Suomen sairas "työkokeilu"-systeemi jatkaa ihmisten hyväksikäyttöä, taas uusi esimerkki IS:ssä
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006350123.html
TÄLLÄ hetkellä Marisan hartain toive on saada vihdoin työpaikka ja omaa palkkaa. Hän on ahkera ihminen ja valmis tekemään monenlaisia töitä, mutta ei voi käsittää, miksi joutuu vain kulkemaan palkattomista 3–6 kuukauden työkokeiluista toiseen.
– Tällä hetkellä olen työttömänä, mutta työvalmentajani sanoi, että varmaan tammikuussa on taas uusi kokeilu. Tylsää tällaiset kokeilut, hän huokaa.
Thaimaasta hän ikävöi kaikkein eniten juuri työtä.
– Siellä oli helppoa saada työtä, ja palkkaakin maksettiin aina heti. Thaimaassa ei mitään työkokeilua, täällä vain kokeilua.
Kommentit (293)
Työkokeilun alkuperäinen idea on käsittääkseni se, että voi mennä kokeilemaan jotain itselleen uutta alaa ja ottamaan selvää, soveltuisiko sinne ja tykkäisikö siitä. Jos natsaa kohdalleen, niin voi hakeutua vaikka opiskelemaan sitä. Todellisuus on kuitenkin usein jotain ihan muuta. Työkokeilussa tehtävät voivat olla sellaisia, että ne oppii parissa päivässä eikä monen kuukauden kokeilu ole mitenkään perusteltu, vaan menee väkisinkin ilmaistyöksi. Sellaisissa tehtävissä ei minkääntyyppinen palkaton harjoittelu ole järkevää. Sen sijaan jos tehtävät vaativat pitempää opettelua, niin yrityksellä on todennäköisemmin motivaatiota ottaa harjoittelija/työkokeilija myös palkalliseen työhön, kun on jo käytetty aikaa ja energiaa siihen että hänelle on opetettu työtehtävät ja systeemit. Helpompaan työhön taas on taloudellisesti järkevämpää otta uusi ilmaistyöntekijä, jota perehdytetään pari päivää ja loppuaika nautitaan tuloksista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tärkein neuvo ap:lle onkin se, että pitäköön huolen siitä, että te-toimistossa ei työllistymissuunnitelmaan kirjoiteta mitään sellaista mitä ei halua.
Voi vaikka riidellä asiasta, mutta työllistymissuunnitelma on tehtävä yhteistyössä, ja virkailijat yrittää vain harhauttaa ja laitella sinne mitä vaan työkokeilua ja sitten pyytää pokkana allekirjoituksia, vaikka se suunnitelma pitää asiakkaan itsekin olla tekemässä.
Karensseja voi tulla, mutta työllistymissuunnitelma ei ole sellainen paperi jota viranomainen noin vain sanelee, se lukee laissakin että yhteistyössä tehtävä. Ylimääräiset tekstit vaan pois ja toteaa että niitä ei oltu tehty yhteistyössä ja se siitä.
Riitelyä tulee varmasti ja paljon, mutta on myös uskallettava päättää mitä itse haluaa tehdä, vaikka silläkin uhalla että joutuisi karensseja ja muita sietämään.
Yhdessä asiakkaan kanssa voidaan sopia koulutukseen hakemisesta, mutta työkkärin virkailija voi päättää ilman asiakasta, että työkokeilu on ajankohtainen ennen sitä. Jos ei mene kokeiluun (jota ei ole suunnitelmassa), saa karenssin.
Täytyy myös muistaa, että nämä muualta muuttaneet eivät ole ehkä oikeuksistaan yhtä hyvin perillä, tai uskalla pitää niistä kiinni, kuin kantasuomalaiset, eivätkä myöskään välttämättä tunne yhteiskuntaa kovin hyvin, joten heitä voi olla helpompaa vedättää valheellisilla lupauksilla.
Siis mistä oikeuksista? Jos työkkärin virkailija ilmoittaa, että menet työkokeiluun, niin sitten menet, vaikka sitä ei olisi työllistymissuunnitelmaan kirjattu.
Täytyyhän se nyt sentään jotenkin perustella, ei kai virkailijoiden mielivalta ihan näin täydellistä voi olla.
Tässä käytännössä toteutuisi jo pakkotyö, vaikka työ sinällään onkin työkokeilu -nimisen peitesanan alle laitettu.
Kuten sanoinkin, riitaa varmasti tulee, mutta on pidettävä omista oikeuksistaan kiinni. Varsinkin te-toimiston sanavalinnoissa on paljon tämmöisiä että positiivisluontoisen peitesanan taakse on aina piiloteltu jotakin pakkotyötä rangaistuksen uhalla.
Rangaistus on tässä tapauksessa sanktio, mutta palveluhan on kuitenkin julkisen tahon toteuttamaa, niin aika epämääräiseksi alkaa menemään lain tulkinnat jos perustuslaki sanoo yhtä, mutta te-toimiston lainsäädäntö sanoisi sitten toista.
Olen siitä varma että tätä asiaa pyöritellään jatkuvasti ja homma perustuu lähinnä harhauttamiseen ja painostamiseen samoin sanktiot ja karenssit sun muut tulkinnat varsin sattumanvaraisia.
Asia on kuitenkin mainittu jossain, että työllistymissuunnitelma on tehtävä _yhteistyössä_. Virkailijan tehtävä ei ole sitä sanella, ja jos yhteistyötä ei synny niin eihän se työllistymissuunnitelma ole silloin tehty lain mukaan.
Kyse on Juhana Vartiaisenkin selvällä suomenkielellä ilmaisemasta asiasta eli viranomaistehtävänä kiusataan tässä kansaa ihan tarkoituksella, ja se jo sellaisenaan kuuluisi kyllä oikeuslaitoksen selvitettäväksi että miten ihmeessä työttömyys tai varattomuus voi olla rikos, jonka seurauksena viranomaisella pitäisi olla tehtävänä kiusata heitä. Peitesana päällä on toki aina "auttaminen" tai "palveleminen" mutta Vartiainenhan sen totuuden sanoi. Miksi totuutta ei sitten oteta asiassa huomioon vaan jatketaan valehtelua koko ajan ko. systeemistä.
Työkokeilussa ei olla töissä. Jostain syystä työttömät olettavat, että se on koeaika, mutta ei ole. Voit olla yrityksessä kuukauden tarttumatta lapioon, vaikka kaikki muut ojaa kaivavat. Ihan laillisesti ja luvalla, jos työkokeilusopimukseen ei ole kirjattu, että yhtenä tutustumiskohteena on ojan kaivaminen lapiolla.
Noh minulla ei ollut ketään ohjaajaa työkokeilussa. 15 min ennen työpäivän alkua piti mennä paikalle ja tein rankkaa hommaa pitkän päivän ihan itsenäisesti - usein kahden ihmisen työt päivän aikana. Ja työ oli sellaista, josta oli jo vuosia kokemusta. Eli se työhön tutustumisen skei da on pas kapuhetta - kyllä ihmisiä laitetaan työkokeilussa kovasti hommiin ja käytetään hyväksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tärkein neuvo ap:lle onkin se, että pitäköön huolen siitä, että te-toimistossa ei työllistymissuunnitelmaan kirjoiteta mitään sellaista mitä ei halua.
Voi vaikka riidellä asiasta, mutta työllistymissuunnitelma on tehtävä yhteistyössä, ja virkailijat yrittää vain harhauttaa ja laitella sinne mitä vaan työkokeilua ja sitten pyytää pokkana allekirjoituksia, vaikka se suunnitelma pitää asiakkaan itsekin olla tekemässä.
Karensseja voi tulla, mutta työllistymissuunnitelma ei ole sellainen paperi jota viranomainen noin vain sanelee, se lukee laissakin että yhteistyössä tehtävä. Ylimääräiset tekstit vaan pois ja toteaa että niitä ei oltu tehty yhteistyössä ja se siitä.
Riitelyä tulee varmasti ja paljon, mutta on myös uskallettava päättää mitä itse haluaa tehdä, vaikka silläkin uhalla että joutuisi karensseja ja muita sietämään.
Yhdessä asiakkaan kanssa voidaan sopia koulutukseen hakemisesta, mutta työkkärin virkailija voi päättää ilman asiakasta, että työkokeilu on ajankohtainen ennen sitä. Jos ei mene kokeiluun (jota ei ole suunnitelmassa), saa karenssin.
Täytyy myös muistaa, että nämä muualta muuttaneet eivät ole ehkä oikeuksistaan yhtä hyvin perillä, tai uskalla pitää niistä kiinni, kuin kantasuomalaiset, eivätkä myöskään välttämättä tunne yhteiskuntaa kovin hyvin, joten heitä voi olla helpompaa vedättää valheellisilla lupauksilla.
Siis mistä oikeuksista? Jos työkkärin virkailija ilmoittaa, että menet työkokeiluun, niin sitten menet, vaikka sitä ei olisi työllistymissuunnitelmaan kirjattu.
Täytyyhän se nyt sentään jotenkin perustella, ei kai virkailijoiden mielivalta ihan näin täydellistä voi olla.
Tässä käytännössä toteutuisi jo pakkotyö, vaikka työ sinällään onkin työkokeilu -nimisen peitesanan alle laitettu.
Kuten sanoinkin, riitaa varmasti tulee, mutta on pidettävä omista oikeuksistaan kiinni. Varsinkin te-toimiston sanavalinnoissa on paljon tämmöisiä että positiivisluontoisen peitesanan taakse on aina piiloteltu jotakin pakkotyötä rangaistuksen uhalla.
Rangaistus on tässä tapauksessa sanktio, mutta palveluhan on kuitenkin julkisen tahon toteuttamaa, niin aika epämääräiseksi alkaa menemään lain tulkinnat jos perustuslaki sanoo yhtä, mutta te-toimiston lainsäädäntö sanoisi sitten toista.
Olen siitä varma että tätä asiaa pyöritellään jatkuvasti ja homma perustuu lähinnä harhauttamiseen ja painostamiseen samoin sanktiot ja karenssit sun muut tulkinnat varsin sattumanvaraisia.
Asia on kuitenkin mainittu jossain, että työllistymissuunnitelma on tehtävä _yhteistyössä_. Virkailijan tehtävä ei ole sitä sanella, ja jos yhteistyötä ei synny niin eihän se työllistymissuunnitelma ole silloin tehty lain mukaan.
Kyse on Juhana Vartiaisenkin selvällä suomenkielellä ilmaisemasta asiasta eli viranomaistehtävänä kiusataan tässä kansaa ihan tarkoituksella, ja se jo sellaisenaan kuuluisi kyllä oikeuslaitoksen selvitettäväksi että miten ihmeessä työttömyys tai varattomuus voi olla rikos, jonka seurauksena viranomaisella pitäisi olla tehtävänä kiusata heitä. Peitesana päällä on toki aina "auttaminen" tai "palveleminen" mutta Vartiainenhan sen totuuden sanoi. Miksi totuutta ei sitten oteta asiassa huomioon vaan jatketaan valehtelua koko ajan ko. systeemistä.
Työkokeilussa ei olla töissä. Jostain syystä työttömät olettavat, että se on koeaika, mutta ei ole. Voit olla yrityksessä kuukauden tarttumatta lapioon, vaikka kaikki muut ojaa kaivavat. Ihan laillisesti ja luvalla, jos työkokeilusopimukseen ei ole kirjattu, että yhtenä tutustumiskohteena on ojan kaivaminen lapiolla.
Kyllä työkokeilu on ihan työntekoa eikä suinkaan sitä, että vaan katsellaan kun muut tekevät työtä. Eikä työtehtäviä tarvitse kirjata yksityiskohtaisesti työkokeilusopimukseen. Yleinen kuvailu esimerkiksi yhdellä lauseella riittää.
Mistä ihmeestä olet keksinyt, että työkokeilu on työntekoa? Se on pelkästään työttömän omassa päässä oleva harha! Se ei edes kartuta työkokemusta, koska lain mukaan työkokeiluun ei ohjata työkokemusta saamaan.
Koko "orjatyö"-ajattelu on työttömien omassa päässä, koska he eivät suostu uskomaan sitä, mitä säädökset sanovat. Työkokeilusopimukseen työtehtävät tulee kirjata yksilöidysti, ei riitä "tutustuminen kaupan alan tehtäviin" vaan "hyllytys, kassatyöskentelyn ja kassaohjelman perusteet, hevi-osaston hoitaminen" jne.
Tämä nykytapa jatkuu juuri niin pitkään kuin työttömät kuvittelevat olevansa menossa töihin ko. yritykseen, vaikka kyseessä on pelkkä alaan tutustuminen tai oman osaamisen kartoittaminen. Lisäksi on pelkkää työttömän omaa typeryyttä laittaa nimeään yli 1 kk mittaiseen sopimukseen. Pakkoa ei ole, karenssia ei tule siitä, että suostuu työkokeiluun, mutta vain 1 kk mittaisena.
Laissa on selkeästi se lähtökohta, että työkokeilu on nimenomaan työntekoa eikä toisten työnteon katselemista.
Laissa ei myöskään edellytetä mitään pitkää tai yksityiskohtaista listaa työtehtävistä. Esimerkiksi "avustavat tehtävät ruokakaupassa" riittää työtehtävien määrittelyksi.
Työkokeilu on vapaaehtoinen juttu eikä siihen tarvitse ryhtyä alun alkaenkaan. Pitää vain huolehtia siitä että työllistymissuunnitelmaan eikä mihinkään muunkaan suunnitelmiin kirjoiteta sellaisia, suunnitelmat ovat työnhakijan itsensä määriteltävissä olevia asioita eikä viranomainen niitä voi alkaa määräilemään.
Jos suunnitelmatkin olisivat viranomaisen määrättävissä olevia asioita, silloin meillä olisi Suomessa käytännössä jo sellainen tilanne että täällä harjoitetaan valtion rankaisemisen uhalla toteutettavaa pakkotyötä, ja se asia soittaa kelloja sitten jo kansainvälisestikin.
Eli, edelleenkin, kyse on vapaaehtoisesta toiminnasta, jota valtio ja viranomainen yrittää kaikin keinoin sanamuodoillaan esittää niinkuin se olisi jotakin pakollista tai velvoittavaa tmv. Kaikenlaisia velvoittavuuksiahan voi aina olla mutta aina lopulta katsellaan miten esim. perustuslaissa asiasta sanotaan. Pikkulait ei yleensä ohita isoja lakeja, ja perustuslaki on iso laki.
Se ei ole pakkotyötä, koska työkkärissä ei ole mikään pakko olla kirjoilla.
Eli toisin sanoen työkkärillä on täysi oikeus laittaa työtön esimerkiksi työkokeiluihin tai kursseille.
Suunnitelma on tehtävä yhteistyössä, suunnitelman mukaisesti edetään. Työkkärin kirjoillaolo ja pakkotyö on kaksi ihan eri konseptia. Ei voida lakia pakkotyöstä ohittaa sillä tavoin, että tehdään _pakkosuunnitelma_ siitä työstä ja viranomainen määräämään. Täysin absurdia toimintaa, eikä varmasti kestä lain tarkastelua tässä käännellään lakien tarkoituksia perustuslakia vastaan.
Ei ole olemassa mitään pakkosuunnitelmaa. Yhdenkään työttömän ihmisen ei tarvitse olla työkkärin kirjoilla tai missään tekemisissä työkkärin kanssa jos ei halua.
Unohdit mainita, että se tarkoittaa silloin -40% leikkausta toimeentulotukiin.
Joten suomennetaanpa, mitä se oikeasti tarkoittaa. Teet ilmaista työtä, eli työnantajan saama työsuorite maksetaan valtion kassasta, tai sitten kärsit nälkää. Joissain palvelualan yrityksissä tuo voi tarkoittaa jopa 40% koko liikevaihdosta.
Terkkuja sinne kokoomukseen vaan, tästähän siinä teidän vastikkeellisessa systeemissännen on kyse. Turha heittäytyä tietämättömäksi. Laittaisko myös ne yritystuet vastikkeellisiksi?
Alennetulla toimeentulotuella eläjä ei kärsi nälkää. Perusruoka on todella halpaa (esim. 2 kilon jauhopussi 70 senttiä). Lisäksi voi halutessaan myös hakea ruoka-apua.
Toisaalta vaikka työkokeilusta kieltäytyjä kärsisi nälkää, niin ei se tarkoita sitä, että kyseessä olisi pakkotyö. Mitään yleistä oikeutta saada rahaa vastikkeetta kun ei ole.
Koko maailmassa on vain muutama yksittäinen maa jossa kaikesta aktiivisuudesta kieltäytyjä saa edes sitä -40% toimeentulotukea. Jopa Ruotsissa tuet menevät täysin nollille, jos siellä työtön kieltäytyy sikäläisestä työkokeilusta tai muusta aktivoinnista.
Jauho ei ole perusruokaa.
Työkokeilu voi olla perusteltua tai sitten se ei ole perusteltua eli sitä väärinkäytetään tai sinne laitetaan ihmisiä jotka eivät sitä tarvitse. Piste.
Ei sinne lähtökohtaisesti laiteta ketään. Ihan itse sinne valitaan meneminen. On aika järkyttävää, että täällä penätään viranomaisilta, että pitäisi paremmin kertoa, ettei kokeilu jatku työpaikkana tai sinne ei ole pakko mennä. Jos omat tiedot ja taidot ovat noin heikot, niin minne ihmeeseen tällaisia ihmisiä saisi työllistymään?
Älä jaksa. Mulle sanottiin: jos et mene, tulee karenssi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tärkein neuvo ap:lle onkin se, että pitäköön huolen siitä, että te-toimistossa ei työllistymissuunnitelmaan kirjoiteta mitään sellaista mitä ei halua.
Voi vaikka riidellä asiasta, mutta työllistymissuunnitelma on tehtävä yhteistyössä, ja virkailijat yrittää vain harhauttaa ja laitella sinne mitä vaan työkokeilua ja sitten pyytää pokkana allekirjoituksia, vaikka se suunnitelma pitää asiakkaan itsekin olla tekemässä.
Karensseja voi tulla, mutta työllistymissuunnitelma ei ole sellainen paperi jota viranomainen noin vain sanelee, se lukee laissakin että yhteistyössä tehtävä. Ylimääräiset tekstit vaan pois ja toteaa että niitä ei oltu tehty yhteistyössä ja se siitä.
Riitelyä tulee varmasti ja paljon, mutta on myös uskallettava päättää mitä itse haluaa tehdä, vaikka silläkin uhalla että joutuisi karensseja ja muita sietämään.
Yhdessä asiakkaan kanssa voidaan sopia koulutukseen hakemisesta, mutta työkkärin virkailija voi päättää ilman asiakasta, että työkokeilu on ajankohtainen ennen sitä. Jos ei mene kokeiluun (jota ei ole suunnitelmassa), saa karenssin.
Täytyy myös muistaa, että nämä muualta muuttaneet eivät ole ehkä oikeuksistaan yhtä hyvin perillä, tai uskalla pitää niistä kiinni, kuin kantasuomalaiset, eivätkä myöskään välttämättä tunne yhteiskuntaa kovin hyvin, joten heitä voi olla helpompaa vedättää valheellisilla lupauksilla.
Siis mistä oikeuksista? Jos työkkärin virkailija ilmoittaa, että menet työkokeiluun, niin sitten menet, vaikka sitä ei olisi työllistymissuunnitelmaan kirjattu.
