IS: Tapiolassa osakkeenomistajat kuvittelivat, että jos antavat talonsa mennä purkukuntoiseksi säästämällä remonteissa saavat automaattisesti itselleen ilmaiseksi uudet osakkeet tilalle rakennettavasta uudesta kerrostalosta.
Kommentit (209)
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä.. miksi nää osakkaat eivät ole menneet taloyhtiön hallitukseen? Jos enemmistö on ollut korjausten kannalla? Vai onko tuossa rakennuksessa useita asuntoja samalla omistajalla ja joku saa siten yksinvaltiuden hallita miten tehdään? Miten toi menee kerrostaloissa? Selittäkää joku kun en tiedä
Ei ole tavallinen "taloyhtiö". On kiinteistöyhtiö. Eri säännöt.
Vierailija kirjoitti:
Tässä on lisämausteena se, että osakekannasta yli 50% omistaa apteekkari, joka haluaa purkaa talon. Ei ole siis ihan normaali asunto-oy. Osakkaatkin ovat varsin yksinkertaisia, jos olettavat rakennusoikeuden olevan samanarvoinen kuin uusi asunto. Ei toki ole, mutta rakennusoikeuden hinta plus tarvittavan perusteellisen remontin hinta voi ollakin jo enemmän kuin uuden vastaavan hinta. Eli voi olla perusteltua purkaa ja rakentaa uusi.
En tiedä minkälainen omistuspohja ko yhtiössä on ollut, kun yksittäiset osakkaat ovat siitä osakkeensa hankkineet, mutta en itse ostaisi tuollaisesta yhden omistajan hallitsemasta yhtiöstä.
Noissa käytetään leikkuria, eli ei voi käyttää kaikkea äänestyksissä, ellei ole useissa eri yrityksissä. Useimmiten kyllä tuollainen on parempi yhtiö, missä yksi iso omistaja.
Virhe ostaa asunto kiinteistöosakeyhtiöstä jossa valta on vain yhdellä pääosakkaalla ja jota ei koske normaalit taloyhtiöön liittyvät lait.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä on lisämausteena se, että osakekannasta yli 50% omistaa apteekkari, joka haluaa purkaa talon. Ei ole siis ihan normaali asunto-oy. Osakkaatkin ovat varsin yksinkertaisia, jos olettavat rakennusoikeuden olevan samanarvoinen kuin uusi asunto. Ei toki ole, mutta rakennusoikeuden hinta plus tarvittavan perusteellisen remontin hinta voi ollakin jo enemmän kuin uuden vastaavan hinta. Eli voi olla perusteltua purkaa ja rakentaa uusi.
En tiedä minkälainen omistuspohja ko yhtiössä on ollut, kun yksittäiset osakkaat ovat siitä osakkeensa hankkineet, mutta en itse ostaisi tuollaisesta yhden omistajan hallitsemasta yhtiöstä.
Noissa käytetään leikkuria, eli ei voi käyttää kaikkea äänestyksissä, ellei ole useissa eri yrityksissä. Useimmiten kyllä tuollainen on parempi yhtiö, missä yksi iso omistaja.
Totta,usein valtiokin toimii tehokkaammin kun on yksinhallitsija. Tästä hyvänä esimerkkinä Ranskan keisarikunta Napoleonin aikaan tai Neuvostoliitto Stalinin aikaan.
Vierailija kirjoitti:
Virhe ostaa asunto kiinteistöosakeyhtiöstä jossa valta on vain yhdellä pääosakkaalla ja jota ei koske normaalit taloyhtiöön liittyvät lait.
Toivottavasti oppivat läksynsä.
Siellä toimii apteekkari Hurtti Juhani Isomeri ja poikansa.
Juuri heitä, jotka ovat rikastuneet apteekkitoiminnalla silmittömästi ja jotka siksi valittavat, ettei Esooseen haettaisi enää uusia apteekkilupia, edes Jorviin (https://www.lansivayla.fi/artikkeli/769103-espoon-uusien-apteekkien-per…).
Mies on tapiolalainen jää*ä, jolla on varmasti tuttuja pitkän ajan takaa Espoon kaupungin virkamiehissä. On Rotareissa, juomakerhossa ja niin edelleen.
