Lue keskustelun säännöt.
Asunnon periminen - millainen perintövero, kun leski asuu asunnossa?
18.11.2019 |
Miten perintövero lasketaan, jos perin asunnon (sanotaan vaikka 100 000 e), jos leski on 80-vuotias ja asuu asunnossa vielä elämänsä loppuun asti?
Perintövero on pienempi hallintaoikeuden takia, mutta kuinka paljon pienempi?
Kommentit (233)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meitä on siis kaksi lasta ja leski.
Mietimme, miten perinnönjako kannattaa suorittaa.
a) lapset saavat perinnöksi asunnon puoliksi, mutta leski asuu siinä - kuinka iso vero sitten on?
b) toinen lapsi ja leski omistavat asunnon puoliksi - kuinka iso perintövero on tälle lapselle? Kuinka paljon toinen lapsi maksaa lisää perintöveroa, kun ei ota asuntoa , vaan ottaa 100 000 e rahana?
Verottajan sivulla pystyy laskemaan, paljonko perinnöstä menee veroa, mutta en mistään löydä tätä lesken hallintaoikeuden verovähennystä.
En ymmärrä miten nämä a tai b on vaihtoehdot. Omistaako tuleva(?) leski eli eloonjäänyt vanhempi nyt asunnosta jotain? Koska leskihän ei peri mitään ilman testamenttia.
Vanhempani omistivat asunnon puoliksi. Vainaja oli testamentannut kaiken leskelle. Mutta leski ei halua kaikkea, eli nyt on kysymys vain siitä, mitä sovitaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro ensin koko pesän arvo ja lesken osuus siitä. Vasta sitten voidaan ruveta laskemaan perintöveroa.
Ja oliko vainajalla hallintaoikeustestamentti leskelle? Se ratkaisee myös, koska vain silloin saa huojennuksen perintöveroon.Leskellä on hallintaoikeus koko asuntoon ilman testamenttiakin, jos hän niin haluaa.
Eli, kuten sanoitkin, ensin tehdään ositus pariskunnan kesken, sitten vasta jaetaan vainajan puolikas (ilman avioehtoa puolet pesästä on lesken) perillisten kesken. Leski ei peri mitään ilman testamenttia, mutta ositus tehdään aina.
Mulla tippui perintövero alle puoleen kun lesken hallintaoikeus huomioitiin.
Kuinka vanha leski oli silloin?
79.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meitä on siis kaksi lasta ja leski.
Mietimme, miten perinnönjako kannattaa suorittaa.
a) lapset saavat perinnöksi asunnon puoliksi, mutta leski asuu siinä - kuinka iso vero sitten on?
b) toinen lapsi ja leski omistavat asunnon puoliksi - kuinka iso perintövero on tälle lapselle? Kuinka paljon toinen lapsi maksaa lisää perintöveroa, kun ei ota asuntoa , vaan ottaa 100 000 e rahana?
Verottajan sivulla pystyy laskemaan, paljonko perinnöstä menee veroa, mutta en mistään löydä tätä lesken hallintaoikeuden verovähennystä.
En ymmärrä miten nämä a tai b on vaihtoehdot. Omistaako tuleva(?) leski eli eloonjäänyt vanhempi nyt asunnosta jotain? Koska leskihän ei peri mitään ilman testamenttia.
Vanhempani omistivat asunnon puoliksi. Vainaja oli testamentannut kaiken leskelle. Mutta leski ei halua kaikkea, eli nyt on kysymys vain siitä, mitä sovitaan.
Te lapset voitte tietenkin vaatia lakiosanne eli puolet vainajan omaisuudesta. Leski voi kieltäytyä testamentista, jolloin te saatte koko vainajan omaisuuden (eli sen mikä vainajan omaisuus on osituksen jälkeen). Et kerro onko vainajalla muuta omaisuutta kuin se asunnon puolikas. Ja kuinka paljon.
Olkaa tarkkana perintöverolaskelman saadessanne; mulla oli unohdettu huomioida lesken hallintaoikeus, vaikka se oli selvästi perukirjaan merkitty. Sen perusteellahan vero lasketaan.
