Lue keskustelun säännöt.
Asunnon periminen - millainen perintövero, kun leski asuu asunnossa?
18.11.2019 |
Miten perintövero lasketaan, jos perin asunnon (sanotaan vaikka 100 000 e), jos leski on 80-vuotias ja asuu asunnossa vielä elämänsä loppuun asti?
Perintövero on pienempi hallintaoikeuden takia, mutta kuinka paljon pienempi?
Kommentit (233)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meitä on siis kaksi lasta ja leski.
Mietimme, miten perinnönjako kannattaa suorittaa.
a) lapset saavat perinnöksi asunnon puoliksi, mutta leski asuu siinä - kuinka iso vero sitten on?
b) toinen lapsi ja leski omistavat asunnon puoliksi - kuinka iso perintövero on tälle lapselle? Kuinka paljon toinen lapsi maksaa lisää perintöveroa, kun ei ota asuntoa , vaan ottaa 100 000 e rahana?
Verottajan sivulla pystyy laskemaan, paljonko perinnöstä menee veroa, mutta en mistään löydä tätä lesken hallintaoikeuden verovähennystä.
En ymmärrä miten nämä a tai b on vaihtoehdot. Omistaako tuleva(?) leski eli eloonjäänyt vanhempi nyt asunnosta jotain? Koska leskihän ei peri mitään ilman testamenttia.
Vanhempani omistivat asunnon puoliksi. Vainaja oli testamentannut kaiken leskelle. Mutta leski ei halua kaikkea, eli nyt on kysymys vain siitä, mitä sovitaan.
On kyllä sekava juttu. Jos kerran kaikki oli testsmentattu lapsille, on yksinkertaisinta, että vaaditte lakiosuutenne, joka ilmeisesti tarkoittaa neljäsosaa pesän arvosta. Kattaako rahavarat sen neljänneksen? Jos ei, tilanne on haastavampi.
Toinen ja helpoin vaihtoehto on, että leski antaa teille molemmille yhtä paljon rahaa.
Vanhemmillani oli keskinäinen testamentti. Kaikki on testamentattu leskelle. Lesken ei tarvitse antaa mitään muuta kuin lakiosuus.
Emme halua ottaa lakiosuuden verran rahaa vastaan, koska ne ovat lesken rahoja, ei vainajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap sekottaa nyt jotenkin asioita. Ymmärsin sen että leski on rikkaampi joten tasinkoa ei tule. Ja on testamentti jolla leski saa kaiken.
Sitten ap sanoi että leski ei halua kaikkea mutta ei kuitenkaan aio kieltäytyä testamentista eikä lapset aio vaatia lakiosaansa. Siinä kohtaa homma meni ihan sekavaksi.
En minä mitään sekoita. On meillä juristikin, joka on jo laskuttanut viisi tonnia. En halua kasvattaa hänen kulujaan enää yhtään ja kysyä häneltä neuvoa.
Kyllä: leski on rikkaampi, ja on testamentti lesken hyväksi.
Sekavaa tässä on se, että leski ei halua luopua rahoistaan eikä asunnostaan, mutta kuitenkin haluaa antaa lapsille jotain ja olla tasapuolinen. Ja tässä ketjussa ihmettelen, mikä on parasta tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Ap tarvii juristin. Hän sotkee nyt itse asiat aivan.
Ensinnäkin perintövero määrätään perukirjan eikä jakokirjan perusteella!
Joo, mutta ei kai se lapsi joudu maksamaan asunnosta perintöveroa, joka ei asunnon omistajaksi rupea?
Vierailija kirjoitti:
Siis leski on varakkaampi ja hän pitää oman omaisuutensa, lisäksi vainaja on testamentannut omaisuutensa leskelle.
Oletteko vaatineet lakiosuuttanne isänne? perinnöstä?
Emme ole. Ei tarvitse vaatia, kun äiti antaa ilman vaatimuksia. Nyt vain sovitaan summasta. Ei väliä, onko se lakiosa vai mikä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meitä on siis kaksi lasta ja leski.
Mietimme, miten perinnönjako kannattaa suorittaa.
a) lapset saavat perinnöksi asunnon puoliksi, mutta leski asuu siinä - kuinka iso vero sitten on?
b) toinen lapsi ja leski omistavat asunnon puoliksi - kuinka iso perintövero on tälle lapselle? Kuinka paljon toinen lapsi maksaa lisää perintöveroa, kun ei ota asuntoa , vaan ottaa 100 000 e rahana?
Verottajan sivulla pystyy laskemaan, paljonko perinnöstä menee veroa, mutta en mistään löydä tätä lesken hallintaoikeuden verovähennystä.
En ymmärrä miten nämä a tai b on vaihtoehdot. Omistaako tuleva(?) leski eli eloonjäänyt vanhempi nyt asunnosta jotain? Koska leskihän ei peri mitään ilman testamenttia.
