ei halua.

Voi vaikka riidellä asiasta, mutta työllistymissuunnitelma on tehtävä yhteistyössä, ja virkailijat yrittää vain harhauttaa ja laitella sinne mitä vaan työkokeilua ja sitten pyytää pokkana allekirjoituksia, vaikka se suunnitelma pitää asiakkaan itsekin olla tekemässä.

Karensseja voi tulla, mutta työllistymissuunnitelma ei ole sellainen paperi jota viranomainen noin vain sanelee, se lukee laissakin että yhteistyössä tehtävä. Ylimääräiset tekstit vaan pois ja toteaa että niitä ei oltu tehty yhteistyössä ja se siitä.

Riitelyä tulee varmasti ja paljon, mutta on myös uskallettava päättää mitä itse haluaa tehdä, vaikka silläkin uhalla että joutuisi karensseja ja muita sietämään.

Yhdessä asiakkaan kanssa voidaan sopia koulutukseen hakemisesta, mutta työkkärin virkailija voi päättää ilman asiakasta, että työkokeilu on ajankohtainen ennen sitä. Jos ei mene kokeiluun (jota ei ole suunnitelmassa), saa karenssin.

Täytyy myös muistaa, että nämä muualta muuttaneet eivät ole ehkä oikeuksistaan yhtä hyvin perillä, tai uskalla pitää niistä kiinni, kuin kantasuomalaiset, eivätkä myöskään välttämättä tunne yhteiskuntaa kovin hyvin, joten heitä voi olla helpompaa vedättää valheellisilla lupauksilla.

Siis mistä oikeuksista? Jos työkkärin virkailija ilmoittaa, että menet työkokeiluun, niin sitten menet, vaikka sitä ei olisi työllistymissuunnitelmaan kirjattu.

Täytyyhän se nyt sentään jotenkin perustella, ei kai virkailijoiden mielivalta ihan näin täydellistä voi olla.

Tässä käytännössä toteutuisi jo pakkotyö, vaikka työ sinällään onkin työkokeilu -nimisen peitesanan alle laitettu.

Kuten sanoinkin, riitaa varmasti tulee, mutta on pidettävä omista oikeuksistaan kiinni. Varsinkin te-toimiston sanavalinnoissa on paljon tämmöisiä että positiivisluontoisen peitesanan taakse on aina piiloteltu jotakin pakkotyötä rangaistuksen uhalla.

Rangaistus on tässä tapauksessa sanktio, mutta palveluhan on kuitenkin julkisen tahon toteuttamaa, niin aika epämääräiseksi alkaa menemään lain tulkinnat jos perustuslaki sanoo yhtä, mutta te-toimiston lainsäädäntö sanoisi sitten toista.

Olen siitä varma että tätä asiaa pyöritellään jatkuvasti ja homma perustuu lähinnä harhauttamiseen ja painostamiseen samoin sanktiot ja karenssit sun muut tulkinnat varsin sattumanvaraisia.

Asia on kuitenkin mainittu jossain, että työllistymissuunnitelma on tehtävä _yhteistyössä_. Virkailijan tehtävä ei ole sitä sanella, ja jos yhteistyötä ei synny niin eihän se työllistymissuunnitelma ole silloin tehty lain mukaan.

Kyse on Juhana Vartiaisenkin selvällä suomenkielellä ilmaisemasta asiasta eli viranomaistehtävänä kiusataan tässä kansaa ihan tarkoituksella, ja se jo sellaisenaan kuuluisi kyllä oikeuslaitoksen selvitettäväksi että miten ihmeessä työttömyys tai varattomuus voi olla rikos, jonka seurauksena viranomaisella pitäisi olla tehtävänä kiusata heitä. Peitesana päällä on toki aina "auttaminen" tai "palveleminen" mutta Vartiainenhan sen totuuden sanoi. Miksi totuutta ei sitten oteta asiassa huomioon vaan jatketaan valehtelua koko ajan ko. systeemistä.

Työkokeilussa ei olla töissä. Jostain syystä työttömät olettavat, että se on koeaika, mutta ei ole. Voit olla yrityksessä kuukauden tarttumatta lapioon, vaikka kaikki muut ojaa kaivavat. Ihan laillisesti ja luvalla, jos työkokeilusopimukseen ei ole kirjattu, että yhtenä tutustumiskohteena on ojan kaivaminen lapiolla.

Kyllä työkokeilu on ihan työntekoa eikä suinkaan sitä, että vaan katsellaan kun muut tekevät työtä. Eikä työtehtäviä tarvitse kirjata yksityiskohtaisesti työkokeilusopimukseen. Yleinen kuvailu esimerkiksi yhdellä lauseella riittää.

Mistä ihmeestä olet keksinyt, että työkokeilu on työntekoa? Se on pelkästään työttömän omassa päässä oleva harha! Se ei edes kartuta työkokemusta, koska lain mukaan työkokeiluun ei ohjata työkokemusta saamaan.

Koko "orjatyö"-ajattelu on työttömien omassa päässä, koska he eivät suostu uskomaan sitä, mitä säädökset sanovat. Työkokeilusopimukseen työtehtävät tulee kirjata yksilöidysti, ei riitä "tutustuminen kaupan alan tehtäviin" vaan "hyllytys, kassatyöskentelyn ja kassaohjelman perusteet, hevi-osaston hoitaminen" jne.

Tämä nykytapa jatkuu juuri niin pitkään kuin työttömät kuvittelevat olevansa menossa töihin ko. yritykseen, vaikka kyseessä on pelkkä alaan tutustuminen tai oman osaamisen kartoittaminen. Lisäksi on pelkkää työttömän omaa typeryyttä laittaa nimeään yli 1 kk mittaiseen sopimukseen. Pakkoa ei ole, karenssia ei tule siitä, että suostuu työkokeiluun, mutta vain 1 kk mittaisena.

Laissa on selkeästi se lähtökohta, että työkokeilu on nimenomaan työntekoa eikä toisten työnteon katselemista.

Laissa ei myöskään edellytetä mitään pitkää tai yksityiskohtaista listaa työtehtävistä. Esimerkiksi "avustavat tehtävät ruokakaupassa" riittää työtehtävien määrittelyksi.

Työkokeilu on vapaaehtoinen juttu eikä siihen tarvitse ryhtyä alun alkaenkaan. Pitää vain huolehtia siitä että työllistymissuunnitelmaan eikä mihinkään muunkaan suunnitelmiin kirjoiteta sellaisia, suunnitelmat ovat työnhakijan itsensä määriteltävissä olevia asioita eikä viranomainen niitä voi alkaa määräilemään.

Jos suunnitelmatkin olisivat viranomaisen määrättävissä olevia asioita, silloin meillä olisi Suomessa käytännössä jo sellainen tilanne että täällä harjoitetaan valtion rankaisemisen uhalla toteutettavaa pakkotyötä, ja se asia soittaa kelloja sitten jo kansainvälisestikin.

Eli, edelleenkin, kyse on vapaaehtoisesta toiminnasta, jota valtio ja viranomainen yrittää kaikin keinoin sanamuodoillaan esittää niinkuin se olisi jotakin pakollista tai velvoittavaa tmv. Kaikenlaisia velvoittavuuksiahan voi aina olla mutta aina lopulta katsellaan miten esim. perustuslaissa asiasta sanotaan. Pikkulait ei yleensä ohita isoja lakeja, ja perustuslaki on iso laki.

Se ei ole pakkotyötä, koska työkkärissä ei ole mikään pakko olla kirjoilla.

Eli toisin sanoen työkkärillä on täysi oikeus laittaa työtön esimerkiksi työkokeiluihin tai kursseille.

Suunnitelma on tehtävä yhteistyössä, suunnitelman mukaisesti edetään. Työkkärin kirjoillaolo ja pakkotyö on kaksi ihan eri konseptia. Ei voida lakia pakkotyöstä ohittaa sillä tavoin, että tehdään _pakkosuunnitelma_ siitä työstä ja viranomainen määräämään. Täysin absurdia toimintaa, eikä varmasti kestä lain tarkastelua tässä käännellään lakien tarkoituksia perustuslakia vastaan.

Ei ole olemassa mitään pakkosuunnitelmaa. Yhdenkään työttömän ihmisen ei tarvitse olla työkkärin kirjoilla tai missään tekemisissä työkkärin kanssa jos ei halua.

Unohdit mainita, että se tarkoittaa silloin -40% leikkausta toimeentulotukiin.