Täytyyhän se nyt sentään jotenkin perustella, ei kai virkailijoiden mielivalta ihan näin täydellistä voi olla.
Tässä käytännössä toteutuisi jo pakkotyö, vaikka työ sinällään onkin työkokeilu -nimisen peitesanan alle laitettu.
Kuten sanoinkin, riitaa varmasti tulee, mutta on pidettävä omista oikeuksistaan kiinni. Varsinkin te-toimiston sanavalinnoissa on paljon tämmöisiä että positiivisluontoisen peitesanan taakse on aina piiloteltu jotakin pakkotyötä rangaistuksen uhalla.
Rangaistus on tässä tapauksessa sanktio, mutta palveluhan on kuitenkin julkisen tahon toteuttamaa, niin aika epämääräiseksi alkaa menemään lain tulkinnat jos perustuslaki sanoo yhtä, mutta te-toimiston lainsäädäntö sanoisi sitten toista.
Olen siitä varma että tätä asiaa pyöritellään jatkuvasti ja homma perustuu lähinnä harhauttamiseen ja painostamiseen samoin sanktiot ja karenssit sun muut tulkinnat varsin sattumanvaraisia.
Asia on kuitenkin mainittu jossain, että työllistymissuunnitelma on tehtävä _yhteistyössä_. Virkailijan tehtävä ei ole sitä sanella, ja jos yhteistyötä ei synny niin eihän se työllistymissuunnitelma ole silloin tehty lain mukaan.
Kyse on Juhana Vartiaisenkin selvällä suomenkielellä ilmaisemasta asiasta eli viranomaistehtävänä kiusataan tässä kansaa ihan tarkoituksella, ja se jo sellaisenaan kuuluisi kyllä oikeuslaitoksen selvitettäväksi että miten ihmeessä työttömyys tai varattomuus voi olla rikos, jonka seurauksena viranomaisella pitäisi olla tehtävänä kiusata heitä. Peitesana päällä on toki aina "auttaminen" tai "palveleminen" mutta Vartiainenhan sen totuuden sanoi. Miksi totuutta ei sitten oteta asiassa huomioon vaan jatketaan valehtelua koko ajan ko. systeemistä.
Työkokeilussa ei olla töissä. Jostain syystä työttömät olettavat, että se on koeaika, mutta ei ole. Voit olla yrityksessä kuukauden tarttumatta lapioon, vaikka kaikki muut ojaa kaivavat. Ihan laillisesti ja luvalla, jos työkokeilusopimukseen ei ole kirjattu, että yhtenä tutustumiskohteena on ojan kaivaminen lapiolla.
Kyllä työkokeilu on ihan työntekoa eikä suinkaan sitä, että vaan katsellaan kun muut tekevät työtä. Eikä työtehtäviä tarvitse kirjata yksityiskohtaisesti työkokeilusopimukseen. Yleinen kuvailu esimerkiksi yhdellä lauseella riittää.
Mistä ihmeestä olet keksinyt, että työkokeilu on työntekoa? Se on pelkästään työttömän omassa päässä oleva harha! Se ei edes kartuta työkokemusta, koska lain mukaan työkokeiluun ei ohjata työkokemusta saamaan.
Koko "orjatyö"-ajattelu on työttömien omassa päässä, koska he eivät suostu uskomaan sitä, mitä säädökset sanovat. Työkokeilusopimukseen työtehtävät tulee kirjata yksilöidysti, ei riitä "tutustuminen kaupan alan tehtäviin" vaan "hyllytys, kassatyöskentelyn ja kassaohjelman perusteet, hevi-osaston hoitaminen" jne.
Tämä nykytapa jatkuu juuri niin pitkään kuin työttömät kuvittelevat olevansa menossa töihin ko. yritykseen, vaikka kyseessä on pelkkä alaan tutustuminen tai oman osaamisen kartoittaminen. Lisäksi on pelkkää työttömän omaa typeryyttä laittaa nimeään yli 1 kk mittaiseen sopimukseen. Pakkoa ei ole, karenssia ei tule siitä, että suostuu työkokeiluun, mutta vain 1 kk mittaisena.
Laissa on selkeästi se lähtökohta, että työkokeilu on nimenomaan työntekoa eikä toisten työnteon katselemista.
Laissa ei myöskään edellytetä mitään pitkää tai yksityiskohtaista listaa työtehtävistä. Esimerkiksi "avustavat tehtävät ruokakaupassa" riittää työtehtävien määrittelyksi.
Työkokeilu on vapaaehtoinen juttu eikä siihen tarvitse ryhtyä alun alkaenkaan. Pitää vain huolehtia siitä että työllistymissuunnitelmaan eikä mihinkään muunkaan suunnitelmiin kirjoiteta sellaisia, suunnitelmat ovat työnhakijan itsensä määriteltävissä olevia asioita eikä viranomainen niitä voi alkaa määräilemään.
Jos suunnitelmatkin olisivat viranomaisen määrättävissä olevia asioita, silloin meillä olisi Suomessa käytännössä jo sellainen tilanne että täällä harjoitetaan valtion rankaisemisen uhalla toteutettavaa pakkotyötä, ja se asia soittaa kelloja sitten jo kansainvälisestikin.
Eli, edelleenkin, kyse on vapaaehtoisesta toiminnasta, jota valtio ja viranomainen yrittää kaikin keinoin sanamuodoillaan esittää niinkuin se olisi jotakin pakollista tai velvoittavaa tmv. Kaikenlaisia velvoittavuuksiahan voi aina olla mutta aina lopulta katsellaan miten esim. perustuslaissa asiasta sanotaan. Pikkulait ei yleensä ohita isoja lakeja, ja perustuslaki on iso laki.
Se ei ole pakkotyötä, koska työkkärissä ei ole mikään pakko olla kirjoilla.
Eli toisin sanoen työkkärillä on täysi oikeus laittaa työtön esimerkiksi työkokeiluihin tai kursseille.
Suunnitelma on tehtävä yhteistyössä, suunnitelman mukaisesti edetään. Työkkärin kirjoillaolo ja pakkotyö on kaksi ihan eri konseptia. Ei voida lakia pakkotyöstä ohittaa sillä tavoin, että tehdään _pakkosuunnitelma_ siitä työstä ja viranomainen määräämään. Täysin absurdia toimintaa, eikä varmasti kestä lain tarkastelua tässä käännellään lakien tarkoituksia perustuslakia vastaan.
Ei ole olemassa mitään pakkosuunnitelmaa. Yhdenkään työttömän ihmisen ei tarvitse olla työkkärin kirjoilla tai missään tekemisissä työkkärin kanssa jos ei halua.
Unohdit mainita, että se tarkoittaa silloin -40% leikkausta toimeentulotukiin.
Joten suomennetaanpa, mitä se oikeasti tarkoittaa. Teet ilmaista työtä, eli työnantajan saama työsuorite maksetaan valtion kassasta, tai sitten kärsit nälkää. Joissain palvelualan yrityksissä tuo voi tarkoittaa jopa 40% koko liikevaihdosta.
Terkkuja sinne kokoomukseen vaan, tästähän siinä teidän vastikkeellisessa systeemissännen on kyse. Turha heittäytyä tietämättömäksi. Laittaisko myös ne yritystuet vastikkeellisiksi?
Alennetulla toimeentulotuella eläjä ei kärsi nälkää. Perusruoka on todella halpaa (esim. 2 kilon jauhopussi 70 senttiä). Lisäksi voi halutessaan myös hakea ruoka-apua.
Toisaalta vaikka työkokeilusta kieltäytyjä kärsisi nälkää, niin ei se tarkoita sitä, että kyseessä olisi pakkotyö. Mitään yleistä oikeutta saada rahaa vastikkeetta kun ei ole.
Koko maailmassa on vain muutama yksittäinen maa jossa kaikesta aktiivisuudesta kieltäytyjä saa edes sitä -40% toimeentulotukea. Jopa Ruotsissa tuet menevät täysin nollille, jos siellä työtön kieltäytyy sikäläisestä työkokeilusta tai muusta aktivoinnista.
Väärin meni. Vähimmäisturva kuuluu perustuslakiin, sehän nyt olisi jo valtion tekemää rikollista toimintaa omaa kansaa vastaan jos perustuslaissa mainittua turvaa ei kansalle taata.
Maan hallitus johtaa maata _edustukselliseen_ kansanvaltaan perustuen, yritä ymmärtää se että tässä maassa on edelleenkin kansanvalta, eikä maan hallitus ole tässä mitenkään omistajan asemassa joka voisi yt-neuvotella omaa kansaa kuoliaaksi.
Työttömyystuet on sitten jotain muuta kuin tuo vähimmäisen tason turva, työttömyystuissa tulee mukaan te-toimiston kyttäilyt yms.
Suomenkaan perustuslakiin ei kuulu vastikkeeton sosiaalituki.
Miten niin ei kuulu. Kyllähän kuuluu, ja se on perustuslain lisäksi sovittu myös kv-sopimuksissa.
Työttömyysturva on se osa missä on jotain vastikkeellisuutta, mutta se on siis tasoltaan hieman em. vähimmäisturvaa korkeampi.
Aivan naurettavaa pelleilyä kun kansalle yritetään laajalti uskotella koko ajan että heillä ei olisi lakiin perustuvia oikeuksia tai turvaa, ei tässä ole kyse te-toimistosta edes.
Toimeentulotuen mukaisesti, jokaisella on esnisijainen vastuu omasta elatuksestaan. "Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä, siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa (234/1929), lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/1975) ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta."
Toimeentulotuki on toissijainen tähän velvollisuuteen nähden ja kieltäytyminen oman elatuksensa huolehtimisesta, antaa oikeuden alentaa toimeentulotukea.
Perustuslaki ohittaa kaikki em. puppupuheet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tärkein neuvo ap:lle onkin se, että pitäköön huolen siitä, että te-toimistossa ei työllistymissuunnitelmaan kirjoiteta mitään sellaista mitä ei halua.
Voi vaikka riidellä asiasta, mutta työllistymissuunnitelma on tehtävä yhteistyössä, ja virkailijat yrittää vain harhauttaa ja laitella sinne mitä vaan työkokeilua ja sitten pyytää pokkana allekirjoituksia, vaikka se suunnitelma pitää asiakkaan itsekin olla tekemässä.
Karensseja voi tulla, mutta työllistymissuunnitelma ei ole sellainen paperi jota viranomainen noin vain sanelee, se lukee laissakin että yhteistyössä tehtävä. Ylimääräiset tekstit vaan pois ja toteaa että niitä ei oltu tehty yhteistyössä ja se siitä.
Riitelyä tulee varmasti ja paljon, mutta on myös uskallettava päättää mitä itse haluaa tehdä, vaikka silläkin uhalla että joutuisi karensseja ja muita sietämään.
Yhdessä asiakkaan kanssa voidaan sopia koulutukseen hakemisesta, mutta työkkärin virkailija voi päättää ilman asiakasta, että työkokeilu on ajankohtainen ennen sitä. Jos ei mene kokeiluun (jota ei ole suunnitelmassa), saa karenssin.
Täytyy myös muistaa, että nämä muualta muuttaneet eivät ole ehkä oikeuksistaan yhtä hyvin perillä, tai uskalla pitää niistä kiinni, kuin kantasuomalaiset, eivätkä myöskään välttämättä tunne yhteiskuntaa kovin hyvin, joten heitä voi olla helpompaa vedättää valheellisilla lupauksilla.
Siis mistä oikeuksista? Jos työkkärin virkailija ilmoittaa, että menet työkokeiluun, niin sitten menet, vaikka sitä ei olisi työllistymissuunnitelmaan kirjattu.
Täytyyhän se nyt sentään jotenkin perustella, ei kai virkailijoiden mielivalta ihan näin täydellistä voi olla.
Tässä käytännössä toteutuisi jo pakkotyö, vaikka työ sinällään onkin työkokeilu -nimisen peitesanan alle laitettu.
Kuten sanoinkin, riitaa varmasti tulee, mutta on pidettävä omista oikeuksistaan kiinni. Varsinkin te-toimiston sanavalinnoissa on paljon tämmöisiä että positiivisluontoisen peitesanan taakse on aina piiloteltu jotakin pakkotyötä rangaistuksen uhalla.
Rangaistus on tässä tapauksessa sanktio, mutta palveluhan on kuitenkin julkisen tahon toteuttamaa, niin aika epämääräiseksi alkaa menemään lain tulkinnat jos perustuslaki sanoo yhtä, mutta te-toimiston lainsäädäntö sanoisi sitten toista.
Olen siitä varma että tätä asiaa pyöritellään jatkuvasti ja homma perustuu lähinnä harhauttamiseen ja painostamiseen samoin sanktiot ja karenssit sun muut tulkinnat varsin sattumanvaraisia.
Asia on kuitenkin mainittu jossain, että työllistymissuunnitelma on tehtävä _yhteistyössä_. Virkailijan tehtävä ei ole sitä sanella, ja jos yhteistyötä ei synny niin eihän se työllistymissuunnitelma ole silloin tehty lain mukaan.
Kyse on Juhana Vartiaisenkin selvällä suomenkielellä ilmaisemasta asiasta eli viranomaistehtävänä kiusataan tässä kansaa ihan tarkoituksella, ja se jo sellaisenaan kuuluisi kyllä oikeuslaitoksen selvitettäväksi että miten ihmeessä työttömyys tai varattomuus voi olla rikos, jonka seurauksena viranomaisella pitäisi olla tehtävänä kiusata heitä. Peitesana päällä on toki aina "auttaminen" tai "palveleminen" mutta Vartiainenhan sen totuuden sanoi. Miksi totuutta ei sitten oteta asiassa huomioon vaan jatketaan valehtelua koko ajan ko. systeemistä.
Työkokeilussa ei olla töissä. Jostain syystä työttömät olettavat, että se on koeaika, mutta ei ole. Voit olla yrityksessä kuukauden tarttumatta lapioon, vaikka kaikki muut ojaa kaivavat. Ihan laillisesti ja luvalla, jos työkokeilusopimukseen ei ole kirjattu, että yhtenä tutustumiskohteena on ojan kaivaminen lapiolla.
Kyllä työkokeilu on ihan työntekoa eikä suinkaan sitä, että vaan katsellaan kun muut tekevät työtä. Eikä työtehtäviä tarvitse kirjata yksityiskohtaisesti työkokeilusopimukseen. Yleinen kuvailu esimerkiksi yhdellä lauseella riittää.
Mistä ihmeestä olet keksinyt, että työkokeilu on työntekoa? Se on pelkästään työttömän omassa päässä oleva harha! Se ei edes kartuta työkokemusta, koska lain mukaan työkokeiluun ei ohjata työkokemusta saamaan.
Koko "orjatyö"-ajattelu on työttömien omassa päässä, koska he eivät suostu uskomaan sitä, mitä säädökset sanovat. Työkokeilusopimukseen työtehtävät tulee kirjata yksilöidysti, ei riitä "tutustuminen kaupan alan tehtäviin" vaan "hyllytys, kassatyöskentelyn ja kassaohjelman perusteet, hevi-osaston hoitaminen" jne.
Tämä nykytapa jatkuu juuri niin pitkään kuin työttömät kuvittelevat olevansa menossa töihin ko. yritykseen, vaikka kyseessä on pelkkä alaan tutustuminen tai oman osaamisen kartoittaminen. Lisäksi on pelkkää työttömän omaa typeryyttä laittaa nimeään yli 1 kk mittaiseen sopimukseen. Pakkoa ei ole, karenssia ei tule siitä, että suostuu työkokeiluun, mutta vain 1 kk mittaisena.
Laissa on selkeästi se lähtökohta, että työkokeilu on nimenomaan työntekoa eikä toisten työnteon katselemista.
Laissa ei myöskään edellytetä mitään pitkää tai yksityiskohtaista listaa työtehtävistä. Esimerkiksi "avustavat tehtävät ruokakaupassa" riittää työtehtävien määrittelyksi.
Työkokeilu on vapaaehtoinen juttu eikä siihen tarvitse ryhtyä alun alkaenkaan. Pitää vain huolehtia siitä että työllistymissuunnitelmaan eikä mihinkään muunkaan suunnitelmiin kirjoiteta sellaisia, suunnitelmat ovat työnhakijan itsensä määriteltävissä olevia asioita eikä viranomainen niitä voi alkaa määräilemään.
Jos suunnitelmatkin olisivat viranomaisen määrättävissä olevia asioita, silloin meillä olisi Suomessa käytännössä jo sellainen tilanne että täällä harjoitetaan valtion rankaisemisen uhalla toteutettavaa pakkotyötä, ja se asia soittaa kelloja sitten jo kansainvälisestikin.
Eli, edelleenkin, kyse on vapaaehtoisesta toiminnasta, jota valtio ja viranomainen yrittää kaikin keinoin sanamuodoillaan esittää niinkuin se olisi jotakin pakollista tai velvoittavaa tmv. Kaikenlaisia velvoittavuuksiahan voi aina olla mutta aina lopulta katsellaan miten esim. perustuslaissa asiasta sanotaan. Pikkulait ei yleensä ohita isoja lakeja, ja perustuslaki on iso laki.
Se ei ole pakkotyötä, koska työkkärissä ei ole mikään pakko olla kirjoilla.
Eli toisin sanoen työkkärillä on täysi oikeus laittaa työtön esimerkiksi työkokeiluihin tai kursseille.
Suunnitelma on tehtävä yhteistyössä, suunnitelman mukaisesti edetään. Työkkärin kirjoillaolo ja pakkotyö on kaksi ihan eri konseptia. Ei voida lakia pakkotyöstä ohittaa sillä tavoin, että tehdään _pakkosuunnitelma_ siitä työstä ja viranomainen määräämään. Täysin absurdia toimintaa, eikä varmasti kestä lain tarkastelua tässä käännellään lakien tarkoituksia perustuslakia vastaan.
Ei ole olemassa mitään pakkosuunnitelmaa. Yhdenkään työttömän ihmisen ei tarvitse olla työkkärin kirjoilla tai missään tekemisissä työkkärin kanssa jos ei halua.
Unohdit mainita, että se tarkoittaa silloin -40% leikkausta toimeentulotukiin.
Joten suomennetaanpa, mitä se oikeasti tarkoittaa. Teet ilmaista työtä, eli työnantajan saama työsuorite maksetaan valtion kassasta, tai sitten kärsit nälkää. Joissain palvelualan yrityksissä tuo voi tarkoittaa jopa 40% koko liikevaihdosta.
Terkkuja sinne kokoomukseen vaan, tästähän siinä teidän vastikkeellisessa systeemissännen on kyse. Turha heittäytyä tietämättömäksi. Laittaisko myös ne yritystuet vastikkeellisiksi?
Alennetulla toimeentulotuella eläjä ei kärsi nälkää. Perusruoka on todella halpaa (esim. 2 kilon jauhopussi 70 senttiä). Lisäksi voi halutessaan myös hakea ruoka-apua.
Toisaalta vaikka työkokeilusta kieltäytyjä kärsisi nälkää, niin ei se tarkoita sitä, että kyseessä olisi pakkotyö. Mitään yleistä oikeutta saada rahaa vastikkeetta kun ei ole.
Koko maailmassa on vain muutama yksittäinen maa jossa kaikesta aktiivisuudesta kieltäytyjä saa edes sitä -40% toimeentulotukea. Jopa Ruotsissa tuet menevät täysin nollille, jos siellä työtön kieltäytyy sikäläisestä työkokeilusta tai muusta aktivoinnista.
Jauho ei ole perusruokaa.