Tässä tapauksessa oli hallintaoikeustestamentti. Leski omistaa oman puolikkaansa yhteen lasketusta omaisuudesta - joka EI ole itsestään selvästi asunto, koska on myös tilillä rahaa. Jos asunnon arvo on 100 000€ ja tilillä on 50 000€, jako on helppo, Yhteenlaskettu omaisuus on siis 150 000€. Leskelle ei yhtään rahaa, vain osuus asunnosta = 75 000€ eli 3/4 asunnosta, toiselle lapselle se yksi neljännes = 25 000€+ 12500€ rahaa = 37 500€ eli puolet perinnöstä, ja toiselle perilliselle hänen puolikkaansa vain rahaa 37500€.
Vaikuttaako asunnon kustannusten maksamiseen mitenkään se, että leskellä on hallintaoikeus testamentilla eikä vain lesken asumisoikeus? Jos leski ei enää asu asunnossa vaan muuttaa pois, hänellä ei ole enää lesken asumisoikeutta. Testamentilla määrätty hallintaoikeus kuitenkin on. Siinä tapauksessa leski voi itse luopua asumisoikeudestaan ja myös hallintaoikeudestaan, jos on oikeustoimikelpoinen. Jos ei ole, edunvalvoja tekee päätökset. Ei siis pitäisi olla mahdollista sellainen tilanne, että osaomistaja joutuisi yksi maksamaan kaikki kulut asunnosta, jossa leski ei enää asu. Ilmeisesti leski myös omistaa osan, jos asunto oli yhteinent tai avioehtoa ei ole.
Ap kirjoitti, että testamentilla menee leskelle kaikki, eli ei ole kyseessä vain hallintaoikeus.
Mutta jos kyseessä olisi hallintaoikeustestamentti, niin sen sisällöstä riippuisi tilanne. Onko hallintaoikeustestamentissa testamentattu hallintaoikeus vain nykyiseen asuntoon osoitteessa x. Vai onko testamentattu hallintaoikeus myös sen sijaan ostettavaan uuteen asuntoon missä tahansa osoitteessa?
Ja hallintaoikeus ja lakiin perustuva lesken asumisoikeus on tavallaan synonyymejä. Lakiin perustuva lesken asumisoikeus tarkoittaa aivan samaa kuin lesken hallintaoikeus. Molemmat termit on käytössä rinnakkain. Se lakiin perustuva on minimi ja se koskee vain sitä nykyistä yhteistä kotia. Mutta erillisellä hallintaoikeustestamentilla voi laajentaa lesken hallintaoikeutta esim. niin, että se hallintaoikeus koskeekin myös tulevia koteja, jotka ostetaan leskelle sen nykyisen sijaan tai niin, että se hallintaoikeus koskee sitä omaisuutta, joka on arvona kiinni nykyisessä yhteisessä kodissa eli leski hallitsee sitä euromääräistä summaa, joka on sen kodin arvo ja hallitsee sitä yhä asunnon myynnin jälkeenkin (ja näin saa esim. sen omaisuuden tuoton itselleen, jos se sijoitetaan asunnon myynnin jälkeen vaikka uuteen sijoitusasuntoon).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nyt tuntuu ap olevan todellakin niin sekaisin ja hämmennyksissä että neuvoisin kääntymään tässä asiantuntijan puoleen, joka osaa kertoa mitä eri vaihtoehtoja teillä on ja mitkä ovat niiden veroseuraamukset. Menkää kaikki kolme, perilliset ja leski, asianajajan juttusille niin asiat selkiytyvät.
Tässä ei nyt ole kyse pelkästään siitä, mikä on hallintaoikeusvähennyksen perintöverovaikutus, vaan myös siitä, mitä puolikkaan asunnon omistamisesta seuraa. Esim siinä tilanteessa kun leski kuolee ja asunto menee myyntiin, jos asunnon arvo on noussut, niin se joka siinä asunnossa ei ole asunut, maksaa täyden pääomaveron luovutusvoitosta. Leski vastaa vastikkeista, koska hänellä on hallintaoikeus, mutta itse miettisin esim. taloyhtiön remontteja ja niistä seuraavia yhtiölainoja ja rahoitusvastikkeita - kuka nämä maksaa?
Sitten tässä on lesken oikeus tasinkoprevilegiin. Jos hän aikoo sitä käyttää, hänen tulee vedota siihen. Se on vähän niin kuin perillisten lakioikeus - siihen pitää vedota, tai sitten sitä ei ole.
Menkää ihan suosiolla jonkun perhe- ja perintöoikeuteen perehtyneen asiantuntijan juttusille, niin löydätte teille kaikille toimivan ratkaisun. Tässä kohtaa kannattaa maksaa muutama satanen asiantuntijalle, ettei tule tehtyä huomattavasti kalliimpia virheitä omaa tietämättömyyttään.
Meillä on juristi, joka on tullut maksamaan jo viisi tonnia. Joka kerta kun kirjoitan yhden sähköpostin, hän laskuttaa sen lukemisesta 71 euroa.