Joten suomennetaanpa, mitä se oikeasti tarkoittaa. Teet ilmaista työtä, eli työnantajan saama työsuorite maksetaan valtion kassasta, tai sitten kärsit nälkää. Joissain palvelualan yrityksissä tuo voi tarkoittaa jopa 40% koko liikevaihdosta.

Terkkuja sinne kokoomukseen vaan, tästähän siinä teidän vastikkeellisessa systeemissännen on kyse. Turha heittäytyä tietämättömäksi. Laittaisko myös ne yritystuet vastikkeellisiksi?

Alennetulla toimeentulotuella eläjä ei kärsi nälkää. Perusruoka on todella halpaa (esim. 2 kilon jauhopussi 70 senttiä). Lisäksi voi halutessaan myös hakea ruoka-apua.

Toisaalta vaikka työkokeilusta kieltäytyjä kärsisi nälkää, niin ei se tarkoita sitä, että kyseessä olisi pakkotyö. Mitään yleistä oikeutta saada rahaa vastikkeetta kun ei ole.

Koko maailmassa on vain muutama yksittäinen maa jossa kaikesta aktiivisuudesta kieltäytyjä saa edes sitä -40% toimeentulotukea. Jopa Ruotsissa tuet menevät täysin nollille, jos siellä työtön kieltäytyy sikäläisestä työkokeilusta tai muusta aktivoinnista.

Jauho ei ole perusruokaa.

Työkokeilu voi olla perusteltua tai sitten se ei ole perusteltua eli sitä väärinkäytetään tai sinne laitetaan ihmisiä jotka eivät sitä tarvitse. Piste.

Niin. Jauhon muokkaaminen ruuaksi tosiaan vaatii työmoraalia, koska se ei tule valmiiksi syötävänä toisin kuin vaikka pakastepitsa. Toisaalta nälkä on hyvä motivoija vaikkapa sitten ruuanlaittoon.

Älä vääristele sanomisiani. Pelkällä jauholla ei elä ja oikeasti köyhät tietävät tasan tarkkaan elintarvikkeiden hinnat, ei tarvitse richspleinaajien kertoa. Leivon sinut suohon milloin vain.

Jauho on perusravintoa. Toki perusravinnon rinnalle tarvitsee myös jonkin verran muuta raaka-ainetta, mm. jotta saa kaikki ravinteet eikä kärsi puutostaudeista, mutta pääosa energiasta tulee silti perusravinnosta.

Tutustupa nykyaikaisin ravitsemussuosituksiin. Käyttäisit sen lisäksi korrekteja termejä. Tuo on vaivaannuttavaa.

Tällaiset keskustelut ovat mielestäni havainnollistavia, koska ne näyttävät käytännössä sille lähiöiden ostariporukalle ja miksei myös työttömille akateemisille, mitä tapahtuu, jos tulee äänestäneeksi oikeistoa.

Vierailija
186/293 |
25.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

EU:ssa on siis tietyt perusarvot, jonka mukaisesti koko tällä 600 miljoonan asukkaan alueella toimitaan, ja maiden hallituksilta edellytetään sitä, että hallitusten toimet eivät riko niitä perusarvoja.

Kansalaisten vapautta suojataan monin eri tavoin, ja sosiaaliturva on yksi osa sitä toimintaa, myös se että maan hallituksella ei ole mitään käskytysvaltaa työikäisen väestön sopimuspöydissä.

Systeemi on ihan looginen, sen tehtävä on turvata lopulta demokratiaa siten, että jos markkinaehdoilla ei saada aikaan riittävästi sopimuksia kansalle, sitten se kompensoidaan tulonsiirroilla heidän taskuistaan, jotka saivat sopimuksensa aikaiseksi. Tämä on tavallaan vastuun siirtämistä rahallisessa muodossa vahvimpien ryhmien hoidettavaksi, kun kysymys on siitä että erityisesti työn kysyntä, tulonjako resurssien oikea jakaminen yms. on saatava aikaan niin, että jokainen sopimuspöydissä neuvotteleva pystyy sopimuksensa tekemään vapaaehtoisesti.

Demokratia on tärkeä asia markkinoiden toiminnankin kannalta, koska missään totalitarismissa tai enemmistön tyranniassa ei valtio voi kovin hyvin pärjätä markkinoilla, kun niissä valtioissa on totuteltu sellaiseen ajattelumalliin että ei neuvotella mistään vaan pakotetaan, mutta kun markkinoilla ei ole mahdollista pakottaa, koskee varsinkin viennin kaltaisia asioita.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
187/293 |
25.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

On työkokeilusta ihan hyötyäkin monille. Vaikka siitä ei saa kuin hivenen enemmän rahaa kuin normaalista työttömänä olosta, niin siinä voi kuitenkin nähdä millaisia jonkun tietyn alan työt ovat, siitä saa työkokemusta ja myös säännöllistä tekemistä itselleen.

Kaikki työpaikat joihin pääsee työkokeiluun on näitä niin sanottuja kakkosluokan töitä jotka ei vaadi keneltäkään ilmaista kokeilua siinä työssä, vaan työ tekijäänsä opettaa ja koeaikakin on olemassa. Paikkoihin joista työkokeilussa olisi hyötyä ei ketään oteta kokeilemaan, vai miten luulet pärjäävän työkokeilevan aivokirurgin?

Vierailija
188/293 |
25.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On työkokeilusta ihan hyötyäkin monille. Vaikka siitä ei saa kuin hivenen enemmän rahaa kuin normaalista työttömänä olosta, niin siinä voi kuitenkin nähdä millaisia jonkun tietyn alan työt ovat, siitä saa työkokemusta ja myös säännöllistä tekemistä itselleen.

Kaikki työpaikat joihin pääsee työkokeiluun on näitä niin sanottuja kakkosluokan töitä jotka ei vaadi keneltäkään ilmaista kokeilua siinä työssä, vaan työ tekijäänsä opettaa ja koeaikakin on olemassa. Paikkoihin joista työkokeilussa olisi hyötyä ei ketään oteta kokeilemaan, vai miten luulet pärjäävän työkokeilevan aivokirurgin?

Mutta millä rahalla palkkaat noihin vähemmän vaativiin hommiin matalatuottoisen työntekijän? Tai otat riskin siitä, että työttömyyden aikana työmoraali on mennyt ja parin viikon palkanmaksun jälkeen joudut etsimään uuden työntekijän?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
189/293 |
25.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On työkokeilusta ihan hyötyäkin monille. Vaikka siitä ei saa kuin hivenen enemmän rahaa kuin normaalista työttömänä olosta, niin siinä voi kuitenkin nähdä millaisia jonkun tietyn alan työt ovat, siitä saa työkokemusta ja myös säännöllistä tekemistä itselleen.

Kaikki työpaikat joihin pääsee työkokeiluun on näitä niin sanottuja kakkosluokan töitä jotka ei vaadi keneltäkään ilmaista kokeilua siinä työssä, vaan työ tekijäänsä opettaa ja koeaikakin on olemassa. Paikkoihin joista työkokeilussa olisi hyötyä ei ketään oteta kokeilemaan, vai miten luulet pärjäävän työkokeilevan aivokirurgin?

Mutta millä rahalla palkkaat noihin vähemmän vaativiin hommiin matalatuottoisen työntekijän? Tai otat riskin siitä, että työttömyyden aikana työmoraali on mennyt ja parin viikon palkanmaksun jälkeen joudut etsimään uuden työntekijän?

Maksa vähän parempaa palkkaa ja ota vähän parempitehoinen työntekijä? Vai karttavatko työntekijät joukolla työpaikkaasi? Mikä mahtaisi olla syy?

Ja jos palataan siihen alkuperäiseen topikkiin, niin siitä työharjoittelijastahan ei tarvitse maksaa yhtään mitään. Ei vähempää, vaan yhtään mitään palkkaa. Siinä saa yritys ilmaista verovaroin maksettua tukea roppakaupalla.  

Vierailija
190/293 |
25.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tärkein neuvo ap:lle onkin se, että pitäköön huolen siitä, että te-toimistossa ei työllistymissuunnitelmaan kirjoiteta mitään sellaista mitä ei halua.

Voi vaikka riidellä asiasta, mutta työllistymissuunnitelma on tehtävä yhteistyössä, ja virkailijat yrittää vain harhauttaa ja laitella sinne mitä vaan työkokeilua ja sitten pyytää pokkana allekirjoituksia, vaikka se suunnitelma pitää asiakkaan itsekin olla tekemässä.