Joten ensin säikähdin hiivatisti sitä verolaskelmaa, mutta soitto laskelman tekijälle tuotti oikaisun (ja pienemmän veron) vielä samana päivänä. Urakoivat töitä ilmeisesti 24/7, ainakin mulle soiteltiin vielä iltaseitsemältä ja oikaistu laskelma tuli postissa seuraavana arkipäivänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meitä on siis kaksi lasta ja leski.
Mietimme, miten perinnönjako kannattaa suorittaa.
a) lapset saavat perinnöksi asunnon puoliksi, mutta leski asuu siinä - kuinka iso vero sitten on?
b) toinen lapsi ja leski omistavat asunnon puoliksi - kuinka iso perintövero on tälle lapselle? Kuinka paljon toinen lapsi maksaa lisää perintöveroa, kun ei ota asuntoa , vaan ottaa 100 000 e rahana?
Verottajan sivulla pystyy laskemaan, paljonko perinnöstä menee veroa, mutta en mistään löydä tätä lesken hallintaoikeuden verovähennystä.
En ymmärrä miten nämä a tai b on vaihtoehdot. Omistaako tuleva(?) leski eli eloonjäänyt vanhempi nyt asunnosta jotain? Koska leskihän ei peri mitään ilman testamenttia.
Vanhempani omistivat asunnon puoliksi. Vainaja oli testamentannut kaiken leskelle. Mutta leski ei halua kaikkea, eli nyt on kysymys vain siitä, mitä sovitaan.
Te lapset voitte tietenkin vaatia lakiosanne eli puolet vainajan omaisuudesta. Leski voi kieltäytyä testamentista, jolloin te saatte koko vainajan omaisuuden (eli sen mikä vainajan omaisuus on osituksen jälkeen). Et kerro onko vainajalla muuta omaisuutta kuin se asunnon puolikas. Ja kuinka paljon.
Ei meidän tarvitse vaatia mitään, sillä leski ei kieltäydy mistään. Leski on myös rikkaampi kuin vainaja. Rahaa on pari sataa tuhatta. Suurin osa lesken omia rahoja, ja ne eivät siis mene jakoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meitä on siis kaksi lasta ja leski.
Mietimme, miten perinnönjako kannattaa suorittaa.
a) lapset saavat perinnöksi asunnon puoliksi, mutta leski asuu siinä - kuinka iso vero sitten on?
b) toinen lapsi ja leski omistavat asunnon puoliksi - kuinka iso perintövero on tälle lapselle? Kuinka paljon toinen lapsi maksaa lisää perintöveroa, kun ei ota asuntoa , vaan ottaa 100 000 e rahana?
Verottajan sivulla pystyy laskemaan, paljonko perinnöstä menee veroa, mutta en mistään löydä tätä lesken hallintaoikeuden verovähennystä.
En ymmärrä miten nämä a tai b on vaihtoehdot. Omistaako tuleva(?) leski eli eloonjäänyt vanhempi nyt asunnosta jotain? Koska leskihän ei peri mitään ilman testamenttia.
Vanhempani omistivat asunnon puoliksi. Vainaja oli testamentannut kaiken leskelle. Mutta leski ei halua kaikkea, eli nyt on kysymys vain siitä, mitä sovitaan.
On kyllä sekava juttu. Jos kerran kaikki oli testsmentattu lapsille, on yksinkertaisinta, että vaaditte lakiosuutenne, joka ilmeisesti tarkoittaa neljäsosaa pesän arvosta. Kattaako rahavarat sen neljänneksen? Jos ei, tilanne on haastavampi.
Toinen ja helpoin vaihtoehto on, että leski antaa teille molemmille yhtä paljon rahaa.
Eli leski omistaa kaiken? Onhan teillä lakiosiin oikeus kuitenkin. Perintöverot maksaa perijä ja jos hän haluaa jotain lahjoittaa, niin siitä menee sitten kaiketi lahjavero?
Suosittelen lakimiehen kanssa keskustelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meitä on siis kaksi lasta ja leski.
