Lue keskustelun säännöt.
Miksi vapaaehtoisesti lapsetonta pidetään itsekkäänä?
10.11.2019 |
Eli kysymys otsikossa? Kun haluat omasta halusta ja itsestä riippuvista syistä jäädä lapsettomaksi olet itsekäs?
Kun synnytät maailmaan lapsen omasta halusta ja isestä riippuvista syistä (ja useasti jopa vaadit lähipiiriäsi hoitamaan lastasi) olet epäitsekäs?
Kommentit (41)
Itsekkäintä on tehdä tähän maailmaan lisää lapsia. Adoptoikaa, jos lapsia haluatte. Se on Oikea ilmastoteko..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eiköhän itsekkäitä ole ne jotka pilaavat planeetan puskemalla itsestään nulikoita jatkuvalla syötöllä 😁 Maailma on täynnä lapsia ilman perhettä ja itsekkäät mammat haluaa vaan tehdä omia nulikoita, olettepas tosiaan epäitsekkäitä 😂
Vierailija kirjoitti:
Koska velat hehkuttavat elämää jossa mistään ei tarvi ottaa vastuuta. Itsekkäintä mitä tiedän on elää vain itselle.
Ne lapset ovat itse tehtyjä. Käsitätkö? Niitä ei olisi olemassa jos niitä ei tarkoituksella tekisi. Ihan sama kuin kaataisit tölkin maitoa lattialle ja kehuisit itseäsi sotkun siivoamisesta. Ja haukkuisit muita kun eivät siivoa, vaikka he eivät ole tarkoituksella sotkeneet.
On nimenomaan itsekästä tehdä lapsia, koska ne tehdään pelkästään itsekkäistä syistä. Vai kenellä ei muka ole mielessä niitä tehdessään, että olisi äitien vanhana joku joka käy katsomassa ja hoitamassa, eikä tarvitse kuolla yksin.
Karuinta tässä on se kuinka vanhemmat ovat niitä, jotka haukkuvat muiden valintoja ja muita ihmisiä itsekkäiksi. Eli kasvattajat antavat esimerkkiä lapsilleen kuinka toisten valintoja saa pilkata! Vain omat valinnat on hyväksyttäviä. Se on itsekästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa adoptio on todella vaikeaa. Olisin halunnut niin tehdä. :(
Nyt elämme mahdollisimman ilmastoystävällistä elämää yhden lapsen kanssa, josta kasvatetaan tulevaisuuden maapalloa suojeleva kansalainen
Meillä ei ole autoa, emme natkustele (paitsi työmatkat), ostamme kotimaista, mielellään lähituotettua luomua, kierrätämme, ostamne/saamme vaatteet ja huonekalut ym käytettynä. Mitään emme hamstraa. Teemme vapaaehtoistyötä, josta lapsikin nauttii. Päihteitä emme käytä.
Arvostan kuitenkin niitäkin, jotka eivät halua yhtäkään lasta. Minulle ei tarvitse siihen perusteltuja selityksiä, ne ovat valinnan tehneen oma asia.
ÄLKÄÄ VIITSIKÖ, ketään henkisesti tervettä ei kiinnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomessa adoptio on todella vaikeaa. Olisin halunnut niin tehdä. :(
Nyt elämme mahdollisimman ilmastoystävällistä elämää yhden lapsen kanssa, josta kasvatetaan tulevaisuuden maapalloa suojeleva kansalainen
Meillä ei ole autoa, emme natkustele (paitsi työmatkat), ostamme kotimaista, mielellään lähituotettua luomua, kierrätämme, ostamne/saamme vaatteet ja huonekalut ym käytettynä. Mitään emme hamstraa. Teemme vapaaehtoistyötä, josta lapsikin nauttii. Päihteitä emme käytä.
Arvostan kuitenkin niitäkin, jotka eivät halua yhtäkään lasta. Minulle ei tarvitse siihen perusteltuja selityksiä, ne ovat valinnan tehneen oma asia.
Minullekaan ei ollut mikään välttämättömyys "tehdä" omia lapsia. Oltaisiin mielellään adoptoitu, mutta se prosessi vaikutti todella pitkältä, kuluttavalta, lähes mahdottomalta, kun ei ollut mitään estettä "hankkia biologisia".