Karensseja voi tulla, mutta työllistymissuunnitelma ei ole sellainen paperi jota viranomainen noin vain sanelee, se lukee laissakin että yhteistyössä tehtävä. Ylimääräiset tekstit vaan pois ja toteaa että niitä ei oltu tehty yhteistyössä ja se siitä.

Riitelyä tulee varmasti ja paljon, mutta on myös uskallettava päättää mitä itse haluaa tehdä, vaikka silläkin uhalla että joutuisi karensseja ja muita sietämään.

Yhdessä asiakkaan kanssa voidaan sopia koulutukseen hakemisesta, mutta työkkärin virkailija voi päättää ilman asiakasta, että työkokeilu on ajankohtainen ennen sitä. Jos ei mene kokeiluun (jota ei ole suunnitelmassa), saa karenssin.

Täytyy myös muistaa, että nämä muualta muuttaneet eivät ole ehkä oikeuksistaan yhtä hyvin perillä, tai uskalla pitää niistä kiinni, kuin kantasuomalaiset, eivätkä myöskään välttämättä tunne yhteiskuntaa kovin hyvin, joten heitä voi olla helpompaa vedättää valheellisilla lupauksilla.

Siis mistä oikeuksista? Jos työkkärin virkailija ilmoittaa, että menet työkokeiluun, niin sitten menet, vaikka sitä ei olisi työllistymissuunnitelmaan kirjattu.

Täytyyhän se nyt sentään jotenkin perustella, ei kai virkailijoiden mielivalta ihan näin täydellistä voi olla.

Tässä käytännössä toteutuisi jo pakkotyö, vaikka työ sinällään onkin työkokeilu -nimisen peitesanan alle laitettu.

Kuten sanoinkin, riitaa varmasti tulee, mutta on pidettävä omista oikeuksistaan kiinni. Varsinkin te-toimiston sanavalinnoissa on paljon tämmöisiä että positiivisluontoisen peitesanan taakse on aina piiloteltu jotakin pakkotyötä rangaistuksen uhalla.

Rangaistus on tässä tapauksessa sanktio, mutta palveluhan on kuitenkin julkisen tahon toteuttamaa, niin aika epämääräiseksi alkaa menemään lain tulkinnat jos perustuslaki sanoo yhtä, mutta te-toimiston lainsäädäntö sanoisi sitten toista.

Olen siitä varma että tätä asiaa pyöritellään jatkuvasti ja homma perustuu lähinnä harhauttamiseen ja painostamiseen samoin sanktiot ja karenssit sun muut tulkinnat varsin sattumanvaraisia.

Asia on kuitenkin mainittu jossain, että työllistymissuunnitelma on tehtävä _yhteistyössä_. Virkailijan tehtävä ei ole sitä sanella, ja jos yhteistyötä ei synny niin eihän se työllistymissuunnitelma ole silloin tehty lain mukaan.

Kyse on Juhana Vartiaisenkin selvällä suomenkielellä ilmaisemasta asiasta eli viranomaistehtävänä kiusataan tässä kansaa ihan tarkoituksella, ja se jo sellaisenaan kuuluisi kyllä oikeuslaitoksen selvitettäväksi että miten ihmeessä työttömyys tai varattomuus voi olla rikos, jonka seurauksena viranomaisella pitäisi olla tehtävänä kiusata heitä. Peitesana päällä on toki aina "auttaminen" tai "palveleminen" mutta Vartiainenhan sen totuuden sanoi. Miksi totuutta ei sitten oteta asiassa huomioon vaan jatketaan valehtelua koko ajan ko. systeemistä.

Työkokeilussa ei olla töissä. Jostain syystä työttömät olettavat, että se on koeaika, mutta ei ole. Voit olla yrityksessä kuukauden tarttumatta lapioon, vaikka kaikki muut ojaa kaivavat. Ihan laillisesti ja luvalla, jos työkokeilusopimukseen ei ole kirjattu, että yhtenä tutustumiskohteena on ojan kaivaminen lapiolla.

Kyllä työkokeilu on ihan työntekoa eikä suinkaan sitä, että vaan katsellaan kun muut tekevät työtä. Eikä työtehtäviä tarvitse kirjata yksityiskohtaisesti työkokeilusopimukseen. Yleinen kuvailu esimerkiksi yhdellä lauseella riittää.

Mistä ihmeestä olet keksinyt, että työkokeilu on työntekoa? Se on pelkästään työttömän omassa päässä oleva harha! Se ei edes kartuta työkokemusta, koska lain mukaan työkokeiluun ei ohjata työkokemusta saamaan.

Koko "orjatyö"-ajattelu on työttömien omassa päässä, koska he eivät suostu uskomaan sitä, mitä säädökset sanovat. Työkokeilusopimukseen työtehtävät tulee kirjata yksilöidysti, ei riitä "tutustuminen kaupan alan tehtäviin" vaan "hyllytys, kassatyöskentelyn ja kassaohjelman perusteet, hevi-osaston hoitaminen" jne.

Tämä nykytapa jatkuu juuri niin pitkään kuin työttömät kuvittelevat olevansa menossa töihin ko. yritykseen, vaikka kyseessä on pelkkä alaan tutustuminen tai oman osaamisen kartoittaminen. Lisäksi on pelkkää työttömän omaa typeryyttä laittaa nimeään yli 1 kk mittaiseen sopimukseen. Pakkoa ei ole, karenssia ei tule siitä, että suostuu työkokeiluun, mutta vain 1 kk mittaisena.

Laissa on selkeästi se lähtökohta, että työkokeilu on nimenomaan työntekoa eikä toisten työnteon katselemista.

Laissa ei myöskään edellytetä mitään pitkää tai yksityiskohtaista listaa työtehtävistä. Esimerkiksi "avustavat tehtävät ruokakaupassa" riittää työtehtävien määrittelyksi.

Työkokeilu on vapaaehtoinen juttu eikä siihen tarvitse ryhtyä alun alkaenkaan. Pitää vain huolehtia siitä että työllistymissuunnitelmaan eikä mihinkään muunkaan suunnitelmiin kirjoiteta sellaisia, suunnitelmat ovat työnhakijan itsensä määriteltävissä olevia asioita eikä viranomainen niitä voi alkaa määräilemään.

Jos suunnitelmatkin olisivat viranomaisen määrättävissä olevia asioita, silloin meillä olisi Suomessa käytännössä jo sellainen tilanne että täällä harjoitetaan valtion rankaisemisen uhalla toteutettavaa pakkotyötä, ja se asia soittaa kelloja sitten jo kansainvälisestikin.

Eli, edelleenkin, kyse on vapaaehtoisesta toiminnasta, jota valtio ja viranomainen yrittää kaikin keinoin sanamuodoillaan esittää niinkuin se olisi jotakin pakollista tai velvoittavaa tmv. Kaikenlaisia velvoittavuuksiahan voi aina olla mutta aina lopulta katsellaan miten esim. perustuslaissa asiasta sanotaan. Pikkulait ei yleensä ohita isoja lakeja, ja perustuslaki on iso laki.

Se ei ole pakkotyötä, koska työkkärissä ei ole mikään pakko olla kirjoilla.

Eli toisin sanoen työkkärillä on täysi oikeus laittaa työtön esimerkiksi työkokeiluihin tai kursseille.

Suunnitelma on tehtävä yhteistyössä, suunnitelman mukaisesti edetään. Työkkärin kirjoillaolo ja pakkotyö on kaksi ihan eri konseptia. Ei voida lakia pakkotyöstä ohittaa sillä tavoin, että tehdään _pakkosuunnitelma_ siitä työstä ja viranomainen määräämään. Täysin absurdia toimintaa, eikä varmasti kestä lain tarkastelua tässä käännellään lakien tarkoituksia perustuslakia vastaan.

Ei ole olemassa mitään pakkosuunnitelmaa. Yhdenkään työttömän ihmisen ei tarvitse olla työkkärin kirjoilla tai missään tekemisissä työkkärin kanssa jos ei halua.

Unohdit mainita, että se tarkoittaa silloin -40% leikkausta toimeentulotukiin.

Joten suomennetaanpa, mitä se oikeasti tarkoittaa. Teet ilmaista työtä, eli työnantajan saama työsuorite maksetaan valtion kassasta, tai sitten kärsit nälkää. Joissain palvelualan yrityksissä tuo voi tarkoittaa jopa 40% koko liikevaihdosta.

Terkkuja sinne kokoomukseen vaan, tästähän siinä teidän vastikkeellisessa systeemissännen on kyse. Turha heittäytyä tietämättömäksi. Laittaisko myös ne yritystuet vastikkeellisiksi?