Siksi täällä. Arvatkaa kuinka kalliiksi käy, kun kirjoitan tämän kaiken sataan meiliin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap sekottaa nyt jotenkin asioita. Ymmärsin sen että leski on rikkaampi joten tasinkoa ei tule. Ja on testamentti jolla leski saa kaiken.
Sitten ap sanoi että leski ei halua kaikkea mutta ei kuitenkaan aio kieltäytyä testamentista eikä lapset aio vaatia lakiosaansa. Siinä kohtaa homma meni ihan sekavaksi.
En minä mitään sekoita. On meillä juristikin, joka on jo laskuttanut viisi tonnia. En halua kasvattaa hänen kulujaan enää yhtään ja kysyä häneltä neuvoa.
Kyllä: leski on rikkaampi, ja on testamentti lesken hyväksi.
Sekavaa tässä on se, että leski ei halua luopua rahoistaan eikä asunnostaan, mutta kuitenkin haluaa antaa lapsille jotain ja olla tasapuolinen. Ja tässä ketjussa ihmettelen, mikä on parasta tehdä.
Täsmennän nyt vielä:
Oli siis omaisuusoikeustestamentti, jolla leski saa koko vainajan omaisuuden eli vainajan osuuden asunnosta ja kaikki muut vainajan rahat? Ja te lapset ette aio vaatia lakiosianne vaan se leski faktisesti saa aivan kaiken omaisuuden, mitä vainajalla eläessään oli?
Siinä tapauksessa te lapset ette saa penniäkään rahaa, ette penninkään osuutta asunnosta ettekä penniäkään perintöveroa, koska ette peri yhtään mitään vaan ihan kaikki veroineen kaikkineen menee leskelle.
Jos sen jälkeen leski haluaa antaa kuitenkin teille kahdelle lapselle jotain, niin kyse on puhtaasti lesken lahjasta teille ja siihen pätee lahjavero. Lahjavero on suurempi kuin lapsille määräytyvä perintövero eli lahja on tässä tapauksessa paljon tyhmempi idea kuin esim. se, että lapset saisi osan perinnöstä lakiosansa muodossa (eli vaatisi lakiosansa). Lahjan kohdalla iso osa rahoista menee verottajan taskuun.
P.S. Onko teidän juristi valejuristi vai mitä kummaa? Mistä hän on laskuttanut jo 5000 ilman että on selvittänyt teille näin yksinkertaista asiaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap tarvii juristin. Hän sotkee nyt itse asiat aivan.
Ensinnäkin perintövero määrätään perukirjan eikä jakokirjan perusteella!
Joo, mutta ei kai se lapsi joudu maksamaan asunnosta perintöveroa, joka ei asunnon omistajaksi rupea?
Se perintövero määrätään perukirjan eikä jakokirjan perusteella! Ymmärrätkö? Verottajalle toimitetaan perukirja, jossa lukee että ketkä perii ja montako % perinnöstä ja sitten siinä lukee koko perittävä summa, siis koko vainajan omaisuus. Se perintövero määräytyy laskennallisesti noiden prosenttien mukaan siitä koko omaisuuden määrästä. Verottajaa ei kiinnosta jakokirja eli se, että kuka lapsista sai mitä omaisuuslajia eli kuka lapsista peri pelkkää rahaa ja kuka asuntoa.
Jos on kaksi lasta, niin molempien perintövero on täysin sama summa, vaikka toinen saisi asuntoa ja toinen rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis leski on varakkaampi ja hän pitää oman omaisuutensa, lisäksi vainaja on testamentannut omaisuutensa leskelle.
Oletteko vaatineet lakiosuuttanne isänne? perinnöstä?
Emme ole. Ei tarvitse vaatia, kun äiti antaa ilman vaatimuksia. Nyt vain sovitaan summasta. Ei väliä, onko se lakiosa vai mikä.
Ap hyvä. Koita nyt kuunnella. Sinä ihan oikeasti sotket asioita. Lakiosaa ei saa, jos on testamentti eikä vaadi lakiosaa. Jos te lapset haluatte vähänkin perintöä, niin teidän on tuon testamentin takia aivan pakko vaatia lakiosaa. Muuten te ette saa isänne perintöä yhtään!
Jos teidän äiti haluaa antaa teille jotain (tilanteessa, jossa ette vaadi lakiosaanne), niin se on lahja äidiltä, eikä liity isän perintöön mitenkään. Ja siitä menee lahjavero!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt tuntuu ap olevan todellakin niin sekaisin ja hämmennyksissä että neuvoisin kääntymään tässä asiantuntijan puoleen, joka osaa kertoa mitä eri vaihtoehtoja teillä on ja mitkä ovat niiden veroseuraamukset. Menkää kaikki kolme, perilliset ja leski, asianajajan juttusille niin asiat selkiytyvät.