Haluaa rahaa ja valtaa ja asukkaat kärsivät. BOIKOTOIKAA Otso Apteekkia ja myös sen sivuapteekkia Otaniemen uudessa A Blocissa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta. Espoossa on paljon 70 luvun taloja jotka tullaan purkamaan 10 vuoden kuluessa eikä nykyiset omistajat saa yhtään mitään niistä. Toisaalta - jos ne on paskasti rakennettu pitäisi kaupungilla valvojana tai rakennusyhtiöllä olla korvausvastuu!
Itse asiassa nämä talot ovat jo ylittäneet reilusti niille asetetun elinkaaren. Ei näitä taloja rakennettu kestämään sataa vuotta. Isoilla remonteilla elikaarta olisi toki voitu jatkaa.
Osassa taloja on sellaisia vaurioita joita ei remonteilla korjata, esim romahtaneet välipohjaelementit. Jos korjaaminen tulee maksamaan enemmän kuin asunnon arvo se ei todellakaan ole mahdollista. Ja tämä on tapahtunut jo vuosia sitten eikä sellaista voi estää.
Miten 70-luvun talo eroaa 50-tai 60-luvun kerrostalosta? Onhan 40/50/70- luvun kerrostaloja peruskorjattu ja yhä ovat pystyssä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jutussahan lukee, että ne asunnon/osakkeenomistajat juuri olisivat halunneet remontteja, mutta hallitus pitkittää aikeita ja jopa suunnittelivat uusrakentamista remonttien sijaan. Kerrostalot on siitä huonoja, että isommat remontit pitää hyväksyttää hallituksessa, esim. putkiremontit tehdään mielellään samalla kaikkiin asuntoihin. Eipä siinä voi oikein yksittäinen asunnonomistaja tehdä mitään muuta kuin joitain pinnallisia remontteja omassa kodissaan.
Hallitushan on osaakkeenomistajien demokraattisesti valitsema joten eivät tässä voi syyttää kuin itseään.
Et ole siis lukenut tai ymmärtänyt juttua.
Talon osake-enemmistön omistaa yksi osakas poikineen, joten he ovat sanelleet, mitä talossa tehdään.
Ainut tapa päästä pinteestä olisi ollut se, että muut osakkaat nostavat kukin erikseen kanteen käräjäoikeudessa noita vastaan asunto-osakeyhtiölain rikkomisesta ja omaisuuden tärvelemisestä, mikä rikosnimike sitten olisikin.
Joukkokannetta ei voi Suomessa nostaa kuin kuluttajaviranomainen.
Voivat osakkaat nostaa kanteen nytkin. Ei osakeyhtiölaki salli omaisuuden hukkaamista ja vastuutonta hoitoa. Kannattaa palkata lakimies koko poppoota neuvomaan ja nostaa kanteet.
Vierailija kirjoitti:
Tässä on lisämausteena se, että osakekannasta yli 50% omistaa apteekkari, joka haluaa purkaa talon. Ei ole siis ihan normaali asunto-oy. Osakkaatkin ovat varsin yksinkertaisia, jos olettavat rakennusoikeuden olevan samanarvoinen kuin uusi asunto. Ei toki ole, mutta rakennusoikeuden hinta plus tarvittavan perusteellisen remontin hinta voi ollakin jo enemmän kuin uuden vastaavan hinta. Eli voi olla perusteltua purkaa ja rakentaa uusi.
En tiedä minkälainen omistuspohja ko yhtiössä on ollut, kun yksittäiset osakkaat ovat siitä osakkeensa hankkineet, mutta en itse ostaisi tuollaisesta yhden omistajan hallitsemasta yhtiöstä.
Apteekkioikeuksien saaminen onkin sama kuin saisi luvan painaa rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Miten 70-luvun talo eroaa 50-tai 60-luvun kerrostalosta? Onhan 40/50/70- luvun kerrostaloja peruskorjattu ja yhä ovat pystyssä.
Joiltakin osin voi olla huonoja elementtejä käytetty, mutta ihan hyvässä tikissä 70-luvun talon pysyvät kunhan niitä suunnitelmallisesti peruskorjataan. Monesti ongelma on, että on haluttu elää säästeliäästi, eikä tarpeellisia korjauksia ole tehty. Riittävästi tekemättömiä remppoja tarkoittaa äkkiä paritonnia neliölle, kun viimein on pakko ryhtyä toimeen.