Vaan teetpä niin tai näin, aina se jonkun mielestä on itsekästä. Helpompaa, kun ei jaksa välittää toisten mielipiteistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa adoptio on todella vaikeaa. Olisin halunnut niin tehdä. :(
Nyt elämme mahdollisimman ilmastoystävällistä elämää yhden lapsen kanssa, josta kasvatetaan tulevaisuuden maapalloa suojeleva kansalainen
Meillä ei ole autoa, emme natkustele (paitsi työmatkat), ostamme kotimaista, mielellään lähituotettua luomua, kierrätämme, ostamne/saamme vaatteet ja huonekalut ym käytettynä. Mitään emme hamstraa. Teemme vapaaehtoistyötä, josta lapsikin nauttii. Päihteitä emme käytä.
Arvostan kuitenkin niitäkin, jotka eivät halua yhtäkään lasta. Minulle ei tarvitse siihen perusteltuja selityksiä, ne ovat valinnan tehneen oma asia.
Minullekaan ei ollut mikään välttämättömyys "tehdä" omia lapsia. Oltaisiin mielellään adoptoitu, mutta se prosessi vaikutti todella pitkältä, kuluttavalta, lähes mahdottomalta, kun ei ollut mitään estettä "hankkia biologisia".
Vaan teetpä niin tai näin, aina se jonkun mielestä on itsekästä. Helpompaa, kun ei jaksa välittää toisten mielipiteistä.
Jännä juttu, jos adoptoidessa homma on äärimmäisen tiukkaa ja valvottua, mutta omin päin saa vaikka millaiset dilledongit mennä lisääntymään noin vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se ole itsekkyyttä.
Äärimmäistä itsekkyyttä on hankkia useampi lapsi tilanteeseen, jossa ei ole omia tuloja, joilla maksaa lasten eläminen. Tai jos ei ole henkistä kapasiteettia kasvattaa lapsia.
Vierailija kirjoitti:
On nimenomaan itsekästä tehdä lapsia, koska ne tehdään pelkästään itsekkäistä syistä. Vai kenellä ei muka ole mielessä niitä tehdessään, että olisi äitien vanhana joku joka käy katsomassa ja hoitamassa, eikä tarvitse kuolla yksin.
En ajatellut tuota. Ajattelin, miten kiva olisi katsella uuden ihmisen kasvua ja kehitystä ja nähdä hänen nousevan siivilleen elämään ikiomaa elämäänsä. Mukaanlukien päätös siitä, hankkivatko he lapsia vai eivät. Ei se ole minun asiani, eivätkä he ole olemassa toteuttaakseen minun haaveitani vaan omiaan.
En ole omaishoitajaksi itsekään ryhtymässä, joten miksi kuvittelisin lasteni uhraavan elämänsä minulle? Nämä estää jo maantiede, meidän suku ja perhe ei asu yhdessä kylässä, maakunnassa tai edes valtiossa.
On aika yleistä projisoida omat ongelmansa ja pelkonsa muihin, mutta ei se tee kuvitelmistasi totta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa adoptio on todella vaikeaa. Olisin halunnut niin tehdä. :(
Nyt elämme mahdollisimman ilmastoystävällistä elämää yhden lapsen kanssa, josta kasvatetaan tulevaisuuden maapalloa suojeleva kansalainen
Meillä ei ole autoa, emme natkustele (paitsi työmatkat), ostamme kotimaista, mielellään lähituotettua luomua, kierrätämme, ostamne/saamme vaatteet ja huonekalut ym käytettynä. Mitään emme hamstraa. Teemme vapaaehtoistyötä, josta lapsikin nauttii. Päihteitä emme käytä.
Arvostan kuitenkin niitäkin, jotka eivät halua yhtäkään lasta. Minulle ei tarvitse siihen perusteltuja selityksiä, ne ovat valinnan tehneen oma asia.
Minullekaan ei ollut mikään välttämättömyys "tehdä" omia lapsia. Oltaisiin mielellään adoptoitu, mutta se prosessi vaikutti todella pitkältä, kuluttavalta, lähes mahdottomalta, kun ei ollut mitään estettä "hankkia biologisia".