Työkokeilu voi olla perusteltua tai sitten se ei ole perusteltua eli sitä väärinkäytetään tai sinne laitetaan ihmisiä jotka eivät sitä tarvitse. Piste.
Niin. Jauhon muokkaaminen ruuaksi tosiaan vaatii työmoraalia, koska se ei tule valmiiksi syötävänä toisin kuin vaikka pakastepitsa. Toisaalta nälkä on hyvä motivoija vaikkapa sitten ruuanlaittoon.
Älä vääristele sanomisiani. Pelkällä jauholla ei elä ja oikeasti köyhät tietävät tasan tarkkaan elintarvikkeiden hinnat, ei tarvitse richspleinaajien kertoa. Leivon sinut suohon milloin vain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tärkein neuvo ap:lle onkin se, että pitäköön huolen siitä, että te-toimistossa ei työllistymissuunnitelmaan kirjoiteta mitään sellaista mitä ei halua.
Voi vaikka riidellä asiasta, mutta työllistymissuunnitelma on tehtävä yhteistyössä, ja virkailijat yrittää vain harhauttaa ja laitella sinne mitä vaan työkokeilua ja sitten pyytää pokkana allekirjoituksia, vaikka se suunnitelma pitää asiakkaan itsekin olla tekemässä.
Karensseja voi tulla, mutta työllistymissuunnitelma ei ole sellainen paperi jota viranomainen noin vain sanelee, se lukee laissakin että yhteistyössä tehtävä. Ylimääräiset tekstit vaan pois ja toteaa että niitä ei oltu tehty yhteistyössä ja se siitä.
Riitelyä tulee varmasti ja paljon, mutta on myös uskallettava päättää mitä itse haluaa tehdä, vaikka silläkin uhalla että joutuisi karensseja ja muita sietämään.
Yhdessä asiakkaan kanssa voidaan sopia koulutukseen hakemisesta, mutta työkkärin virkailija voi päättää ilman asiakasta, että työkokeilu on ajankohtainen ennen sitä. Jos ei mene kokeiluun (jota ei ole suunnitelmassa), saa karenssin.
Täytyy myös muistaa, että nämä muualta muuttaneet eivät ole ehkä oikeuksistaan yhtä hyvin perillä, tai uskalla pitää niistä kiinni, kuin kantasuomalaiset, eivätkä myöskään välttämättä tunne yhteiskuntaa kovin hyvin, joten heitä voi olla helpompaa vedättää valheellisilla lupauksilla.
Siis mistä oikeuksista? Jos työkkärin virkailija ilmoittaa, että menet työkokeiluun, niin sitten menet, vaikka sitä ei olisi työllistymissuunnitelmaan kirjattu.
Täytyyhän se nyt sentään jotenkin perustella, ei kai virkailijoiden mielivalta ihan näin täydellistä voi olla.
Tässä käytännössä toteutuisi jo pakkotyö, vaikka työ sinällään onkin työkokeilu -nimisen peitesanan alle laitettu.
Kuten sanoinkin, riitaa varmasti tulee, mutta on pidettävä omista oikeuksistaan kiinni. Varsinkin te-toimiston sanavalinnoissa on paljon tämmöisiä että positiivisluontoisen peitesanan taakse on aina piiloteltu jotakin pakkotyötä rangaistuksen uhalla.
Rangaistus on tässä tapauksessa sanktio, mutta palveluhan on kuitenkin julkisen tahon toteuttamaa, niin aika epämääräiseksi alkaa menemään lain tulkinnat jos perustuslaki sanoo yhtä, mutta te-toimiston lainsäädäntö sanoisi sitten toista.
Olen siitä varma että tätä asiaa pyöritellään jatkuvasti ja homma perustuu lähinnä harhauttamiseen ja painostamiseen samoin sanktiot ja karenssit sun muut tulkinnat varsin sattumanvaraisia.
Asia on kuitenkin mainittu jossain, että työllistymissuunnitelma on tehtävä _yhteistyössä_. Virkailijan tehtävä ei ole sitä sanella, ja jos yhteistyötä ei synny niin eihän se työllistymissuunnitelma ole silloin tehty lain mukaan.
Kyse on Juhana Vartiaisenkin selvällä suomenkielellä ilmaisemasta asiasta eli viranomaistehtävänä kiusataan tässä kansaa ihan tarkoituksella, ja se jo sellaisenaan kuuluisi kyllä oikeuslaitoksen selvitettäväksi että miten ihmeessä työttömyys tai varattomuus voi olla rikos, jonka seurauksena viranomaisella pitäisi olla tehtävänä kiusata heitä. Peitesana päällä on toki aina "auttaminen" tai "palveleminen" mutta Vartiainenhan sen totuuden sanoi. Miksi totuutta ei sitten oteta asiassa huomioon vaan jatketaan valehtelua koko ajan ko. systeemistä.
Työkokeilussa ei olla töissä. Jostain syystä työttömät olettavat, että se on koeaika, mutta ei ole. Voit olla yrityksessä kuukauden tarttumatta lapioon, vaikka kaikki muut ojaa kaivavat. Ihan laillisesti ja luvalla, jos työkokeilusopimukseen ei ole kirjattu, että yhtenä tutustumiskohteena on ojan kaivaminen lapiolla.
Kyllä työkokeilu on ihan työntekoa eikä suinkaan sitä, että vaan katsellaan kun muut tekevät työtä. Eikä työtehtäviä tarvitse kirjata yksityiskohtaisesti työkokeilusopimukseen. Yleinen kuvailu esimerkiksi yhdellä lauseella riittää.
Mistä ihmeestä olet keksinyt, että työkokeilu on työntekoa? Se on pelkästään työttömän omassa päässä oleva harha! Se ei edes kartuta työkokemusta, koska lain mukaan työkokeiluun ei ohjata työkokemusta saamaan.
Koko "orjatyö"-ajattelu on työttömien omassa päässä, koska he eivät suostu uskomaan sitä, mitä säädökset sanovat. Työkokeilusopimukseen työtehtävät tulee kirjata yksilöidysti, ei riitä "tutustuminen kaupan alan tehtäviin" vaan "hyllytys, kassatyöskentelyn ja kassaohjelman perusteet, hevi-osaston hoitaminen" jne.
Tämä nykytapa jatkuu juuri niin pitkään kuin työttömät kuvittelevat olevansa menossa töihin ko. yritykseen, vaikka kyseessä on pelkkä alaan tutustuminen tai oman osaamisen kartoittaminen. Lisäksi on pelkkää työttömän omaa typeryyttä laittaa nimeään yli 1 kk mittaiseen sopimukseen. Pakkoa ei ole, karenssia ei tule siitä, että suostuu työkokeiluun, mutta vain 1 kk mittaisena.
Laissa on selkeästi se lähtökohta, että työkokeilu on nimenomaan työntekoa eikä toisten työnteon katselemista.
Laissa ei myöskään edellytetä mitään pitkää tai yksityiskohtaista listaa työtehtävistä. Esimerkiksi "avustavat tehtävät ruokakaupassa" riittää työtehtävien määrittelyksi.
Työkokeilu on vapaaehtoinen juttu eikä siihen tarvitse ryhtyä alun alkaenkaan. Pitää vain huolehtia siitä että työllistymissuunnitelmaan eikä mihinkään muunkaan suunnitelmiin kirjoiteta sellaisia, suunnitelmat ovat työnhakijan itsensä määriteltävissä olevia asioita eikä viranomainen niitä voi alkaa määräilemään.
Jos suunnitelmatkin olisivat viranomaisen määrättävissä olevia asioita, silloin meillä olisi Suomessa käytännössä jo sellainen tilanne että täällä harjoitetaan valtion rankaisemisen uhalla toteutettavaa pakkotyötä, ja se asia soittaa kelloja sitten jo kansainvälisestikin.
Eli, edelleenkin, kyse on vapaaehtoisesta toiminnasta, jota valtio ja viranomainen yrittää kaikin keinoin sanamuodoillaan esittää niinkuin se olisi jotakin pakollista tai velvoittavaa tmv. Kaikenlaisia velvoittavuuksiahan voi aina olla mutta aina lopulta katsellaan miten esim. perustuslaissa asiasta sanotaan. Pikkulait ei yleensä ohita isoja lakeja, ja perustuslaki on iso laki.
Se ei ole pakkotyötä, koska työkkärissä ei ole mikään pakko olla kirjoilla.
Eli toisin sanoen työkkärillä on täysi oikeus laittaa työtön esimerkiksi työkokeiluihin tai kursseille.
Suunnitelma on tehtävä yhteistyössä, suunnitelman mukaisesti edetään. Työkkärin kirjoillaolo ja pakkotyö on kaksi ihan eri konseptia. Ei voida lakia pakkotyöstä ohittaa sillä tavoin, että tehdään _pakkosuunnitelma_ siitä työstä ja viranomainen määräämään. Täysin absurdia toimintaa, eikä varmasti kestä lain tarkastelua tässä käännellään lakien tarkoituksia perustuslakia vastaan.
Ei ole olemassa mitään pakkosuunnitelmaa. Yhdenkään työttömän ihmisen ei tarvitse olla työkkärin kirjoilla tai missään tekemisissä työkkärin kanssa jos ei halua.
Unohdit mainita, että se tarkoittaa silloin -40% leikkausta toimeentulotukiin.
Joten suomennetaanpa, mitä se oikeasti tarkoittaa. Teet ilmaista työtä, eli työnantajan saama työsuorite maksetaan valtion kassasta, tai sitten kärsit nälkää. Joissain palvelualan yrityksissä tuo voi tarkoittaa jopa 40% koko liikevaihdosta.
Terkkuja sinne kokoomukseen vaan, tästähän siinä teidän vastikkeellisessa systeemissännen on kyse. Turha heittäytyä tietämättömäksi. Laittaisko myös ne yritystuet vastikkeellisiksi?
Alennetulla toimeentulotuella eläjä ei kärsi nälkää. Perusruoka on todella halpaa (esim. 2 kilon jauhopussi 70 senttiä). Lisäksi voi halutessaan myös hakea ruoka-apua.
Toisaalta vaikka työkokeilusta kieltäytyjä kärsisi nälkää, niin ei se tarkoita sitä, että kyseessä olisi pakkotyö. Mitään yleistä oikeutta saada rahaa vastikkeetta kun ei ole.
Koko maailmassa on vain muutama yksittäinen maa jossa kaikesta aktiivisuudesta kieltäytyjä saa edes sitä -40% toimeentulotukea. Jopa Ruotsissa tuet menevät täysin nollille, jos siellä työtön kieltäytyy sikäläisestä työkokeilusta tai muusta aktivoinnista.
Jauho ei ole perusruokaa.
Työkokeilu voi olla perusteltua tai sitten se ei ole perusteltua eli sitä väärinkäytetään tai sinne laitetaan ihmisiä jotka eivät sitä tarvitse. Piste.
Niin. Jauhon muokkaaminen ruuaksi tosiaan vaatii työmoraalia, koska se ei tule valmiiksi syötävänä toisin kuin vaikka pakastepitsa. Toisaalta nälkä on hyvä motivoija vaikkapa sitten ruuanlaittoon.
Älä vääristele sanomisiani. Pelkällä jauholla ei elä ja oikeasti köyhät tietävät tasan tarkkaan elintarvikkeiden hinnat, ei tarvitse richspleinaajien kertoa. Leivon sinut suohon milloin vain.
Jauho on perusravintoa. Toki perusravinnon rinnalle tarvitsee myös jonkin verran muuta raaka-ainetta, mm. jotta saa kaikki ravinteet eikä kärsi puutostaudeista, mutta pääosa energiasta tulee silti perusravinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvin erikoinen väite, että työmoraali ei voisi kadota jos ei ole töissä.
Hyvin erikoista, jos kuvittelet, että kaikilla työntekijöillä on työmoraalia, tai ettei se voisi kadota siinä vaiheessa. Kyllä vaan katoaa, jos työnantaja kyykyttää, on epärehellinen tai muuten vain k*sipää.
Kaikki työntekijät eivät todellakaan ole mitään priimalaatua. Jos olisivat, niin sinullakaan ei koskaan olisi huonoja asiakaspalvelukokemuksia tai ikinä mitään virheitä ei kellekään työssään sattuisi. Joten sellainen ajattelumalli, että vain parhaimmat hakijoista pääsevät töihin, on ihan huuhaata. Moni hyvä jää ilman työtä ja syyllinen siihen on useimmiten surkea rekrytointi.
Ei työntekijöillä ole moraali mikään olennainen kysymys.
Työntekijöiden tehtävä on omalta osaltaan tehdä ihan samaa asiaa kuin yrityksenkin, eli yrityksen on pyrittävä maksimoimaan tulos omistajilleen, ja työntekijän puolestaan on pyrittävä maksimoimaan omasta työstään saatava tulos itselleen.
Se on pelkkää roskapuhetta että työntekijällä olisi jotain vastuuta yrityksen tuloksista, se on se harmaa alue joka selviää vain ja ainoastaan siten että asioista neuvotellaan yrityksen ja työntekijän kesken, ja toimivia tapoja sopia asioista on esim. urakkapalkkiot tai jokin muu vastaava tapa jossa sekä yritys että työntekijä sitoutuvat siihen, että 1) yrityksen tulos on oltava jotain ja että 2) se tulos jaetaan jollain pelisäännöllä.
Ja nämä neuvotteluthan on tietenkin nytkin meneillään liittojenkin tasolla, tässä asiassa on ihan turha huudella moraalipuheita koska kysymys on lopulta vain ja ainoastaan siitä, millä ehdoilla rahaa tehdään ja miten ne ehdot sovitaan osapuolten kesken tasapainoisiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvin erikoinen väite, että työmoraali ei voisi kadota jos ei ole töissä.
Hyvin erikoista, jos kuvittelet, että kaikilla työntekijöillä on työmoraalia, tai ettei se voisi kadota siinä vaiheessa. Kyllä vaan katoaa, jos työnantaja kyykyttää, on epärehellinen tai muuten vain k*sipää.
Kaikki työntekijät eivät todellakaan ole mitään priimalaatua. Jos olisivat, niin sinullakaan ei koskaan olisi huonoja asiakaspalvelukokemuksia tai ikinä mitään virheitä ei kellekään työssään sattuisi. Joten sellainen ajattelumalli, että vain parhaimmat hakijoista pääsevät töihin, on ihan huuhaata. Moni hyvä jää ilman työtä ja syyllinen siihen on useimmiten surkea rekrytointi.
Ei työntekijöillä ole moraali mikään olennainen kysymys.
Työntekijöiden tehtävä on omalta osaltaan tehdä ihan samaa asiaa kuin yrityksenkin, eli yrityksen on pyrittävä maksimoimaan tulos omistajilleen, ja työntekijän puolestaan on pyrittävä maksimoimaan omasta työstään saatava tulos itselleen.
Se on pelkkää roskapuhetta että työntekijällä olisi jotain vastuuta yrityksen tuloksista, se on se harmaa alue joka selviää vain ja ainoastaan siten että asioista neuvotellaan yrityksen ja työntekijän kesken, ja toimivia tapoja sopia asioista on esim. urakkapalkkiot tai jokin muu vastaava tapa jossa sekä yritys että työntekijä sitoutuvat siihen, että 1) yrityksen tulos on oltava jotain ja että 2) se tulos jaetaan jollain pelisäännöllä.
Ja nämä neuvotteluthan on tietenkin nytkin meneillään liittojenkin tasolla, tässä asiassa on ihan turha huudella moraalipuheita koska kysymys on lopulta vain ja ainoastaan siitä, millä ehdoilla rahaa tehdään ja miten ne ehdot sovitaan osapuolten kesken tasapainoisiksi.
Kyllä se vaan on niin, että ei työnantaja kauaa halua katsella sellaista työntekijää jolla on huono työmoraali eli joka lorvailee ja laiskottelee töissä tai ei edes saavu töihin aina kun pitäisi. Huonosta työmoraalista kärsivä työntekijä on yritykselle kannattamaton.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tärkein neuvo ap:lle onkin se, että pitäköön huolen siitä, että te-toimistossa ei työllistymissuunnitelmaan kirjoiteta mitään sellaista mitä ei halua.
Voi vaikka riidellä asiasta, mutta työllistymissuunnitelma on tehtävä yhteistyössä, ja virkailijat yrittää vain harhauttaa ja laitella sinne mitä vaan työkokeilua ja sitten pyytää pokkana allekirjoituksia, vaikka se suunnitelma pitää asiakkaan itsekin olla tekemässä.
Karensseja voi tulla, mutta työllistymissuunnitelma ei ole sellainen paperi jota viranomainen noin vain sanelee, se lukee laissakin että yhteistyössä tehtävä. Ylimääräiset tekstit vaan pois ja toteaa että niitä ei oltu tehty yhteistyössä ja se siitä.
Riitelyä tulee varmasti ja paljon, mutta on myös uskallettava päättää mitä itse haluaa tehdä, vaikka silläkin uhalla että joutuisi karensseja ja muita sietämään.
Yhdessä asiakkaan kanssa voidaan sopia koulutukseen hakemisesta, mutta työkkärin virkailija voi päättää ilman asiakasta, että työkokeilu on ajankohtainen ennen sitä. Jos ei mene kokeiluun (jota ei ole suunnitelmassa), saa karenssin.
Täytyy myös muistaa, että nämä muualta muuttaneet eivät ole ehkä oikeuksistaan yhtä hyvin perillä, tai uskalla pitää niistä kiinni, kuin kantasuomalaiset, eivätkä myöskään välttämättä tunne yhteiskuntaa kovin hyvin, joten heitä voi olla helpompaa vedättää valheellisilla lupauksilla.
Siis mistä oikeuksista? Jos työkkärin virkailija ilmoittaa, että menet työkokeiluun, niin sitten menet, vaikka sitä ei olisi työllistymissuunnitelmaan kirjattu.
Täytyyhän se nyt sentään jotenkin perustella, ei kai virkailijoiden mielivalta ihan näin täydellistä voi olla.
Tässä käytännössä toteutuisi jo pakkotyö, vaikka työ sinällään onkin työkokeilu -nimisen peitesanan alle laitettu.
Kuten sanoinkin, riitaa varmasti tulee, mutta on pidettävä omista oikeuksistaan kiinni. Varsinkin te-toimiston sanavalinnoissa on paljon tämmöisiä että positiivisluontoisen peitesanan taakse on aina piiloteltu jotakin pakkotyötä rangaistuksen uhalla.
Rangaistus on tässä tapauksessa sanktio, mutta palveluhan on kuitenkin julkisen tahon toteuttamaa, niin aika epämääräiseksi alkaa menemään lain tulkinnat jos perustuslaki sanoo yhtä, mutta te-toimiston lainsäädäntö sanoisi sitten toista.
Olen siitä varma että tätä asiaa pyöritellään jatkuvasti ja homma perustuu lähinnä harhauttamiseen ja painostamiseen samoin sanktiot ja karenssit sun muut tulkinnat varsin sattumanvaraisia.
Asia on kuitenkin mainittu jossain, että työllistymissuunnitelma on tehtävä _yhteistyössä_. Virkailijan tehtävä ei ole sitä sanella, ja jos yhteistyötä ei synny niin eihän se työllistymissuunnitelma ole silloin tehty lain mukaan.