Mietimme, miten perinnönjako kannattaa suorittaa.
a) lapset saavat perinnöksi asunnon puoliksi, mutta leski asuu siinä - kuinka iso vero sitten on?
b) toinen lapsi ja leski omistavat asunnon puoliksi - kuinka iso perintövero on tälle lapselle? Kuinka paljon toinen lapsi maksaa lisää perintöveroa, kun ei ota asuntoa , vaan ottaa 100 000 e rahana?
Verottajan sivulla pystyy laskemaan, paljonko perinnöstä menee veroa, mutta en mistään löydä tätä lesken hallintaoikeuden verovähennystä.
En ymmärrä miten nämä a tai b on vaihtoehdot. Omistaako tuleva(?) leski eli eloonjäänyt vanhempi nyt asunnosta jotain? Koska leskihän ei peri mitään ilman testamenttia.
Vanhempani omistivat asunnon puoliksi. Vainaja oli testamentannut kaiken leskelle. Mutta leski ei halua kaikkea, eli nyt on kysymys vain siitä, mitä sovitaan.
Te lapset voitte tietenkin vaatia lakiosanne eli puolet vainajan omaisuudesta. Leski voi kieltäytyä testamentista, jolloin te saatte koko vainajan omaisuuden (eli sen mikä vainajan omaisuus on osituksen jälkeen). Et kerro onko vainajalla muuta omaisuutta kuin se asunnon puolikas. Ja kuinka paljon.
Ei meidän tarvitse vaatia mitään, sillä leski ei kieltäydy mistään. Leski on myös rikkaampi kuin vainaja. Rahaa on pari sataa tuhatta. Suurin osa lesken omia rahoja, ja ne eivät siis mene jakoon.
Nyt en ymmärrä yhtään. Vainaja siis testamenttasi kaiken leskelle. Silloin leski saa kaiken, jos te ette vaadi lakiosaanne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meitä on siis kaksi lasta ja leski.
Mietimme, miten perinnönjako kannattaa suorittaa.
a) lapset saavat perinnöksi asunnon puoliksi, mutta leski asuu siinä - kuinka iso vero sitten on?
b) toinen lapsi ja leski omistavat asunnon puoliksi - kuinka iso perintövero on tälle lapselle? Kuinka paljon toinen lapsi maksaa lisää perintöveroa, kun ei ota asuntoa , vaan ottaa 100 000 e rahana?
Verottajan sivulla pystyy laskemaan, paljonko perinnöstä menee veroa, mutta en mistään löydä tätä lesken hallintaoikeuden verovähennystä.
En ymmärrä miten nämä a tai b on vaihtoehdot. Omistaako tuleva(?) leski eli eloonjäänyt vanhempi nyt asunnosta jotain? Koska leskihän ei peri mitään ilman testamenttia.
Vanhempani omistivat asunnon puoliksi. Vainaja oli testamentannut kaiken leskelle. Mutta leski ei halua kaikkea, eli nyt on kysymys vain siitä, mitä sovitaan.
On kyllä sekava juttu. Jos kerran kaikki oli testsmentattu lapsille, on yksinkertaisinta, että vaaditte lakiosuutenne, joka ilmeisesti tarkoittaa neljäsosaa pesän arvosta. Kattaako rahavarat sen neljänneksen? Jos ei, tilanne on haastavampi.
Toinen ja helpoin vaihtoehto on, että leski antaa teille molemmille yhtä paljon rahaa.
lapsille, piti lukea leskelle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap sekottaa nyt jotenkin asioita. Ymmärsin sen että leski on rikkaampi joten tasinkoa ei tule. Ja on testamentti jolla leski saa kaiken.
Sitten ap sanoi että leski ei halua kaikkea mutta ei kuitenkaan aio kieltäytyä testamentista eikä lapset aio vaatia lakiosaansa. Siinä kohtaa homma meni ihan sekavaksi.
Ap tarvii juristin. Hän sotkee nyt itse asiat aivan.
Ensinnäkin perintövero määrätään perukirjan eikä jakokirjan perusteella!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis leski on varakkaampi ja hän pitää oman omaisuutensa, lisäksi vainaja on testamentannut omaisuutensa leskelle.
Oletteko vaatineet lakiosuuttanne isänne? perinnöstä?