Vaan teetpä niin tai näin, aina se jonkun mielestä on itsekästä. Helpompaa, kun ei jaksa välittää toisten mielipiteistä.
Jännä juttu, jos adoptoidessa homma on äärimmäisen tiukkaa ja valvottua, mutta omin päin saa vaikka millaiset dilledongit mennä lisääntymään noin vaan.
Tuo on niin totta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On nimenomaan itsekästä tehdä lapsia, koska ne tehdään pelkästään itsekkäistä syistä. Vai kenellä ei muka ole mielessä niitä tehdessään, että olisi äitien vanhana joku joka käy katsomassa ja hoitamassa, eikä tarvitse kuolla yksin.
En ajatellut tuota. Ajattelin, miten kiva olisi katsella uuden ihmisen kasvua ja kehitystä ja nähdä hänen nousevan siivilleen elämään ikiomaa elämäänsä. Mukaanlukien päätös siitä, hankkivatko he lapsia vai eivät. Ei se ole minun asiani, eivätkä he ole olemassa toteuttaakseen minun haaveitani vaan omiaan.
En ole omaishoitajaksi itsekään ryhtymässä, joten miksi kuvittelisin lasteni uhraavan elämänsä minulle? Nämä estää jo maantiede, meidän suku ja perhe ei asu yhdessä kylässä, maakunnassa tai edes valtiossa.
On aika yleistä projisoida omat ongelmansa ja pelkonsa muihin, mutta ei se tee kuvitelmistasi totta.
Jos minä hankin vaikka koiranpennun koska haluan seurata sen kasvua ja kehitystä niin eikö tämä ole "itsekäs" halu, haluan itselleni viihdykettä? Miten tämä poikkeaa lapsen hankinnasta? Minusta on itsestäänselvää että lapsia tehdään itseä varten. Muussa tapauksessa vanhemmille olisi ok synnyttää lapsi ja antaa se sitten jonnekin ultratäydelliseen kasvatuslaitokseen/perheeseen, jos tärkeintä olisi vain tehdä lisää ihmisiä maailmaan. Tämähän voi nytkin toteuttaa luovuttamalla, esim munasoluja. Omaksi iloksi ja hyödyksi niitä lapsia tietenkin tehdään. Samoin kuin osa vapaaehtoisesti jättää tekemättä oman ilon ja hyödyn takia. Kumpikin päätös lähtee ihan omista tarpeista, ei niiden lasten tai muiden ihmisten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käsitys itsekkyydestä perustuu vanhoihin ajatusmalleihin, joissa kunnollinen ihminen on töissä käyvä reipas kansalainen, joka perustaa ydinperheen ja kasvattaa lisää veronmaksajia. Monet tekivät aikoinaan lapsia ihan vain koska niitä kuului tehdä, eikä valinnanvaraakaan aina ollut jos meinasi elellä avioliiton auvoisassa satamassa.
Nyt kun ollaan jo vähän avoimempia sille ettei elämän välttämättä täydy näyttää aina samalta ja ehkäisy sallii tarkemman perhesuunnittelun, näitä vanhoja ajatusmalleja kantavat ihmiset ahdistuvat. Perheellisyys on Suomessa nähty toisinaan jopa marttyyrimaisena toimintana: vanhemmat käyvät läpi raskaan polun, uhraavat paljon lastensa eteen ja ovat siten hyviä ihmisiä. Kun hyvään ihmisyyteen ei yhtäkkiä kaivatakaan samaa uhrautumista, osa tuntee olonsa petetyksi ja katkeraksi. Lapsettomiksi jääneistä etsitään vikoja ja vajaavaisuuksia sen toivossa, että lapseton osoittautuu jollain tavalla epäkelvoksi yksilöksi. Usein keskusteluissa toistuu asenne jossa toivotaan lapsettoman saavan rangaistuksen (yleensä yksin jääminen) siitä ettei tämä ole "joutunut" näkemään samaa vaivaa kuin perheellinen.