Entäs jos on vuokrannut asunnon tuosta rytöstä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä on lisämausteena se, että osakekannasta yli 50% omistaa apteekkari, joka haluaa purkaa talon. Ei ole siis ihan normaali asunto-oy. Osakkaatkin ovat varsin yksinkertaisia, jos olettavat rakennusoikeuden olevan samanarvoinen kuin uusi asunto. Ei toki ole, mutta rakennusoikeuden hinta plus tarvittavan perusteellisen remontin hinta voi ollakin jo enemmän kuin uuden vastaavan hinta. Eli voi olla perusteltua purkaa ja rakentaa uusi.
En tiedä minkälainen omistuspohja ko yhtiössä on ollut, kun yksittäiset osakkaat ovat siitä osakkeensa hankkineet, mutta en itse ostaisi tuollaisesta yhden omistajan hallitsemasta yhtiöstä.
Apteekkioikeuksien saaminen onkin sama kuin saisi luvan painaa rahaa.
Varsinkin jos ylläpitää kahta espoolaista aptekkia (Tapiola ja Otaniemi) ja vielä kehtaisi valittaa uusista espoolaisista apteekkiluvista. #ahkeus
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jutussahan lukee, että ne asunnon/osakkeenomistajat juuri olisivat halunneet remontteja, mutta hallitus pitkittää aikeita ja jopa suunnittelivat uusrakentamista remonttien sijaan. Kerrostalot on siitä huonoja, että isommat remontit pitää hyväksyttää hallituksessa, esim. putkiremontit tehdään mielellään samalla kaikkiin asuntoihin. Eipä siinä voi oikein yksittäinen asunnonomistaja tehdä mitään muuta kuin joitain pinnallisia remontteja omassa kodissaan.
Hallitushan on osaakkeenomistajien demokraattisesti valitsema joten eivät tässä voi syyttää kuin itseään.
Lue nyt oikeasti se koko juttu. Suurin (enemmistö) osakkeenomistaja on alakerran apteekkari, joka on vastustanut kaikkia perusparannuksia tai vähintäänkin viivästyttänyt selvitysten tekemistä. Siinä on vähemmistöosakas (= normaali asunnonomistaja) aika heikoilla.
Se vain on niin ettei noita taloja kannata korjata. Ne on tehty alunperinkin väliaikaisiksi rakennuksiksi ja kyllä kaikkien tämä pitää tietää. Suurin osa lähiöiden kerrostaloista on näitä väliaikaisia purettavia taloja. Kun ne purkaa ja rakentaa suurempia tilalle, saadaan asuntopulaankin helpotusta ja nämä asunnot tulee sinne missä asuntoja jo on, eikä tarvitse tuhota vähäisiä viheralueita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten 70-luvun talo eroaa 50-tai 60-luvun kerrostalosta? Onhan 40/50/70- luvun kerrostaloja peruskorjattu ja yhä ovat pystyssä.
Joiltakin osin voi olla huonoja elementtejä käytetty, mutta ihan hyvässä tikissä 70-luvun talon pysyvät kunhan niitä suunnitelmallisesti peruskorjataan. Monesti ongelma on, että on haluttu elää säästeliäästi, eikä tarpeellisia korjauksia ole tehty. Riittävästi tekemättömiä remppoja tarkoittaa äkkiä paritonnia neliölle, kun viimein on pakko ryhtyä toimeen.
70 luvulla tehtiin taloja mm Nilcon ontelolaatoilla jotka olisi pitänyt kieltää täysin. Ei kestä kerrostalojen rakenteissa
Vierailija kirjoitti:
Se vain on niin ettei noita taloja kannata korjata. Ne on tehty alunperinkin väliaikaisiksi rakennuksiksi ja kyllä kaikkien tämä pitää tietää. Suurin osa lähiöiden kerrostaloista on näitä väliaikaisia purettavia taloja. Kun ne purkaa ja rakentaa suurempia tilalle, saadaan asuntopulaankin helpotusta ja nämä asunnot tulee sinne missä asuntoja jo on, eikä tarvitse tuhota vähäisiä viheralueita.
Tämä. Muuttoaalto maalta kaupunkeihin vaati nopeasti lisää asuntoja joiden ei olettettu olevan pystyssä enää 2000- luvulla
Tämä. Eipä noita 70-luvun autojakaan juuri näe liikenteessä.