Alennetulla toimeentulotuella eläjä ei kärsi nälkää. Perusruoka on todella halpaa (esim. 2 kilon jauhopussi 70 senttiä). Lisäksi voi halutessaan myös hakea ruoka-apua.

Toisaalta vaikka työkokeilusta kieltäytyjä kärsisi nälkää, niin ei se tarkoita sitä, että kyseessä olisi pakkotyö. Mitään yleistä oikeutta saada rahaa vastikkeetta kun ei ole.

Koko maailmassa on vain muutama yksittäinen maa jossa kaikesta aktiivisuudesta kieltäytyjä saa edes sitä -40% toimeentulotukea. Jopa Ruotsissa tuet menevät täysin nollille, jos siellä työtön kieltäytyy sikäläisestä työkokeilusta tai muusta aktivoinnista.

Väärin meni. Vähimmäisturva kuuluu perustuslakiin, sehän nyt olisi jo valtion tekemää rikollista toimintaa omaa kansaa vastaan jos perustuslaissa mainittua turvaa ei kansalle taata.

Maan hallitus johtaa maata _edustukselliseen_ kansanvaltaan perustuen, yritä ymmärtää se että tässä maassa on edelleenkin kansanvalta, eikä maan hallitus ole tässä mitenkään omistajan asemassa joka voisi yt-neuvotella omaa kansaa kuoliaaksi.

Työttömyystuet on sitten jotain muuta kuin tuo vähimmäisen tason turva, työttömyystuissa tulee mukaan te-toimiston kyttäilyt yms.

Suomenkaan perustuslakiin ei kuulu vastikkeeton sosiaalituki.

Miten niin ei kuulu. Kyllähän kuuluu, ja se on perustuslain lisäksi sovittu myös kv-sopimuksissa.

Työttömyysturva on se osa missä on jotain vastikkeellisuutta, mutta se on siis tasoltaan hieman em. vähimmäisturvaa korkeampi.

Aivan naurettavaa pelleilyä kun kansalle yritetään laajalti uskotella koko ajan että heillä ei olisi lakiin perustuvia oikeuksia tai turvaa, ei tässä ole kyse te-toimistosta edes.

Toimeentulotuen mukaisesti, jokaisella on esnisijainen vastuu omasta elatuksestaan. "Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä, siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa (234/1929), lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/1975) ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta."

Toimeentulotuki on toissijainen tähän velvollisuuteen nähden ja kieltäytyminen oman elatuksensa huolehtimisesta, antaa oikeuden alentaa toimeentulotukea.

Perustuslaissa sanotaan myös, että työ on valtiovallan erikoissuojeluksessa. Koska työ ilmeiselvästi ei ole ollut valtiovallan erikoissuojeluksessa, sillä Suomessa on ollut sitten 90-luvun jatkuvasti Euroopan suurimpiin lukeutuva työttömyys, ainoaksi tulomuodoksi jäävät erilaiset yhteiskunnan tuet. Samalla toteutuu se viimesijaisuus (koska muuta mahdollisuutta ei ole).

Suomi on muuten ainoa maa Euroopassa, joka ei ole suostunut kaikesta suostuttelusta huolimatta ratifioimaan lakia, jonka mukaan palkalla on pystyttävä elämään. Näin meillä alkaakin olla jo tilanne, missä pian kolmasosa kansaa nostelee tukia ja käy töissä.

Et ole paljon tainnut tutustua Suomen ulkopuolisiin oloihin?

Esimerkiksi Virossa kauppojen hintataso on noin 80% Suomen hintatasosta, mutta samaan aikaan sikäläinen minimipalkka kokopäivätyöstä on alle 600 euroa kuukaudessa. Viron tapauksessa puhutaan oikeasti siitä, että palkalla on hankala tulla toimeen. Virolainen toimeentulotuki on 80 euroa kuukaudessa, eivätkä siihen edes ole oikeutetut kaikki maassa asuvat.

Kiitelköön Viro porvarillisen politiikan seurauksia.

Toivottavasti kommentoijat tajuaa että asiasta pitää pystyä poistamaan sekä oikeiston että vasemmiston nahinat, nämä kansan turvat ja talouden ohjaamiset kuuluu valtion hallituksen tehtäviin, ja niitä pitää kyetä tekemään _valtiomiehen_ otteella. Jos hallituksessa on ainoastaan eturyhmien edustajat ajamassa omaa asiaansa, silloin vallankäyttö ajautuu väärille raiteille omaa kansaa vastaan.

Ranskassa on keltaliivit seurauksena siitä, että eturyhmät itse ajavat omaa kansaansa kahtia. Suomessa tilannetta viety samaan suuntaan.

Ranskassa ei ylipäätään makseta toimeentulotukia paitsi siinä tapauksessa, jos tuen anojan lähisukulaiset on totettu varattomiksi eli eivät kykene elättämään tuen anojaa.

Säännöt maakohtaisesti varmasti vaihtelee ja kulkee eri nimillä, mutta Euroopan laajuisesti on yhteisesti sovittu näistä sosiaalisista eduista ja muusta turvasta, ja enpä usko että Ranskassa ei asiaa olisi jotenkin hoidettu. Kyse ei ole mistään kansallisesti valittavasta asiasta, vaan EU-laajuisesti sovittavista/määrättävistä asioista jotka jokainen kansallinen hallitus joutuu toteuttamaan jos aikoo EU-jäsenenä pitkään pysyä.

Ranskassa on ihan toimiva sosiaalijärjestelmä. Ei kannata uskoa kaikkea, mitä kokoomustrollit tänne kirjoittavat.

Itse asiassa Ranskassa on ehdotettu, että pääosin osa-aikaisella työvoimalla pyörivien firmojen sosiaaliturvamaksuja korotettaisiin reilusti. Saisi ottaa Suomessakin tuollaisen systeemin käyttöön.

Kaikotkoot sitten rauhassa vaikka Intian Kalkuttaan tuollaiset firmat, jotka maksattavat valtiolla osan tuonnostaan. Ihan turha valtion tai kansalaisten tuollaisten kiskureiden edessä nöyristellä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
191/293 |
25.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On työkokeilusta ihan hyötyäkin monille. Vaikka siitä ei saa kuin hivenen enemmän rahaa kuin normaalista työttömänä olosta, niin siinä voi kuitenkin nähdä millaisia jonkun tietyn alan työt ovat, siitä saa työkokemusta ja myös säännöllistä tekemistä itselleen.

Kaikki työpaikat joihin pääsee työkokeiluun on näitä niin sanottuja kakkosluokan töitä jotka ei vaadi keneltäkään ilmaista kokeilua siinä työssä, vaan työ tekijäänsä opettaa ja koeaikakin on olemassa. Paikkoihin joista työkokeilussa olisi hyötyä ei ketään oteta kokeilemaan, vai miten luulet pärjäävän työkokeilevan aivokirurgin?

Mutta millä rahalla palkkaat noihin vähemmän vaativiin hommiin matalatuottoisen työntekijän? Tai otat riskin siitä, että työttömyyden aikana työmoraali on mennyt ja parin viikon palkanmaksun jälkeen joudut etsimään uuden työntekijän?

Maksa vähän parempaa palkkaa ja ota vähän parempitehoinen työntekijä? Vai karttavatko työntekijät joukolla työpaikkaasi? Mikä mahtaisi olla syy?

Ja jos palataan siihen alkuperäiseen topikkiin, niin siitä työharjoittelijastahan ei tarvitse maksaa yhtään mitään. Ei vähempää, vaan yhtään mitään palkkaa. Siinä saa yritys ilmaista verovaroin maksettua tukea roppakaupalla.  

Perusongelma on siinä, että Suomessa matalatuottoisestakin työntekijästä pitää maksaa korkeatuottoisen palkka. Tämän takia ihmisiä ei kannata palkata matalatuottoisiin töihin muuta kuin se määrä mikä on aivan pakko.

Vierailija
192/293 |
25.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tärkein neuvo ap:lle onkin se, että pitäköön huolen siitä, että te-toimistossa ei työllistymissuunnitelmaan kirjoiteta mitään sellaista mitä ei halua.

Voi vaikka riidellä asiasta, mutta työllistymissuunnitelma on tehtävä yhteistyössä, ja virkailijat yrittää vain harhauttaa ja laitella sinne mitä vaan työkokeilua ja sitten pyytää pokkana allekirjoituksia, vaikka se suunnitelma pitää asiakkaan itsekin olla tekemässä.