Kyse on Juhana Vartiaisenkin selvällä suomenkielellä ilmaisemasta asiasta eli viranomaistehtävänä kiusataan tässä kansaa ihan tarkoituksella, ja se jo sellaisenaan kuuluisi kyllä oikeuslaitoksen selvitettäväksi että miten ihmeessä työttömyys tai varattomuus voi olla rikos, jonka seurauksena viranomaisella pitäisi olla tehtävänä kiusata heitä. Peitesana päällä on toki aina "auttaminen" tai "palveleminen" mutta Vartiainenhan sen totuuden sanoi. Miksi totuutta ei sitten oteta asiassa huomioon vaan jatketaan valehtelua koko ajan ko. systeemistä.
Työkokeilussa ei olla töissä. Jostain syystä työttömät olettavat, että se on koeaika, mutta ei ole. Voit olla yrityksessä kuukauden tarttumatta lapioon, vaikka kaikki muut ojaa kaivavat. Ihan laillisesti ja luvalla, jos työkokeilusopimukseen ei ole kirjattu, että yhtenä tutustumiskohteena on ojan kaivaminen lapiolla.
Kyllä työkokeilu on ihan työntekoa eikä suinkaan sitä, että vaan katsellaan kun muut tekevät työtä. Eikä työtehtäviä tarvitse kirjata yksityiskohtaisesti työkokeilusopimukseen. Yleinen kuvailu esimerkiksi yhdellä lauseella riittää.
Mistä ihmeestä olet keksinyt, että työkokeilu on työntekoa? Se on pelkästään työttömän omassa päässä oleva harha! Se ei edes kartuta työkokemusta, koska lain mukaan työkokeiluun ei ohjata työkokemusta saamaan.
Koko "orjatyö"-ajattelu on työttömien omassa päässä, koska he eivät suostu uskomaan sitä, mitä säädökset sanovat. Työkokeilusopimukseen työtehtävät tulee kirjata yksilöidysti, ei riitä "tutustuminen kaupan alan tehtäviin" vaan "hyllytys, kassatyöskentelyn ja kassaohjelman perusteet, hevi-osaston hoitaminen" jne.
Tämä nykytapa jatkuu juuri niin pitkään kuin työttömät kuvittelevat olevansa menossa töihin ko. yritykseen, vaikka kyseessä on pelkkä alaan tutustuminen tai oman osaamisen kartoittaminen. Lisäksi on pelkkää työttömän omaa typeryyttä laittaa nimeään yli 1 kk mittaiseen sopimukseen. Pakkoa ei ole, karenssia ei tule siitä, että suostuu työkokeiluun, mutta vain 1 kk mittaisena.
Laissa on selkeästi se lähtökohta, että työkokeilu on nimenomaan työntekoa eikä toisten työnteon katselemista.
Laissa ei myöskään edellytetä mitään pitkää tai yksityiskohtaista listaa työtehtävistä. Esimerkiksi "avustavat tehtävät ruokakaupassa" riittää työtehtävien määrittelyksi.
Työkokeilu on vapaaehtoinen juttu eikä siihen tarvitse ryhtyä alun alkaenkaan. Pitää vain huolehtia siitä että työllistymissuunnitelmaan eikä mihinkään muunkaan suunnitelmiin kirjoiteta sellaisia, suunnitelmat ovat työnhakijan itsensä määriteltävissä olevia asioita eikä viranomainen niitä voi alkaa määräilemään.
Jos suunnitelmatkin olisivat viranomaisen määrättävissä olevia asioita, silloin meillä olisi Suomessa käytännössä jo sellainen tilanne että täällä harjoitetaan valtion rankaisemisen uhalla toteutettavaa pakkotyötä, ja se asia soittaa kelloja sitten jo kansainvälisestikin.
Eli, edelleenkin, kyse on vapaaehtoisesta toiminnasta, jota valtio ja viranomainen yrittää kaikin keinoin sanamuodoillaan esittää niinkuin se olisi jotakin pakollista tai velvoittavaa tmv. Kaikenlaisia velvoittavuuksiahan voi aina olla mutta aina lopulta katsellaan miten esim. perustuslaissa asiasta sanotaan. Pikkulait ei yleensä ohita isoja lakeja, ja perustuslaki on iso laki.
Se ei ole pakkotyötä, koska työkkärissä ei ole mikään pakko olla kirjoilla.
Eli toisin sanoen työkkärillä on täysi oikeus laittaa työtön esimerkiksi työkokeiluihin tai kursseille.
Suunnitelma on tehtävä yhteistyössä, suunnitelman mukaisesti edetään. Työkkärin kirjoillaolo ja pakkotyö on kaksi ihan eri konseptia. Ei voida lakia pakkotyöstä ohittaa sillä tavoin, että tehdään _pakkosuunnitelma_ siitä työstä ja viranomainen määräämään. Täysin absurdia toimintaa, eikä varmasti kestä lain tarkastelua tässä käännellään lakien tarkoituksia perustuslakia vastaan.
Ei ole olemassa mitään pakkosuunnitelmaa. Yhdenkään työttömän ihmisen ei tarvitse olla työkkärin kirjoilla tai missään tekemisissä työkkärin kanssa jos ei halua.
Unohdit mainita, että se tarkoittaa silloin -40% leikkausta toimeentulotukiin.
Joten suomennetaanpa, mitä se oikeasti tarkoittaa. Teet ilmaista työtä, eli työnantajan saama työsuorite maksetaan valtion kassasta, tai sitten kärsit nälkää. Joissain palvelualan yrityksissä tuo voi tarkoittaa jopa 40% koko liikevaihdosta.
Terkkuja sinne kokoomukseen vaan, tästähän siinä teidän vastikkeellisessa systeemissännen on kyse. Turha heittäytyä tietämättömäksi. Laittaisko myös ne yritystuet vastikkeellisiksi?
Alennetulla toimeentulotuella eläjä ei kärsi nälkää. Perusruoka on todella halpaa (esim. 2 kilon jauhopussi 70 senttiä). Lisäksi voi halutessaan myös hakea ruoka-apua.
Toisaalta vaikka työkokeilusta kieltäytyjä kärsisi nälkää, niin ei se tarkoita sitä, että kyseessä olisi pakkotyö. Mitään yleistä oikeutta saada rahaa vastikkeetta kun ei ole.
Koko maailmassa on vain muutama yksittäinen maa jossa kaikesta aktiivisuudesta kieltäytyjä saa edes sitä -40% toimeentulotukea. Jopa Ruotsissa tuet menevät täysin nollille, jos siellä työtön kieltäytyy sikäläisestä työkokeilusta tai muusta aktivoinnista.
Väärin meni. Vähimmäisturva kuuluu perustuslakiin, sehän nyt olisi jo valtion tekemää rikollista toimintaa omaa kansaa vastaan jos perustuslaissa mainittua turvaa ei kansalle taata.
Maan hallitus johtaa maata _edustukselliseen_ kansanvaltaan perustuen, yritä ymmärtää se että tässä maassa on edelleenkin kansanvalta, eikä maan hallitus ole tässä mitenkään omistajan asemassa joka voisi yt-neuvotella omaa kansaa kuoliaaksi.
Työttömyystuet on sitten jotain muuta kuin tuo vähimmäisen tason turva, työttömyystuissa tulee mukaan te-toimiston kyttäilyt yms.
Suomenkaan perustuslakiin ei kuulu vastikkeeton sosiaalituki.
Miten niin ei kuulu. Kyllähän kuuluu, ja se on perustuslain lisäksi sovittu myös kv-sopimuksissa.
Työttömyysturva on se osa missä on jotain vastikkeellisuutta, mutta se on siis tasoltaan hieman em. vähimmäisturvaa korkeampi.
Aivan naurettavaa pelleilyä kun kansalle yritetään laajalti uskotella koko ajan että heillä ei olisi lakiin perustuvia oikeuksia tai turvaa, ei tässä ole kyse te-toimistosta edes.
Toimeentulotuen mukaisesti, jokaisella on esnisijainen vastuu omasta elatuksestaan. "Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä, siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa (234/1929), lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/1975) ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta."
Toimeentulotuki on toissijainen tähän velvollisuuteen nähden ja kieltäytyminen oman elatuksensa huolehtimisesta, antaa oikeuden alentaa toimeentulotukea.
Perustuslaissa sanotaan myös, että työ on valtiovallan erikoissuojeluksessa. Koska työ ilmeiselvästi ei ole ollut valtiovallan erikoissuojeluksessa, sillä Suomessa on ollut sitten 90-luvun jatkuvasti Euroopan suurimpiin lukeutuva työttömyys, ainoaksi tulomuodoksi jäävät erilaiset yhteiskunnan tuet. Samalla toteutuu se viimesijaisuus (koska muuta mahdollisuutta ei ole).
Suomi on muuten ainoa maa Euroopassa, joka ei ole suostunut kaikesta suostuttelusta huolimatta ratifioimaan lakia, jonka mukaan palkalla on pystyttävä elämään. Näin meillä alkaakin olla jo tilanne, missä pian kolmasosa kansaa nostelee tukia ja käy töissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvin erikoinen väite, että työmoraali ei voisi kadota jos ei ole töissä.
Hyvin erikoista, jos kuvittelet, että kaikilla työntekijöillä on työmoraalia, tai ettei se voisi kadota siinä vaiheessa. Kyllä vaan katoaa, jos työnantaja kyykyttää, on epärehellinen tai muuten vain k*sipää.
Kaikki työntekijät eivät todellakaan ole mitään priimalaatua. Jos olisivat, niin sinullakaan ei koskaan olisi huonoja asiakaspalvelukokemuksia tai ikinä mitään virheitä ei kellekään työssään sattuisi. Joten sellainen ajattelumalli, että vain parhaimmat hakijoista pääsevät töihin, on ihan huuhaata. Moni hyvä jää ilman työtä ja syyllinen siihen on useimmiten surkea rekrytointi.
Ei työntekijöillä ole moraali mikään olennainen kysymys.
Työntekijöiden tehtävä on omalta osaltaan tehdä ihan samaa asiaa kuin yrityksenkin, eli yrityksen on pyrittävä maksimoimaan tulos omistajilleen, ja työntekijän puolestaan on pyrittävä maksimoimaan omasta työstään saatava tulos itselleen.
Se on pelkkää roskapuhetta että työntekijällä olisi jotain vastuuta yrityksen tuloksista, se on se harmaa alue joka selviää vain ja ainoastaan siten että asioista neuvotellaan yrityksen ja työntekijän kesken, ja toimivia tapoja sopia asioista on esim. urakkapalkkiot tai jokin muu vastaava tapa jossa sekä yritys että työntekijä sitoutuvat siihen, että 1) yrityksen tulos on oltava jotain ja että 2) se tulos jaetaan jollain pelisäännöllä.
Ja nämä neuvotteluthan on tietenkin nytkin meneillään liittojenkin tasolla, tässä asiassa on ihan turha huudella moraalipuheita koska kysymys on lopulta vain ja ainoastaan siitä, millä ehdoilla rahaa tehdään ja miten ne ehdot sovitaan osapuolten kesken tasapainoisiksi.
Kyllä se vaan on niin, että ei työnantaja kauaa halua katsella sellaista työntekijää jolla on huono työmoraali eli joka lorvailee ja laiskottelee töissä tai ei edes saavu töihin aina kun pitäisi. Huonosta työmoraalista kärsivä työntekijä on yritykselle kannattamaton.
Ottaen huomioon nykyiset lakot, työnseisaukset, junnaavat palkkaneuvottelut ja monet muut, lienee selvää, että suomalaiselle työnantajalle palkkakulut (ja työläiset siinä sivussa) ovat pelkkä ylimääräinen kulunki. Turhaa mölinää laiskuudesta, koska työpaikoilta ei saa nykyisellään muuta mukaansa kuin känsät käsiinsä ja pahimmassa tapauksessa vielä huonon työturvallisuuden seurauksena asbestoosin tai jotain muuta kivaa ja kaunista.
Kyllä kunnon yleislakko tekisi mannaa. Opettaisi vähän "pöytätapoja" pääomalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tärkein neuvo ap:lle onkin se, että pitäköön huolen siitä, että te-toimistossa ei työllistymissuunnitelmaan kirjoiteta mitään sellaista mitä ei halua.
Voi vaikka riidellä asiasta, mutta työllistymissuunnitelma on tehtävä yhteistyössä, ja virkailijat yrittää vain harhauttaa ja laitella sinne mitä vaan työkokeilua ja sitten pyytää pokkana allekirjoituksia, vaikka se suunnitelma pitää asiakkaan itsekin olla tekemässä.
Karensseja voi tulla, mutta työllistymissuunnitelma ei ole sellainen paperi jota viranomainen noin vain sanelee, se lukee laissakin että yhteistyössä tehtävä. Ylimääräiset tekstit vaan pois ja toteaa että niitä ei oltu tehty yhteistyössä ja se siitä.
Riitelyä tulee varmasti ja paljon, mutta on myös uskallettava päättää mitä itse haluaa tehdä, vaikka silläkin uhalla että joutuisi karensseja ja muita sietämään.
Yhdessä asiakkaan kanssa voidaan sopia koulutukseen hakemisesta, mutta työkkärin virkailija voi päättää ilman asiakasta, että työkokeilu on ajankohtainen ennen sitä. Jos ei mene kokeiluun (jota ei ole suunnitelmassa), saa karenssin.
Täytyy myös muistaa, että nämä muualta muuttaneet eivät ole ehkä oikeuksistaan yhtä hyvin perillä, tai uskalla pitää niistä kiinni, kuin kantasuomalaiset, eivätkä myöskään välttämättä tunne yhteiskuntaa kovin hyvin, joten heitä voi olla helpompaa vedättää valheellisilla lupauksilla.
Siis mistä oikeuksista? Jos työkkärin virkailija ilmoittaa, että menet työkokeiluun, niin sitten menet, vaikka sitä ei olisi työllistymissuunnitelmaan kirjattu.
Täytyyhän se nyt sentään jotenkin perustella, ei kai virkailijoiden mielivalta ihan näin täydellistä voi olla.
Tässä käytännössä toteutuisi jo pakkotyö, vaikka työ sinällään onkin työkokeilu -nimisen peitesanan alle laitettu.
Kuten sanoinkin, riitaa varmasti tulee, mutta on pidettävä omista oikeuksistaan kiinni. Varsinkin te-toimiston sanavalinnoissa on paljon tämmöisiä että positiivisluontoisen peitesanan taakse on aina piiloteltu jotakin pakkotyötä rangaistuksen uhalla.
Rangaistus on tässä tapauksessa sanktio, mutta palveluhan on kuitenkin julkisen tahon toteuttamaa, niin aika epämääräiseksi alkaa menemään lain tulkinnat jos perustuslaki sanoo yhtä, mutta te-toimiston lainsäädäntö sanoisi sitten toista.
Olen siitä varma että tätä asiaa pyöritellään jatkuvasti ja homma perustuu lähinnä harhauttamiseen ja painostamiseen samoin sanktiot ja karenssit sun muut tulkinnat varsin sattumanvaraisia.
Asia on kuitenkin mainittu jossain, että työllistymissuunnitelma on tehtävä _yhteistyössä_. Virkailijan tehtävä ei ole sitä sanella, ja jos yhteistyötä ei synny niin eihän se työllistymissuunnitelma ole silloin tehty lain mukaan.
Kyse on Juhana Vartiaisenkin selvällä suomenkielellä ilmaisemasta asiasta eli viranomaistehtävänä kiusataan tässä kansaa ihan tarkoituksella, ja se jo sellaisenaan kuuluisi kyllä oikeuslaitoksen selvitettäväksi että miten ihmeessä työttömyys tai varattomuus voi olla rikos, jonka seurauksena viranomaisella pitäisi olla tehtävänä kiusata heitä. Peitesana päällä on toki aina "auttaminen" tai "palveleminen" mutta Vartiainenhan sen totuuden sanoi. Miksi totuutta ei sitten oteta asiassa huomioon vaan jatketaan valehtelua koko ajan ko. systeemistä.
Työkokeilussa ei olla töissä. Jostain syystä työttömät olettavat, että se on koeaika, mutta ei ole. Voit olla yrityksessä kuukauden tarttumatta lapioon, vaikka kaikki muut ojaa kaivavat. Ihan laillisesti ja luvalla, jos työkokeilusopimukseen ei ole kirjattu, että yhtenä tutustumiskohteena on ojan kaivaminen lapiolla.
Kyllä työkokeilu on ihan työntekoa eikä suinkaan sitä, että vaan katsellaan kun muut tekevät työtä. Eikä työtehtäviä tarvitse kirjata yksityiskohtaisesti työkokeilusopimukseen. Yleinen kuvailu esimerkiksi yhdellä lauseella riittää.
Mistä ihmeestä olet keksinyt, että työkokeilu on työntekoa? Se on pelkästään työttömän omassa päässä oleva harha! Se ei edes kartuta työkokemusta, koska lain mukaan työkokeiluun ei ohjata työkokemusta saamaan.
Koko "orjatyö"-ajattelu on työttömien omassa päässä, koska he eivät suostu uskomaan sitä, mitä säädökset sanovat. Työkokeilusopimukseen työtehtävät tulee kirjata yksilöidysti, ei riitä "tutustuminen kaupan alan tehtäviin" vaan "hyllytys, kassatyöskentelyn ja kassaohjelman perusteet, hevi-osaston hoitaminen" jne.
Tämä nykytapa jatkuu juuri niin pitkään kuin työttömät kuvittelevat olevansa menossa töihin ko. yritykseen, vaikka kyseessä on pelkkä alaan tutustuminen tai oman osaamisen kartoittaminen. Lisäksi on pelkkää työttömän omaa typeryyttä laittaa nimeään yli 1 kk mittaiseen sopimukseen. Pakkoa ei ole, karenssia ei tule siitä, että suostuu työkokeiluun, mutta vain 1 kk mittaisena.
Laissa on selkeästi se lähtökohta, että työkokeilu on nimenomaan työntekoa eikä toisten työnteon katselemista.
Laissa ei myöskään edellytetä mitään pitkää tai yksityiskohtaista listaa työtehtävistä. Esimerkiksi "avustavat tehtävät ruokakaupassa" riittää työtehtävien määrittelyksi.
Työkokeilu on vapaaehtoinen juttu eikä siihen tarvitse ryhtyä alun alkaenkaan. Pitää vain huolehtia siitä että työllistymissuunnitelmaan eikä mihinkään muunkaan suunnitelmiin kirjoiteta sellaisia, suunnitelmat ovat työnhakijan itsensä määriteltävissä olevia asioita eikä viranomainen niitä voi alkaa määräilemään.
Jos suunnitelmatkin olisivat viranomaisen määrättävissä olevia asioita, silloin meillä olisi Suomessa käytännössä jo sellainen tilanne että täällä harjoitetaan valtion rankaisemisen uhalla toteutettavaa pakkotyötä, ja se asia soittaa kelloja sitten jo kansainvälisestikin.
Eli, edelleenkin, kyse on vapaaehtoisesta toiminnasta, jota valtio ja viranomainen yrittää kaikin keinoin sanamuodoillaan esittää niinkuin se olisi jotakin pakollista tai velvoittavaa tmv. Kaikenlaisia velvoittavuuksiahan voi aina olla mutta aina lopulta katsellaan miten esim. perustuslaissa asiasta sanotaan. Pikkulait ei yleensä ohita isoja lakeja, ja perustuslaki on iso laki.
Se ei ole pakkotyötä, koska työkkärissä ei ole mikään pakko olla kirjoilla.
Eli toisin sanoen työkkärillä on täysi oikeus laittaa työtön esimerkiksi työkokeiluihin tai kursseille.