Tässä ei nyt ole kyse pelkästään siitä, mikä on hallintaoikeusvähennyksen perintöverovaikutus, vaan myös siitä, mitä puolikkaan asunnon omistamisesta seuraa. Esim siinä tilanteessa kun leski kuolee ja asunto menee myyntiin, jos asunnon arvo on noussut, niin se joka siinä asunnossa ei ole asunut, maksaa täyden pääomaveron luovutusvoitosta. Leski vastaa vastikkeista, koska hänellä on hallintaoikeus, mutta itse miettisin esim. taloyhtiön remontteja ja niistä seuraavia yhtiölainoja ja rahoitusvastikkeita - kuka nämä maksaa?
Sitten tässä on lesken oikeus tasinkoprevilegiin. Jos hän aikoo sitä käyttää, hänen tulee vedota siihen. Se on vähän niin kuin perillisten lakioikeus - siihen pitää vedota, tai sitten sitä ei ole.
Menkää ihan suosiolla jonkun perhe- ja perintöoikeuteen perehtyneen asiantuntijan juttusille, niin löydätte teille kaikille toimivan ratkaisun. Tässä kohtaa kannattaa maksaa muutama satanen asiantuntijalle, ettei tule tehtyä huomattavasti kalliimpia virheitä omaa tietämättömyyttään.
Meillä on juristi, joka on tullut maksamaan jo viisi tonnia. Joka kerta kun kirjoitan yhden sähköpostin, hän laskuttaa sen lukemisesta 71 euroa.
Siksi täällä. Arvatkaa kuinka kalliiksi käy, kun kirjoitan tämän kaiken sataan meiliin?
Onko perukirja jo tehty ja lähetetty verottajalle?
P.S. ne kuolinpesän juristikulut (jotka koskee perukirjan laatimista) maksetaan kuolinpesän varoista ennen perintöverojen määräytymistä eli ne merkitään siihen perukirjaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap sekottaa nyt jotenkin asioita. Ymmärsin sen että leski on rikkaampi joten tasinkoa ei tule. Ja on testamentti jolla leski saa kaiken.
Sitten ap sanoi että leski ei halua kaikkea mutta ei kuitenkaan aio kieltäytyä testamentista eikä lapset aio vaatia lakiosaansa. Siinä kohtaa homma meni ihan sekavaksi.
En minä mitään sekoita. On meillä juristikin, joka on jo laskuttanut viisi tonnia. En halua kasvattaa hänen kulujaan enää yhtään ja kysyä häneltä neuvoa.
Kyllä: leski on rikkaampi, ja on testamentti lesken hyväksi.
Sekavaa tässä on se, että leski ei halua luopua rahoistaan eikä asunnostaan, mutta kuitenkin haluaa antaa lapsille jotain ja olla tasapuolinen. Ja tässä ketjussa ihmettelen, mikä on parasta tehdä.
Täsmennän nyt vielä:
Oli siis omaisuusoikeustestamentti, jolla leski saa koko vainajan omaisuuden eli vainajan osuuden asunnosta ja kaikki muut vainajan rahat? Ja te lapset ette aio vaatia lakiosianne vaan se leski faktisesti saa aivan kaiken omaisuuden, mitä vainajalla eläessään oli?
Siinä tapauksessa te lapset ette saa penniäkään rahaa, ette penninkään osuutta asunnosta ettekä penniäkään perintöveroa, koska ette peri yhtään mitään vaan ihan kaikki veroineen kaikkineen menee leskelle.
Jos sen jälkeen leski haluaa antaa kuitenkin teille kahdelle lapselle jotain, niin kyse on puhtaasti lesken lahjasta teille ja siihen pätee lahjavero. Lahjavero on suurempi kuin lapsille määräytyvä perintövero eli lahja on tässä tapauksessa paljon tyhmempi idea kuin esim. se, että lapset saisi osan perinnöstä lakiosansa muodossa (eli vaatisi lakiosansa). Lahjan kohdalla iso osa rahoista menee verottajan taskuun.
P.S. Onko teidän juristi valejuristi vai mitä kummaa? Mistä hän on laskuttanut jo 5000 ilman että on selvittänyt teille näin yksinkertaista asiaa?
Ärsyttää koko juristi... kyllä hän selittää, mutta perukirja oli ihan muuta, mitä sovittiin.
Juristi on jo vanha ja uskon, että hän osaa asiansa, kun on 40 vuotta hoitanut perintöasioita. Ehkä me lapset olemme sitten "vaatineet" lakiosan, vaikka en ole mitään "vaatinut", mutta juristi on kuitenkin jo laskenut valmiiksi perintöveronkin perukirjan perustella. Eli ei tämä lahjaveron piikkiin mene, vaan perintöveron.
En osaa puhua oikeilla käsitteillä, enkä tiedä mitä testamentti, hallintaoikeus, vaatiminen tai lakiosa tarkoittaa - mutta fakta on kuitenkin tämä: molemmat lapset saavat 100 000 e. Niin paljoa tilillä ei ole rahaa, että molemmat voisivat saada koko summan rahana (tai on tilillä, mutta leski ei halua luopua kaikista rahoistaan).