Karensseja voi tulla, mutta työllistymissuunnitelma ei ole sellainen paperi jota viranomainen noin vain sanelee, se lukee laissakin että yhteistyössä tehtävä. Ylimääräiset tekstit vaan pois ja toteaa että niitä ei oltu tehty yhteistyössä ja se siitä.

Riitelyä tulee varmasti ja paljon, mutta on myös uskallettava päättää mitä itse haluaa tehdä, vaikka silläkin uhalla että joutuisi karensseja ja muita sietämään.

Yhdessä asiakkaan kanssa voidaan sopia koulutukseen hakemisesta, mutta työkkärin virkailija voi päättää ilman asiakasta, että työkokeilu on ajankohtainen ennen sitä. Jos ei mene kokeiluun (jota ei ole suunnitelmassa), saa karenssin.

Täytyy myös muistaa, että nämä muualta muuttaneet eivät ole ehkä oikeuksistaan yhtä hyvin perillä, tai uskalla pitää niistä kiinni, kuin kantasuomalaiset, eivätkä myöskään välttämättä tunne yhteiskuntaa kovin hyvin, joten heitä voi olla helpompaa vedättää valheellisilla lupauksilla.

Siis mistä oikeuksista? Jos työkkärin virkailija ilmoittaa, että menet työkokeiluun, niin sitten menet, vaikka sitä ei olisi työllistymissuunnitelmaan kirjattu.

Täytyyhän se nyt sentään jotenkin perustella, ei kai virkailijoiden mielivalta ihan näin täydellistä voi olla.

Tässä käytännössä toteutuisi jo pakkotyö, vaikka työ sinällään onkin työkokeilu -nimisen peitesanan alle laitettu.

Kuten sanoinkin, riitaa varmasti tulee, mutta on pidettävä omista oikeuksistaan kiinni. Varsinkin te-toimiston sanavalinnoissa on paljon tämmöisiä että positiivisluontoisen peitesanan taakse on aina piiloteltu jotakin pakkotyötä rangaistuksen uhalla.

Rangaistus on tässä tapauksessa sanktio, mutta palveluhan on kuitenkin julkisen tahon toteuttamaa, niin aika epämääräiseksi alkaa menemään lain tulkinnat jos perustuslaki sanoo yhtä, mutta te-toimiston lainsäädäntö sanoisi sitten toista.

Olen siitä varma että tätä asiaa pyöritellään jatkuvasti ja homma perustuu lähinnä harhauttamiseen ja painostamiseen samoin sanktiot ja karenssit sun muut tulkinnat varsin sattumanvaraisia.

Asia on kuitenkin mainittu jossain, että työllistymissuunnitelma on tehtävä _yhteistyössä_. Virkailijan tehtävä ei ole sitä sanella, ja jos yhteistyötä ei synny niin eihän se työllistymissuunnitelma ole silloin tehty lain mukaan.

Kyse on Juhana Vartiaisenkin selvällä suomenkielellä ilmaisemasta asiasta eli viranomaistehtävänä kiusataan tässä kansaa ihan tarkoituksella, ja se jo sellaisenaan kuuluisi kyllä oikeuslaitoksen selvitettäväksi että miten ihmeessä työttömyys tai varattomuus voi olla rikos, jonka seurauksena viranomaisella pitäisi olla tehtävänä kiusata heitä. Peitesana päällä on toki aina "auttaminen" tai "palveleminen" mutta Vartiainenhan sen totuuden sanoi. Miksi totuutta ei sitten oteta asiassa huomioon vaan jatketaan valehtelua koko ajan ko. systeemistä.

Työkokeilussa ei olla töissä. Jostain syystä työttömät olettavat, että se on koeaika, mutta ei ole. Voit olla yrityksessä kuukauden tarttumatta lapioon, vaikka kaikki muut ojaa kaivavat. Ihan laillisesti ja luvalla, jos työkokeilusopimukseen ei ole kirjattu, että yhtenä tutustumiskohteena on ojan kaivaminen lapiolla.

Kyllä työkokeilu on ihan työntekoa eikä suinkaan sitä, että vaan katsellaan kun muut tekevät työtä. Eikä työtehtäviä tarvitse kirjata yksityiskohtaisesti työkokeilusopimukseen. Yleinen kuvailu esimerkiksi yhdellä lauseella riittää.

Mistä ihmeestä olet keksinyt, että työkokeilu on työntekoa? Se on pelkästään työttömän omassa päässä oleva harha! Se ei edes kartuta työkokemusta, koska lain mukaan työkokeiluun ei ohjata työkokemusta saamaan.

Koko "orjatyö"-ajattelu on työttömien omassa päässä, koska he eivät suostu uskomaan sitä, mitä säädökset sanovat. Työkokeilusopimukseen työtehtävät tulee kirjata yksilöidysti, ei riitä "tutustuminen kaupan alan tehtäviin" vaan "hyllytys, kassatyöskentelyn ja kassaohjelman perusteet, hevi-osaston hoitaminen" jne.

Tämä nykytapa jatkuu juuri niin pitkään kuin työttömät kuvittelevat olevansa menossa töihin ko. yritykseen, vaikka kyseessä on pelkkä alaan tutustuminen tai oman osaamisen kartoittaminen. Lisäksi on pelkkää työttömän omaa typeryyttä laittaa nimeään yli 1 kk mittaiseen sopimukseen. Pakkoa ei ole, karenssia ei tule siitä, että suostuu työkokeiluun, mutta vain 1 kk mittaisena.

Laissa on selkeästi se lähtökohta, että työkokeilu on nimenomaan työntekoa eikä toisten työnteon katselemista.

Laissa ei myöskään edellytetä mitään pitkää tai yksityiskohtaista listaa työtehtävistä. Esimerkiksi "avustavat tehtävät ruokakaupassa" riittää työtehtävien määrittelyksi.

Työkokeilu on vapaaehtoinen juttu eikä siihen tarvitse ryhtyä alun alkaenkaan. Pitää vain huolehtia siitä että työllistymissuunnitelmaan eikä mihinkään muunkaan suunnitelmiin kirjoiteta sellaisia, suunnitelmat ovat työnhakijan itsensä määriteltävissä olevia asioita eikä viranomainen niitä voi alkaa määräilemään.

Jos suunnitelmatkin olisivat viranomaisen määrättävissä olevia asioita, silloin meillä olisi Suomessa käytännössä jo sellainen tilanne että täällä harjoitetaan valtion rankaisemisen uhalla toteutettavaa pakkotyötä, ja se asia soittaa kelloja sitten jo kansainvälisestikin.

Eli, edelleenkin, kyse on vapaaehtoisesta toiminnasta, jota valtio ja viranomainen yrittää kaikin keinoin sanamuodoillaan esittää niinkuin se olisi jotakin pakollista tai velvoittavaa tmv. Kaikenlaisia velvoittavuuksiahan voi aina olla mutta aina lopulta katsellaan miten esim. perustuslaissa asiasta sanotaan. Pikkulait ei yleensä ohita isoja lakeja, ja perustuslaki on iso laki.

Se ei ole pakkotyötä, koska työkkärissä ei ole mikään pakko olla kirjoilla.

Eli toisin sanoen työkkärillä on täysi oikeus laittaa työtön esimerkiksi työkokeiluihin tai kursseille.

Suunnitelma on tehtävä yhteistyössä, suunnitelman mukaisesti edetään. Työkkärin kirjoillaolo ja pakkotyö on kaksi ihan eri konseptia. Ei voida lakia pakkotyöstä ohittaa sillä tavoin, että tehdään _pakkosuunnitelma_ siitä työstä ja viranomainen määräämään. Täysin absurdia toimintaa, eikä varmasti kestä lain tarkastelua tässä käännellään lakien tarkoituksia perustuslakia vastaan.

Ei ole olemassa mitään pakkosuunnitelmaa. Yhdenkään työttömän ihmisen ei tarvitse olla työkkärin kirjoilla tai missään tekemisissä työkkärin kanssa jos ei halua.

Unohdit mainita, että se tarkoittaa silloin -40% leikkausta toimeentulotukiin.

Joten suomennetaanpa, mitä se oikeasti tarkoittaa. Teet ilmaista työtä, eli työnantajan saama työsuorite maksetaan valtion kassasta, tai sitten kärsit nälkää. Joissain palvelualan yrityksissä tuo voi tarkoittaa jopa 40% koko liikevaihdosta.

Terkkuja sinne kokoomukseen vaan, tästähän siinä teidän vastikkeellisessa systeemissännen on kyse. Turha heittäytyä tietämättömäksi. Laittaisko myös ne yritystuet vastikkeellisiksi?