Suunnitelma on tehtävä yhteistyössä, suunnitelman mukaisesti edetään. Työkkärin kirjoillaolo ja pakkotyö on kaksi ihan eri konseptia. Ei voida lakia pakkotyöstä ohittaa sillä tavoin, että tehdään _pakkosuunnitelma_ siitä työstä ja viranomainen määräämään. Täysin absurdia toimintaa, eikä varmasti kestä lain tarkastelua tässä käännellään lakien tarkoituksia perustuslakia vastaan.
Ei ole olemassa mitään pakkosuunnitelmaa. Yhdenkään työttömän ihmisen ei tarvitse olla työkkärin kirjoilla tai missään tekemisissä työkkärin kanssa jos ei halua.
Unohdit mainita, että se tarkoittaa silloin -40% leikkausta toimeentulotukiin.
Joten suomennetaanpa, mitä se oikeasti tarkoittaa. Teet ilmaista työtä, eli työnantajan saama työsuorite maksetaan valtion kassasta, tai sitten kärsit nälkää. Joissain palvelualan yrityksissä tuo voi tarkoittaa jopa 40% koko liikevaihdosta.
Terkkuja sinne kokoomukseen vaan, tästähän siinä teidän vastikkeellisessa systeemissännen on kyse. Turha heittäytyä tietämättömäksi. Laittaisko myös ne yritystuet vastikkeellisiksi?
Alennetulla toimeentulotuella eläjä ei kärsi nälkää. Perusruoka on todella halpaa (esim. 2 kilon jauhopussi 70 senttiä). Lisäksi voi halutessaan myös hakea ruoka-apua.
Toisaalta vaikka työkokeilusta kieltäytyjä kärsisi nälkää, niin ei se tarkoita sitä, että kyseessä olisi pakkotyö. Mitään yleistä oikeutta saada rahaa vastikkeetta kun ei ole.
Koko maailmassa on vain muutama yksittäinen maa jossa kaikesta aktiivisuudesta kieltäytyjä saa edes sitä -40% toimeentulotukea. Jopa Ruotsissa tuet menevät täysin nollille, jos siellä työtön kieltäytyy sikäläisestä työkokeilusta tai muusta aktivoinnista.
Väärin meni. Vähimmäisturva kuuluu perustuslakiin, sehän nyt olisi jo valtion tekemää rikollista toimintaa omaa kansaa vastaan jos perustuslaissa mainittua turvaa ei kansalle taata.
Maan hallitus johtaa maata _edustukselliseen_ kansanvaltaan perustuen, yritä ymmärtää se että tässä maassa on edelleenkin kansanvalta, eikä maan hallitus ole tässä mitenkään omistajan asemassa joka voisi yt-neuvotella omaa kansaa kuoliaaksi.
Työttömyystuet on sitten jotain muuta kuin tuo vähimmäisen tason turva, työttömyystuissa tulee mukaan te-toimiston kyttäilyt yms.
Suomenkaan perustuslakiin ei kuulu vastikkeeton sosiaalituki.
Miten niin ei kuulu. Kyllähän kuuluu, ja se on perustuslain lisäksi sovittu myös kv-sopimuksissa.
Työttömyysturva on se osa missä on jotain vastikkeellisuutta, mutta se on siis tasoltaan hieman em. vähimmäisturvaa korkeampi.
Aivan naurettavaa pelleilyä kun kansalle yritetään laajalti uskotella koko ajan että heillä ei olisi lakiin perustuvia oikeuksia tai turvaa, ei tässä ole kyse te-toimistosta edes.
Toimeentulotuen mukaisesti, jokaisella on esnisijainen vastuu omasta elatuksestaan. "Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä, siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa (234/1929), lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/1975) ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta."
Toimeentulotuki on toissijainen tähän velvollisuuteen nähden ja kieltäytyminen oman elatuksensa huolehtimisesta, antaa oikeuden alentaa toimeentulotukea.
Perustuslaissa sanotaan myös, että työ on valtiovallan erikoissuojeluksessa. Koska työ ilmeiselvästi ei ole ollut valtiovallan erikoissuojeluksessa, sillä Suomessa on ollut sitten 90-luvun jatkuvasti Euroopan suurimpiin lukeutuva työttömyys, ainoaksi tulomuodoksi jäävät erilaiset yhteiskunnan tuet. Samalla toteutuu se viimesijaisuus (koska muuta mahdollisuutta ei ole).
Suomi on muuten ainoa maa Euroopassa, joka ei ole suostunut kaikesta suostuttelusta huolimatta ratifioimaan lakia, jonka mukaan palkalla on pystyttävä elämään. Näin meillä alkaakin olla jo tilanne, missä pian kolmasosa kansaa nostelee tukia ja käy töissä.
Et ole paljon tainnut tutustua Suomen ulkopuolisiin oloihin?
Esimerkiksi Virossa kauppojen hintataso on noin 80% Suomen hintatasosta, mutta samaan aikaan sikäläinen minimipalkka kokopäivätyöstä on alle 600 euroa kuukaudessa. Viron tapauksessa puhutaan oikeasti siitä, että palkalla on hankala tulla toimeen. Virolainen toimeentulotuki on 80 euroa kuukaudessa, eivätkä siihen edes ole oikeutetut kaikki maassa asuvat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvin erikoinen väite, että työmoraali ei voisi kadota jos ei ole töissä.
Hyvin erikoista, jos kuvittelet, että kaikilla työntekijöillä on työmoraalia, tai ettei se voisi kadota siinä vaiheessa. Kyllä vaan katoaa, jos työnantaja kyykyttää, on epärehellinen tai muuten vain k*sipää.
Kaikki työntekijät eivät todellakaan ole mitään priimalaatua. Jos olisivat, niin sinullakaan ei koskaan olisi huonoja asiakaspalvelukokemuksia tai ikinä mitään virheitä ei kellekään työssään sattuisi. Joten sellainen ajattelumalli, että vain parhaimmat hakijoista pääsevät töihin, on ihan huuhaata. Moni hyvä jää ilman työtä ja syyllinen siihen on useimmiten surkea rekrytointi.
Ei työntekijöillä ole moraali mikään olennainen kysymys.
Työntekijöiden tehtävä on omalta osaltaan tehdä ihan samaa asiaa kuin yrityksenkin, eli yrityksen on pyrittävä maksimoimaan tulos omistajilleen, ja työntekijän puolestaan on pyrittävä maksimoimaan omasta työstään saatava tulos itselleen.
Se on pelkkää roskapuhetta että työntekijällä olisi jotain vastuuta yrityksen tuloksista, se on se harmaa alue joka selviää vain ja ainoastaan siten että asioista neuvotellaan yrityksen ja työntekijän kesken, ja toimivia tapoja sopia asioista on esim. urakkapalkkiot tai jokin muu vastaava tapa jossa sekä yritys että työntekijä sitoutuvat siihen, että 1) yrityksen tulos on oltava jotain ja että 2) se tulos jaetaan jollain pelisäännöllä.
Ja nämä neuvotteluthan on tietenkin nytkin meneillään liittojenkin tasolla, tässä asiassa on ihan turha huudella moraalipuheita koska kysymys on lopulta vain ja ainoastaan siitä, millä ehdoilla rahaa tehdään ja miten ne ehdot sovitaan osapuolten kesken tasapainoisiksi.
Kyllä se vaan on niin, että ei työnantaja kauaa halua katsella sellaista työntekijää jolla on huono työmoraali eli joka lorvailee ja laiskottelee töissä tai ei edes saavu töihin aina kun pitäisi. Huonosta työmoraalista kärsivä työntekijä on yritykselle kannattamaton.
Niin mitä väliä sillä työnantajan halulla on, ei sitä halua voida lakiin tai työsopimukseen alkaa kirjoittelemaan, vaan niissä toimitaan vähän tarkemmin numeromääräisten asioiden perusteella, ja mielihalut on toissijaista.
"Minä haluan rikkaaksi nopeasti" sitähän työnantaja haluaa, mutta kun sen aikaansaamiseksi työntekijän resursseja käyttäen pitää kuitenkin sopia asiasta.
Miksi tämä asia on niin vaikea sinulle ymmärtää, että sopimusteitse asioissa toimitaan, ei minkään mielivallan tai mielihalujen sanelemana?
Jos yritykselle ei Suomi kelpaa niin hyvää matkaa muualle ja heippahei, ei tänne huonoja rekrytointikyvyttömiä ja tuloksentekokyvyttömiä yrityksiä tarvita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tärkein neuvo ap:lle onkin se, että pitäköön huolen siitä, että te-toimistossa ei työllistymissuunnitelmaan kirjoiteta mitään sellaista mitä ei halua.
Voi vaikka riidellä asiasta, mutta työllistymissuunnitelma on tehtävä yhteistyössä, ja virkailijat yrittää vain harhauttaa ja laitella sinne mitä vaan työkokeilua ja sitten pyytää pokkana allekirjoituksia, vaikka se suunnitelma pitää asiakkaan itsekin olla tekemässä.
Karensseja voi tulla, mutta työllistymissuunnitelma ei ole sellainen paperi jota viranomainen noin vain sanelee, se lukee laissakin että yhteistyössä tehtävä. Ylimääräiset tekstit vaan pois ja toteaa että niitä ei oltu tehty yhteistyössä ja se siitä.
Riitelyä tulee varmasti ja paljon, mutta on myös uskallettava päättää mitä itse haluaa tehdä, vaikka silläkin uhalla että joutuisi karensseja ja muita sietämään.
Yhdessä asiakkaan kanssa voidaan sopia koulutukseen hakemisesta, mutta työkkärin virkailija voi päättää ilman asiakasta, että työkokeilu on ajankohtainen ennen sitä. Jos ei mene kokeiluun (jota ei ole suunnitelmassa), saa karenssin.
Täytyy myös muistaa, että nämä muualta muuttaneet eivät ole ehkä oikeuksistaan yhtä hyvin perillä, tai uskalla pitää niistä kiinni, kuin kantasuomalaiset, eivätkä myöskään välttämättä tunne yhteiskuntaa kovin hyvin, joten heitä voi olla helpompaa vedättää valheellisilla lupauksilla.
Siis mistä oikeuksista? Jos työkkärin virkailija ilmoittaa, että menet työkokeiluun, niin sitten menet, vaikka sitä ei olisi työllistymissuunnitelmaan kirjattu.
Täytyyhän se nyt sentään jotenkin perustella, ei kai virkailijoiden mielivalta ihan näin täydellistä voi olla.
Tässä käytännössä toteutuisi jo pakkotyö, vaikka työ sinällään onkin työkokeilu -nimisen peitesanan alle laitettu.
Kuten sanoinkin, riitaa varmasti tulee, mutta on pidettävä omista oikeuksistaan kiinni. Varsinkin te-toimiston sanavalinnoissa on paljon tämmöisiä että positiivisluontoisen peitesanan taakse on aina piiloteltu jotakin pakkotyötä rangaistuksen uhalla.
Rangaistus on tässä tapauksessa sanktio, mutta palveluhan on kuitenkin julkisen tahon toteuttamaa, niin aika epämääräiseksi alkaa menemään lain tulkinnat jos perustuslaki sanoo yhtä, mutta te-toimiston lainsäädäntö sanoisi sitten toista.
Olen siitä varma että tätä asiaa pyöritellään jatkuvasti ja homma perustuu lähinnä harhauttamiseen ja painostamiseen samoin sanktiot ja karenssit sun muut tulkinnat varsin sattumanvaraisia.
Asia on kuitenkin mainittu jossain, että työllistymissuunnitelma on tehtävä _yhteistyössä_. Virkailijan tehtävä ei ole sitä sanella, ja jos yhteistyötä ei synny niin eihän se työllistymissuunnitelma ole silloin tehty lain mukaan.
Kyse on Juhana Vartiaisenkin selvällä suomenkielellä ilmaisemasta asiasta eli viranomaistehtävänä kiusataan tässä kansaa ihan tarkoituksella, ja se jo sellaisenaan kuuluisi kyllä oikeuslaitoksen selvitettäväksi että miten ihmeessä työttömyys tai varattomuus voi olla rikos, jonka seurauksena viranomaisella pitäisi olla tehtävänä kiusata heitä. Peitesana päällä on toki aina "auttaminen" tai "palveleminen" mutta Vartiainenhan sen totuuden sanoi. Miksi totuutta ei sitten oteta asiassa huomioon vaan jatketaan valehtelua koko ajan ko. systeemistä.
Työkokeilussa ei olla töissä. Jostain syystä työttömät olettavat, että se on koeaika, mutta ei ole. Voit olla yrityksessä kuukauden tarttumatta lapioon, vaikka kaikki muut ojaa kaivavat. Ihan laillisesti ja luvalla, jos työkokeilusopimukseen ei ole kirjattu, että yhtenä tutustumiskohteena on ojan kaivaminen lapiolla.
Kyllä työkokeilu on ihan työntekoa eikä suinkaan sitä, että vaan katsellaan kun muut tekevät työtä. Eikä työtehtäviä tarvitse kirjata yksityiskohtaisesti työkokeilusopimukseen. Yleinen kuvailu esimerkiksi yhdellä lauseella riittää.
Mistä ihmeestä olet keksinyt, että työkokeilu on työntekoa? Se on pelkästään työttömän omassa päässä oleva harha! Se ei edes kartuta työkokemusta, koska lain mukaan työkokeiluun ei ohjata työkokemusta saamaan.
Koko "orjatyö"-ajattelu on työttömien omassa päässä, koska he eivät suostu uskomaan sitä, mitä säädökset sanovat. Työkokeilusopimukseen työtehtävät tulee kirjata yksilöidysti, ei riitä "tutustuminen kaupan alan tehtäviin" vaan "hyllytys, kassatyöskentelyn ja kassaohjelman perusteet, hevi-osaston hoitaminen" jne.
Tämä nykytapa jatkuu juuri niin pitkään kuin työttömät kuvittelevat olevansa menossa töihin ko. yritykseen, vaikka kyseessä on pelkkä alaan tutustuminen tai oman osaamisen kartoittaminen. Lisäksi on pelkkää työttömän omaa typeryyttä laittaa nimeään yli 1 kk mittaiseen sopimukseen. Pakkoa ei ole, karenssia ei tule siitä, että suostuu työkokeiluun, mutta vain 1 kk mittaisena.
Laissa on selkeästi se lähtökohta, että työkokeilu on nimenomaan työntekoa eikä toisten työnteon katselemista.
Laissa ei myöskään edellytetä mitään pitkää tai yksityiskohtaista listaa työtehtävistä. Esimerkiksi "avustavat tehtävät ruokakaupassa" riittää työtehtävien määrittelyksi.
Työkokeilu on vapaaehtoinen juttu eikä siihen tarvitse ryhtyä alun alkaenkaan. Pitää vain huolehtia siitä että työllistymissuunnitelmaan eikä mihinkään muunkaan suunnitelmiin kirjoiteta sellaisia, suunnitelmat ovat työnhakijan itsensä määriteltävissä olevia asioita eikä viranomainen niitä voi alkaa määräilemään.
Jos suunnitelmatkin olisivat viranomaisen määrättävissä olevia asioita, silloin meillä olisi Suomessa käytännössä jo sellainen tilanne että täällä harjoitetaan valtion rankaisemisen uhalla toteutettavaa pakkotyötä, ja se asia soittaa kelloja sitten jo kansainvälisestikin.
Eli, edelleenkin, kyse on vapaaehtoisesta toiminnasta, jota valtio ja viranomainen yrittää kaikin keinoin sanamuodoillaan esittää niinkuin se olisi jotakin pakollista tai velvoittavaa tmv. Kaikenlaisia velvoittavuuksiahan voi aina olla mutta aina lopulta katsellaan miten esim. perustuslaissa asiasta sanotaan. Pikkulait ei yleensä ohita isoja lakeja, ja perustuslaki on iso laki.
Se ei ole pakkotyötä, koska työkkärissä ei ole mikään pakko olla kirjoilla.
Eli toisin sanoen työkkärillä on täysi oikeus laittaa työtön esimerkiksi työkokeiluihin tai kursseille.
Suunnitelma on tehtävä yhteistyössä, suunnitelman mukaisesti edetään. Työkkärin kirjoillaolo ja pakkotyö on kaksi ihan eri konseptia. Ei voida lakia pakkotyöstä ohittaa sillä tavoin, että tehdään _pakkosuunnitelma_ siitä työstä ja viranomainen määräämään. Täysin absurdia toimintaa, eikä varmasti kestä lain tarkastelua tässä käännellään lakien tarkoituksia perustuslakia vastaan.
Ei ole olemassa mitään pakkosuunnitelmaa. Yhdenkään työttömän ihmisen ei tarvitse olla työkkärin kirjoilla tai missään tekemisissä työkkärin kanssa jos ei halua.
Unohdit mainita, että se tarkoittaa silloin -40% leikkausta toimeentulotukiin.
Joten suomennetaanpa, mitä se oikeasti tarkoittaa. Teet ilmaista työtä, eli työnantajan saama työsuorite maksetaan valtion kassasta, tai sitten kärsit nälkää. Joissain palvelualan yrityksissä tuo voi tarkoittaa jopa 40% koko liikevaihdosta.
Terkkuja sinne kokoomukseen vaan, tästähän siinä teidän vastikkeellisessa systeemissännen on kyse. Turha heittäytyä tietämättömäksi. Laittaisko myös ne yritystuet vastikkeellisiksi?
Alennetulla toimeentulotuella eläjä ei kärsi nälkää. Perusruoka on todella halpaa (esim. 2 kilon jauhopussi 70 senttiä). Lisäksi voi halutessaan myös hakea ruoka-apua.
Toisaalta vaikka työkokeilusta kieltäytyjä kärsisi nälkää, niin ei se tarkoita sitä, että kyseessä olisi pakkotyö. Mitään yleistä oikeutta saada rahaa vastikkeetta kun ei ole.
Koko maailmassa on vain muutama yksittäinen maa jossa kaikesta aktiivisuudesta kieltäytyjä saa edes sitä -40% toimeentulotukea. Jopa Ruotsissa tuet menevät täysin nollille, jos siellä työtön kieltäytyy sikäläisestä työkokeilusta tai muusta aktivoinnista.
Väärin meni. Vähimmäisturva kuuluu perustuslakiin, sehän nyt olisi jo valtion tekemää rikollista toimintaa omaa kansaa vastaan jos perustuslaissa mainittua turvaa ei kansalle taata.
Maan hallitus johtaa maata _edustukselliseen_ kansanvaltaan perustuen, yritä ymmärtää se että tässä maassa on edelleenkin kansanvalta, eikä maan hallitus ole tässä mitenkään omistajan asemassa joka voisi yt-neuvotella omaa kansaa kuoliaaksi.
Työttömyystuet on sitten jotain muuta kuin tuo vähimmäisen tason turva, työttömyystuissa tulee mukaan te-toimiston kyttäilyt yms.
Suomenkaan perustuslakiin ei kuulu vastikkeeton sosiaalituki.
Miten niin ei kuulu. Kyllähän kuuluu, ja se on perustuslain lisäksi sovittu myös kv-sopimuksissa.
Työttömyysturva on se osa missä on jotain vastikkeellisuutta, mutta se on siis tasoltaan hieman em. vähimmäisturvaa korkeampi.
Aivan naurettavaa pelleilyä kun kansalle yritetään laajalti uskotella koko ajan että heillä ei olisi lakiin perustuvia oikeuksia tai turvaa, ei tässä ole kyse te-toimistosta edes.