Luultavasti nämä ihmiset on lapsesta asti opetettu arvottamaan perheen perustaminen korkealle, mutta he eivät itse aikuisina ole täysin varmoja siitö tekikö lasten saanti heidät sittenkään niin onnellisiksi. Epävarmana muiden poikkeavat valinnat tuntuvat uhkaavilta, koska silloin on olemassa mahdollisuus että on itse ollut väärässä. Itsevarmat ihmiset eivät koe muiden lapsilukua uhkaavana asiana vaan nauttivat omasta elämästään perheellisinä kaikessa rauhassa antaen samalla muiden elää kuten nämä haluavat.
Eikös kaikki valinnat, jotka tehdään omasta halusta ole itsekkäitä? Ja onko sillä oikeastaan väliä. Luin jonkun juntin kirjoittaman artikkelin, kuinka lapsettomat ovat isoja vauvoja. Kyllä ne aivot näköjään sulaa, kun lapsia hommaa. Koska miksi muuten haukkua kanssa aikuisia vauvoiksi? Ja artikkeli nimenomaan oli kirjoitettu siinä mielessä, kuinka itsekkäitä lapsia lapsettomat aikuiset ovat. Oli oikein tervehenkisen aikuisen kirjoittama juttu.
Vierailija kirjoitti:
Koska velat hehkuttavat elämää jossa mistään ei tarvi ottaa vastuuta. Itsekkäintä mitä tiedän on elää vain itselle.
Kaikki ihmiset ja eläimet on luotu tänne elämään itselle. Se on karu fakta. Oikeasti jokainen elää itselle ja pyrkii sellaisiin asioihin, jotka on eduksi juuri itselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On nimenomaan itsekästä tehdä lapsia, koska ne tehdään pelkästään itsekkäistä syistä. Vai kenellä ei muka ole mielessä niitä tehdessään, että olisi äitien vanhana joku joka käy katsomassa ja hoitamassa, eikä tarvitse kuolla yksin.
En ajatellut tuota. Ajattelin, miten kiva olisi katsella uuden ihmisen kasvua ja kehitystä ja nähdä hänen nousevan siivilleen elämään ikiomaa elämäänsä. Mukaanlukien päätös siitä, hankkivatko he lapsia vai eivät. Ei se ole minun asiani, eivätkä he ole olemassa toteuttaakseen minun haaveitani vaan omiaan.
En ole omaishoitajaksi itsekään ryhtymässä, joten miksi kuvittelisin lasteni uhraavan elämänsä minulle? Nämä estää jo maantiede, meidän suku ja perhe ei asu yhdessä kylässä, maakunnassa tai edes valtiossa.
On aika yleistä projisoida omat ongelmansa ja pelkonsa muihin, mutta ei se tee kuvitelmistasi totta.
Eli teit lapsia koska halusit jotain heistä = itsekkyyttä.
Mä aina ihmettelen miks perheelliset arvostelee veloja. Tulee aidosti sellainen kuva, että ovat kateellisia ja katkeria. Minusta tuntuu tosi usein, ettei lapset tee onnellisiksi ja perheelliset on pelkässä oravanpyörässä ja on pakko elää pelkästään lapsille ja lasten ehdoilla, eikä tällöin välttämättä ole onnellinen eikä pääse elämään sellaista elämää mistä haaveili.
Perheelliset on töissä kokoajan, ensin ollaan palkkatyössä ja sen jälkeen kotityössä, joka päivä, todella todella monta vuotta. Se on raskasta eikä siitä oikein pääse karkuun ennenkuin lapset muuttaa omilleen. Näin se vaan on, minusta ei ole siihen.
T: vela
Ihan järkyttävän monet pariskunnat hankkii lapsia erittäin huonoon parisuhteeseen ja kuvittelevat sen lapsen jotenkin pelastavan sen parisuhteen. Saattaa olla kolme- neljäkin lasta pienillä ikäeroilla todella huonoissa parisuhteissa. Ihan järkyttävää. Ja aivan kamalan itsekästä! Ja monesti ei ole rahaakaan hoitaa niin montaa lasta ja sitten lapset kärsii ja muut maksaa heidän elämänsä. Vanhemmat taas masentuu ja parisuhde kariutuu entistä enemmän.
Lapsia ei pidä tehdä huonoihin suhteisiin.
Koska velat hehkuttavat elämää jossa mistään ei tarvi ottaa vastuuta. Itsekkäintä mitä tiedän on elää vain itselle.