Alennetulla toimeentulotuella eläjä ei kärsi nälkää. Perusruoka on todella halpaa (esim. 2 kilon jauhopussi 70 senttiä). Lisäksi voi halutessaan myös hakea ruoka-apua.

Toisaalta vaikka työkokeilusta kieltäytyjä kärsisi nälkää, niin ei se tarkoita sitä, että kyseessä olisi pakkotyö. Mitään yleistä oikeutta saada rahaa vastikkeetta kun ei ole.

Koko maailmassa on vain muutama yksittäinen maa jossa kaikesta aktiivisuudesta kieltäytyjä saa edes sitä -40% toimeentulotukea. Jopa Ruotsissa tuet menevät täysin nollille, jos siellä työtön kieltäytyy sikäläisestä työkokeilusta tai muusta aktivoinnista.

Jauho ei ole perusruokaa.

Työkokeilu voi olla perusteltua tai sitten se ei ole perusteltua eli sitä väärinkäytetään tai sinne laitetaan ihmisiä jotka eivät sitä tarvitse. Piste.

Niin. Jauhon muokkaaminen ruuaksi tosiaan vaatii työmoraalia, koska se ei tule valmiiksi syötävänä toisin kuin vaikka pakastepitsa. Toisaalta nälkä on hyvä motivoija vaikkapa sitten ruuanlaittoon.

Älä vääristele sanomisiani. Pelkällä jauholla ei elä ja oikeasti köyhät tietävät tasan tarkkaan elintarvikkeiden hinnat, ei tarvitse richspleinaajien kertoa. Leivon sinut suohon milloin vain.

Jauho on perusravintoa. Toki perusravinnon rinnalle tarvitsee myös jonkin verran muuta raaka-ainetta, mm. jotta saa kaikki ravinteet eikä kärsi puutostaudeista, mutta pääosa energiasta tulee silti perusravinnosta.

Tutustupa nykyaikaisin ravitsemussuosituksiin. Käyttäisit sen lisäksi korrekteja termejä. Tuo on vaivaannuttavaa.

Tällaiset keskustelut ovat mielestäni havainnollistavia, koska ne näyttävät käytännössä sille lähiöiden ostariporukalle ja miksei myös työttömille akateemisille, mitä tapahtuu, jos tulee äänestäneeksi oikeistoa.

Sikspäkki korotti alimpia työttömyystukia. Demareiden eduskuntaryhmä taas torppasi oman edustajansa ehdotuksen perusturvan nostosta jos siihen ei kytketä ansioturvan nostoa. Eli ei ihan puhtaita jauhoja kenenkään pussissa. Vasemmiston ongelma on kyvyttömyys uudistaa sosiaaliturvaa ja Kokoomus nyt uudistaisi kaiken Attendojen hyväksi. Persuista ei ole mihinkään, kaikki käy kunhan se yksi asia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
193/293 |
25.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

"Työkokeilun jälkeen ei ole tarkoitus työllistyä siihen yritykseen. Työkokeilussa ollaan tutustumassa alaan tai ammattiin tai selvittämässä, mitä osaamista tarvitaan, että voi palata työelämään esim. hoitovapaan jälkeen. Miksi työkokeilijat luulevat, että se on palkaton koeaika?"

-Paitsi että työkokeiluun määrätyt on lähes poikkeuksetta jo iäkkäämpiä työttömiä joilla on työkokemusta kymmeniä vuosia ja osaavat hommat paljon paremmin kuin työpaikan vakituiset työntekijät jotka on suhteilla päässeet töihin.

Mistä tuon keksit? Pitää olla pitkäaikaistyötön, jonka osaamista työkokeilussa punnitaan. Eikä silloinkaan tarvitse tehdä yhtään mitään, jos ei halua tehdä ja on työkokeiluun pakotettu. Työnantaja ei voi vedota siihen, että tekijä oli laiska eikä tarttunut työhön, koska kokeilijan ei tarvitse olla ahkera!

Vierailija
194/293 |
25.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On työkokeilusta ihan hyötyäkin monille. Vaikka siitä ei saa kuin hivenen enemmän rahaa kuin normaalista työttömänä olosta, niin siinä voi kuitenkin nähdä millaisia jonkun tietyn alan työt ovat, siitä saa työkokemusta ja myös säännöllistä tekemistä itselleen.

Kaikki työpaikat joihin pääsee työkokeiluun on näitä niin sanottuja kakkosluokan töitä jotka ei vaadi keneltäkään ilmaista kokeilua siinä työssä, vaan työ tekijäänsä opettaa ja koeaikakin on olemassa. Paikkoihin joista työkokeilussa olisi hyötyä ei ketään oteta kokeilemaan, vai miten luulet pärjäävän työkokeilevan aivokirurgin?

Ihan hyvin aivokirurgin työkokeilussa pärjää, kunhan osaa pukea suojavarusteet ja pestä kädet ja ymmärtää, että se oma paikka ei ole leikkaamassa, vaan seuraamassa leikkausta. Työkokeilussa kun etsitään alaa tai ammattia, ei välttämättä itse tehdän alan tai ammatin töitä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
195/293 |
25.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On työkokeilusta ihan hyötyäkin monille. Vaikka siitä ei saa kuin hivenen enemmän rahaa kuin normaalista työttömänä olosta, niin siinä voi kuitenkin nähdä millaisia jonkun tietyn alan työt ovat, siitä saa työkokemusta ja myös säännöllistä tekemistä itselleen.

Kaikki työpaikat joihin pääsee työkokeiluun on näitä niin sanottuja kakkosluokan töitä jotka ei vaadi keneltäkään ilmaista kokeilua siinä työssä, vaan työ tekijäänsä opettaa ja koeaikakin on olemassa. Paikkoihin joista työkokeilussa olisi hyötyä ei ketään oteta kokeilemaan, vai miten luulet pärjäävän työkokeilevan aivokirurgin?

Mutta millä rahalla palkkaat noihin vähemmän vaativiin hommiin matalatuottoisen työntekijän? Tai otat riskin siitä, että työttömyyden aikana työmoraali on mennyt ja parin viikon palkanmaksun jälkeen joudut etsimään uuden työntekijän?

Maksa vähän parempaa palkkaa ja ota vähän parempitehoinen työntekijä? Vai karttavatko työntekijät joukolla työpaikkaasi? Mikä mahtaisi olla syy?

Ja jos palataan siihen alkuperäiseen topikkiin, niin siitä työharjoittelijastahan ei tarvitse maksaa yhtään mitään. Ei vähempää, vaan yhtään mitään palkkaa. Siinä saa yritys ilmaista verovaroin maksettua tukea roppakaupalla.  

Perusongelma on siinä, että Suomessa matalatuottoisestakin työntekijästä pitää maksaa korkeatuottoisen palkka. Tämän takia ihmisiä ei kannata palkata matalatuottoisiin töihin muuta kuin se määrä mikä on aivan pakko.

Suomessa maksetaan matalapalkka-aloilla vain matalaa palkkaa. On niin matalaa, että pian saa tuillakin paremman elämän. Ja tämä ei ole merkki tukien suuruudesta vaan palkan pienuudesta.

Maksa parempaa palkkaa, niin ehkä se tuottokin siitä paranee. TES määrittelee vähimmäistason, mutta se ei estä maksamasta parempaa. Oletkos huomannut? Niinhän sitä sanotaan, että työmies on palkkansa ansainnut. Maksa palkka, niin saat sen kadotetun työmiehenkin.

Vierailija
196/293 |
25.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On työkokeilusta ihan hyötyäkin monille. Vaikka siitä ei saa kuin hivenen enemmän rahaa kuin normaalista työttömänä olosta, niin siinä voi kuitenkin nähdä millaisia jonkun tietyn alan työt ovat, siitä saa työkokemusta ja myös säännöllistä tekemistä itselleen.

Kaikki työpaikat joihin pääsee työkokeiluun on näitä niin sanottuja kakkosluokan töitä jotka ei vaadi keneltäkään ilmaista kokeilua siinä työssä, vaan työ tekijäänsä opettaa ja koeaikakin on olemassa. Paikkoihin joista työkokeilussa olisi hyötyä ei ketään oteta kokeilemaan, vai miten luulet pärjäävän työkokeilevan aivokirurgin?

Mutta millä rahalla palkkaat noihin vähemmän vaativiin hommiin matalatuottoisen työntekijän? Tai otat riskin siitä, että työttömyyden aikana työmoraali on mennyt ja parin viikon palkanmaksun jälkeen joudut etsimään uuden työntekijän?