Toimeentulotuen mukaisesti, jokaisella on esnisijainen vastuu omasta elatuksestaan. "Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä, siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa (234/1929), lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/1975) ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta."
Toimeentulotuki on toissijainen tähän velvollisuuteen nähden ja kieltäytyminen oman elatuksensa huolehtimisesta, antaa oikeuden alentaa toimeentulotukea.
Perustuslaissa sanotaan myös, että työ on valtiovallan erikoissuojeluksessa. Koska työ ilmeiselvästi ei ole ollut valtiovallan erikoissuojeluksessa, sillä Suomessa on ollut sitten 90-luvun jatkuvasti Euroopan suurimpiin lukeutuva työttömyys, ainoaksi tulomuodoksi jäävät erilaiset yhteiskunnan tuet. Samalla toteutuu se viimesijaisuus (koska muuta mahdollisuutta ei ole).
Suomi on muuten ainoa maa Euroopassa, joka ei ole suostunut kaikesta suostuttelusta huolimatta ratifioimaan lakia, jonka mukaan palkalla on pystyttävä elämään. Näin meillä alkaakin olla jo tilanne, missä pian kolmasosa kansaa nostelee tukia ja käy töissä.
Juuri näin. Erityisessä suojeluksessa on työ oltava, lakisääteisesti.
Porvarihallintojen toimilla tätä suojelua ihan tietentahtoen laiminlyötiin vuosikaudet, tavoitteena kun oli pakottaa kansa halpahintatöihin, ja lopputuloshan alkaa nyt sitten realisoitumaan.
Ei ole eikä tule halpahintatyötä varsinkaan markkinaehdoilla, koska yleistä kustannustasoa ei saada suosiolla alaspäin. Työ voisi olla halvempaa jos kustannustasoa saataisiin alas. Tämän sijasta on lähdetty tälle tempputyö ja orjuuttamislinjalle, jossa palkaton työ naamioidaan poliittisesti sopivan positiivisen sanan taakse, näitä sanoja on esim. "palvelu" tai "auttaminen".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tärkein neuvo ap:lle onkin se, että pitäköön huolen siitä, että te-toimistossa ei työllistymissuunnitelmaan kirjoiteta mitään sellaista mitä ei halua.
Voi vaikka riidellä asiasta, mutta työllistymissuunnitelma on tehtävä yhteistyössä, ja virkailijat yrittää vain harhauttaa ja laitella sinne mitä vaan työkokeilua ja sitten pyytää pokkana allekirjoituksia, vaikka se suunnitelma pitää asiakkaan itsekin olla tekemässä.
Karensseja voi tulla, mutta työllistymissuunnitelma ei ole sellainen paperi jota viranomainen noin vain sanelee, se lukee laissakin että yhteistyössä tehtävä. Ylimääräiset tekstit vaan pois ja toteaa että niitä ei oltu tehty yhteistyössä ja se siitä.
Riitelyä tulee varmasti ja paljon, mutta on myös uskallettava päättää mitä itse haluaa tehdä, vaikka silläkin uhalla että joutuisi karensseja ja muita sietämään.
Yhdessä asiakkaan kanssa voidaan sopia koulutukseen hakemisesta, mutta työkkärin virkailija voi päättää ilman asiakasta, että työkokeilu on ajankohtainen ennen sitä. Jos ei mene kokeiluun (jota ei ole suunnitelmassa), saa karenssin.
Täytyy myös muistaa, että nämä muualta muuttaneet eivät ole ehkä oikeuksistaan yhtä hyvin perillä, tai uskalla pitää niistä kiinni, kuin kantasuomalaiset, eivätkä myöskään välttämättä tunne yhteiskuntaa kovin hyvin, joten heitä voi olla helpompaa vedättää valheellisilla lupauksilla.
Siis mistä oikeuksista? Jos työkkärin virkailija ilmoittaa, että menet työkokeiluun, niin sitten menet, vaikka sitä ei olisi työllistymissuunnitelmaan kirjattu.
Täytyyhän se nyt sentään jotenkin perustella, ei kai virkailijoiden mielivalta ihan näin täydellistä voi olla.
Tässä käytännössä toteutuisi jo pakkotyö, vaikka työ sinällään onkin työkokeilu -nimisen peitesanan alle laitettu.
Kuten sanoinkin, riitaa varmasti tulee, mutta on pidettävä omista oikeuksistaan kiinni. Varsinkin te-toimiston sanavalinnoissa on paljon tämmöisiä että positiivisluontoisen peitesanan taakse on aina piiloteltu jotakin pakkotyötä rangaistuksen uhalla.
Rangaistus on tässä tapauksessa sanktio, mutta palveluhan on kuitenkin julkisen tahon toteuttamaa, niin aika epämääräiseksi alkaa menemään lain tulkinnat jos perustuslaki sanoo yhtä, mutta te-toimiston lainsäädäntö sanoisi sitten toista.
Olen siitä varma että tätä asiaa pyöritellään jatkuvasti ja homma perustuu lähinnä harhauttamiseen ja painostamiseen samoin sanktiot ja karenssit sun muut tulkinnat varsin sattumanvaraisia.
Asia on kuitenkin mainittu jossain, että työllistymissuunnitelma on tehtävä _yhteistyössä_. Virkailijan tehtävä ei ole sitä sanella, ja jos yhteistyötä ei synny niin eihän se työllistymissuunnitelma ole silloin tehty lain mukaan.
Kyse on Juhana Vartiaisenkin selvällä suomenkielellä ilmaisemasta asiasta eli viranomaistehtävänä kiusataan tässä kansaa ihan tarkoituksella, ja se jo sellaisenaan kuuluisi kyllä oikeuslaitoksen selvitettäväksi että miten ihmeessä työttömyys tai varattomuus voi olla rikos, jonka seurauksena viranomaisella pitäisi olla tehtävänä kiusata heitä. Peitesana päällä on toki aina "auttaminen" tai "palveleminen" mutta Vartiainenhan sen totuuden sanoi. Miksi totuutta ei sitten oteta asiassa huomioon vaan jatketaan valehtelua koko ajan ko. systeemistä.
Työkokeilussa ei olla töissä. Jostain syystä työttömät olettavat, että se on koeaika, mutta ei ole. Voit olla yrityksessä kuukauden tarttumatta lapioon, vaikka kaikki muut ojaa kaivavat. Ihan laillisesti ja luvalla, jos työkokeilusopimukseen ei ole kirjattu, että yhtenä tutustumiskohteena on ojan kaivaminen lapiolla.
Kyllä työkokeilu on ihan työntekoa eikä suinkaan sitä, että vaan katsellaan kun muut tekevät työtä. Eikä työtehtäviä tarvitse kirjata yksityiskohtaisesti työkokeilusopimukseen. Yleinen kuvailu esimerkiksi yhdellä lauseella riittää.
Mistä ihmeestä olet keksinyt, että työkokeilu on työntekoa? Se on pelkästään työttömän omassa päässä oleva harha! Se ei edes kartuta työkokemusta, koska lain mukaan työkokeiluun ei ohjata työkokemusta saamaan.
Koko "orjatyö"-ajattelu on työttömien omassa päässä, koska he eivät suostu uskomaan sitä, mitä säädökset sanovat. Työkokeilusopimukseen työtehtävät tulee kirjata yksilöidysti, ei riitä "tutustuminen kaupan alan tehtäviin" vaan "hyllytys, kassatyöskentelyn ja kassaohjelman perusteet, hevi-osaston hoitaminen" jne.
Tämä nykytapa jatkuu juuri niin pitkään kuin työttömät kuvittelevat olevansa menossa töihin ko. yritykseen, vaikka kyseessä on pelkkä alaan tutustuminen tai oman osaamisen kartoittaminen. Lisäksi on pelkkää työttömän omaa typeryyttä laittaa nimeään yli 1 kk mittaiseen sopimukseen. Pakkoa ei ole, karenssia ei tule siitä, että suostuu työkokeiluun, mutta vain 1 kk mittaisena.
Laissa on selkeästi se lähtökohta, että työkokeilu on nimenomaan työntekoa eikä toisten työnteon katselemista.
Laissa ei myöskään edellytetä mitään pitkää tai yksityiskohtaista listaa työtehtävistä. Esimerkiksi "avustavat tehtävät ruokakaupassa" riittää työtehtävien määrittelyksi.
Työkokeilu on vapaaehtoinen juttu eikä siihen tarvitse ryhtyä alun alkaenkaan. Pitää vain huolehtia siitä että työllistymissuunnitelmaan eikä mihinkään muunkaan suunnitelmiin kirjoiteta sellaisia, suunnitelmat ovat työnhakijan itsensä määriteltävissä olevia asioita eikä viranomainen niitä voi alkaa määräilemään.
Jos suunnitelmatkin olisivat viranomaisen määrättävissä olevia asioita, silloin meillä olisi Suomessa käytännössä jo sellainen tilanne että täällä harjoitetaan valtion rankaisemisen uhalla toteutettavaa pakkotyötä, ja se asia soittaa kelloja sitten jo kansainvälisestikin.
Eli, edelleenkin, kyse on vapaaehtoisesta toiminnasta, jota valtio ja viranomainen yrittää kaikin keinoin sanamuodoillaan esittää niinkuin se olisi jotakin pakollista tai velvoittavaa tmv. Kaikenlaisia velvoittavuuksiahan voi aina olla mutta aina lopulta katsellaan miten esim. perustuslaissa asiasta sanotaan. Pikkulait ei yleensä ohita isoja lakeja, ja perustuslaki on iso laki.
Se ei ole pakkotyötä, koska työkkärissä ei ole mikään pakko olla kirjoilla.
Eli toisin sanoen työkkärillä on täysi oikeus laittaa työtön esimerkiksi työkokeiluihin tai kursseille.
Suunnitelma on tehtävä yhteistyössä, suunnitelman mukaisesti edetään. Työkkärin kirjoillaolo ja pakkotyö on kaksi ihan eri konseptia. Ei voida lakia pakkotyöstä ohittaa sillä tavoin, että tehdään _pakkosuunnitelma_ siitä työstä ja viranomainen määräämään. Täysin absurdia toimintaa, eikä varmasti kestä lain tarkastelua tässä käännellään lakien tarkoituksia perustuslakia vastaan.
Ei ole olemassa mitään pakkosuunnitelmaa. Yhdenkään työttömän ihmisen ei tarvitse olla työkkärin kirjoilla tai missään tekemisissä työkkärin kanssa jos ei halua.
Unohdit mainita, että se tarkoittaa silloin -40% leikkausta toimeentulotukiin.
Joten suomennetaanpa, mitä se oikeasti tarkoittaa. Teet ilmaista työtä, eli työnantajan saama työsuorite maksetaan valtion kassasta, tai sitten kärsit nälkää. Joissain palvelualan yrityksissä tuo voi tarkoittaa jopa 40% koko liikevaihdosta.
Terkkuja sinne kokoomukseen vaan, tästähän siinä teidän vastikkeellisessa systeemissännen on kyse. Turha heittäytyä tietämättömäksi. Laittaisko myös ne yritystuet vastikkeellisiksi?
Alennetulla toimeentulotuella eläjä ei kärsi nälkää. Perusruoka on todella halpaa (esim. 2 kilon jauhopussi 70 senttiä). Lisäksi voi halutessaan myös hakea ruoka-apua.
Toisaalta vaikka työkokeilusta kieltäytyjä kärsisi nälkää, niin ei se tarkoita sitä, että kyseessä olisi pakkotyö. Mitään yleistä oikeutta saada rahaa vastikkeetta kun ei ole.
Koko maailmassa on vain muutama yksittäinen maa jossa kaikesta aktiivisuudesta kieltäytyjä saa edes sitä -40% toimeentulotukea. Jopa Ruotsissa tuet menevät täysin nollille, jos siellä työtön kieltäytyy sikäläisestä työkokeilusta tai muusta aktivoinnista.
Väärin meni. Vähimmäisturva kuuluu perustuslakiin, sehän nyt olisi jo valtion tekemää rikollista toimintaa omaa kansaa vastaan jos perustuslaissa mainittua turvaa ei kansalle taata.
Maan hallitus johtaa maata _edustukselliseen_ kansanvaltaan perustuen, yritä ymmärtää se että tässä maassa on edelleenkin kansanvalta, eikä maan hallitus ole tässä mitenkään omistajan asemassa joka voisi yt-neuvotella omaa kansaa kuoliaaksi.
Työttömyystuet on sitten jotain muuta kuin tuo vähimmäisen tason turva, työttömyystuissa tulee mukaan te-toimiston kyttäilyt yms.
Suomenkaan perustuslakiin ei kuulu vastikkeeton sosiaalituki.
Miten niin ei kuulu. Kyllähän kuuluu, ja se on perustuslain lisäksi sovittu myös kv-sopimuksissa.
Työttömyysturva on se osa missä on jotain vastikkeellisuutta, mutta se on siis tasoltaan hieman em. vähimmäisturvaa korkeampi.
Aivan naurettavaa pelleilyä kun kansalle yritetään laajalti uskotella koko ajan että heillä ei olisi lakiin perustuvia oikeuksia tai turvaa, ei tässä ole kyse te-toimistosta edes.
Toimeentulotuen mukaisesti, jokaisella on esnisijainen vastuu omasta elatuksestaan. "Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä, siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa (234/1929), lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/1975) ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta."
Toimeentulotuki on toissijainen tähän velvollisuuteen nähden ja kieltäytyminen oman elatuksensa huolehtimisesta, antaa oikeuden alentaa toimeentulotukea.
Perustuslaissa sanotaan myös, että työ on valtiovallan erikoissuojeluksessa. Koska työ ilmeiselvästi ei ole ollut valtiovallan erikoissuojeluksessa, sillä Suomessa on ollut sitten 90-luvun jatkuvasti Euroopan suurimpiin lukeutuva työttömyys, ainoaksi tulomuodoksi jäävät erilaiset yhteiskunnan tuet. Samalla toteutuu se viimesijaisuus (koska muuta mahdollisuutta ei ole).
Suomi on muuten ainoa maa Euroopassa, joka ei ole suostunut kaikesta suostuttelusta huolimatta ratifioimaan lakia, jonka mukaan palkalla on pystyttävä elämään. Näin meillä alkaakin olla jo tilanne, missä pian kolmasosa kansaa nostelee tukia ja käy töissä.
Et ole paljon tainnut tutustua Suomen ulkopuolisiin oloihin?
Esimerkiksi Virossa kauppojen hintataso on noin 80% Suomen hintatasosta, mutta samaan aikaan sikäläinen minimipalkka kokopäivätyöstä on alle 600 euroa kuukaudessa. Viron tapauksessa puhutaan oikeasti siitä, että palkalla on hankala tulla toimeen. Virolainen toimeentulotuki on 80 euroa kuukaudessa, eivätkä siihen edes ole oikeutetut kaikki maassa asuvat.
Kiitelköön Viro porvarillisen politiikan seurauksia.
Toivottavasti kommentoijat tajuaa että asiasta pitää pystyä poistamaan sekä oikeiston että vasemmiston nahinat, nämä kansan turvat ja talouden ohjaamiset kuuluu valtion hallituksen tehtäviin, ja niitä pitää kyetä tekemään _valtiomiehen_ otteella. Jos hallituksessa on ainoastaan eturyhmien edustajat ajamassa omaa asiaansa, silloin vallankäyttö ajautuu väärille raiteille omaa kansaa vastaan.
Ranskassa on keltaliivit seurauksena siitä, että eturyhmät itse ajavat omaa kansaansa kahtia. Suomessa tilannetta viety samaan suuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tärkein neuvo ap:lle onkin se, että pitäköön huolen siitä, että te-toimistossa ei työllistymissuunnitelmaan kirjoiteta mitään sellaista mitä ei halua.
Voi vaikka riidellä asiasta, mutta työllistymissuunnitelma on tehtävä yhteistyössä, ja virkailijat yrittää vain harhauttaa ja laitella sinne mitä vaan työkokeilua ja sitten pyytää pokkana allekirjoituksia, vaikka se suunnitelma pitää asiakkaan itsekin olla tekemässä.
Karensseja voi tulla, mutta työllistymissuunnitelma ei ole sellainen paperi jota viranomainen noin vain sanelee, se lukee laissakin että yhteistyössä tehtävä. Ylimääräiset tekstit vaan pois ja toteaa että niitä ei oltu tehty yhteistyössä ja se siitä.
Riitelyä tulee varmasti ja paljon, mutta on myös uskallettava päättää mitä itse haluaa tehdä, vaikka silläkin uhalla että joutuisi karensseja ja muita sietämään.
Yhdessä asiakkaan kanssa voidaan sopia koulutukseen hakemisesta, mutta työkkärin virkailija voi päättää ilman asiakasta, että työkokeilu on ajankohtainen ennen sitä. Jos ei mene kokeiluun (jota ei ole suunnitelmassa), saa karenssin.
Täytyy myös muistaa, että nämä muualta muuttaneet eivät ole ehkä oikeuksistaan yhtä hyvin perillä, tai uskalla pitää niistä kiinni, kuin kantasuomalaiset, eivätkä myöskään välttämättä tunne yhteiskuntaa kovin hyvin, joten heitä voi olla helpompaa vedättää valheellisilla lupauksilla.
Siis mistä oikeuksista? Jos työkkärin virkailija ilmoittaa, että menet työkokeiluun, niin sitten menet, vaikka sitä ei olisi työllistymissuunnitelmaan kirjattu.
Täytyyhän se nyt sentään jotenkin perustella, ei kai virkailijoiden mielivalta ihan näin täydellistä voi olla.
Tässä käytännössä toteutuisi jo pakkotyö, vaikka työ sinällään onkin työkokeilu -nimisen peitesanan alle laitettu.
Kuten sanoinkin, riitaa varmasti tulee, mutta on pidettävä omista oikeuksistaan kiinni. Varsinkin te-toimiston sanavalinnoissa on paljon tämmöisiä että positiivisluontoisen peitesanan taakse on aina piiloteltu jotakin pakkotyötä rangaistuksen uhalla.
Rangaistus on tässä tapauksessa sanktio, mutta palveluhan on kuitenkin julkisen tahon toteuttamaa, niin aika epämääräiseksi alkaa menemään lain tulkinnat jos perustuslaki sanoo yhtä, mutta te-toimiston lainsäädäntö sanoisi sitten toista.
Olen siitä varma että tätä asiaa pyöritellään jatkuvasti ja homma perustuu lähinnä harhauttamiseen ja painostamiseen samoin sanktiot ja karenssit sun muut tulkinnat varsin sattumanvaraisia.
Asia on kuitenkin mainittu jossain, että työllistymissuunnitelma on tehtävä _yhteistyössä_. Virkailijan tehtävä ei ole sitä sanella, ja jos yhteistyötä ei synny niin eihän se työllistymissuunnitelma ole silloin tehty lain mukaan.
Kyse on Juhana Vartiaisenkin selvällä suomenkielellä ilmaisemasta asiasta eli viranomaistehtävänä kiusataan tässä kansaa ihan tarkoituksella, ja se jo sellaisenaan kuuluisi kyllä oikeuslaitoksen selvitettäväksi että miten ihmeessä työttömyys tai varattomuus voi olla rikos, jonka seurauksena viranomaisella pitäisi olla tehtävänä kiusata heitä. Peitesana päällä on toki aina "auttaminen" tai "palveleminen" mutta Vartiainenhan sen totuuden sanoi. Miksi totuutta ei sitten oteta asiassa huomioon vaan jatketaan valehtelua koko ajan ko. systeemistä.