Nyt tuntuu ap olevan todellakin niin sekaisin ja hämmennyksissä että neuvoisin kääntymään tässä asiantuntijan puoleen, joka osaa kertoa mitä eri vaihtoehtoja teillä on ja mitkä ovat niiden veroseuraamukset. Menkää kaikki kolme, perilliset ja leski, asianajajan juttusille niin asiat selkiytyvät.
Tässä ei nyt ole kyse pelkästään siitä, mikä on hallintaoikeusvähennyksen perintöverovaikutus, vaan myös siitä, mitä puolikkaan asunnon omistamisesta seuraa. Esim siinä tilanteessa kun leski kuolee ja asunto menee myyntiin, jos asunnon arvo on noussut, niin se joka siinä asunnossa ei ole asunut, maksaa täyden pääomaveron luovutusvoitosta. Leski vastaa vastikkeista, koska hänellä on hallintaoikeus, mutta itse miettisin esim. taloyhtiön remontteja ja niistä seuraavia yhtiölainoja ja rahoitusvastikkeita - kuka nämä maksaa?
Sitten tässä on lesken oikeus tasinkoprevilegiin. Jos hän aikoo sitä käyttää, hänen tulee vedota siihen. Se on vähän niin kuin perillisten lakioikeus - siihen pitää vedota, tai sitten sitä ei ole.
Menkää ihan suosiolla jonkun perhe- ja perintöoikeuteen perehtyneen asiantuntijan juttusille, niin löydätte teille kaikille toimivan ratkaisun. Tässä kohtaa kannattaa maksaa muutama satanen asiantuntijalle, ettei tule tehtyä huomattavasti kalliimpia virheitä omaa tietämättömyyttään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nyt tuntuu ap olevan todellakin niin sekaisin ja hämmennyksissä että neuvoisin kääntymään tässä asiantuntijan puoleen, joka osaa kertoa mitä eri vaihtoehtoja teillä on ja mitkä ovat niiden veroseuraamukset. Menkää kaikki kolme, perilliset ja leski, asianajajan juttusille niin asiat selkiytyvät.
Tässä ei nyt ole kyse pelkästään siitä, mikä on hallintaoikeusvähennyksen perintöverovaikutus, vaan myös siitä, mitä puolikkaan asunnon omistamisesta seuraa. Esim siinä tilanteessa kun leski kuolee ja asunto menee myyntiin, jos asunnon arvo on noussut, niin se joka siinä asunnossa ei ole asunut, maksaa täyden pääomaveron luovutusvoitosta. Leski vastaa vastikkeista, koska hänellä on hallintaoikeus, mutta itse miettisin esim. taloyhtiön remontteja ja niistä seuraavia yhtiölainoja ja rahoitusvastikkeita - kuka nämä maksaa?
Sitten tässä on lesken oikeus tasinkoprevilegiin. Jos hän aikoo sitä käyttää, hänen tulee vedota siihen. Se on vähän niin kuin perillisten lakioikeus - siihen pitää vedota, tai sitten sitä ei ole.
Menkää ihan suosiolla jonkun perhe- ja perintöoikeuteen perehtyneen asiantuntijan juttusille, niin löydätte teille kaikille toimivan ratkaisun. Tässä kohtaa kannattaa maksaa muutama satanen asiantuntijalle, ettei tule tehtyä huomattavasti kalliimpia virheitä omaa tietämättömyyttään.
Joo, olen samaa mieltä. Ap on nyt selvästi pihalla asioista, kun ei tiedä edes sitä, että perintöveroon ei vaikuta se, millaista omaisuutta kumpikin lapsista saa perinnöksi ja jaetaanko perintöä edes tässä vaiheessa. On suuri riski, että teette ihan tietämättömyyttänne vahingossa jotain, jota myöhemmin harmittelette. Palaveri lakimiehen kanssa on nyt ehdottomasti paikallaan.
Ap sinä et peri etkä saa euroakaan jos et vaadi lakiosaasi! Silloin toki et joudu mitään verojakaan maksamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meitä on siis kaksi lasta ja leski.