Juristi sanoo, että asunto kannattaa siirtää lapsille, koska lapset saavat siten pienemmän perintöveron (eli perintövero ei menekään perukirjan mukaan kuten joku yllä sanoi?) ja asunnon arvo nousee. Toinen lapsista ei vain halua omistusoikeutta asuntoon. Siksi pohdin, miten tämä kannattaa pyöräyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis leski on varakkaampi ja hän pitää oman omaisuutensa, lisäksi vainaja on testamentannut omaisuutensa leskelle.
Oletteko vaatineet lakiosuuttanne isänne? perinnöstä?
Emme ole. Ei tarvitse vaatia, kun äiti antaa ilman vaatimuksia. Nyt vain sovitaan summasta. Ei väliä, onko se lakiosa vai mikä.
Ap hyvä. Koita nyt kuunnella. Sinä ihan oikeasti sotket asioita. Lakiosaa ei saa, jos on testamentti eikä vaadi lakiosaa. Jos te lapset haluatte vähänkin perintöä, niin teidän on tuon testamentin takia aivan pakko vaatia lakiosaa. Muuten te ette saa isänne perintöä yhtään!
Jos teidän äiti haluaa antaa teille jotain (tilanteessa, jossa ette vaadi lakiosaanne), niin se on lahja äidiltä, eikä liity isän perintöön mitenkään. Ja siitä menee lahjavero!
Ok. Sitten me lapset "vaadimme" lakiosaa.
Miten tämä muuttaa sen tilanteen, että jaossa on sata tonnia molemmille lapsille? Ei mitenkään. Semantiikkaa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt tuntuu ap olevan todellakin niin sekaisin ja hämmennyksissä että neuvoisin kääntymään tässä asiantuntijan puoleen, joka osaa kertoa mitä eri vaihtoehtoja teillä on ja mitkä ovat niiden veroseuraamukset. Menkää kaikki kolme, perilliset ja leski, asianajajan juttusille niin asiat selkiytyvät.
Tässä ei nyt ole kyse pelkästään siitä, mikä on hallintaoikeusvähennyksen perintöverovaikutus, vaan myös siitä, mitä puolikkaan asunnon omistamisesta seuraa. Esim siinä tilanteessa kun leski kuolee ja asunto menee myyntiin, jos asunnon arvo on noussut, niin se joka siinä asunnossa ei ole asunut, maksaa täyden pääomaveron luovutusvoitosta. Leski vastaa vastikkeista, koska hänellä on hallintaoikeus, mutta itse miettisin esim. taloyhtiön remontteja ja niistä seuraavia yhtiölainoja ja rahoitusvastikkeita - kuka nämä maksaa?
Sitten tässä on lesken oikeus tasinkoprevilegiin. Jos hän aikoo sitä käyttää, hänen tulee vedota siihen. Se on vähän niin kuin perillisten lakioikeus - siihen pitää vedota, tai sitten sitä ei ole.
Menkää ihan suosiolla jonkun perhe- ja perintöoikeuteen perehtyneen asiantuntijan juttusille, niin löydätte teille kaikille toimivan ratkaisun. Tässä kohtaa kannattaa maksaa muutama satanen asiantuntijalle, ettei tule tehtyä huomattavasti kalliimpia virheitä omaa tietämättömyyttään.
Meillä on juristi, joka on tullut maksamaan jo viisi tonnia. Joka kerta kun kirjoitan yhden sähköpostin, hän laskuttaa sen lukemisesta 71 euroa.
Siksi täällä. Arvatkaa kuinka kalliiksi käy, kun kirjoitan tämän kaiken sataan meiliin?
Onko perukirja jo tehty ja lähetetty verottajalle?
P.S. ne kuolinpesän juristikulut (jotka koskee perukirjan laatimista) maksetaan kuolinpesän varoista ennen perintöverojen määräytymistä eli ne merkitään siihen perukirjaan.
Ei ole. Tässä tehdään perukirjaa ja pesänjakoa samanaikaisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tilanne on siis tämä:
-Perhe, jossa on kaksi lasta, ja toinen lapsista on AP. Isä on nyt kuollut. Isä testamenttasi omistusoikeustestamentilla aivan koko omaisuutensa vaimolleen. Tämä leski (äiti) oli rikkaampi kuin isä.
-Isän omaisuus oli 50% asunnosta ja yhteistilillä rahaa (ilmeisesti isän osuus siitä noin 50 000 €)
-Koska äiti oli rikkaampi, niin tasinkoa hän ei saa. Mutta hän testamentin vuoksi perii isän osuuden asunnosta ja isän osuuden tilillä olleista rahoista eli sen n. 50 000 €
-Testamentin vuoksi lapset ei peri yhtään mitään, jos he eivät vaadi lakiosaansa.
-Jos lapset vaativat lakiosansa, niin lasten yhteenlaskettu lakiosa on 25% asunnosta ja 50% isän osuudesta yhteistilillä olevista rahoista eli noin 25 000 €. AP:n lakiosa on 12,5% asunnosta ja noin 12 500 €.