Työkokeilussa ei olla töissä. Jostain syystä työttömät olettavat, että se on koeaika, mutta ei ole. Voit olla yrityksessä kuukauden tarttumatta lapioon, vaikka kaikki muut ojaa kaivavat. Ihan laillisesti ja luvalla, jos työkokeilusopimukseen ei ole kirjattu, että yhtenä tutustumiskohteena on ojan kaivaminen lapiolla.
Kyllä työkokeilu on ihan työntekoa eikä suinkaan sitä, että vaan katsellaan kun muut tekevät työtä. Eikä työtehtäviä tarvitse kirjata yksityiskohtaisesti työkokeilusopimukseen. Yleinen kuvailu esimerkiksi yhdellä lauseella riittää.
Mistä ihmeestä olet keksinyt, että työkokeilu on työntekoa? Se on pelkästään työttömän omassa päässä oleva harha! Se ei edes kartuta työkokemusta, koska lain mukaan työkokeiluun ei ohjata työkokemusta saamaan.
Koko "orjatyö"-ajattelu on työttömien omassa päässä, koska he eivät suostu uskomaan sitä, mitä säädökset sanovat. Työkokeilusopimukseen työtehtävät tulee kirjata yksilöidysti, ei riitä "tutustuminen kaupan alan tehtäviin" vaan "hyllytys, kassatyöskentelyn ja kassaohjelman perusteet, hevi-osaston hoitaminen" jne.
Tämä nykytapa jatkuu juuri niin pitkään kuin työttömät kuvittelevat olevansa menossa töihin ko. yritykseen, vaikka kyseessä on pelkkä alaan tutustuminen tai oman osaamisen kartoittaminen. Lisäksi on pelkkää työttömän omaa typeryyttä laittaa nimeään yli 1 kk mittaiseen sopimukseen. Pakkoa ei ole, karenssia ei tule siitä, että suostuu työkokeiluun, mutta vain 1 kk mittaisena.
Laissa on selkeästi se lähtökohta, että työkokeilu on nimenomaan työntekoa eikä toisten työnteon katselemista.
Laissa ei myöskään edellytetä mitään pitkää tai yksityiskohtaista listaa työtehtävistä. Esimerkiksi "avustavat tehtävät ruokakaupassa" riittää työtehtävien määrittelyksi.
Jostain syystä työttömät tulkitsevat lakia aina tällä oudolla tavalla, vaikka laissa tai sen perusteluissa ei sanota, että työkokeilu olisi sama asia kuin työn tekeminen. Mutta niin kauan kun työttömät näin asian haluavat olla, niin mikään ei muutu, koska he itse aiheuttavat omilla toimillaan sen, että työkokeilu muistuttaa enemmän työsuhdetta kuin kokeilua, jollaiseksi se lain esitöissä on kuvattu.
Lain perusteluissa edellytetään, että työkokeilun tavoitteet esitetään yksityiskohtaisesti. Ruokakaupan avustaviin tehtäviin ei kokeilija mene, koska tuollaista alaa tai ammattia ei edes ole olemassa. Yksilöidyiksi tehtäviksi ei riitä tuo kirjoittamasi, tehtävät tulee yksilöidä ja ohjaajan tulee seurata, että kaikki sovittu on käyty läpi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tärkein neuvo ap:lle onkin se, että pitäköön huolen siitä, että te-toimistossa ei työllistymissuunnitelmaan kirjoiteta mitään sellaista mitä ei halua.
Voi vaikka riidellä asiasta, mutta työllistymissuunnitelma on tehtävä yhteistyössä, ja virkailijat yrittää vain harhauttaa ja laitella sinne mitä vaan työkokeilua ja sitten pyytää pokkana allekirjoituksia, vaikka se suunnitelma pitää asiakkaan itsekin olla tekemässä.
Karensseja voi tulla, mutta työllistymissuunnitelma ei ole sellainen paperi jota viranomainen noin vain sanelee, se lukee laissakin että yhteistyössä tehtävä. Ylimääräiset tekstit vaan pois ja toteaa että niitä ei oltu tehty yhteistyössä ja se siitä.
Riitelyä tulee varmasti ja paljon, mutta on myös uskallettava päättää mitä itse haluaa tehdä, vaikka silläkin uhalla että joutuisi karensseja ja muita sietämään.
Yhdessä asiakkaan kanssa voidaan sopia koulutukseen hakemisesta, mutta työkkärin virkailija voi päättää ilman asiakasta, että työkokeilu on ajankohtainen ennen sitä. Jos ei mene kokeiluun (jota ei ole suunnitelmassa), saa karenssin.
Täytyy myös muistaa, että nämä muualta muuttaneet eivät ole ehkä oikeuksistaan yhtä hyvin perillä, tai uskalla pitää niistä kiinni, kuin kantasuomalaiset, eivätkä myöskään välttämättä tunne yhteiskuntaa kovin hyvin, joten heitä voi olla helpompaa vedättää valheellisilla lupauksilla.
Siis mistä oikeuksista? Jos työkkärin virkailija ilmoittaa, että menet työkokeiluun, niin sitten menet, vaikka sitä ei olisi työllistymissuunnitelmaan kirjattu.
Täytyyhän se nyt sentään jotenkin perustella, ei kai virkailijoiden mielivalta ihan näin täydellistä voi olla.
Tässä käytännössä toteutuisi jo pakkotyö, vaikka työ sinällään onkin työkokeilu -nimisen peitesanan alle laitettu.
Kuten sanoinkin, riitaa varmasti tulee, mutta on pidettävä omista oikeuksistaan kiinni. Varsinkin te-toimiston sanavalinnoissa on paljon tämmöisiä että positiivisluontoisen peitesanan taakse on aina piiloteltu jotakin pakkotyötä rangaistuksen uhalla.
Rangaistus on tässä tapauksessa sanktio, mutta palveluhan on kuitenkin julkisen tahon toteuttamaa, niin aika epämääräiseksi alkaa menemään lain tulkinnat jos perustuslaki sanoo yhtä, mutta te-toimiston lainsäädäntö sanoisi sitten toista.
Olen siitä varma että tätä asiaa pyöritellään jatkuvasti ja homma perustuu lähinnä harhauttamiseen ja painostamiseen samoin sanktiot ja karenssit sun muut tulkinnat varsin sattumanvaraisia.
Asia on kuitenkin mainittu jossain, että työllistymissuunnitelma on tehtävä _yhteistyössä_. Virkailijan tehtävä ei ole sitä sanella, ja jos yhteistyötä ei synny niin eihän se työllistymissuunnitelma ole silloin tehty lain mukaan.
Kyse on Juhana Vartiaisenkin selvällä suomenkielellä ilmaisemasta asiasta eli viranomaistehtävänä kiusataan tässä kansaa ihan tarkoituksella, ja se jo sellaisenaan kuuluisi kyllä oikeuslaitoksen selvitettäväksi että miten ihmeessä työttömyys tai varattomuus voi olla rikos, jonka seurauksena viranomaisella pitäisi olla tehtävänä kiusata heitä. Peitesana päällä on toki aina "auttaminen" tai "palveleminen" mutta Vartiainenhan sen totuuden sanoi. Miksi totuutta ei sitten oteta asiassa huomioon vaan jatketaan valehtelua koko ajan ko. systeemistä.
Työkokeilussa ei olla töissä. Jostain syystä työttömät olettavat, että se on koeaika, mutta ei ole. Voit olla yrityksessä kuukauden tarttumatta lapioon, vaikka kaikki muut ojaa kaivavat. Ihan laillisesti ja luvalla, jos työkokeilusopimukseen ei ole kirjattu, että yhtenä tutustumiskohteena on ojan kaivaminen lapiolla.
Kyllä työkokeilu on ihan työntekoa eikä suinkaan sitä, että vaan katsellaan kun muut tekevät työtä. Eikä työtehtäviä tarvitse kirjata yksityiskohtaisesti työkokeilusopimukseen. Yleinen kuvailu esimerkiksi yhdellä lauseella riittää.
Mistä ihmeestä olet keksinyt, että työkokeilu on työntekoa? Se on pelkästään työttömän omassa päässä oleva harha! Se ei edes kartuta työkokemusta, koska lain mukaan työkokeiluun ei ohjata työkokemusta saamaan.
Koko "orjatyö"-ajattelu on työttömien omassa päässä, koska he eivät suostu uskomaan sitä, mitä säädökset sanovat. Työkokeilusopimukseen työtehtävät tulee kirjata yksilöidysti, ei riitä "tutustuminen kaupan alan tehtäviin" vaan "hyllytys, kassatyöskentelyn ja kassaohjelman perusteet, hevi-osaston hoitaminen" jne.
Tämä nykytapa jatkuu juuri niin pitkään kuin työttömät kuvittelevat olevansa menossa töihin ko. yritykseen, vaikka kyseessä on pelkkä alaan tutustuminen tai oman osaamisen kartoittaminen. Lisäksi on pelkkää työttömän omaa typeryyttä laittaa nimeään yli 1 kk mittaiseen sopimukseen. Pakkoa ei ole, karenssia ei tule siitä, että suostuu työkokeiluun, mutta vain 1 kk mittaisena.
Laissa on selkeästi se lähtökohta, että työkokeilu on nimenomaan työntekoa eikä toisten työnteon katselemista.
Laissa ei myöskään edellytetä mitään pitkää tai yksityiskohtaista listaa työtehtävistä. Esimerkiksi "avustavat tehtävät ruokakaupassa" riittää työtehtävien määrittelyksi.
Työkokeilu on vapaaehtoinen juttu eikä siihen tarvitse ryhtyä alun alkaenkaan. Pitää vain huolehtia siitä että työllistymissuunnitelmaan eikä mihinkään muunkaan suunnitelmiin kirjoiteta sellaisia, suunnitelmat ovat työnhakijan itsensä määriteltävissä olevia asioita eikä viranomainen niitä voi alkaa määräilemään.
Jos suunnitelmatkin olisivat viranomaisen määrättävissä olevia asioita, silloin meillä olisi Suomessa käytännössä jo sellainen tilanne että täällä harjoitetaan valtion rankaisemisen uhalla toteutettavaa pakkotyötä, ja se asia soittaa kelloja sitten jo kansainvälisestikin.
Eli, edelleenkin, kyse on vapaaehtoisesta toiminnasta, jota valtio ja viranomainen yrittää kaikin keinoin sanamuodoillaan esittää niinkuin se olisi jotakin pakollista tai velvoittavaa tmv. Kaikenlaisia velvoittavuuksiahan voi aina olla mutta aina lopulta katsellaan miten esim. perustuslaissa asiasta sanotaan. Pikkulait ei yleensä ohita isoja lakeja, ja perustuslaki on iso laki.
Se ei ole pakkotyötä, koska työkkärissä ei ole mikään pakko olla kirjoilla.
Eli toisin sanoen työkkärillä on täysi oikeus laittaa työtön esimerkiksi työkokeiluihin tai kursseille.
Suunnitelma on tehtävä yhteistyössä, suunnitelman mukaisesti edetään. Työkkärin kirjoillaolo ja pakkotyö on kaksi ihan eri konseptia. Ei voida lakia pakkotyöstä ohittaa sillä tavoin, että tehdään _pakkosuunnitelma_ siitä työstä ja viranomainen määräämään. Täysin absurdia toimintaa, eikä varmasti kestä lain tarkastelua tässä käännellään lakien tarkoituksia perustuslakia vastaan.
Ei ole olemassa mitään pakkosuunnitelmaa. Yhdenkään työttömän ihmisen ei tarvitse olla työkkärin kirjoilla tai missään tekemisissä työkkärin kanssa jos ei halua.
Unohdit mainita, että se tarkoittaa silloin -40% leikkausta toimeentulotukiin.
Joten suomennetaanpa, mitä se oikeasti tarkoittaa. Teet ilmaista työtä, eli työnantajan saama työsuorite maksetaan valtion kassasta, tai sitten kärsit nälkää. Joissain palvelualan yrityksissä tuo voi tarkoittaa jopa 40% koko liikevaihdosta.
Terkkuja sinne kokoomukseen vaan, tästähän siinä teidän vastikkeellisessa systeemissännen on kyse. Turha heittäytyä tietämättömäksi. Laittaisko myös ne yritystuet vastikkeellisiksi?
Alennetulla toimeentulotuella eläjä ei kärsi nälkää. Perusruoka on todella halpaa (esim. 2 kilon jauhopussi 70 senttiä). Lisäksi voi halutessaan myös hakea ruoka-apua.
Toisaalta vaikka työkokeilusta kieltäytyjä kärsisi nälkää, niin ei se tarkoita sitä, että kyseessä olisi pakkotyö. Mitään yleistä oikeutta saada rahaa vastikkeetta kun ei ole.
Koko maailmassa on vain muutama yksittäinen maa jossa kaikesta aktiivisuudesta kieltäytyjä saa edes sitä -40% toimeentulotukea. Jopa Ruotsissa tuet menevät täysin nollille, jos siellä työtön kieltäytyy sikäläisestä työkokeilusta tai muusta aktivoinnista.
Väärin meni. Vähimmäisturva kuuluu perustuslakiin, sehän nyt olisi jo valtion tekemää rikollista toimintaa omaa kansaa vastaan jos perustuslaissa mainittua turvaa ei kansalle taata.
Maan hallitus johtaa maata _edustukselliseen_ kansanvaltaan perustuen, yritä ymmärtää se että tässä maassa on edelleenkin kansanvalta, eikä maan hallitus ole tässä mitenkään omistajan asemassa joka voisi yt-neuvotella omaa kansaa kuoliaaksi.
Työttömyystuet on sitten jotain muuta kuin tuo vähimmäisen tason turva, työttömyystuissa tulee mukaan te-toimiston kyttäilyt yms.
Suomenkaan perustuslakiin ei kuulu vastikkeeton sosiaalituki.
Miten niin ei kuulu. Kyllähän kuuluu, ja se on perustuslain lisäksi sovittu myös kv-sopimuksissa.
Työttömyysturva on se osa missä on jotain vastikkeellisuutta, mutta se on siis tasoltaan hieman em. vähimmäisturvaa korkeampi.
Aivan naurettavaa pelleilyä kun kansalle yritetään laajalti uskotella koko ajan että heillä ei olisi lakiin perustuvia oikeuksia tai turvaa, ei tässä ole kyse te-toimistosta edes.
Toimeentulotuen mukaisesti, jokaisella on esnisijainen vastuu omasta elatuksestaan. "Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä, siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa (234/1929), lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/1975) ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta."
Toimeentulotuki on toissijainen tähän velvollisuuteen nähden ja kieltäytyminen oman elatuksensa huolehtimisesta, antaa oikeuden alentaa toimeentulotukea.
Perustuslaissa sanotaan myös, että työ on valtiovallan erikoissuojeluksessa. Koska työ ilmeiselvästi ei ole ollut valtiovallan erikoissuojeluksessa, sillä Suomessa on ollut sitten 90-luvun jatkuvasti Euroopan suurimpiin lukeutuva työttömyys, ainoaksi tulomuodoksi jäävät erilaiset yhteiskunnan tuet. Samalla toteutuu se viimesijaisuus (koska muuta mahdollisuutta ei ole).
Suomi on muuten ainoa maa Euroopassa, joka ei ole suostunut kaikesta suostuttelusta huolimatta ratifioimaan lakia, jonka mukaan palkalla on pystyttävä elämään. Näin meillä alkaakin olla jo tilanne, missä pian kolmasosa kansaa nostelee tukia ja käy töissä.
Saksassa alle 25v on vanhempien elatuksen varassa, minimipalkka on alle 700 e/kk. Haluatko saman Suomeen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tärkein neuvo ap:lle onkin se, että pitäköön huolen siitä, että te-toimistossa ei työllistymissuunnitelmaan kirjoiteta mitään sellaista mitä ei halua.
Voi vaikka riidellä asiasta, mutta työllistymissuunnitelma on tehtävä yhteistyössä, ja virkailijat yrittää vain harhauttaa ja laitella sinne mitä vaan työkokeilua ja sitten pyytää pokkana allekirjoituksia, vaikka se suunnitelma pitää asiakkaan itsekin olla tekemässä.
Karensseja voi tulla, mutta työllistymissuunnitelma ei ole sellainen paperi jota viranomainen noin vain sanelee, se lukee laissakin että yhteistyössä tehtävä. Ylimääräiset tekstit vaan pois ja toteaa että niitä ei oltu tehty yhteistyössä ja se siitä.
Riitelyä tulee varmasti ja paljon, mutta on myös uskallettava päättää mitä itse haluaa tehdä, vaikka silläkin uhalla että joutuisi karensseja ja muita sietämään.
Yhdessä asiakkaan kanssa voidaan sopia koulutukseen hakemisesta, mutta työkkärin virkailija voi päättää ilman asiakasta, että työkokeilu on ajankohtainen ennen sitä. Jos ei mene kokeiluun (jota ei ole suunnitelmassa), saa karenssin.
Täytyy myös muistaa, että nämä muualta muuttaneet eivät ole ehkä oikeuksistaan yhtä hyvin perillä, tai uskalla pitää niistä kiinni, kuin kantasuomalaiset, eivätkä myöskään välttämättä tunne yhteiskuntaa kovin hyvin, joten heitä voi olla helpompaa vedättää valheellisilla lupauksilla.
Siis mistä oikeuksista? Jos työkkärin virkailija ilmoittaa, että menet työkokeiluun, niin sitten menet, vaikka sitä ei olisi työllistymissuunnitelmaan kirjattu.
Täytyyhän se nyt sentään jotenkin perustella, ei kai virkailijoiden mielivalta ihan näin täydellistä voi olla.
Tässä käytännössä toteutuisi jo pakkotyö, vaikka työ sinällään onkin työkokeilu -nimisen peitesanan alle laitettu.
Kuten sanoinkin, riitaa varmasti tulee, mutta on pidettävä omista oikeuksistaan kiinni. Varsinkin te-toimiston sanavalinnoissa on paljon tämmöisiä että positiivisluontoisen peitesanan taakse on aina piiloteltu jotakin pakkotyötä rangaistuksen uhalla.
Rangaistus on tässä tapauksessa sanktio, mutta palveluhan on kuitenkin julkisen tahon toteuttamaa, niin aika epämääräiseksi alkaa menemään lain tulkinnat jos perustuslaki sanoo yhtä, mutta te-toimiston lainsäädäntö sanoisi sitten toista.
Olen siitä varma että tätä asiaa pyöritellään jatkuvasti ja homma perustuu lähinnä harhauttamiseen ja painostamiseen samoin sanktiot ja karenssit sun muut tulkinnat varsin sattumanvaraisia.
Asia on kuitenkin mainittu jossain, että työllistymissuunnitelma on tehtävä _yhteistyössä_. Virkailijan tehtävä ei ole sitä sanella, ja jos yhteistyötä ei synny niin eihän se työllistymissuunnitelma ole silloin tehty lain mukaan.
Kyse on Juhana Vartiaisenkin selvällä suomenkielellä ilmaisemasta asiasta eli viranomaistehtävänä kiusataan tässä kansaa ihan tarkoituksella, ja se jo sellaisenaan kuuluisi kyllä oikeuslaitoksen selvitettäväksi että miten ihmeessä työttömyys tai varattomuus voi olla rikos, jonka seurauksena viranomaisella pitäisi olla tehtävänä kiusata heitä. Peitesana päällä on toki aina "auttaminen" tai "palveleminen" mutta Vartiainenhan sen totuuden sanoi. Miksi totuutta ei sitten oteta asiassa huomioon vaan jatketaan valehtelua koko ajan ko. systeemistä.