Mietimme, miten perinnönjako kannattaa suorittaa.
a) lapset saavat perinnöksi asunnon puoliksi, mutta leski asuu siinä - kuinka iso vero sitten on?
b) toinen lapsi ja leski omistavat asunnon puoliksi - kuinka iso perintövero on tälle lapselle? Kuinka paljon toinen lapsi maksaa lisää perintöveroa, kun ei ota asuntoa , vaan ottaa 100 000 e rahana?
Verottajan sivulla pystyy laskemaan, paljonko perinnöstä menee veroa, mutta en mistään löydä tätä lesken hallintaoikeuden verovähennystä.
En ymmärrä miten nämä a tai b on vaihtoehdot. Omistaako tuleva(?) leski eli eloonjäänyt vanhempi nyt asunnosta jotain? Koska leskihän ei peri mitään ilman testamenttia.
Tässä tapauksessa oli hallintaoikeustestamentti. Leski omistaa oman puolikkaansa yhteen lasketusta omaisuudesta - joka EI ole itsestään selvästi asunto, koska on myös tilillä rahaa. Jos asunnon arvo on 100 000€ ja tilillä on 50 000€, jako on helppo, Yhteenlaskettu omaisuus on siis 150 000€. Leskelle ei yhtään rahaa, vain osuus asunnosta = 75 000€ eli 3/4 asunnosta, toiselle lapselle se yksi neljännes = 25 000€+ 12500€ rahaa = 37 500€ eli puolet perinnöstä, ja toiselle perilliselle hänen puolikkaansa vain rahaa 37500€.
Vaikuttaako asunnon kustannusten maksamiseen mitenkään se, että leskellä on hallintaoikeus testamentilla eikä vain lesken asumisoikeus? Jos leski ei enää asu asunnossa vaan muuttaa pois, hänellä ei ole enää lesken asumisoikeutta. Testamentilla määrätty hallintaoikeus kuitenkin on. Siinä tapauksessa leski voi itse luopua asumisoikeudestaan ja myös hallintaoikeudestaan, jos on oikeustoimikelpoinen. Jos ei ole, edunvalvoja tekee päätökset. Ei siis pitäisi olla mahdollista sellainen tilanne, että osaomistaja joutuisi yksi maksamaan kaikki kulut asunnosta, jossa leski ei enää asu. Ilmeisesti leski myös omistaa osan, jos asunto oli yhteinent tai avioehtoa ei ole.
Jos leski on 80-vuotias, asunnon arvo on 100 000 euroa, leski ei itse omista asunnosta mitään ja leskelle jää asuntoon hallintaoikeus, niin perintöverotuksessa asunnon arvoksi lasketaan 75 000 euroa. Se, paljonko perillinen joutuu maksamaan perintöveroa, riippuu siitä, mitä muuta perintöön sisältyy. Huomaa, että perintövero maksetaan myös siitä osasta perintöä, jota ei tässä vaiheessa jaeta. Lesken mahdollisesti saamasta tasingosta ei kuitenkaan mene veroa.
Jos esim. vainajalta jäi 100 000 euroa talletuksia ja 100 000 euron arvoinen asunto, johon 80-vuotiaalka leskellä on asumusoikeus, eikä leskellä ole oikeutta tasinkoon ja perillisiä on kaksi, niin kumpikin perillisistä maksaa perintöä 87500 euron perinnöstä ihan siitä riippumatta, jaetaanko perintö nyt vai myöhemmin. (Tässä on siis oletettu, että leskellä ei ole hallintaoikeutta talletuksiin.)
Piti olla: kumpikin perillisistä maksaa perintöveroa 87500 euron perinnöstä.
38
Vierailija kirjoitti:
Ap sinä et peri etkä saa euroakaan jos et vaadi lakiosaasi! Silloin toki et joudu mitään verojakaan maksamaan.
Ap:n viestistä sai sen käsityksen, että vainaja oli tehnyt hallintaoikeustestamentin lesken hyväksi. Kyllä ap siinä tapauksessa joutuu maksamaan perintöverot, vaikka perintö jääkin lesken hallintaan, jos ap ei vaadi lakiosaansa.
Tilanne on toinen, jos vainaja on tehnyt omistusoikeustestamentin.
Viittaan siihen, mitä vastaaja 9 sanoo, ja mihin kyselen lisätietoa jäljempänä.