-Perintövero määrätään AP:lle tuosta 12,5 %-osuudesta asunnon arvosta (arviokirjaan merkitty summa on koko asunnon arvo verottajan silmissä) ja rahasummasta 12 500 €. Se lesken hallintaoikeus vähentää perintöveroa tuon asunto-osuuden osalta, tilillä olevista rahoista se ei vähennä perintöveroa.
-Sen jälkeen tehdään jakokirja eli määritetään kuka perii mitä omaisuuslajia eli asuntoa vai rahaa. Siihen ei enää perintöverot vaikuta.
Mutta tämä vain, jos AP vaati lakiosansa! Jos AP ei vaadi lakiosaansa, niin ap ei saa mitään ellei äiti anna AP:lle lahjaa ja AP maksa siitä lahjaveroa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap sekottaa nyt jotenkin asioita. Ymmärsin sen että leski on rikkaampi joten tasinkoa ei tule. Ja on testamentti jolla leski saa kaiken.
Sitten ap sanoi että leski ei halua kaikkea mutta ei kuitenkaan aio kieltäytyä testamentista eikä lapset aio vaatia lakiosaansa. Siinä kohtaa homma meni ihan sekavaksi.
En minä mitään sekoita. On meillä juristikin, joka on jo laskuttanut viisi tonnia. En halua kasvattaa hänen kulujaan enää yhtään ja kysyä häneltä neuvoa.
Kyllä: leski on rikkaampi, ja on testamentti lesken hyväksi.
Sekavaa tässä on se, että leski ei halua luopua rahoistaan eikä asunnostaan, mutta kuitenkin haluaa antaa lapsille jotain ja olla tasapuolinen. Ja tässä ketjussa ihmettelen, mikä on parasta tehdä.
Täsmennän nyt vielä:
Oli siis omaisuusoikeustestamentti, jolla leski saa koko vainajan omaisuuden eli vainajan osuuden asunnosta ja kaikki muut vainajan rahat? Ja te lapset ette aio vaatia lakiosianne vaan se leski faktisesti saa aivan kaiken omaisuuden, mitä vainajalla eläessään oli?
Siinä tapauksessa te lapset ette saa penniäkään rahaa, ette penninkään osuutta asunnosta ettekä penniäkään perintöveroa, koska ette peri yhtään mitään vaan ihan kaikki veroineen kaikkineen menee leskelle.
Jos sen jälkeen leski haluaa antaa kuitenkin teille kahdelle lapselle jotain, niin kyse on puhtaasti lesken lahjasta teille ja siihen pätee lahjavero. Lahjavero on suurempi kuin lapsille määräytyvä perintövero eli lahja on tässä tapauksessa paljon tyhmempi idea kuin esim. se, että lapset saisi osan perinnöstä lakiosansa muodossa (eli vaatisi lakiosansa). Lahjan kohdalla iso osa rahoista menee verottajan taskuun.
P.S. Onko teidän juristi valejuristi vai mitä kummaa? Mistä hän on laskuttanut jo 5000 ilman että on selvittänyt teille näin yksinkertaista asiaa?
Ärsyttää koko juristi... kyllä hän selittää, mutta perukirja oli ihan muuta, mitä sovittiin.
Juristi on jo vanha ja uskon, että hän osaa asiansa, kun on 40 vuotta hoitanut perintöasioita. Ehkä me lapset olemme sitten "vaatineet" lakiosan, vaikka en ole mitään "vaatinut", mutta juristi on kuitenkin jo laskenut valmiiksi perintöveronkin perukirjan perustella. Eli ei tämä lahjaveron piikkiin mene, vaan perintöveron.
En osaa puhua oikeilla käsitteillä, enkä tiedä mitä testamentti, hallintaoikeus, vaatiminen tai lakiosa tarkoittaa - mutta fakta on kuitenkin tämä: molemmat lapset saavat 100 000 e. Niin paljoa tilillä ei ole rahaa, että molemmat voisivat saada koko summan rahana (tai on tilillä, mutta leski ei halua luopua kaikista rahoistaan).
Juristi sanoo, että asunto kannattaa siirtää lapsille, koska lapset saavat siten pienemmän perintöveron (eli perintövero ei menekään perukirjan mukaan kuten joku yllä sanoi?) ja asunnon arvo nousee. Toinen lapsista ei vain halua omistusoikeutta asuntoon. Siksi pohdin, miten tämä kannattaa pyöräyttää.
Voi apua! Ei kai se juristi ole dementti?
Perukirjaan merkitään, että vaatiiko lapset lakiosansa, jos on olemassa testamentti. Se merkintä ehdottomasti tulee perukirjaan aina!
Miten se perukirja voi olla ihan muuta kuin sovitte?! Ei kai sitä vielä ole lähetetty verottajalle?? Nyt ehtii vielä korjata asiat!