Työkokeilussa ei olla töissä. Jostain syystä työttömät olettavat, että se on koeaika, mutta ei ole. Voit olla yrityksessä kuukauden tarttumatta lapioon, vaikka kaikki muut ojaa kaivavat. Ihan laillisesti ja luvalla, jos työkokeilusopimukseen ei ole kirjattu, että yhtenä tutustumiskohteena on ojan kaivaminen lapiolla.
Kyllä työkokeilu on ihan työntekoa eikä suinkaan sitä, että vaan katsellaan kun muut tekevät työtä. Eikä työtehtäviä tarvitse kirjata yksityiskohtaisesti työkokeilusopimukseen. Yleinen kuvailu esimerkiksi yhdellä lauseella riittää.
Mistä ihmeestä olet keksinyt, että työkokeilu on työntekoa? Se on pelkästään työttömän omassa päässä oleva harha! Se ei edes kartuta työkokemusta, koska lain mukaan työkokeiluun ei ohjata työkokemusta saamaan.
Koko "orjatyö"-ajattelu on työttömien omassa päässä, koska he eivät suostu uskomaan sitä, mitä säädökset sanovat. Työkokeilusopimukseen työtehtävät tulee kirjata yksilöidysti, ei riitä "tutustuminen kaupan alan tehtäviin" vaan "hyllytys, kassatyöskentelyn ja kassaohjelman perusteet, hevi-osaston hoitaminen" jne.
Tämä nykytapa jatkuu juuri niin pitkään kuin työttömät kuvittelevat olevansa menossa töihin ko. yritykseen, vaikka kyseessä on pelkkä alaan tutustuminen tai oman osaamisen kartoittaminen. Lisäksi on pelkkää työttömän omaa typeryyttä laittaa nimeään yli 1 kk mittaiseen sopimukseen. Pakkoa ei ole, karenssia ei tule siitä, että suostuu työkokeiluun, mutta vain 1 kk mittaisena.
Laissa on selkeästi se lähtökohta, että työkokeilu on nimenomaan työntekoa eikä toisten työnteon katselemista.
Laissa ei myöskään edellytetä mitään pitkää tai yksityiskohtaista listaa työtehtävistä. Esimerkiksi "avustavat tehtävät ruokakaupassa" riittää työtehtävien määrittelyksi.
Työkokeilu on vapaaehtoinen juttu eikä siihen tarvitse ryhtyä alun alkaenkaan. Pitää vain huolehtia siitä että työllistymissuunnitelmaan eikä mihinkään muunkaan suunnitelmiin kirjoiteta sellaisia, suunnitelmat ovat työnhakijan itsensä määriteltävissä olevia asioita eikä viranomainen niitä voi alkaa määräilemään.
Jos suunnitelmatkin olisivat viranomaisen määrättävissä olevia asioita, silloin meillä olisi Suomessa käytännössä jo sellainen tilanne että täällä harjoitetaan valtion rankaisemisen uhalla toteutettavaa pakkotyötä, ja se asia soittaa kelloja sitten jo kansainvälisestikin.
Eli, edelleenkin, kyse on vapaaehtoisesta toiminnasta, jota valtio ja viranomainen yrittää kaikin keinoin sanamuodoillaan esittää niinkuin se olisi jotakin pakollista tai velvoittavaa tmv. Kaikenlaisia velvoittavuuksiahan voi aina olla mutta aina lopulta katsellaan miten esim. perustuslaissa asiasta sanotaan. Pikkulait ei yleensä ohita isoja lakeja, ja perustuslaki on iso laki.
Se ei ole pakkotyötä, koska työkkärissä ei ole mikään pakko olla kirjoilla.
Eli toisin sanoen työkkärillä on täysi oikeus laittaa työtön esimerkiksi työkokeiluihin tai kursseille.
Suunnitelma on tehtävä yhteistyössä, suunnitelman mukaisesti edetään. Työkkärin kirjoillaolo ja pakkotyö on kaksi ihan eri konseptia. Ei voida lakia pakkotyöstä ohittaa sillä tavoin, että tehdään _pakkosuunnitelma_ siitä työstä ja viranomainen määräämään. Täysin absurdia toimintaa, eikä varmasti kestä lain tarkastelua tässä käännellään lakien tarkoituksia perustuslakia vastaan.
Ei ole olemassa mitään pakkosuunnitelmaa. Yhdenkään työttömän ihmisen ei tarvitse olla työkkärin kirjoilla tai missään tekemisissä työkkärin kanssa jos ei halua.
Unohdit mainita, että se tarkoittaa silloin -40% leikkausta toimeentulotukiin.
Joten suomennetaanpa, mitä se oikeasti tarkoittaa. Teet ilmaista työtä, eli työnantajan saama työsuorite maksetaan valtion kassasta, tai sitten kärsit nälkää. Joissain palvelualan yrityksissä tuo voi tarkoittaa jopa 40% koko liikevaihdosta.
Terkkuja sinne kokoomukseen vaan, tästähän siinä teidän vastikkeellisessa systeemissännen on kyse. Turha heittäytyä tietämättömäksi. Laittaisko myös ne yritystuet vastikkeellisiksi?
Alennetulla toimeentulotuella eläjä ei kärsi nälkää. Perusruoka on todella halpaa (esim. 2 kilon jauhopussi 70 senttiä). Lisäksi voi halutessaan myös hakea ruoka-apua.
Toisaalta vaikka työkokeilusta kieltäytyjä kärsisi nälkää, niin ei se tarkoita sitä, että kyseessä olisi pakkotyö. Mitään yleistä oikeutta saada rahaa vastikkeetta kun ei ole.
Koko maailmassa on vain muutama yksittäinen maa jossa kaikesta aktiivisuudesta kieltäytyjä saa edes sitä -40% toimeentulotukea. Jopa Ruotsissa tuet menevät täysin nollille, jos siellä työtön kieltäytyy sikäläisestä työkokeilusta tai muusta aktivoinnista.
Väärin meni. Vähimmäisturva kuuluu perustuslakiin, sehän nyt olisi jo valtion tekemää rikollista toimintaa omaa kansaa vastaan jos perustuslaissa mainittua turvaa ei kansalle taata.
Maan hallitus johtaa maata _edustukselliseen_ kansanvaltaan perustuen, yritä ymmärtää se että tässä maassa on edelleenkin kansanvalta, eikä maan hallitus ole tässä mitenkään omistajan asemassa joka voisi yt-neuvotella omaa kansaa kuoliaaksi.
Työttömyystuet on sitten jotain muuta kuin tuo vähimmäisen tason turva, työttömyystuissa tulee mukaan te-toimiston kyttäilyt yms.
Suomenkaan perustuslakiin ei kuulu vastikkeeton sosiaalituki.
Miten niin ei kuulu. Kyllähän kuuluu, ja se on perustuslain lisäksi sovittu myös kv-sopimuksissa.
Työttömyysturva on se osa missä on jotain vastikkeellisuutta, mutta se on siis tasoltaan hieman em. vähimmäisturvaa korkeampi.
Aivan naurettavaa pelleilyä kun kansalle yritetään laajalti uskotella koko ajan että heillä ei olisi lakiin perustuvia oikeuksia tai turvaa, ei tässä ole kyse te-toimistosta edes.
Toimeentulotuen mukaisesti, jokaisella on esnisijainen vastuu omasta elatuksestaan. "Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä, siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa (234/1929), lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/1975) ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta."
Toimeentulotuki on toissijainen tähän velvollisuuteen nähden ja kieltäytyminen oman elatuksensa huolehtimisesta, antaa oikeuden alentaa toimeentulotukea.
Perustuslaissa sanotaan myös, että työ on valtiovallan erikoissuojeluksessa. Koska työ ilmeiselvästi ei ole ollut valtiovallan erikoissuojeluksessa, sillä Suomessa on ollut sitten 90-luvun jatkuvasti Euroopan suurimpiin lukeutuva työttömyys, ainoaksi tulomuodoksi jäävät erilaiset yhteiskunnan tuet. Samalla toteutuu se viimesijaisuus (koska muuta mahdollisuutta ei ole).
Suomi on muuten ainoa maa Euroopassa, joka ei ole suostunut kaikesta suostuttelusta huolimatta ratifioimaan lakia, jonka mukaan palkalla on pystyttävä elämään. Näin meillä alkaakin olla jo tilanne, missä pian kolmasosa kansaa nostelee tukia ja käy töissä.
Et ole paljon tainnut tutustua Suomen ulkopuolisiin oloihin?
Esimerkiksi Virossa kauppojen hintataso on noin 80% Suomen hintatasosta, mutta samaan aikaan sikäläinen minimipalkka kokopäivätyöstä on alle 600 euroa kuukaudessa. Viron tapauksessa puhutaan oikeasti siitä, että palkalla on hankala tulla toimeen. Virolainen toimeentulotuki on 80 euroa kuukaudessa, eivätkä siihen edes ole oikeutetut kaikki maassa asuvat.
Kiitelköön Viro porvarillisen politiikan seurauksia.
Toivottavasti kommentoijat tajuaa että asiasta pitää pystyä poistamaan sekä oikeiston että vasemmiston nahinat, nämä kansan turvat ja talouden ohjaamiset kuuluu valtion hallituksen tehtäviin, ja niitä pitää kyetä tekemään _valtiomiehen_ otteella. Jos hallituksessa on ainoastaan eturyhmien edustajat ajamassa omaa asiaansa, silloin vallankäyttö ajautuu väärille raiteille omaa kansaa vastaan.
Ranskassa on keltaliivit seurauksena siitä, että eturyhmät itse ajavat omaa kansaansa kahtia. Suomessa tilannetta viety samaan suuntaan.
Ranskassa ei ylipäätään makseta toimeentulotukia paitsi siinä tapauksessa, jos tuen anojan lähisukulaiset on totettu varattomiksi eli eivät kykene elättämään tuen anojaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tärkein neuvo ap:lle onkin se, että pitäköön huolen siitä, että te-toimistossa ei työllistymissuunnitelmaan kirjoiteta mitään sellaista mitä ei halua.
Voi vaikka riidellä asiasta, mutta työllistymissuunnitelma on tehtävä yhteistyössä, ja virkailijat yrittää vain harhauttaa ja laitella sinne mitä vaan työkokeilua ja sitten pyytää pokkana allekirjoituksia, vaikka se suunnitelma pitää asiakkaan itsekin olla tekemässä.
Karensseja voi tulla, mutta työllistymissuunnitelma ei ole sellainen paperi jota viranomainen noin vain sanelee, se lukee laissakin että yhteistyössä tehtävä. Ylimääräiset tekstit vaan pois ja toteaa että niitä ei oltu tehty yhteistyössä ja se siitä.
Riitelyä tulee varmasti ja paljon, mutta on myös uskallettava päättää mitä itse haluaa tehdä, vaikka silläkin uhalla että joutuisi karensseja ja muita sietämään.
Yhdessä asiakkaan kanssa voidaan sopia koulutukseen hakemisesta, mutta työkkärin virkailija voi päättää ilman asiakasta, että työkokeilu on ajankohtainen ennen sitä. Jos ei mene kokeiluun (jota ei ole suunnitelmassa), saa karenssin.
Täytyy myös muistaa, että nämä muualta muuttaneet eivät ole ehkä oikeuksistaan yhtä hyvin perillä, tai uskalla pitää niistä kiinni, kuin kantasuomalaiset, eivätkä myöskään välttämättä tunne yhteiskuntaa kovin hyvin, joten heitä voi olla helpompaa vedättää valheellisilla lupauksilla.
Siis mistä oikeuksista? Jos työkkärin virkailija ilmoittaa, että menet työkokeiluun, niin sitten menet, vaikka sitä ei olisi työllistymissuunnitelmaan kirjattu.
Täytyyhän se nyt sentään jotenkin perustella, ei kai virkailijoiden mielivalta ihan näin täydellistä voi olla.
Tässä käytännössä toteutuisi jo pakkotyö, vaikka työ sinällään onkin työkokeilu -nimisen peitesanan alle laitettu.
Kuten sanoinkin, riitaa varmasti tulee, mutta on pidettävä omista oikeuksistaan kiinni. Varsinkin te-toimiston sanavalinnoissa on paljon tämmöisiä että positiivisluontoisen peitesanan taakse on aina piiloteltu jotakin pakkotyötä rangaistuksen uhalla.
Rangaistus on tässä tapauksessa sanktio, mutta palveluhan on kuitenkin julkisen tahon toteuttamaa, niin aika epämääräiseksi alkaa menemään lain tulkinnat jos perustuslaki sanoo yhtä, mutta te-toimiston lainsäädäntö sanoisi sitten toista.
Olen siitä varma että tätä asiaa pyöritellään jatkuvasti ja homma perustuu lähinnä harhauttamiseen ja painostamiseen samoin sanktiot ja karenssit sun muut tulkinnat varsin sattumanvaraisia.
Asia on kuitenkin mainittu jossain, että työllistymissuunnitelma on tehtävä _yhteistyössä_. Virkailijan tehtävä ei ole sitä sanella, ja jos yhteistyötä ei synny niin eihän se työllistymissuunnitelma ole silloin tehty lain mukaan.
Kyse on Juhana Vartiaisenkin selvällä suomenkielellä ilmaisemasta asiasta eli viranomaistehtävänä kiusataan tässä kansaa ihan tarkoituksella, ja se jo sellaisenaan kuuluisi kyllä oikeuslaitoksen selvitettäväksi että miten ihmeessä työttömyys tai varattomuus voi olla rikos, jonka seurauksena viranomaisella pitäisi olla tehtävänä kiusata heitä. Peitesana päällä on toki aina "auttaminen" tai "palveleminen" mutta Vartiainenhan sen totuuden sanoi. Miksi totuutta ei sitten oteta asiassa huomioon vaan jatketaan valehtelua koko ajan ko. systeemistä.
Työkokeilussa ei olla töissä. Jostain syystä työttömät olettavat, että se on koeaika, mutta ei ole. Voit olla yrityksessä kuukauden tarttumatta lapioon, vaikka kaikki muut ojaa kaivavat. Ihan laillisesti ja luvalla, jos työkokeilusopimukseen ei ole kirjattu, että yhtenä tutustumiskohteena on ojan kaivaminen lapiolla.
Noh minulla ei ollut ketään ohjaajaa työkokeilussa. 15 min ennen työpäivän alkua piti mennä paikalle ja tein rankkaa hommaa pitkän päivän ihan itsenäisesti - usein kahden ihmisen työt päivän aikana. Ja työ oli sellaista, josta oli jo vuosia kokemusta. Eli se työhön tutustumisen skei da on pas kapuhetta - kyllä ihmisiä laitetaan työkokeilussa kovasti hommiin ja käytetään hyväksi.
Ei sinua käytetty hyväksi, sinä vain et suostunut pitämään kiinni oikeuksistasi! Juuri kaltaistesi takia työkokeilusta on tullut omalaatuinen työnteon muoto. Jos viitsii pitää kiinni sovitusta ja ilmoittaa, että ei tee yksin mitään, työkokeilijalle kuuluu ohjaus, niin tuollaista tilannetta ei synny.
Miksi teit ja omalta osaltasi rikoit sopimuksen? Työnantaja kun ei voi uhkailla karenssilla siksi, että et tee yksin töitä tai et tee työkokeilusopimukseen kuulumattomia töitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvin erikoinen väite, että työmoraali ei voisi kadota jos ei ole töissä.
Hyvin erikoista, jos kuvittelet, että kaikilla työntekijöillä on työmoraalia, tai ettei se voisi kadota siinä vaiheessa. Kyllä vaan katoaa, jos työnantaja kyykyttää, on epärehellinen tai muuten vain k*sipää.
Kaikki työntekijät eivät todellakaan ole mitään priimalaatua. Jos olisivat, niin sinullakaan ei koskaan olisi huonoja asiakaspalvelukokemuksia tai ikinä mitään virheitä ei kellekään työssään sattuisi. Joten sellainen ajattelumalli, että vain parhaimmat hakijoista pääsevät töihin, on ihan huuhaata. Moni hyvä jää ilman työtä ja syyllinen siihen on useimmiten surkea rekrytointi.
Ei työntekijöillä ole moraali mikään olennainen kysymys.
Työntekijöiden tehtävä on omalta osaltaan tehdä ihan samaa asiaa kuin yrityksenkin, eli yrityksen on pyrittävä maksimoimaan tulos omistajilleen, ja työntekijän puolestaan on pyrittävä maksimoimaan omasta työstään saatava tulos itselleen.
Se on pelkkää roskapuhetta että työntekijällä olisi jotain vastuuta yrityksen tuloksista, se on se harmaa alue joka selviää vain ja ainoastaan siten että asioista neuvotellaan yrityksen ja työntekijän kesken, ja toimivia tapoja sopia asioista on esim. urakkapalkkiot tai jokin muu vastaava tapa jossa sekä yritys että työntekijä sitoutuvat siihen, että 1) yrityksen tulos on oltava jotain ja että 2) se tulos jaetaan jollain pelisäännöllä.
Ja nämä neuvotteluthan on tietenkin nytkin meneillään liittojenkin tasolla, tässä asiassa on ihan turha huudella moraalipuheita koska kysymys on lopulta vain ja ainoastaan siitä, millä ehdoilla rahaa tehdään ja miten ne ehdot sovitaan osapuolten kesken tasapainoisiksi.
Kyllä se vaan on niin, että ei työnantaja kauaa halua katsella sellaista työntekijää jolla on huono työmoraali eli joka lorvailee ja laiskottelee töissä tai ei edes saavu töihin aina kun pitäisi. Huonosta työmoraalista kärsivä työntekijä on yritykselle kannattamaton.
Niin mitä väliä sillä työnantajan halulla on, ei sitä halua voida lakiin tai työsopimukseen alkaa kirjoittelemaan, vaan niissä toimitaan vähän tarkemmin numeromääräisten asioiden perusteella, ja mielihalut on toissijaista.
"Minä haluan rikkaaksi nopeasti" sitähän työnantaja haluaa, mutta kun sen aikaansaamiseksi työntekijän resursseja käyttäen pitää kuitenkin sopia asiasta.
Miksi tämä asia on niin vaikea sinulle ymmärtää, että sopimusteitse asioissa toimitaan, ei minkään mielivallan tai mielihalujen sanelemana?
Jos yritykselle ei Suomi kelpaa niin hyvää matkaa muualle ja heippahei, ei tänne huonoja rekrytointikyvyttömiä ja tuloksentekokyvyttömiä yrityksiä tarvita.
Jos laiskottelu töissä, myöhästymiset, aiheeton saikuttaminen, luvattomat poissaolot ja muut huonon työmoraalin osoitukset ovat ok, niin eipä elinkeinoelämä kauaa pystyssä pysy. Ja silloin jos elinkeinoelämä ei pysy pystyssä, niin ei ole ketään maksamaan veroja mikä tarkoittaa hyvinvointiyhteiskunnan loppua.
Toimeentulotuen mukaisesti, jokaisella on esnisijainen vastuu omasta elatuksestaan. "Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä, siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa (234/1929), lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/1975) ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta."
Toimeentulotuki on toissijainen tähän velvollisuuteen nähden ja kieltäytyminen oman elatuksensa huolehtimisesta, antaa oikeuden alentaa toimeentulotukea.