Maksa vähän parempaa palkkaa ja ota vähän parempitehoinen työntekijä? Vai karttavatko työntekijät joukolla työpaikkaasi? Mikä mahtaisi olla syy?

Ja jos palataan siihen alkuperäiseen topikkiin, niin siitä työharjoittelijastahan ei tarvitse maksaa yhtään mitään. Ei vähempää, vaan yhtään mitään palkkaa. Siinä saa yritys ilmaista verovaroin maksettua tukea roppakaupalla.  

Perusongelma on siinä, että Suomessa matalatuottoisestakin työntekijästä pitää maksaa korkeatuottoisen palkka. Tämän takia ihmisiä ei kannata palkata matalatuottoisiin töihin muuta kuin se määrä mikä on aivan pakko.

Tämä asia puolestaan johtuu kotimaan kustannuksista. On mielestäni aika epärehellistä jatkuvasti puhua vain työn hinnasta niinkuin se olisi jokin syy johonkin, kun täytyy kuitenkin verrata keskenään sitä työsuoritetta ja ostovoimaa, ja niitä verrataan myös ulkomaisiin vastaaviin.

Eli työssä on Suomessa kaikenlaisia sivukuluja valtavan paljon, jotka ilman muuta aiheuttaa tilanteen sellaiseksi, että vaikka työ suorituksena ja ostovoimana olisikin linjassa muiden maiden kanssa, työn hintaan ja kotimaan kustannuksiin on leivottu valtava ylimääräinen kakku kustannuksia jotka kaikki myös yritetään siirtää työn hinnan kautta yritysten maksettavaksi.

Ette te tätä ongelmaa tule ratkaisemaan työntekijöitä tai työttömiä syyttelemällä, kyllä on kyettävä löytymään ne ratkaisut jolla varsinkin investoinnit ja työn kysyntä lähtee nousuun.

Pääomiakaan ei tarvitse kohdella mitenkään passiivisesti, sehän on jo lähtökohtaisestikin valtion tehtävä hoitaa verotus siten, että Suomessa toimii Suomen kannalta hyödylliset pääomat, ja muut pääomat voi mennä sitten muuallekin jos Suomi ei heille kelpaa toimintaympäristönä.

Vierailija
197/293 |
25.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Työkokeilun jälkeen ei ole tarkoitus työllistyä siihen yritykseen. Työkokeilussa ollaan tutustumassa alaan tai ammattiin tai selvittämässä, mitä osaamista tarvitaan, että voi palata työelämään esim. hoitovapaan jälkeen. Miksi työkokeilijat luulevat, että se on palkaton koeaika?"

-Paitsi että työkokeiluun määrätyt on lähes poikkeuksetta jo iäkkäämpiä työttömiä joilla on työkokemusta kymmeniä vuosia ja osaavat hommat paljon paremmin kuin työpaikan vakituiset työntekijät jotka on suhteilla päässeet töihin.

Mistä tuon keksit? Pitää olla pitkäaikaistyötön, jonka osaamista työkokeilussa punnitaan. Eikä silloinkaan tarvitse tehdä yhtään mitään, jos ei halua tehdä ja on työkokeiluun pakotettu. Työnantaja ei voi vedota siihen, että tekijä oli laiska eikä tarttunut työhön, koska kokeilijan ei tarvitse olla ahkera!

Jos työnantaja antaa kenkää kokeilusta, työtön on se, joka saa selittää. Todistusvelvollisuus on aina työttömällä. Valitusoikeutta ei ole, vaan mahdolliset kiistatapaukset menevät erilliseen komiteaan, joka harvoin antaa työttömän kannalta puoltavia päätöksiä. Siellä on nimittäin työnantajilla oma edustus.

Tämä systeemi joutaisi jo aikuisenoikeasti romukoppaan. Ei kestä minkäänmoista kriittistä tarkastelua.

Vierailija
198/293 |
25.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On työkokeilusta ihan hyötyäkin monille. Vaikka siitä ei saa kuin hivenen enemmän rahaa kuin normaalista työttömänä olosta, niin siinä voi kuitenkin nähdä millaisia jonkun tietyn alan työt ovat, siitä saa työkokemusta ja myös säännöllistä tekemistä itselleen.

Kaikki työpaikat joihin pääsee työkokeiluun on näitä niin sanottuja kakkosluokan töitä jotka ei vaadi keneltäkään ilmaista kokeilua siinä työssä, vaan työ tekijäänsä opettaa ja koeaikakin on olemassa. Paikkoihin joista työkokeilussa olisi hyötyä ei ketään oteta kokeilemaan, vai miten luulet pärjäävän työkokeilevan aivokirurgin?

Mutta millä rahalla palkkaat noihin vähemmän vaativiin hommiin matalatuottoisen työntekijän? Tai otat riskin siitä, että työttömyyden aikana työmoraali on mennyt ja parin viikon palkanmaksun jälkeen joudut etsimään uuden työntekijän?

Maksa vähän parempaa palkkaa ja ota vähän parempitehoinen työntekijä? Vai karttavatko työntekijät joukolla työpaikkaasi? Mikä mahtaisi olla syy?

Ja jos palataan siihen alkuperäiseen topikkiin, niin siitä työharjoittelijastahan ei tarvitse maksaa yhtään mitään. Ei vähempää, vaan yhtään mitään palkkaa. Siinä saa yritys ilmaista verovaroin maksettua tukea roppakaupalla.  

Perusongelma on siinä, että Suomessa matalatuottoisestakin työntekijästä pitää maksaa korkeatuottoisen palkka. Tämän takia ihmisiä ei kannata palkata matalatuottoisiin töihin muuta kuin se määrä mikä on aivan pakko.

Tämä asia puolestaan johtuu kotimaan kustannuksista. On mielestäni aika epärehellistä jatkuvasti puhua vain työn hinnasta niinkuin se olisi jokin syy johonkin, kun täytyy kuitenkin verrata keskenään sitä työsuoritetta ja ostovoimaa, ja niitä verrataan myös ulkomaisiin vastaaviin.

Eli työssä on Suomessa kaikenlaisia sivukuluja valtavan paljon, jotka ilman muuta aiheuttaa tilanteen sellaiseksi, että vaikka työ suorituksena ja ostovoimana olisikin linjassa muiden maiden kanssa, työn hintaan ja kotimaan kustannuksiin on leivottu valtava ylimääräinen kakku kustannuksia jotka kaikki myös yritetään siirtää työn hinnan kautta yritysten maksettavaksi.

Ette te tätä ongelmaa tule ratkaisemaan työntekijöitä tai työttömiä syyttelemällä, kyllä on kyettävä löytymään ne ratkaisut jolla varsinkin investoinnit ja työn kysyntä lähtee nousuun.

Pääomiakaan ei tarvitse kohdella mitenkään passiivisesti, sehän on jo lähtökohtaisestikin valtion tehtävä hoitaa verotus siten, että Suomessa toimii Suomen kannalta hyödylliset pääomat, ja muut pääomat voi mennä sitten muuallekin jos Suomi ei heille kelpaa toimintaympäristönä.

Suurin kulutekijä on asuminen. Laskekoot valtiovalta Helsingissä asumisen hintaa esim. yksiöistä 600e -> 400e, niin ei tarvitse maksaa yhtä suurta palkkaa eikä edes asumistukia.

Suomessa ei ole yli 30 vuoden aikana ymmärretty, että kallis elintaso näkyy myös kalliina palkkatasona? Haloo. Jonnekin ne palkat katoavat. Niillä maksetaan eläminen.

Kuten eräs tehtaan mielenilmauksellisesti pois marssinut työläisjoukko totesi, että palkat laskevat sitten, kun se marketin ruisleivän hinta laskee saman verran. Sitä ennen porvari saa ihan rauhassa louskuttaa sitä suutaan. Ja sekin tiedetään, että enemmin helvetti jäätyy, että porvari asuntokeinotteluun puuttuu.

Joten maksakaa ja lopettakaa se marina. Ihan olette ahneuksissanne tämän sopan keittäneet kokoon.

Vierailija
199/293 |
25.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On työkokeilusta ihan hyötyäkin monille. Vaikka siitä ei saa kuin hivenen enemmän rahaa kuin normaalista työttömänä olosta, niin siinä voi kuitenkin nähdä millaisia jonkun tietyn alan työt ovat, siitä saa työkokemusta ja myös säännöllistä tekemistä itselleen.