Testamentti pitää antaa tiedoksi kaikille osakkaille kirjallisesti oikeaksi todistettuna. Sen jälkeen on 6 kuukautta aikaa moittia sitä. Jos lakiosan vaatimus on mainittu perukirjaa tehdessä, niin siitä on selkeä maininta perukirjassa. Tilanne ei ole "ehkä". Jos ei ole, niin sitten pitää tehdä perukirjaan lisäys ja se vaatii sitä kallista lakimiestä. Lakimiehen voi toki vaihtaa jos edellinen ei miellytä. Perukirjaan ei olisi kannattanut pistää nimeään alle jos se oli muuta kuin sovitte.
Raha ja asunto on tässä vaiheessa yhtä arvokasta ja niille on sama veroprosentti. Jako menee jokatapauksessa 50/50 arvon mukaan lakiosan osalta ellei toinen luovu jostain osuudesta. Käytännössä se on siis kahden omaisuuslajin välillä joko 50/50 tai 0/100.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis leski on varakkaampi ja hän pitää oman omaisuutensa, lisäksi vainaja on testamentannut omaisuutensa leskelle.
Oletteko vaatineet lakiosuuttanne isänne? perinnöstä?
Emme ole. Ei tarvitse vaatia, kun äiti antaa ilman vaatimuksia. Nyt vain sovitaan summasta. Ei väliä, onko se lakiosa vai mikä.
Ap hyvä. Koita nyt kuunnella. Sinä ihan oikeasti sotket asioita. Lakiosaa ei saa, jos on testamentti eikä vaadi lakiosaa. Jos te lapset haluatte vähänkin perintöä, niin teidän on tuon testamentin takia aivan pakko vaatia lakiosaa. Muuten te ette saa isänne perintöä yhtään!
Jos teidän äiti haluaa antaa teille jotain (tilanteessa, jossa ette vaadi lakiosaanne), niin se on lahja äidiltä, eikä liity isän perintöön mitenkään. Ja siitä menee lahjavero!
Ok. Sitten me lapset "vaadimme" lakiosaa.
Miten tämä muuttaa sen tilanteen, että jaossa on sata tonnia molemmille lapsille? Ei mitenkään. Semantiikkaa...
Muuttaa se tilanteen täysin. Jos te vaaditte lakiosanne, niin te saatte sen ja siitä menee se perintövero eikä lahjaveroa. Ja se satatonnia on teidän laskennallinen perinnön arvo, ei siis tilille tuleva rahasumma. Se voi olla osuus asunnosta tai rahaa. Mutta perintövero lasketaan niin, että sinun perintövero on aivan sama kuin veljesi perintövero, vaikka sinä saisit käteistä rahaa 100 000 ja veljesi saisi pelkän 100 000 euron arvoisen prosenttiosuuden asunnosta. Te molemmat hyödytte siitä lesken hallintaoikeudesta perintöveroa alentavasti, vaikka toinen saisi pelkkää rahaa. Soita verottajan neuvontapuhelimeen ja kysy jos et usko, että perintövero määrätään näin.
Vierailija kirjoitti:
Tilanne on siis tämä:
-Perhe, jossa on kaksi lasta, ja toinen lapsista on AP. Isä on nyt kuollut. Isä testamenttasi omistusoikeustestamentilla aivan koko omaisuutensa vaimolleen. Tämä leski (äiti) oli rikkaampi kuin isä.
-Isän omaisuus oli 50% asunnosta ja yhteistilillä rahaa (ilmeisesti isän osuus siitä noin 50 000 €)
-Koska äiti oli rikkaampi, niin tasinkoa hän ei saa. Mutta hän testamentin vuoksi perii isän osuuden asunnosta ja isän osuuden tilillä olleista rahoista eli sen n. 50 000 €
-Testamentin vuoksi lapset ei peri yhtään mitään, jos he eivät vaadi lakiosaansa.
-Jos lapset vaativat lakiosansa, niin lasten yhteenlaskettu lakiosa on 25% asunnosta ja 50% isän osuudesta yhteistilillä olevista rahoista eli noin 25 000 €. AP:n lakiosa on 12,5% asunnosta ja noin 12 500 €.
-Perintövero määrätään AP:lle tuosta 12,5 %-osuudesta asunnon arvosta (arviokirjaan merkitty summa on koko asunnon arvo verottajan silmissä) ja rahasummasta 12 500 €. Se lesken hallintaoikeus vähentää perintöveroa tuon asunto-osuuden osalta, tilillä olevista rahoista se ei vähennä perintöveroa.
-Sen jälkeen tehdään jakokirja eli määritetään kuka perii mitä omaisuuslajia eli asuntoa vai rahaa. Siihen ei enää perintöverot vaikuta.
Mutta tämä vain, jos AP vaati lakiosansa! Jos AP ei vaadi lakiosaansa, niin ap ei saa mitään ellei äiti anna AP:lle lahjaa ja AP maksa siitä lahjaveroa!
Suurin piirtein näin on tilanne.
Eli varmennan vielä, että olen ymmärtänyt oikein: Jos toinen saa summan rahana ja toinen asuntona, niin molemmat kuitenkin maksavat yhtä paljon perintöveroa?
Ja onko asunnossa asuva (leski) on vastuussa asumiskustannuksista myös silloin, kun on hoitokodissa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap sekottaa nyt jotenkin asioita. Ymmärsin sen että leski on rikkaampi joten tasinkoa ei tule. Ja on testamentti jolla leski saa kaiken.
Sitten ap sanoi että leski ei halua kaikkea mutta ei kuitenkaan aio kieltäytyä testamentista eikä lapset aio vaatia lakiosaansa. Siinä kohtaa homma meni ihan sekavaksi.
En minä mitään sekoita. On meillä juristikin, joka on jo laskuttanut viisi tonnia. En halua kasvattaa hänen kulujaan enää yhtään ja kysyä häneltä neuvoa.
Kyllä: leski on rikkaampi, ja on testamentti lesken hyväksi.
Sekavaa tässä on se, että leski ei halua luopua rahoistaan eikä asunnostaan, mutta kuitenkin haluaa antaa lapsille jotain ja olla tasapuolinen. Ja tässä ketjussa ihmettelen, mikä on parasta tehdä.
Täsmennän nyt vielä:
Oli siis omaisuusoikeustestamentti, jolla leski saa koko vainajan omaisuuden eli vainajan osuuden asunnosta ja kaikki muut vainajan rahat? Ja te lapset ette aio vaatia lakiosianne vaan se leski faktisesti saa aivan kaiken omaisuuden, mitä vainajalla eläessään oli?
Siinä tapauksessa te lapset ette saa penniäkään rahaa, ette penninkään osuutta asunnosta ettekä penniäkään perintöveroa, koska ette peri yhtään mitään vaan ihan kaikki veroineen kaikkineen menee leskelle.
Jos sen jälkeen leski haluaa antaa kuitenkin teille kahdelle lapselle jotain, niin kyse on puhtaasti lesken lahjasta teille ja siihen pätee lahjavero. Lahjavero on suurempi kuin lapsille määräytyvä perintövero eli lahja on tässä tapauksessa paljon tyhmempi idea kuin esim. se, että lapset saisi osan perinnöstä lakiosansa muodossa (eli vaatisi lakiosansa). Lahjan kohdalla iso osa rahoista menee verottajan taskuun.
P.S. Onko teidän juristi valejuristi vai mitä kummaa? Mistä hän on laskuttanut jo 5000 ilman että on selvittänyt teille näin yksinkertaista asiaa?
Ärsyttää koko juristi... kyllä hän selittää, mutta perukirja oli ihan muuta, mitä sovittiin.
Juristi on jo vanha ja uskon, että hän osaa asiansa, kun on 40 vuotta hoitanut perintöasioita. Ehkä me lapset olemme sitten "vaatineet" lakiosan, vaikka en ole mitään "vaatinut", mutta juristi on kuitenkin jo laskenut valmiiksi perintöveronkin perukirjan perustella. Eli ei tämä lahjaveron piikkiin mene, vaan perintöveron.
En osaa puhua oikeilla käsitteillä, enkä tiedä mitä testamentti, hallintaoikeus, vaatiminen tai lakiosa tarkoittaa - mutta fakta on kuitenkin tämä: molemmat lapset saavat 100 000 e. Niin paljoa tilillä ei ole rahaa, että molemmat voisivat saada koko summan rahana (tai on tilillä, mutta leski ei halua luopua kaikista rahoistaan).
Juristi sanoo, että asunto kannattaa siirtää lapsille, koska lapset saavat siten pienemmän perintöveron (eli perintövero ei menekään perukirjan mukaan kuten joku yllä sanoi?) ja asunnon arvo nousee. Toinen lapsista ei vain halua omistusoikeutta asuntoon. Siksi pohdin, miten tämä kannattaa pyöräyttää.
Voi apua! Ei kai se juristi ole dementti?
Perukirjaan merkitään, että vaatiiko lapset lakiosansa, jos on olemassa testamentti. Se merkintä ehdottomasti tulee perukirjaan aina!
Miten se perukirja voi olla ihan muuta kuin sovitte?! Ei kai sitä vielä ole lähetetty verottajalle?? Nyt ehtii vielä korjata asiat!
Juristi on pikemminkin vanha jäärä. Hänen mielestään asunto kannattaa jättää tässä vaiheessa lapsille. Ei usko, vaikka leski on toista mieltä.
Ehkä se lakiosan vaatimus on merkattu perukirjaan. En lukenut perukirjaa, luin vain jakokirjan.
Ei ole lähetetty mitään verottajalle vielä.
Kyllä, aloitusviestistä saikin tuon käsityksen, että hallintaoikeustestamentti. Mutta myöhemmässä viestissä AP kertoi, että vainaja oli testamentannut leskelle kaiken. Siksi AP ei saa mitään ellei vaadi lakiosaansa.