Kaikki työpaikat joihin pääsee työkokeiluun on näitä niin sanottuja kakkosluokan töitä jotka ei vaadi keneltäkään ilmaista kokeilua siinä työssä, vaan työ tekijäänsä opettaa ja koeaikakin on olemassa. Paikkoihin joista työkokeilussa olisi hyötyä ei ketään oteta kokeilemaan, vai miten luulet pärjäävän työkokeilevan aivokirurgin?

Mutta millä rahalla palkkaat noihin vähemmän vaativiin hommiin matalatuottoisen työntekijän? Tai otat riskin siitä, että työttömyyden aikana työmoraali on mennyt ja parin viikon palkanmaksun jälkeen joudut etsimään uuden työntekijän?

Maksa vähän parempaa palkkaa ja ota vähän parempitehoinen työntekijä? Vai karttavatko työntekijät joukolla työpaikkaasi? Mikä mahtaisi olla syy?

Ja jos palataan siihen alkuperäiseen topikkiin, niin siitä työharjoittelijastahan ei tarvitse maksaa yhtään mitään. Ei vähempää, vaan yhtään mitään palkkaa. Siinä saa yritys ilmaista verovaroin maksettua tukea roppakaupalla.  

Perusongelma on siinä, että Suomessa matalatuottoisestakin työntekijästä pitää maksaa korkeatuottoisen palkka. Tämän takia ihmisiä ei kannata palkata matalatuottoisiin töihin muuta kuin se määrä mikä on aivan pakko.

Suomessa maksetaan matalapalkka-aloilla vain matalaa palkkaa. On niin matalaa, että pian saa tuillakin paremman elämän. Ja tämä ei ole merkki tukien suuruudesta vaan palkan pienuudesta.

Maksa parempaa palkkaa, niin ehkä se tuottokin siitä paranee. TES määrittelee vähimmäistason, mutta se ei estä maksamasta parempaa. Oletkos huomannut? Niinhän sitä sanotaan, että työmies on palkkansa ansainnut. Maksa palkka, niin saat sen kadotetun työmiehenkin.

Ei ole mitään "kadotettuja työmiehiä". On massiivinen työttömien joukko jota ei kannata palkata, koska heille pitäisi maksaa isompaa palkkaa kuin mitä heidän työnsä tuottaa.

Esimerkkinä:

- Työntekijän X työpanos tuo työnantajalle rahaa 1000 euroa kuussa

- TES vaatii maksamaan työntekijälle X palkkaa ja sivukuluja 2500 euroa kuussa, mikä tarkoittaa sitä, että työntekijän palkkaaminen tuottaisi tappiota 1500 euroa kuussa

- Miten ihmeessä voi päästä siihen johtopäätökseen, että tällaisessa tapauksessa kannattavaa olisi nostaa palkkoja vielä entistä enemmän, kun kaiken logiikan mukaan palkan laskeminen esimerkiksi 900 euroon olisi se, mikä tekisi palkkaamisesta kannattavaa ja siten vähentäisi työttömyyttä?

Vierailija
200/293 |
25.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On työkokeilusta ihan hyötyäkin monille. Vaikka siitä ei saa kuin hivenen enemmän rahaa kuin normaalista työttömänä olosta, niin siinä voi kuitenkin nähdä millaisia jonkun tietyn alan työt ovat, siitä saa työkokemusta ja myös säännöllistä tekemistä itselleen.

Kaikki työpaikat joihin pääsee työkokeiluun on näitä niin sanottuja kakkosluokan töitä jotka ei vaadi keneltäkään ilmaista kokeilua siinä työssä, vaan työ tekijäänsä opettaa ja koeaikakin on olemassa. Paikkoihin joista työkokeilussa olisi hyötyä ei ketään oteta kokeilemaan, vai miten luulet pärjäävän työkokeilevan aivokirurgin?

Mutta millä rahalla palkkaat noihin vähemmän vaativiin hommiin matalatuottoisen työntekijän? Tai otat riskin siitä, että työttömyyden aikana työmoraali on mennyt ja parin viikon palkanmaksun jälkeen joudut etsimään uuden työntekijän?

Maksa vähän parempaa palkkaa ja ota vähän parempitehoinen työntekijä? Vai karttavatko työntekijät joukolla työpaikkaasi? Mikä mahtaisi olla syy?

Ja jos palataan siihen alkuperäiseen topikkiin, niin siitä työharjoittelijastahan ei tarvitse maksaa yhtään mitään. Ei vähempää, vaan yhtään mitään palkkaa. Siinä saa yritys ilmaista verovaroin maksettua tukea roppakaupalla.  

Perusongelma on siinä, että Suomessa matalatuottoisestakin työntekijästä pitää maksaa korkeatuottoisen palkka. Tämän takia ihmisiä ei kannata palkata matalatuottoisiin töihin muuta kuin se määrä mikä on aivan pakko.

Tämä asia puolestaan johtuu kotimaan kustannuksista. On mielestäni aika epärehellistä jatkuvasti puhua vain työn hinnasta niinkuin se olisi jokin syy johonkin, kun täytyy kuitenkin verrata keskenään sitä työsuoritetta ja ostovoimaa, ja niitä verrataan myös ulkomaisiin vastaaviin.

Eli työssä on Suomessa kaikenlaisia sivukuluja valtavan paljon, jotka ilman muuta aiheuttaa tilanteen sellaiseksi, että vaikka työ suorituksena ja ostovoimana olisikin linjassa muiden maiden kanssa, työn hintaan ja kotimaan kustannuksiin on leivottu valtava ylimääräinen kakku kustannuksia jotka kaikki myös yritetään siirtää työn hinnan kautta yritysten maksettavaksi.

Ette te tätä ongelmaa tule ratkaisemaan työntekijöitä tai työttömiä syyttelemällä, kyllä on kyettävä löytymään ne ratkaisut jolla varsinkin investoinnit ja työn kysyntä lähtee nousuun.

Pääomiakaan ei tarvitse kohdella mitenkään passiivisesti, sehän on jo lähtökohtaisestikin valtion tehtävä hoitaa verotus siten, että Suomessa toimii Suomen kannalta hyödylliset pääomat, ja muut pääomat voi mennä sitten muuallekin jos Suomi ei heille kelpaa toimintaympäristönä.

Suurin kulutekijä on asuminen. Laskekoot valtiovalta Helsingissä asumisen hintaa esim. yksiöistä 600e -> 400e, niin ei tarvitse maksaa yhtä suurta palkkaa eikä edes asumistukia.

Suomessa ei ole yli 30 vuoden aikana ymmärretty, että kallis elintaso näkyy myös kalliina palkkatasona? Haloo. Jonnekin ne palkat katoavat. Niillä maksetaan eläminen.

Kuten eräs tehtaan mielenilmauksellisesti pois marssinut työläisjoukko totesi, että palkat laskevat sitten, kun se marketin ruisleivän hinta laskee saman verran. Sitä ennen porvari saa ihan rauhassa louskuttaa sitä suutaan. Ja sekin tiedetään, että enemmin helvetti jäätyy, että porvari asuntokeinotteluun puuttuu.

Joten maksakaa ja lopettakaa se marina. Ihan olette ahneuksissanne tämän sopan keittäneet kokoon.

Oikein, nimenomaan asuminen on yksi niistä isoimmista ja tärkeimmistä välistävetämisen muodoista, jolla on vuosikausien aikana nostettu vaatimukset kestämättömälle tasolle, kilpailukykypuheet alkoi kasvamaan ihan loogisesti samassa tahdissa kun asuntokuplaakin on kasvatettu.

Lisäherkkuna tässä on vielä se, että varmasti kaikista valtaapitävistä päätösvaltaisista ryhmistä on jokaisella joku omistus jossain asuntomarkkinoilla, jonka tuotot maksaa sitten joku toinen naapurikansalainen joka puolestaan taistelee sen kustannuksen viemisestä työantajan maksettavaksi. Aina vain useampi ei tähän kykene, ja lasku siirtyy lopulta Kelan maksettavaksi ja systeemi ajaa näin kohti umpikujaa.

Sama ilmiö on nähtävissä muuallakin maailmassa, ja tämä ei ole mikään viime vuosien ilmiö vaan kehittynyt jo melko pitkän aikaa, varmasti 10-20 vuoden aikajänteestä voi puhua.

Kiina kerää tällä tavoin potin itselleen, kun työt ja tehtaat siirtyy heille, hikeä on ehkä jonkinverran mutta asteittain tasapaino muuttuu siten että Kiinalla vahva ote taloudessa ja EU/USA akselilla saattaa monella tulla yllätyksenä se että ei olekaan enää taloudellisesti niin vahvoilla kuin luuli.